SlideShare a Scribd company logo
1 of 30
Näkeekö maakuntakaava metsän vai
puun?
Timo Juvonen, Varsinais-Suomen liitto
Kuva: Tuula Nyberg /Yle.
Metsä on itseisarvo
Vaikka se ei tuottaisi taloudellista, sosiaalista tai
ympäristöllistä hyötyä/”iloa”, sen itseisarvoa ei voi
kiistää
Itseisarvo tarkoittaa etiikassa arvoa, jota ei tarvitse
eikä voida perustella muilla arvoilla
Elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä
puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto
muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa
esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.
FAO:n määritelmän mukaan metsänä pidetään vähintään
5 000 neliömetrin (70,1 x 70,1 m) kokoista aluetta,
jolla puut kohoavat yli viiden metrin korkeuteen ja latvusto
peittää yli 10 prosenttia pinta-alasta.
Metsä
Metsä
Kasvillisuuden peittämä ekosysteemi, johon kuluu puusto
ja muu kasvillisuus, maaperä sekä elollinen luonto.
Maailmanlaajuisesti metsänä pidetään vähintään puolen
hehtaarin laajuista aluetta, josta puiden latvukset
peittävät vähintään kymmenen prosenttia ja puut
kasvavat vähintään viisi metriä korkeiksi.
[Metsäkeskuksen metsäsanasto]
Näe metsä puilta
Mikä on metsä?
[Metsä voidaan määritellä monella tavalla. YK:n maatalousjärjestö FAO:n
määritelmän mukaan metsä on sellainen alue, joka on pinta-alaltaan
vähintään puoli hehtaaria, ja puiden latvukset peittävät vähintään 10 %
pinta-alasta. Lisäksi puiden tulee voida kasvaa vähintään 5 metriä korkeiksi.]
Suomalaisen metsätalouden näkökulmasta metsämaaksi on luokiteltu alue,
jossa puusto kasvaa vähintään yhden kuutiometrin vuodessa.
Kasviekologian emeritusprofessori Paavo Havaksen mukaan metsä on alue,
jossa orava voi hypätä puusta puuhun.
Olipa määritelmä mikä hyvänsä, metsän keskeinen ominaisuus ovat
puut, mutta pelkät puut eivät luo metsää. Metsä on kokonaisuus, joka
muodostuu eliöiden ja ympäristön vuorovaikutteista. Metsä on siis yksi
suomalaisista ekosysteemeistä.
Monilla maapallon alueilla ei luonnostaan kasva metsiä. Esimerkiksi
eteläisen Siperian aroilla, pohjoisen Kanadan tundralla tai Australian
sisäosien aavikoilla ei metsä kasva. Syynä on aroilla ja aavikoilla
veden vähyys, tundralla taas kylmyys. Suomessa vettä riittää, ja
lämpötilakin on suurimmassa osassa maata riittävä metsien kasvuun.
Suurin osa maamme pinta-alasta on sellaista, että alue metsittyy, ellei
sitä estetä.
Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on
yleensä yksi hallitseva varsi. Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on
useita varsia ovat pensaita tai varpuja.
Puista muodostuneet metsät peittävät kolmanneksen maapallon
maapinta-alasta. Maapallon metsissä on noin 45 000 eri puulajia,
valtaosaltaan lehtipuita.
Suomessa esiintyy luontaisesti noin 30 puulajia. Näistä suurin osa
on lehtipuita. Havupuita on vain neljä lajia: mänty, kuusi, kataja ja
Ahvenanmaalla harvinaisena kasvava euroopanmarjakuusi.
Metsä Group
KARTTARAJAPINNAT
INVENTOINTIRAJAPINNAT
MAANKÄYTTÖ
INFRA
LISÄARVORAJAPINNAT
STRATEGIA
INFORMAATIO
OHJAUS
SUUNTAUS
SUUNNITTELUN / PÄÄTÖKSENTEON RAJA
Maakuntakaavan tasot ja rakenteet
©Liina Keskimäki
©Metsähallitus
Metsa ja maakuntakaava
Metsa ja maakuntakaava
Metsa ja maakuntakaava
Metsa ja maakuntakaava
Metsa ja maakuntakaava
Metsa ja maakuntakaava
Metsa ja maakuntakaava
Metsa ja maakuntakaava

More Related Content

More from Suomen metsäkeskus

4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarviSuomen metsäkeskus
 
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarviSuomen metsäkeskus
 
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanenSuomen metsäkeskus
 
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinenSuomen metsäkeskus
 
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annalaSuomen metsäkeskus
 
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinenSuomen metsäkeskus
 
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaPotentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
 
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaKorjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaSuomen metsäkeskus
 
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaKiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaSuomen metsäkeskus
 
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaEnergiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaSuomen metsäkeskus
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Suomen metsäkeskus
 
Metsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaMetsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaSuomen metsäkeskus
 
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Suomen metsäkeskus
 
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaEnergiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaSuomen metsäkeskus
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaHoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
 
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaIsokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaSuomen metsäkeskus
 
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiIsokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiSuomen metsäkeskus
 
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiIsokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiSuomen metsäkeskus
 

More from Suomen metsäkeskus (20)

4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
 
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
 
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
 
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
 
3. luomukeruu johanna honkanen
3. luomukeruu johanna honkanen3. luomukeruu johanna honkanen
3. luomukeruu johanna honkanen
 
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
 
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
 
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaPotentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
 
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaKorjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
 
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaKiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
 
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaEnergiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
 
Metsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaMetsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussa
 
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
 
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaEnergiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaHoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
 
Puurakenteiden palosuunnittelu
Puurakenteiden palosuunnitteluPuurakenteiden palosuunnittelu
Puurakenteiden palosuunnittelu
 
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaIsokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
 
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiIsokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
 
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiIsokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
 

Metsa ja maakuntakaava

  • 1.
  • 2. Näkeekö maakuntakaava metsän vai puun? Timo Juvonen, Varsinais-Suomen liitto
  • 4. Metsä on itseisarvo Vaikka se ei tuottaisi taloudellista, sosiaalista tai ympäristöllistä hyötyä/”iloa”, sen itseisarvoa ei voi kiistää Itseisarvo tarkoittaa etiikassa arvoa, jota ei tarvitse eikä voida perustella muilla arvoilla
  • 5. Elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia. FAO:n määritelmän mukaan metsänä pidetään vähintään 5 000 neliömetrin (70,1 x 70,1 m) kokoista aluetta, jolla puut kohoavat yli viiden metrin korkeuteen ja latvusto peittää yli 10 prosenttia pinta-alasta. Metsä
  • 6. Metsä Kasvillisuuden peittämä ekosysteemi, johon kuluu puusto ja muu kasvillisuus, maaperä sekä elollinen luonto. Maailmanlaajuisesti metsänä pidetään vähintään puolen hehtaarin laajuista aluetta, josta puiden latvukset peittävät vähintään kymmenen prosenttia ja puut kasvavat vähintään viisi metriä korkeiksi. [Metsäkeskuksen metsäsanasto]
  • 7.
  • 9. [Metsä voidaan määritellä monella tavalla. YK:n maatalousjärjestö FAO:n määritelmän mukaan metsä on sellainen alue, joka on pinta-alaltaan vähintään puoli hehtaaria, ja puiden latvukset peittävät vähintään 10 % pinta-alasta. Lisäksi puiden tulee voida kasvaa vähintään 5 metriä korkeiksi.] Suomalaisen metsätalouden näkökulmasta metsämaaksi on luokiteltu alue, jossa puusto kasvaa vähintään yhden kuutiometrin vuodessa. Kasviekologian emeritusprofessori Paavo Havaksen mukaan metsä on alue, jossa orava voi hypätä puusta puuhun.
  • 10. Olipa määritelmä mikä hyvänsä, metsän keskeinen ominaisuus ovat puut, mutta pelkät puut eivät luo metsää. Metsä on kokonaisuus, joka muodostuu eliöiden ja ympäristön vuorovaikutteista. Metsä on siis yksi suomalaisista ekosysteemeistä. Monilla maapallon alueilla ei luonnostaan kasva metsiä. Esimerkiksi eteläisen Siperian aroilla, pohjoisen Kanadan tundralla tai Australian sisäosien aavikoilla ei metsä kasva. Syynä on aroilla ja aavikoilla veden vähyys, tundralla taas kylmyys. Suomessa vettä riittää, ja lämpötilakin on suurimmassa osassa maata riittävä metsien kasvuun. Suurin osa maamme pinta-alasta on sellaista, että alue metsittyy, ellei sitä estetä.
  • 11. Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi. Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on useita varsia ovat pensaita tai varpuja. Puista muodostuneet metsät peittävät kolmanneksen maapallon maapinta-alasta. Maapallon metsissä on noin 45 000 eri puulajia, valtaosaltaan lehtipuita. Suomessa esiintyy luontaisesti noin 30 puulajia. Näistä suurin osa on lehtipuita. Havupuita on vain neljä lajia: mänty, kuusi, kataja ja Ahvenanmaalla harvinaisena kasvava euroopanmarjakuusi.
  • 13.
  • 14.
  • 17.
  • 18.
  • 19.
  • 20.
  • 21.