Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Kati Vierikko, Syke: Metsien sosiaaliset ja kulttuuriset arvot
1. Työryhmän jäsenen
puheenvuoro: Metsien
sosiaaliset ja
kulttuuriset arvot
Kati Vierikko, FT
Erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus
Vierikko Kati (2010). Sustainable Forest Management
– Ecologically sound and socially accepted. Academic
dissertation, University of Helsinki.
3. ● Metsää ovat sellaiset vähintään 0,5 hehtaaria suuruiset alueet, joilla
puuston latvuspeittävyys on yli 10% ja puusto pystyy saavuttamaan
vähintään viiden metrin pituuden (FAO:n määritys v. 2000).
● Suomalaisen metsän määritys on jo vuodesta 1950 perustunut
metsäammattilaisten perinteiseen määritelmään. Metsäksi lasketaan
alat, joissa puusto kasvaa vähintään 0,1 kuutiota/ha vuodessa.
● Metsälle ei ole olemassa virallista lainsäädäntöön tai biologisiin
tekijöihin perustuvaa määritelmää.
● ”Metsän käsitettä tulisi tarkastella ekosysteeminä, jolloin metsä
koostuu puustosta, muusta kasvillisuudesta, eläimistöstä,
mikrobiostosta, maaperästä, ilmastosta sekä energian virtauksesta ja
materian kierrosta.” (Palo, M. 1993)
Poliittinen eli ”virallinen” metsä
3
4. Metsien arkiarvo ennen metsäteollisuuden aikaa
4
● ”…kun kasketut metsät ovat määräaikansa
viidestätoista kahteenkymmeneen vuoteen
olleet metsäkesantoina, huomaa
aikaisemmin sopimattoman
havupuumetsän muuttuneen ihanaksi
lehtimetsäksi, joka on tunkenut pitkät
juurensa syvälle irtojankkoon ja imenyt
niillä ylös siihen painuneen mehun…”
aikalainen, 1765 (Wirilander, 1960)
● ”…miltei herjaavana pakottaa pettua syövä
talonpoika kylvämään ja istuttamaan
havumetsää – jälkeläistensä ravinnoksi.”
tilanomistaja Grotenfelt, Joroinen, 1874
Kuva: https://opaskierrokset.wordpress.com/kaskiviljely/
”Oma (kaski)maa mansikka
Muu (metsä) maa mustikka”
5. Mielikuvametsä – kokemuksiin ja tietoon perustuva
5
● ”Metsässä on paljon eri ikäisiä
ja lajisia puita, erilaisia eläimiä,
pieneliöitä ja kasveja. Metsässä
on aluskasvillisuutta.”
● ”Metsä on riittävän suuri, että
eläimistö pystyy siellä
asumaan.”
● ”Metsään pitää voida eksyä.”
● ”Metsään ei kantaudu ihmisten
tuottamat, jatkuvat äänet.”
● ”Metsä tuoksuu metsälle.”
6. ”Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus kävellä metsän halki mennessään töihin” - Alvar Aalto
6
Metsä kaupunkisuunnittelussa
8. Metsän terveyshyödyt
● Metsässä samoilu antaa lepohetken aivojen
etuotsalohkolle → luova
ongelmanratkaisukyky paranee
● Luonnollisten tappajasolujen (natural killer
cells) määrä kehossa lisääntyi 40%
koehenkilöillä, jotka olivat useamman
tunnin metsässä (Li 2010).
● Puuston haihtuvat aromaattiset yhdisteet
voivat olla keskeisessä roolissa.
● Myös maaperä voi parantaa ja edistää
vastustuskykyä.
● Metsäpäiväkodin lapset sairastelivat
vähemmän → päiväkotipihojen
”luonnollistaminen” (ADELE –hanke,
Helsingin yliopisto)
8
9. 9
Metsien
kestävä
käyttö
Energiapuun
käytön lisääminen
Ilmaston
hyvinvointi
Lajien
suojelu
Elinympäristöjen
suojelu
Puuston kasvun
lisääminen
Puun käytön
edistäminen
Hakkuiden
lisääminen
Metsätalouden
kannattavuuden
lisääminen
Luonnon
hyvinvointi
Yhteisön
hyvinvointi
Tiedon ja taidon
lisääminen
Taloudellinen
hyvinvointi
Metsien
monikäyttö
Uhanalaiset
lajit
Metsäluonnon
monimuotoisuus
Metsät
hiilensitojina
Metsien kestävän
käytön
arvokeskustelun
ytimessä
v. 2004-2010
Mitä on muuttunut?
Yksilön
hyvinvointi
Metsän
terveysvaikutukset
Uudet puuperäiset
biotuotteet
Puuston kasvu vs. hakkuukertymä,
LULUCF –asetus, metsän maaperän
hiilivarastot….
Ekosysteemi-
palvelut