Monimetsä -hankkeen 23.5.2018 Juupajoella ja 22.5.2018 Kankaanpäässä järjestäminen Monimetsä -Luonnonhoidon toimintamallit talousmetsissä tilaisuuksien materiaalia. Monimetsä-toimintamallin käyttö: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus

1. Timo Vesanto
Juupajoki 23.5.2018
Monimetsä-toimintamallin käyttö:
miten luonnonhoidosta kannattaa sopia metsänomistajan kanssa

2. Monimetsä 2016-2018
• Monimetsä -hanke perustettiin turvaamaan metsänkäytön
kestävyyttä ja parantamaan luonnonhoidon tasoa samalla,
kun puunkorjuu metsistä lisääntyy.
• MMM rahoittaa (Metsäkeskus ja Tapio)
• Ohry: MMM, YM, SMK, Tapio, Metry, MTK, Syke,
Riistakeskus, WWF
• 2016 toteutettiin laaja tiedonkeruu siitä, millä tavoin
metsätalouden kestävyyttä tulisi käytännön työtä tekevien
henkilöiden mielestä kehittää.
• 2017: Monimetsä -hankkeen ohjausryhmä valitsi muutamia
aiheita, joiden edistämistä selvitetään kokeilutoiminnalla.
• 2018: Laaja koulutuskierros, toimintamallit otetaan
käyttöön maanlaajuisesti.

3. Tavoitteita hakkuille ja monimuotoisuudelle
Kansallinen metsästrategia 2025
Valtioneuvoston periaatepäätös 12.2.2015

4. Miksi metsien monimuotoisuus on nyt tärkeää?
• Hakkuumäärät ovat kasvussa, se tuo paineita
paremmalle luonnonhoidolle.
• On tärkeää, että metsätalous koetaan hyväksyttävänä.
• Ekologista kestävyyttä voidaan turvata nostamalla
talousmetsien luonnonhoito uudelle tasolle
› Luonnonhoito kiinteäksi osaksi arkimetsänhoitoa
› Ekologisesti vaikuttavia ja kustannustehokkaita keinoja
puuntuotannon rinnalla
• Yhä useammat metsänomistajat haluavat turvata
luontoarvoja

5. suhtautuminen

6. Luonnonhoidosta sopiminen hakkuita ja
hoitotöitä suunniteltaessa
• Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsilleen.
• Luonnonhoitotoimenpiteiden keinovalikoima joita puuntuotannon
rinnalla voi käyttää on monipuolinen.
• Miltei jokaisella metsikkökuviolla voidaan soveltaa jotain keinoa.
• Vastuu keinovalikoiman esittelystä on toimijalla.
• Lain ja sertifiointivaatimusten yli menevä vapaaehtoisuus
luonnonhoidossa vaatii toimihenkilön ja metsänomistajan välisen
keskustelun
• Ratkaiseva hetki on silloin, kun sovitaan hakkuista tai
metsänhoitomenetelmistä.

7. Luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslista
• Monimetsä –hankkeessa on kehitetty toimintatapaa, jossa
talousmetsien luonnonhoidon tärkeimmät keinot otetaan
systemaattisesti metsäammattilaisen toimesta keskusteluun silloin,
kun metsänomistajan kanssa sovitaan hakkuiden tai
metsänhoitopalvelun toteutuksesta.
Toimintatapa ratkaisee ongelman, jossa hakkuun toteuttaja ei voi
sopivalla kohteella metsänhoidon suositusten mukaisesti panostaa
luonnonhoitoon, esimerkiksi jättämällä tavanomaista enemmän
säästöpuita, jos hänellä ei ole tiedossa maanomistajan halukkuutta
asiaan.
Luonnonhoidon tarkistuslistassa maanomistajan tahto tulee
selväksi ja se välittyy hakkuun toteuttajalle.
Annetaan metsänomistajalle aidosti mahdollisuus valita
luonnonhoidon taso.

10. Luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslista ja neuvontatyökalu
• https://www.metsakeskus.fi/luonnonhoitotoimenpiteiden-
tarkistuslista-ja-neuvontatyokalu

11. Luonnonhoitotoimien vaikuttavuus
• Metsä monimuotoistuu itsekseen, jos sille annetaan
mahdollisuus eikä kaikkea siivota pois.
• Talousmetsien luonnonhoito on monimuotoisuuden
kehittymisen kannalta kaikkein laajavaikutteisin työkalu.
• Se pitää sisällään vuosittain noin miljoonalla hehtaarilla
käytössä olevia keinoja, joilla huolehditaan
monimuotoisuuteen liittyvistä tavoitteista.
• Mahdollisuudet monimuotoisuuden edistämiseen
metsänomistajien haluamalla tavalla ovat valtavat.

12. Säästetään riistatiheikköjä
• Suojaa ja ravintoa metsäkanalinnuille
• Riistatiheikköön jätetään vaihtelevan kokoista ja
monilajista puustoa.
› Kuusi on tiheikön tärkein puulaji.
• 4-5 riistatiheikköä hehtaarilla tarjoaa jo suojaa.
• Sijoita tiheiköt runsasvarpuisten paikkojen tai
kosteiden painanteiden lähelle.
• Eivät vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen jos alle 10%
kokonaisalasta.

14. Jätetään soiden reunoille vaihettumisvyöhykkeet
• Vaihettumisvyöhykkeillä säästettäviä/lisättäviä piirteitä
ovat monilajinen ja kerroksellinen puusto,
elinvoimainen mustikkavarvikko, varpukasvillisuus ja
maaperän kosteus.
• Jätä vaihettumisvyöhykkeeksi vähintään 15 metriä
vaikka muutos olisi jyrkkä ja alue kapea.
• Vältä ennakkoraivausta ja säästä riistatiheikköjä.
• Mitään puulajia ei poisteta vyöhykkeeltä kokonaan.
• Reunimmainen ajoura jätetään kovalle maalle.
• Reunimmainen oja jätetään kunnostamatta tai jos
mahdollista tukitaan

16. Jätetään säästöpuuryhmiä
• Säästöpuilla ylläpidetään talousmetsissä vanhoja eläviä
puita ja metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä puulajeja.
• Säästöpuiden annetaan kasvaa, kuolla ja lahota metsään.
• Säästöpuiden hyöty monimuotoisuudelle kasvaa
suhteessa säästettävän puuston monipuolisuuteen,
järeyteen ja määrään.
• Kun säästöpuuryhmät valitaan jo taimikonhoitovaiheessa
ja kasvatushakkuissa, vältytään isoilta tuotonmenetyksiltä
ja säästetään kustannuksissa.

18. Tehdään tekopökkelöitä
• Tekopökkelöt ovat n. 2-5- metrinkorkeudelta
katkaistavien puiden kantoja.
• Tekopökkelöillä saadaan luotua pystylahopuuta, jota
etenkin nuorissa metsissä on yleensä niukasti.
• Tekopökkelöiden valinnassa suositaan lehtipuita,
jotka lahoavat nopeasti, jolloin tikat ja tiaiset voivat
tehdä niihin pesäkoloja.
• Tuoton menetys metsänomistajalle on pökkelön
puulajista ja koosta riippuen muutamasta
kymmenestä sentistä euroon.

20. Jätetään vesien varsille suojavyöhykkeet
• Suojavyöhyke ylläpitää lajistollista monimuotoisuutta,
sillä ranta poikkeaa usein puulajisuhteiltaan muusta
metsästä.
• Vesien varret ovat metsiköiden tulevissa hakkuissa
todennäköisesti ensisijaisia säästöpuualueita.
• Suojavyöhykkeille jätetään kasvamaan taloudellisesti
vähäarvoisia puita ja pensaita, taloudellisesti arvokkaita
puita voidaan hakata. Puita ei kaadeta vesistöön.
• Koneilla liikkumista suojavyöhykkeellä vältetään.
• Suojavyöhykkeet pidättävät ravinteita ja vähentävät
eroosiota.

22. Säästetään lahopuut
• Lahopuulla tarkoitetaan kuollutta puunrunkoa tai rungon
osaa, jolla voi elää lahottajaeliöstöä.
• Lahoilla puilla elää tuhansia eliölajeja, jotka turvaavat
metsäluonnon toimintaa osallistumalla hajotukseen ja
ravinteiden kiertoon.
• Harvinaistuneet lajit ovat usein erikoistuneet
hyödyntämään vain tiettyjä puulajeja (usein lehtipuita),
tiettyjä lahoamisvaiheita tai lahopuulaatuja, kuten järeitä
maapuita.
• Lahonneen puun puute on tärkein yksittäinen syy
metsälajien vähentymiseen. Noin 500 uhanalaista tai
silmälläpidettävää lajia on riippuvaisia lahopuusta.

24. Lisää haapoja talousmetsiin,
järeät haavat ovat erityisen arvokkaita lajistolle
• Luonnon monimuotoisuutta luovana puuna metsissämme
haapa on yksi tärkeimmistä.
• Haavan seuralaiseliöstön lajirunsaus on lähes uskomaton:
noin tuhat eliölajia, joista noin 120 on haavasta
riippuvaisia.
• Pelkästään uhanalaisia lajeja on Suomessa haavalta
löydetty noin 50.
• Näistä muutamat tulevat toimeen vain haapapuissa.

25. • .

26. 3. Laajavaikutteiset luonnonhoitotoimet hakkuissa
• Rakennetaan tämän Monimetsä-kehittämiskokeilun toteutus
hankeyhteistyön avulla tehtäväksi:
- Tekopökkelöitä sähkölinjojen vierimetsiin, MTK ja Energ.t.
- Lahopuun lisääminen, Metry
- Turvemaiden hakkuuvaihtoehdot ja vesiensuojelu, Luke
- Freshabit LIFE IP
- Sykettä Keski-Suomen metsiin
- Kestävä biotalous Pirkanmaalla
- Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla
- Digiriistametsä SMK ja Riistakeskus
- Lisää vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta suojavyöhykehakkuisiin
- Suo Ohke
- Paahde LIFE

27. Monimetsän koulutuksia hankeyhteistyönä 2018
Teemakoulutukset hankeyhteistyönä :
Riistametsänhoito, Digiriistametsä 14.5. Iittala
Vesistöjen suojavyöhykkeet, Kustannusteh. JYU 30.8. Jämsä
Vesiensuojelu, Freshabit LIFE IP 13.9. Eno
Turvemaiden metsien käsittelyn vaihtoehdot, Luke 25.9. Parkano
Webinaarit
Riistakeskuksen ja metsäkeskuksen yhteistyönä Webinaari riistanhoidosta
7.5.2018.
Pohjois-Savon maakunnan koulutusta edeltävällä viikolla parin tunnin alustava
webinaari.
Tulossa Webinaari Freshabit LIFE IP hankkeen kanssa.

28. • Voimme metsänomistajan haluamalla tavalla
kustannustehokkaasti säilyttää ja lisätä luontoarvoja
talousmetsissä.
› Kun keskustelemme ja sovimme asiasta
metsänomistajan kanssa.
› Annetaan metsänomistajille aidosti
mahdollisuus valita monimuotoista
metsänhoitoa!
Lopuksi

29. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus