Riistametsänhoito - mistä on kyse? Esitetty riistametsänhoidon koulutuspäivässä (Suomen metsäkeskus) Haukivuorella 3.10.2018, (c) Marko Svensberg, Suomen riistakeskus.

1. Riistametsänhoito
Mistä on kyse?
Marko Svensberg
Suomen riistakeskus

2. Koulutuksen sisältö
• Riistametsänhoidon tausta
• Riistametsänhoito – mistä on kyse?
• Riistametsänhoidon tutkimustausta
• Riistametsänhoidon kysyntä
• Lainsäädäntö ja sertifioinnit
• Riistametsänhoidon materiaalit
• Riistametsänhoidon työohjeet
2 | 4.10.2018

3. Riistametsänhoidon tausta
3 | 4.10.2018

4. Taustalla pitkä kehitystyö
• Riistaa reunoilta -hanke (2011 – 2013)
• Hyvän metsänhoidon suositukset (2012 –
2013)
• Hyvän metsänhoidon suositukset
riistapainotuksella (2012 – 2013)
• Metsien sertifiointi PEFC-kriteerien
uudistustyö (2013 – 2014)
• KEMERA lain valmisteluun osallistuminen
(2014)
• Askel riistametsään – luonnon rikkautta
metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä
(2014 – 2015)
• Riistakolmiotieto metsäsuunnittelun tukena
(2015)
• Riistametsänhoidon edelläkävijät (2016)
4 | 4.10.2018

5. Digiriistametsä
• Valtakunnallinen luonnonhoidon
kehittämishanke
• METSO-ohjelma
• Rahoittaja MMM
• Suomen riistakeskuksen ja Suomen
metsäkeskuksen yhteishanke
• Kesto 2.2017-2.2019
• Rahoitus kaikkiaan 428 000 € (sis. omarahoitus)
5 | 4.10.2018

6. Digiriistametsän tavoitteet
• Rakennetaan Metsään.fi -järjestelmään riistanäkökulmaa
tukevia paikkatietoaineistoja
– Voidaan arvioida metsän soveltuvuutta kanalintujen
elinympäristöksi paikallis- ja aluetasolla
• Testataan metsätiedon keräämisen joukkoistamista
metsästäjien avulla
– Metsäkanalintujen elinympäristöt Oma Riistassa
• Lisätään tietoa riistametsänhoidosta ja tietojärjestelmien
käyttömahdollisuuksista
– Opas
– Koulutukset
6 | 4.10.2018

7. Riistametsänhoito –
mistä on kyse?
7 | 4.10.2018

8. Riistametsänhoito
Metsänhoitoa metsäkanalintuja
suosien
Sopii tavallisen talousmetsään
Voi toteuttaa missä metsän
kehitysvaiheessa tahansa
www.riistametsa.fi
8 | 4.10.2018

9. Kuinka moni on
metsästäjä?
9 | 4.10.2018

10. Metsäkanalinnut
• Metso, teeri, riekko, pyy
• Talousmetsien lajeja 
talousmetsien käsittelyllä
ratkaistaan kanalintujen
tulevaisuus
10 | 4.10.2018
Kuva: Hannu Huttu

11. 4.10.2018 11
Miksi ne ovat aivan erityisen tärkeitä?
• Nykyisin metsästäjiä eniten kiinnostava metsästyskohde, historiassa
äärimmäisen tärkeää ruoanjatketta
• Yleisiä, suurikokoisia  Suuri biomassa (vrt. hirvi)  Tärkeitä saalislajeja
 Avainlajeja ravintoverkossa
• Vain positiivisia vaikutuksia: eivät aiheuta vakavia kolareita tai taloudellista
tuhoa
• Sateenvarjolajeja  elinympäristöjen hoidosta hyötyä muillekin lajeille
• Metsätalouden ’lippulaivalajeja’
 Metsätalouden yleinen hyväksyttävyys +
 Suomalaisten puupohjaisten tuotteiden kysyntä maailmalla +
 Voivat jatkossa tarjota mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan
 Metsien tuottama kokonaishyvinvointi kasvaa kun
metsäkanalinnuilla menee aiempaa paremmin!

12. Elinympäristövaatimukset
• Metsäkanalinnut tarvitsevat ravintoa ja suojaa
• Linnut menestyvät monimuotoisessa
sekametsässä, jossa puuston koko ja tiheys
vaihtelevat.
12 | 4.10.2018
Kuva: Esa Ervasti / Vastavalo

13. Metson elinympäristöt
• Metso on monimuotoisuuden indikaattorilaji
• Havupuuvaltaiset sekametsät
• Kasvillisuus voi vaihdella peitteisestä aukkoiseen
• Peittävyys
– Maisemataso
– Latvus
– Maanpinta
• Mustikka
13 | 4.10.2018
Kuva: Juha Määttä/ Vastavalo

14. Teeri
• Lehti- ja havusekametsät
• Rämeet ja niiden puoliavoimet reunavyöhykkeet sekä
taimikot
• Talviravintona koivun urvut 14 | 4.10.2018
Kuva: Markku Sippari /vastav

15. Riekko
• Tunturialueet, avo- ja
vähäpuiset suot ja
soiden reunametsät
• Elinympäristöjen
väheneminen
siirtänyt
levinneisyyttä kohti
pohjoista
• Etelä-Suomessa
uhanalainen
• Ilmastonmuutos ->
valkoinen talvipuku
15 | 4.10.2018
Kuva: Hannu Huovila/Vastavalo

16. Muut riistalajit
Metsähanhi
Metsäjänis
Sorkkaeläimet
Ruokaa ja suojaa!
16 | 4.10.2018
Kuva: Pentti Sormunen/Vastavalo

17. 17 | 4.10.2018
Metsäkanalintujen runsaudenvaihtelu vuodesta toiseen johtuu lukuisista eri syistä
kuten sään ja myyräkantojen vaihteluista, joihin emme voi vaikuttaa. Kantojen
keskimääräinen runsaus puolestaan riippuu pääasiassa elinympäristöjen määrästä ja
laadusta, joihin voidaan vaikuttaa.

18. 18 | 4.10.2018
Metsäkanalintujen runsaudenvaihtelu vuodesta toiseen johtuu lukuisista eri syistä
kuten sään ja myyräkantojen vaihteluista, joihin emme voi vaikuttaa. Kantojen
keskimääräinen runsaus puolestaan riippuu pääasiassa elinympäristöjen määrästä ja
laadusta, joihin voidaan vaikuttaa.

19. Metsätalouden vaikutukset
elinympäristöihin
• Soiden ojitukset  riekko
• Metsien rakenteen muutos
– Pirstoutuminen
– Laadulliset muutokset
(yhden puulajin tasaikäiset metsät, maanmuokkaus)
– Petojen saalistuspaineen kasvu
19 | 4.10.2018
Kuva: Mirja Rantala

20. 20 | 4.10.2018
Kanalinnut sietävät monia
metsätaloustoimia
• Metso käyttää jopa nuoria kasvatusmetsiä.
Metsämaiseman riittävä peitteisyys on tärkeää!
(Miettinen 2009, Sirkiä 2010)
• Metsän rakenteella on suuri merkitys: Metso-,
teeri- ja pyypoikueet alueilla, joissa runsaasti
aluskasvillisuutta ja latvuskerros on peitteinen.
(Melin ym. 2016)
Kuva: Janne Miettinen

21. Riistametsänhoidon
tutkimustaustaa
21 | 4.10.2018

22. 4.10.2018 22
Aiemmin vallinnut käsitys:
• Vanhojen metsien laji (luonnontilainen metsä, uudistuskypsä metsä,
varttunut kasvatusmetsä)
• Soveliaita metsiä vähän, 10-30 %
Nykykäsitys:
• Talousmetsä metsolle sovelias jo 30-40-vuotiaana
• Käytön aste voi laskea ensiharvennusvaiheessa (ainakin karut metsät)
→ Soveliaita metsiä paljon enemmän
→ Mahdollisuuksia sovittaa yhteen metsäkanalintujen
elinympäristötarpeet ja metsätalous paljon luultua enemmän!
Metso: vanhojen metsien laji – vai laji joka tarvitsee
joitain luonnonmetsien rakennepiirteitä?

23. Metsolle tärkeitä metsän rakennepiirteitä:
• Vähintään maisematason mittakaavatason korkea
metsäpeitteisyys
• Latvuspeitto
• Suoja maanpinnan läheisyydessä
• Mustikka ja muu varpukasvillisuus
Samat piirteet tärkeitä myös teerelle, pyylle, riekolle,
metsäjänikselle, metsähanhelle…
23 | 4.10.2018

24. 24 | 4.10.2018
Nuoret kasvatusmetsät kelpaavat metsolle
Nuoren kasvatusmetsän osuus metson soitimilla
Kainuussa, n = 42 + 50, tarkastelusäteet 250 – 4000 m

25. 25 | 4.10.20184.10.2018 25
Nuoret kasvatusmetsät kelpaavat metsolle

26. 26 | 4.10.20184.10.2018 26
Nuoret kasvatusmetsät kelpaavat metsolle

27. Tutkimustulokset: Korkean metsäpeitteisyyden tarve
Kurki ym. 2000, Ecology: Fragmentoituminen ja varttuneiden metsien
väheneminen heikentää metsäkanalintujen pesimämenestystä, paras
selitysaste 100 km2 maisemakoolla
Miettinen ym.2005 : Metson soitimen kukkomäärä korkein siellä missä paljon
kasvatusmetsiä, selkein yhteys 1 km säteellä, mutta merkitsevä vielä 3 km
säteellä (30 km2)
Sirkiä ym. 2009: soitimet säilyvät
siellä missä metsäpeitteisyys on
korkea
27 | 4.10.2018

28. Metson elinympäristön käyttö Pohjois-Suomessa notkahtaa taimikon
harvennuksessa. Ensiharvennuksen myötä se vähenee vuosikymmeniksi.
(Miettinen, Helle, Nikula & Niemelä, 2010)
28 | 4.10.2018
Kangasmetsät
Läpimitta (cm)
0.0
2.0
4.5
6.5
8.5
10.5
12.5
14.5
16.5
18.5
20.5
24.0
31.0
Latvuspeitto(SDI)
-100
0
100
200
300
%-osuuksienero,metso/verrokki
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
SDI
%-osuuksien ero metso/verrokki
Tutkimustulokset: Latvuspeitto ja suoja
maanpinnan läheisyydessä

29. 29 | 4.10.2018
Tutkimustulokset: Latvuspeitto ja suoja
maanpinnan läheisyydessä
Testaus&todistus: Melin ym. 2016
Metson, teeren ja pyyn poikueet, 157 kpl
Riistakolmioaineisto
Laserdata, välikaiut keskiössä
Tulokset: 0-5 metrin korkeudelta tulleiden
kaikujen osuuden kasvaessa 1 % kasvaa
poikueen löytymistodennäköisyys 2 %
Kaikilla lajeilla
Kaikilla tutkimusalueilla
Latvuspeitto oli tärkeä metsolle ja pyylle

30. Tutkimustulokset: Mustikan tarve
30 | 4.10.2018

31. Mustikka
• Mustikka on kanalintujen tärkein ravintokasvi
• Yhtenäiset varvikot ovat tärkeitä poikueille
– Luovat suojaa ja tarjoavat lehdillä elävää
hyönteisravintoa
31 | 4.10.2018
Kuva: Mirja Rantala

32. 32 | 4.10.2018
Metso
Mustikka
Levinneisyydet

33. Mustikka ja metso
33 | 4.10.2018
Storch, Oecologia 1993
Baines et al. J. Appl. Ecol. 2004:
Metson pesintämenestys kasvaa
15-20 % mustikkapeitteisyyteen
saakka

34. Mustikan peittävyys
34 | 4.10.2018

35. 35 | 4.10.2018
Metsän kehitysvaihe ja mustikan peitteisyys
Miina et al. 2009

36. 36 | 4.10.2018
Sekä maisemat että metsiköt tärkeitä
o Metsolle ensisijainen tarve riittävä metsäpeitteisyys
o Suomessa tämä kunnossa
• 43 % kokonaisalasta (kriittinen raja noin 30 %)
• > 50 % Kainuu, K-S, P-K
• < 40 % Etelär. ja Lounais-S
→ Eristyksissä olevia sopivia laikkuja vähän → Metsiköiden laatu tärkeintä
→ Eristyksissä olevia sopivia laikkuja paljon → Metsiköiden sijainti tärkeintä

37. 4.10.2018 37
Tulevaisuus?
o Kasvavan puunkäytön myötä metsäpeitteisyys
säilyy ennallaan tai lähtee laskuun
o Lyhyemmät kiertoajat vs. vajaakäyttö
o Kuusettuminen etenee (puhtaat kuusikot)
o Sekametsäisyys säilyy jotakuinkin ennallaan
o PEFC + FSC apuna
o Lähinnä kuusi-koivu –sekoitusta (mä-ku-tarve!)
→ Suoja vähenee
→ Pedot verottavat yhä enemmän riekkoja,
metsäjäniksiä ja muuta riistaa
→ Kasvava tarve fiksuille ratkaisuille

38. 4.10.2018 38
Mihin meidän kannattaa pyrkiä?
o Vaihtelevarakenteisiin sekametsiin!
o Tietopohja luonnonmetsien rakenteesta ja dynamiikasta
o Parannus yhdessäkin kohdassa metsän
hoitoketjua auttaa
o Paras tulos saadaan kun riistaa hyödyttäviä pieniä
muutoksia tehdään uudistushakkuusta alkaen

39. Riistametsänhoidon kysyntä
39 | 4.10.2018

40. • Metsästäjät perheineen omistavat noin puolet Suomen
yksityismetsistä (9,6 milj. ha eli 48 %, Toivonen 2008)
• Metsänomistajista 54 % on luokiteltavissa
monitavoitteisiksi tai virkistyskäyttäjiksi, heillä pinta-
alasta 57 % (Hänninen ym. 2011)
• Tarjolla on kustannusneutraaleja tai jopa tavallista
metsänhoitokäytäntöä paremmin kannattavia
riistaystävällisiä vaihtoehtoja - siksi järkevän
metsänomistajan kannattaa ne valita
40 | 4.10.2018

41. Maanomistajien
kiinnostus
• Metsänomistajista 61 % vastasi
olevansa kiinnostunut
riistametsänhoidon harjoittamisesta
omissa metsissään.
• Noin 40 % vastanneista oli kokemuksia
riistametsänhoidosta omalla tilallaan.
• Metsänomistajista 84 % vastasi
jääneensä ilman riistametsänhoitoon
liittyvää koulutusta tai neuvontaa.
• Kyselytutkimus 2017
• Vastasi 425 metsänomistajaa ja 480 metsäalan toimijaa
41 | 4.10.2018
Kuva: Pentti Sormunen / Vastavalo

42. Kuinka moni on tarjonnut
riistametsänhoidon palveluita
tai neuvontaa?
42 | 4.10.2018

43. • Riista osa maan tuottoa
• Monimuotoisuus
• Maisema
• Virkistyskäyttö
• Varautumista
– ilmastonmuutokseen
– tuhoihin
– puunhinnan muutoksiin
 Alan toimintaedellytykset!
Metsäammattilaisen asenne ratkaisee
43 | 4.10.2018
Sole Lätti

44. 44 | 4.10.2018
Tarjoa palvelua
Jari Kostet

45. Lainsäädäntö ja sertifioinnit
45 | 4.10.2018

46. Metsälaki, Kemera ja sertifioinnit
• Metsälaki
– Mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen
– Vajaatuottoisilla soilla ei enää uudistamisvelvoitetta
– Uudistamiskypsyyden alaraja poistettu (uhka riistalle)
• Kemera
– Taimikonhoito-ohjeistus mahdollistaa riistatiheikköjen jättämisen
– Kemera-sääntöjen mukaan taimikkoon voi jättää raivaamattomia
tiheikköjä, kunhan näiden osuus kokonaispinta-alasta on alle
10 prosenttia
• PEFC ja FSC
– Säästöpuut ja lehtipuusekoitus tukevat riistaa
46 | 4.10.2018

47. Riistametsänhoidon materiaalit
47 | 4.10.2018

48. Hoitosuunnitelma ohjeiden taustalla
• Metsäkanalintujen
hoitosuunnitelmaan
on koottu kirjallisuutta
• Työohje tiivistää
tutkimuksen
käytännön ohjeiksi
48 | 4.10.2018

49. www.riistametsa.fi
49 | 4.10.2018
Jari Kostet

50. 50 | 4.10.2018

51. Videot
51 | 4.10.2018
Taimikonhoito ja harvennus
Alikasvos suojaa ja ruokkii
Poikueympäristöt ja erikoiskohteet
www.riistametsa.fi

52. Painettua Riistametsänhoidon
maasto-ohjetta voi tilata:
mirja.rantala@riista.fi52 | 4.10.2018