2. • Etelä-Suomen kaikki virtavedet ja niiden rannat
ovat luontotyyppeinä uhanalaisia (korvet, luhdat,
lehdot)
• Virtavesien uhanalaisia 58 lajia ( +korven, lehdon,
vanhan kangasmetsän lajisto 615 lajia)
• Lähteiden uhanalaisia 44 lajia
• Metsissä uhanalaisia lajeja 814 kpl ja
silmälläpidettäviä 776 kpl.
Purojen uhanalaisuus, lajiston uhanalaisuus
3. • Lajiston esiintymispaikat:
– Hapekkaassa virtaavassa vedessä
– Kivillä
– Veteen kaatuneilla puilla ja rantapenkereillä
• Lajisto:
– Hyönteiset: sudenkorennot, vesiperhoset,
kaksisiipiset, äyriäiset, nilviäiset,
– Kalasto, ravut
Purovesien uhanalainen lajisto
4. • Pysyvän veden läheisyys ja varjostava puusto yhdessä
muodostavat vakaan, kostean ja viileän pienilmaston.
• Tämä on edellytys puron äärellä elävälle mittavalle
määrälle lajeja, jotka eivät viihdy normaaleissa
kangasmetsän olosuhteissa.
• Hyönteiset, sammalet, käävät ja sienet ovat valikoivia
elinympäristöjensä suhteen ja osa lajeista vaatii
menestyäkseen puron varren kosteita ja viileitä
pienilmasto-olosuhteita.
• Osa lajeista vaatii lisäksi kasvualustakseen tiettyä
puulajia, ikää, järeyttä, lahoastetta ja/tai sijaintia.
Puroympäristöjen uhanalainen lajisto
5. • Puuston varjostus pitää puroveden viileänä ja vesi pysyy
siten hapekkaampana.
• Rantapuuston juuristo ja puroon kaatuneet rungot
vakauttavat vesien rantapenkkoja ja vähentävät siten
eroosiota. Puroon kaatuneet rungot ja oksat myös
hidastavat veden virtausnopeutta, patoavat vettä,
muuttavat virtauksen suuntaa ja siten edistävät
syvänteiden, sivu-uomien ja altaiden syntymistä. Nämä
puolestaan lisäävät puron rakenteellista
monimuotoisuutta.
Purot elinympäristönä
6. • Liekopuiden synnyttämät syvänteet keräävät pohjaan
kariketta jota taas pohjaeliöstö hajottaa.
• Pienissä ja keskisuurissa puroissa pääosa puroeliöiden
ravinnosta on peräisin rantavyöhykkeen kasvillisuudesta.
Erityisesti lehtipuiden karike on tärkeä ravinnonlähde
pohjaeliöstölle.
• Veteen päätyvällä lahopuulla ja lehtikarikkeella on suuri
merkitys pienvesiekosysteemin rakenteen, ravinnekierron
ja monimuotoisuuden säilymiselle. Veteen kaatuneet
rungot tarjoavat elinympäristön ja energianlähteen
monille puron eliölajeille.
• Puusto ja pensaskerros pidättää ravinteita ja kiintoaineita
tehokkaammin kuin pelkästään ruohoja kasvava vyöhyke.
Purot elinympäristönä
7. • Kylmä, runsashappinen vesi. Tätä
edesauttavat:
• Suuri lähdevesien ym. pohjavesien
purkautumisen osuus
• Kosket eli nivat puroissa
• Puuston varjostus, joka pitää veden
viileänä
Purojen lajiston monimuotoisuuden
kannalta keskeisiä tekijöitä
8. • Veden vähäinen happamuus
• Veden vähäinen kiintoainepitoisuus
• Purossa jaksoja, joissa puhdas sorapohja
• Purojen sammalkasvustot tärkeitä pohjaeläinten
elinympäristöjä
• Uoman rakenteellinen monimuotoisuus: kivet,
kuolleet puut, mutkat, onkalot, uoman
haarautumiset ja leveyden ja syvyyden vaihtelut,
syvänteet
Purojen lajiston monimuotoisuuden
kannalta keskeisiä tekijöitä
9. • Rantavyöhykkeellä esiintyy monia
luonnonsuojelullisesti arvokkaita luontotyyppejä:
tulvaniittyjä, lehtipuuluhtia, reheviä korpia, lehtoja
ja lehtimetsiä
• Rantametsät ja rantavyöhykkeet tarjoavat
elinympäristöjä, ravintoa, suojaa ja
lisääntymismahdollisuuksia suurelle joukolle
eliölajeja
• Rantametsät toimivat järeiden kuolleiden puiden
lähteinä vesistöihin
Rantavyöhykkeellä on monia merkityksiä
10. • Rantametsät ja –vyöhykkeet voivat toimia
tiettyjen lajien vaellus- ja leviämisreitteinä,
ekologisina käytävinä
• Lisäävät elinympäristöjen kytkeytyneisyyttä
• Rantametsät ja rantavyöhyke ovat
maisemallisesti arvokkaita
Rantavyöhykkeellä on monia merkityksiä
11. • Jätä suojavyöhyke
kasvamaan luonnontilaisena
• Älä istuta sille havupuita
• Suosi lehtipuita ja pensaita
perkauksissa ja harvennuksissa
Hyvän suojavyöhykkeen kasvattaminen
alkaa usein jo taimikonhoidosta
17. • Luonnonhoito tasaveroinen rinnakkaistavoite
puuntuotannon kanssa?
• Hakkuut lisääntyvät! Luonnonhoito pitää ottaa
tosissaan viimeistään nyt!
• Annetaan maanomistajan aidosti valita
luonnonhoidon taso.
Mikä ohjaa luontokohteiden käsittelyä?