Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia. Suometsien käsittelysuosituksia: Turvemaiden metsien jatkuvapeitteisyyden lisääminen - Pentti Niemistö, LUKE Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus (Luke):
Sakari Sarkkolan & Markku Saarisen esityksistä
muokannut Pentti Niemistö 1.10.2019
Turvemaiden metsien
jatkuvapeitteisyyden
lisääminen

2. © Luonnonvarakeskus
Suometsien käyttö ”pähkinänkuoressa”
 Ojitus lähes kolminkertaistanut suometsien kasvun 25 %:iin metsien
kokonaiskasvusta
 Vajaakäyttö:Kestävä hakkuusuunnite n. 14 milj. m3 - toteutuma 5-7 milj. m3/v
(VMI11)
 Noin 70 % pinta-alasta on mäntyvaltaisia (VT-tasoa ja sitä karumpia
kasvupaikkoja)
 Ojitusalueiden keski-ikä n. 50 vuotta. hakkuumahdollisuudet
voimakkaassa kasvussa (erityisesti harvennuksissa)
 Uudistuskypsien suometsien pinta-ala tällä hetkellä n. 400 000 ha (9%)
- vuosittain uudistetaan~20 000 ha.

3. © Luonnonvarakeskus
Miksi jatkuvapeitteinen metsänkasvatus
voisi soveltua juuri turvemaille?
• Puustoissa ennestään erirakenteisuutta – etenkin korpikuusikoissa
• Hyödyntämiskelpoista alikasvosta usein runsaasti keskiravinteisilla ja
sitä rehevämmillä kasvupaikoilla
o Alkuperäisen suotyypin ominaispiirteiden vaikutus
o Alikasvoksen muodostumista suosiva päällyspuuston rakenne ja
uudistumisolosuhteet
• Kangasmaita edullisemmat
uudistumisolosuhteet
Lihavia kysymyksiä, mutta
laihoja vastauksia
3 29.9.2019

4. © Luonnonvarakeskus
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen etuja ja haittoja
- jos selvitään ilman kunnostusojituksia, uudistushakkuita (ja maanmuokkauksia) -
• Mahdollisia hyötyjä:
- Pienemmät kasvihuonekaasupäästöt
- Pienempi ravinnekuormitus
- Kustannussäästöt (kunnostusojitukset, vesiensuojelutoimet ja uudistamiskulut
jäävät pois) tai niiden siirtyminen myöhemmäksi
• Mahdollisia haittoja:
- Kalliimpi puunkorjuu ja pienemmät kokonaiskertymät
- Korjuuvauriot sekä tuuli- ja lumituhoriskit
- Uudistumisen ja taimen varhaiskehityksen ongelmat => vajaapuustoisuus ja
pienenevät tulot
- Kiertoajan piteneminen osalla puustosta -> kannattavuus alenee
- Lahottajasienten leviämisen hallinta hankalampaa
Oleellista kasvu (ei tunneta) ja se,
ettei vedenpinta liian korkealla eikä liian syvällä !!

5. © Luonnonvarakeskus
Ojitusaluemetsien uudistaminen on
tulevaisuudessa erityisesti
mäntyvaltaisten metsien uudistamista
VMI10 uudistamishakkuuehdotukset:
Heti 216 000 ha
0-5 vuotta 248 000 ha
5-10 vuotta 140 000 ha
yhteensä 704 000 ha
Puustojen määrän jakautuminen keskiläpimitan perusteella ojitusalueilla
valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan (VMI10/2011/Antti Ihalainen)
Mäntyvaltaiset
KuusivaltaisetKoivuvaltaiset
Nuoret Varttuneet

6. © Luonnonvarakeskus
Eri-ikäisrakenteeseen siirtyminen
(Esimerkkinä Multian Havusuon hakkuut)
6

7. © Luonnonvarakeskus
Milloin peitteiseen metsänkasvatukseen turvemailla:
uudistuskypsät / harvennusmetsät
UUDISTUSKYPSÄ tai sitä lähestyvä puusto:
• Valinta päätehakkuun ja peitteisen metsänkasvatuksen välillä:
peitteiseen etuajassa jos kehityskelpoista alikasvosta
• Uudistumisen onnistuminen kytkeytyy merkittävästi
vesitalouden ja pintakasvillisuuden vuorovaikutukseen:
- päätehakkuussa muokkausjäljen (mätäs, laikku) kosteuden
hallinta  peitteisessä raakahumuksen ja sammalpintojen
ominaisuudet ja mitä tapahtuu vesipinnan tasolle
- päätehakkuussa pintakasvillisuuden rehevyys ja koivuttuminen
 peitteisessä kuusettuminen (kasvukyky ja juurikääpä)
7 29.9.2019

8. © Luonnonvarakeskus
Milloin peitteiseen metsänkasvatukseen turvemailla:
uudistuskypsät / harvennusmetsät
Luontainen uudistuminen:
-> rahkasammalpinta hyvä uudistumisalusta -> tärkeimpiä
uudistumista edistäviä tekijöitä
-> vedenpinnan nousu avohakkuussa edistää uudistumista,
mutta haittaa taimien kasvua –
- entä poiminnan tai väljennyksen jälkeen?
-> raakahumus ja muu sammalkerros voimakkain
uudistumista haittaava tekijä varsinkin karuilla soilla
-> riittääkö tiheähkö siemenpuusto peitteiseksi
metsänkasvatukseksi karummissa suometsissä,
vai tarvitaanko kaistaleita tai pienaukkoja
Tutkittua tietoa vähän, väljennyksen tai poiminnan jälkeisestä
uudistumisesta tuskin ollenkaan
8 29.9.2019

9. © Luonnonvarakeskus9 9
Vedenpinnan taso
Kasvihuoneessa tehty männyn siementen idätyskoe turveprofiilin
pintakerroksen ja vedenpinnan syvyyden vaihdellessa (Saarinen 2013).
Ensin 6 viikkoa kastelematta ja sen jälkeen 6 viikkoa sadetta matkien.

10. © Luonnonvarakeskus
Milloin peitteiseen metsänkasvatukseen turvemailla:
uudistuskypsät / harvennusmetsät
Harvennusmetsät: Peitteiseen metsänkasvatukseen
siirtyminen syytä aloittaa jo harvennusmetsävaiheessa
Viljavat kasvupaikat:
-> alikasvoskuusia varotaan harvennuksessa ja niille tehdään
kasvutilaa, ravinnetilasta huolehditaan (kali)
-> miten kehittää puuston koivuosuutta pitkällä tähtäimellä siten,
etteivät vanhat hieskoivut lahoa käsiin, mutta koivua kuitenkin on
sekapuuna (koivualikasvos???, kuusen luontainen uudistuminen??)
-> luontainen kehitys vie kohti kuusikkoa, jolloin kasvatus ei jatkuvaa,
vaan jatkettua (ei huono sekään)
-> edistääkö voimakas yläharvennus luontaista uudistumista???
(pohjavesipinta kohoaa, kunnostusojitus vasta myöhemmin?, kuusen
rinnalle koivua ja ehkä mäntyäkin, pinnan rikkominen hakkuussa?)
10 29.9.2019

11. © Luonnonvarakeskus
Milloin peitteiseen metsänkasvatukseen turvemailla:
uudistuskypsät / harvennusmetsät
Karummat harvennusmänniköt:
->Poiminnan luonteiset harvennukset jo
harvennusvaiheessa -> erirakenteisuus
-> Uusien taimien syntymisen ja kehityksen
edistäminen pohjavesipintaa säätelemällä
-> Pinnan rikkominen harvennushakkuussa
• Tutkittua tietoa hyvin vähän!
11 29.9.2019

12. Pohjavesi
Nevarämeet
Nevat
Aidot rämeet
Nevakorvet
Aidot korvet
Jäkäläturvekangas II
Varputurvekangas II
Ruohoturvekangas II
Puolukkaturvekangas II
Mustikkaturvekangas II
Jäkäläturvekangas I
Varputurvekangas I
Puolukkaturvekangas I
Mustikkaturvekangas I
Ruohoturvekangas I
Näistä kokonaan tai osin nevapintaisista tulee
”II-tyypin turvekankaita”
12
Suometsien kasvupaikat
Alkuperäisistä turvekankaiksi

13. © Luonnonvarakeskus13
Isovarpuräme  Varputurvekangas I Lyhytkorsiräme  Varputurvekangas II
Luontainen uudistuminen
- Edellyttää useimmiten muokkauksen turvekankailla
- Yhtenäisillä rahkasammalpinnoilla mahdollista myös
ilman muokkausta

14. © Luonnonvarakeskus14 29.9.2019
Varputurvekankaat
Ryhmittäinen siemenpuuasento …tai kaistale-/pienaukkohakkuu
tuloksena ryhmittäinen erirakenteisuus
Tuusula
Näitä karummilla jäkäläturvekankailla ei aina uudistamisvelvoitetta
> siemenpuuhakkuu ilman muokkausta, ennallistaminen

15. © Luonnonvarakeskus15 29.9.2019
Männikkö erirakenteiseksi ? Siemenpuut tai siemenpuuryhmät

16. Mitä on männikön jatkuva peitteellisyys ?
1 1
2 2
3 3
1
2
1
2
1
2
Kolmen (tai useamman)
hakkuukaistan kierto
Kahden hakkuukaistan
kierto

17. Erirakenteinen Vatkg-männikkö n. 25 vuotta hakkuun jälkeen

18. Nyt hakattu siemenpuuasentoSiemenpuuhakkuu 30 v sittenSiemenpuuhakkuu 60 v sitten
Siemenpuita poistettu 30 v sitten
Rämemännikön kaistalehakkuu
Kolmen hakkuulohkon kierto lisättynä
”jatkuvan kasvatuksen siemenpuuhakkuulla”

19. Sararäme  Puolukkaturvekangas IIKorpiräme  Puolukkaturvekangas I
PUOLUKKATURVEKANKAAT

20. Puolukkaturvekangas
Kuusialikasvosten hyödyntäminen:
- hyväkuntoiset täystiheät alikasvokset lähinnä Ptkg II -kohteilla (selkeästi alempana jaksona)
Riittääkö kuuselle potkua seuraavana puusukupolvena?
- Ptkg I:llä useimmiten hyvin erirakenteisia → erirakenteisen metsän kasvatus ?
- Koivun runsaus itsessään puoltaa peitteistä kasvatusta (valo, ravinnekierto, uudistuminen?),
ja toisaalta avohakkuun jälkeinen uudistaminen on työlästä, kallista ja riskialtista
Kaliumin puutosriski II-tyypin kohteilla: Tuhkalannoitus
Ptkg IIPtkg I

21. Säännöllisen eri-ikäisrakenteinen
kuusi-mäntysekapuusto
Ptkg I (KR)
läpimitta
runkoluku
B
Korpirämeestä kehittyneellä I-
tyypin puolukkaturvekankaalla
on yleensä jo valmiiksi eri-
ikäisrakenteinen puusto
Kuuseen perustuvan
jatkuvapeitteisen kasvatuksen
kannattavuus ?
A B

22. Mustikkakorpi  Mustikkaturvekangas I Ruohoinen sararäme 
Mustikkaturvekangas II
MUSTIKKATURVEKANKAAT

23. Mustikkaturvekankaat (avohakkuun jälkeen mätästys ja kuusen istutus)
- pienialaisissa korpikaistaleissa avohakkuu, hieskoivun luontainen uudistuminen ja kuusi
luontaisesti alikasvokseksi.
Kuusialikasvosten hyödyntäminen
- Mtkg II-kohteilla usein hyviä luontaisia kuusialikasvoksia
Kaliumin puutosriski II-tyypin kohteilla
- Tuhkalannoitus
Mtkg II
Mtkg I
Mtkg I

24. Kaksihuippuinen hies-mäntyvaltainen
ja kuusialikasvoksellinen puusto.
Alikasvoksen elpymiskyky
useimmiten hyvä
Ptkg II (VSR) ja Mtkg II (RhSR)
B C
C 9
Harvennusmetsävaiheessa
yläharvennus – Varttuneessa
vaiheessa poimintahakkuut,
Kuusikoksi vai
sekapuustoiseksi?
Miten koivu säilyy mukana?

25. Ruohokorpi  Ruohoturvekangas I Ruohoinen sarakorpi  Ruohoturvekangas II
© Jukka Laine
RUOHOTURVEKANKAAT

26. Ruohoturvekankaat (avohakkuun jälkeen mätästys ja kuusen istutus)
- pienialaisissa korpikaistaleissa avohakkuu, hieskoivun luontainen uudistuminen ja kuusi
luontaisesti alikasvokseksi.
- Rhtkg I kuusikko luontaisesti kuusikoksi edellyttää yhden väljennyksen ennen
suojuspuuasentoa, vaihtoehtona pienaukkohakkuut
Kuusialikasvosten hyödyntäminen:
- Rhtkg II -kohteilla usein hieskoivikoita, joissa hyviä luontaisia kuusialikasvoksia
- Vanerikoivun kasvatusmahdollisuus ylempänä jaksona Etelä-Suomessa, 2-jaksoisena pitkään
- Kuusen istutuksesta hyviä kokemuksia hieskoivun alle ilman muokkausta ja taimikonhoitoa
Kaliumin puutosriski II-tyypin kohteilla - Tuhkalannoitus
Rhtkg IIMtkg I
Rhtkg I
pienaukko Rhtkg II

27. Voimakkaan vino kuusivaltainen
runkolukujakauma.
Taimet vähissä ja niiden elpymiskyky
heikko
Mtkg I (MrK, MkK) ja Rhtkg I (RhK)
> Poimintahakkuu tai kaistalehakkuu ?
Säännöllisen eri-ikäisrakenteinen
kuusi-koivusekapuusto
Mtkg II (VSK) ja Rhtkg II (RhSK)
< Poimintahakkuu
Kuusivaltainen kaksihuippuinen
läpimittajakauma.
Pienimmät taimet vähissä. Alikasvoksen
elpymiskyky vaihtelee
Mtkg I (MK) ja Rhtkg I
> Keskivoimakas yläharvennus ?
läpimitta
runkoluku
Leveän huipukas läpimittajakauma.
Pienimmät läpimitat ovat hyvin vähissä
Mtkg I (MK, KgK) ja Rhtkg I (RhKgK)
> Kaistalehakkuu tai pienaukot ?

28. B
28 29.9.2019
A B
Poimintahakkuilla eri-rakenteisuuteen

29. Heinävesi; ppa 24  17 m2

30. Heinävesi; ppa 22  12 m2

31. Männikön voimakas harvennus (> 9-11 m2/ha) aiheutti
kangasmailla 45-50 motin (40%) kasvutappion/ha 10 vuodessa
0
2
4
6
8
10
12
Kasvu Kasvutappio
Alaharvennus, H-malli
Yläharvennus, H-malli
Alaharvennus, 50%
Yläharvennus, 50%
m3/ha/v Ronskin harventamisen kokeet männiköissä
Niemistö, Huuskonen, Hynynen & Siipilehto 2019

32. Kuusikon voimakas harvennus (> 9-11 m2/ha) aiheutti
kangasmailla 20-30 motin (25-30 %) kasvutappion/ha 10 vuodessa
0
2
4
6
8
10
12
Kasvu Kasvutappio
Alaharvennus, H-malli
Yläharvennus, H-malli
Alaharvennus, 50%
Yläharvennus, 50%
m3/ha/v Ronskin harventamisen kokeet kuusikoissa
Niemistö, Huuskonen, Hynynen & Siipilehto 2019

33. Mutta lisäksi kuusia kuoli 5-25 kuutiota/ha/10v
0
5
10
15
20
25
Alaharvennus,H-malli
Yläharvennus,H-malli
Alaharvennus,50%
Yläharvennus,50%
Alaharvennus,H-malli
Yläharvennus,H-malli
Alaharvennus,50%
Yläharvennus,50%
Männiköt Kuusikot
Tuulenkaadot
Muu kuolleisuus
m3/ha Kuolleet puut 10 vuodessa harvennuksesta
Niemistö, Huuskonen, Hynynen & Siipilehto 2019

34. Heinävesi: ppa 21  17 m2

35. Heinävesi; ppa 22  12 m2

36. Väljennys ja kaistaleet tai pienaukot
Välikaistojen poimintahakkuu
Kaistale- ja pienaukkohakkuu jatkuvan peitteisyyden muotona
Tavoitteena poimintahakkuurakenne
15

37. © Luonnonvarakeskus
Tavoitteena pienaukkojen taimettuminen ja välimetsään syntyvä taimiaines
Taimettumisen jälkeen välimetsä poistetaan, tehdään voimakas poimintahakkuu,
tai uusi pienaukko välimetsään, jos mahtuu.
37
37

38. 1
2
1
2 2
Kaistale- ja pienaukkohakkuu jatkuvan peitteisyyden muotona
Kahden hakkuulohkon kierto

39. 10 vuoden kuluttua hakattava
vyöhyke
Hakattiin viimeksi 20 v sitten
Nyt hakattavissa oleva vyöhyke
Hakattiin viimeksi 30 v sitten
20 vuoden kuluttua hakattava
vyöhyke
Hakattiin viimeksi 10 v sitten
20 m
Heterogeeninen erirakenteismetsikkö
(Pukkala ym. 2011)
kolmen kaistaleen poimintahakkuukierto, yhden kaistaleen
pohjapinta-ala voidaan laskea alemmaksi kuin säännöllisen
eri-ikäisrakenteisessa poimintahakkuussa

40. © Luonnonvarakeskus
Alikasvosten hyödyntäminen -yhteenvetoa
• Kuusialikasvoksia kehittyy luontaisesti sekä korpiin että
rämeille harvennushakkuiden jälkeen
• II-tyypin turvekankaiden alikasvokset ovat usein
syntyneet uudisojituksen jälkeen, kun pintakasvillisuus
oli vielä rahkasammalvaltainen. Turvekangasvaiheessa ei
uusien taimia synny enää yhtä runsaasti
• Rämeiden kuusialikasvokset kasvatettavia osin vielä
puolukkaturvekankailla
• Mäntyalikasvoksia voi syntyä rämeiden koivikoihin
• Alikasvoksesta osa elpyy ja täydentyy hakkuun jälkeen
-> sopeutuminen valoon kestää 3-5 vuotta.
• Suojuspuuhakkuu hyvä keino saada täydentäviä taimia
• Kuusen istutus suoraan turpeen pintaan koivun alle
->uudistamiskulut ja puuton vaihe jäävät pois
40 29.9.2019

41. © Luonnonvarakeskus
Kuusialikasvo voi olla luontainen (epätasainen) tai
istutettu (tasainen)

42. © Luonnonvarakeskus
Paroninkorpi: Tyvilahoja n. 10% hakatuista rungoista. Kantokäsittelyt
sulanmaan aikaisissa hakkuissa tärkeää myös turvemailla!!

43. © Luonnonvarakeskus
• Tutkimustyö käynnistynyt Lukessa 2015. Hakkuut tehty 2016 ja 2017.
• Koealoja perustettu Metsähallituksen ja UPM-Kymmenen maille
- Yläharvennus- ja poimintatyyppinen hakkuu eri ppa-tasoihin
korpisoilla
- Kaistale-/pienaukkohakkuu tai alikasvoksen vapauttaminen rämeillä
• Vedenpinnan tason ja puuston kehityksen
seurannat kaikilla kohteilla, vedenlaatu- ja
KHK-päästömittaukset osalla kohteista.
Jatkuvapeitteisen kasvatuksen tutkimus suometsissä

44. © Luonnonvarakeskus
• Vähentää vesistökuormitusta avohakkuuseen verrattuna
(sinänsä kuormitus korkeampi kuin luonnontilaiselta)
• Puukorjuussa ei esiintynyt merkittäviä lisävaikeustekijöitä??
• Juurikäävän leviämisen hallintaan kiinnitettävä huomiota
• Tähän mennessä tietoa vasta metsänkäsittelyjen välittömistä
vaikutuksista
• Luotettavien tulosten ja yleistettävien mallien saamiseen tarvitaan
maastokokeiden pitkäaikaista seurantaa
44 29.9.2019
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on
aktiivista metsänkasvatusta!

45. © Luonnonvarakeskus
Tutkimusorganisaatiot ja yhteistyökumppanit
• Turvemaiden uusien metsänhoitomenetelmien tutkimusta aloitettu ja jatketaan
useissa hankkeissa Luken, Helsingin yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen,
Koneen säätiön, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Akatemian ja
Nesslingin säätiön rahoittamana.
• Suoria yhteistyökumppaneita lisäksi UPM-Kymmene, Suomen
Ympäristökeskus (Syke), Metsäkeskus ja Metsähallitus
45 29.9.2019

46. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
29.9.201946