25.2.2020 Turussa järjestetyn Puhutaan metsästä Varsinais-Suomi tilaisuuden materiaalia.
Näkeekö maakuntakaava metsän vai puun? -Timo Juvonen, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Varsinais-Suomen liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
4. Metsä on itseisarvo
Vaikka se ei tuottaisi taloudellista, sosiaalista tai
ympäristöllistä hyötyä/”iloa”, sen itseisarvoa ei voi
kiistää
Itseisarvo tarkoittaa etiikassa arvoa, jota ei tarvitse
eikä voida perustella muilla arvoilla
5. Elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä
puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto
muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa
esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.
FAO:n määritelmän mukaan metsänä pidetään vähintään
5 000 neliömetrin (70,1 x 70,1 m) kokoista aluetta,
jolla puut kohoavat yli viiden metrin korkeuteen ja latvusto
peittää yli 10 prosenttia pinta-alasta.
Metsä
6. Metsä
Kasvillisuuden peittämä ekosysteemi, johon kuluu puusto
ja muu kasvillisuus, maaperä sekä elollinen luonto.
Maailmanlaajuisesti metsänä pidetään vähintään puolen
hehtaarin laajuista aluetta, josta puiden latvukset
peittävät vähintään kymmenen prosenttia ja puut
kasvavat vähintään viisi metriä korkeiksi.
[Metsäkeskuksen metsäsanasto]
9. [Metsä voidaan määritellä monella tavalla. YK:n maatalousjärjestö FAO:n
määritelmän mukaan metsä on sellainen alue, joka on pinta-alaltaan
vähintään puoli hehtaaria, ja puiden latvukset peittävät vähintään 10 %
pinta-alasta. Lisäksi puiden tulee voida kasvaa vähintään 5 metriä korkeiksi.]
Suomalaisen metsätalouden näkökulmasta metsämaaksi on luokiteltu alue,
jossa puusto kasvaa vähintään yhden kuutiometrin vuodessa.
Kasviekologian emeritusprofessori Paavo Havaksen mukaan metsä on alue,
jossa orava voi hypätä puusta puuhun.
10. Olipa määritelmä mikä hyvänsä, metsän keskeinen ominaisuus ovat
puut, mutta pelkät puut eivät luo metsää. Metsä on kokonaisuus, joka
muodostuu eliöiden ja ympäristön vuorovaikutteista. Metsä on siis yksi
suomalaisista ekosysteemeistä.
Monilla maapallon alueilla ei luonnostaan kasva metsiä. Esimerkiksi
eteläisen Siperian aroilla, pohjoisen Kanadan tundralla tai Australian
sisäosien aavikoilla ei metsä kasva. Syynä on aroilla ja aavikoilla
veden vähyys, tundralla taas kylmyys. Suomessa vettä riittää, ja
lämpötilakin on suurimmassa osassa maata riittävä metsien kasvuun.
Suurin osa maamme pinta-alasta on sellaista, että alue metsittyy, ellei
sitä estetä.
11. Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on
yleensä yksi hallitseva varsi. Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on
useita varsia ovat pensaita tai varpuja.
Puista muodostuneet metsät peittävät kolmanneksen maapallon
maapinta-alasta. Maapallon metsissä on noin 45 000 eri puulajia,
valtaosaltaan lehtipuita.
Suomessa esiintyy luontaisesti noin 30 puulajia. Näistä suurin osa
on lehtipuita. Havupuita on vain neljä lajia: mänty, kuusi, kataja ja
Ahvenanmaalla harvinaisena kasvava euroopanmarjakuusi.