Biodiversiteettistrategiat ja metsien monimuotoisuuden kehittyminen, Taneli Kolström, Luke. Metsäpäivät virtuaalitapahtuma, 4.2.2021 Kääpien siirtoistutukset – uusi keino uhanalaisen sienilajiston suojelussa, Reijo Penttilä, Luke. Metsäpäivät virtuaalitapahtuma, 4.2.2021

1. 1
Biodiversiteettistrategiat ja metsien
monimuotoisuuden kehittyminen
Taneli Kolström
Metsäpäivät, 4.2.2021

2. 2
Sisältö
Mitä on menossa biodiversiteettipolitiikassa?
Metsäluonnon rakennepiirteiden kehitys
- Mitä VMI kertoo 100 vuoden kehityksestä
- Mitä VMI kertoo viimeisestä vajaasta 40 vuodesta
Johtopäätökset

3. 3
Mitä on menossa
biodiversiteettipolitiikassa?
• Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus
- 15. osapuolikokous (CBD COP 15)
- Post 2020 tavoitteet (Ns. Aichi-tavoitteet 2020 asti)
• EU biodiversiteettistrategia vuoteen 2030
• Suomen biodiversiteettipolitiikka
- Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi. Valtioneuvoston
periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja
kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012–2020
- Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi. Suomen luonnon
monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma
2013–2020

4. 4
• SYKE-Luke VN-TEAS hanke toteutettiin 2019-2020
• Miten strategian päämäärien ja toimintaohjelman toimenpiteiden
toteuttaminen on toteutunut sektorivastuuperiaatteella eri
hallinnonaloilla.
1) Tilanne- tai toteutuma-arvio
2) Analyysi kehityksen syistä ja taustavaikuttajista
3) Muutostarpeet
4) Konkreettiset ehdotukset seuraavan toimenpideohjelman
elementeistä
5) Viestintä
Toimenpideohjelman 105 toimenpidettä arvioitiin
systemaattisesti
1. Taloudellinen panostus
2. Näkemys trendistä ja tehokkuudesta/vaikuttavuudesta
Suomen BD-strategia ja toimintaohjelma arvioitu
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162392

5. 5
Toimintaohjelman 105 toimenpiteestä viisi liittyy suoraan metsiin
45. Otetaan huomioon valtion retkeilyalueiden ja
tutkimusmetsien luonnon monimuotoisuusarvot
sekä ekosysteemipalvelut esimerkiksi METSO-
toimintaohjelman yhteydessä.Toteutetaan Etelä-
Suomen metsien monimuotoisuuden
toimintaohjelmaan (METSO) sisältyvät
toimenpiteet ja varmistetaan METSO-ohjelman
rahoitus hallitusohjelman mukaisesti. Saatetaan
loppuun METSOn väliarviointi ja tarkistetaan
METSO-ohjelmaa tarvittavissa määrin.
46. Toteutetaan Kansalliseen metsäohjelmaan (KMO)
sisältyvät toimenpiteet, suoritetaan KMO:n
arviointi ja tarkistetaan metsäohjelmaa
tarvittavissa määrin. (+3 alakohtaa)
47. Kehitetään ja testataan yksityismetsiin soveltuvia alueellisen yhteistyön
malleja esimerkiksi METSO-yhteistoimintaverkostohankkeiden avulla.
Otetaan suunnittelussa huomioon yksityismetsien erityisominaisuudet.
48. Turvataan ja otetaan huomioon valtion talousmetsien luonnon
monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut Metsähallituksen
ympäristöoppaan mukaisesti.
49. Otetaan huomioon valtion retkeilyalueiden ja tutkimusmetsien luonnon
monimuotoisuusarvot sekä ekosysteemipalvelut esimerkiksi METSO-
toimintaohjelman yhteydessä.

6. 6
Toimintaohjelman 105 toimenpiteestä viisi liittyy suoraan metsiin
JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET
• Tarvitaan tutkimukseen perustuva arvio
Kemera-tukien vaikutuksesta luonnon
monimuotoisuuteen.
• METSO-ohjelma jatkuu vuoteen 2025.
Vastaava suojellun metsäpinta-alan
kasvattamiseen ja luonnonhoitoon tähtäävä
ohjelma tarvitaan varmasti senkin jälkeen.
• Talousmetsien luonnonhoidon
toimenpiteiden pitäisi kohdistua lajien ja
elinympäristöjen kannalta tärkeisiin
rakennepiirteisiin, joista tarvitaan selkeitä
määrällisiä tavoitteita.
• Alueellinen yhteistyön luonteva paikka on METSO-
ohjelman yhteydessä (vrt. onnistuneet esimerkit)
kyljessä eikä niinkään erillisenä toimenpiteenä.
• Retkeilyalueet ja etenkin tutkimusmetsät ovat
pieni osa valtion metsistä eikä esimerkiksi siellä
tehtyjen toimien kustannuksia voida erottaa
muista valtion monikäyttömetsissä tehdyistä
toimista.

7. 7
105 toimenpiteen vaikutus ja potentiaali - yhteenveto
KESKEINEN JOHTOPÄÄTÖS:
Jatkossa toimenpiteiden tulee painottua toteuttamiseen ja olla tarkasti kohdennettuja,
mitattavia, tehokkaita ja aikataulutettuja, mutta silti realistisia.

8. 8
Valtakunnan metsien inventointi vuodesta 1921

9. 9
Raakapuun käyttö 1860 alkaen
Valtakunnan metsien inventointi
Kuva: Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2018. Luonnovarakeskus
https://stat.luke.fi/sites/default/files/luke-luobio_59_2018-v2-kp.pdf
Metsäteollisuus
Energiantuotanto

10. 10
Järeiden puiden määrä on nelinkertaistunut
Henttonen, H.M.; Nöjd, P; Suvanto, S.; Heikkinen, J.; Mäkinen, H. 2019.
Large trees have increased greatly in Finland during 1921–2013, but recent
observations on old trees tell a different story. Ecological Indicators 99:
118-129.
Muutos
→ 1,8 kertainen
→ 2,8 kertainen
→ 9,9 kertainen
Järeä puu: rinnankorkeusläpimitta ≥40 cm

11. 11
Puiden järeytyminen
on tapahtunut
viimeisen 40 vuoden
aikana
Henttonen, H.M.; Nöjd, P; Suvanto, S.; Heikkinen, J.; Mäkinen, H. 2019.
Large trees have increased greatly in Finland during 1921–2013, but
recent observations on old trees tell a different story. Ecological
Indicators 99: 118-129.

12. 12
Metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeiden
rakennepiirteiden muutokset 1980–2015
Korhonen K. T., Ihalainen A., Kuusela S., Punttila P., Salminen O., Syrjänen
K. (2020). Metsien monimuotoisuudelle merkittävien rakennepiirteiden
muutokset Suomessa vuosina 1980–2015. Metsätieteen aikakauskirja.
• VMI7 1977–1984 (Kuusela & Salminen 1991)
• VMI8 1986–1994 (Tomppo ym. 2001)
• VMI9 1996–2003 (Tomppo ym. 2011)
• VMI10 2004–2008 (Korhonen ym. 2013)
• VMI11 2009–2013 (Korhonen ym. 2017)
• VMI12 (2014–2016)

13. 13
Vanhat metsät 1980–2015
Etelä-Suomessa vanhat metsät
pääosin puuntuotannon metsissä
Pohjois-Suomessa vanhat metsät
pääosin suojeltu
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1980 1990 1999 2006 2011 2015
1
000
ha
Etelä-Suomi, 120v +
Suojeltu
Puuntuotannon maa
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
198019901999200620112015
1
000
ha
Pohjois-Suomi, 160 v +
Suojeltu
Puuntuotannon maa

14. 14
Haavan määrä (m3/ha) puuntuotannon metsämaalla
Etelä-Suomessa haavan määrä lähes kaksinkertaistunut ja järeän haavan määrä
kuusinkertaistunut.
Pieniläpimittaisen haavan määrä hienoisessa laskussa.
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
1980 1990 1999 2006 2011 2015
m3/ha
Etelä-Suomi
30 +
20-29
10-19
0-9
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
1980 1990 1999 2006 2011 2015
Pohjois-Suomi

15. 15
Etelä-Suomessa lahopuuston määrä kasvaa
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
1999 2006 2011 2015
m3/ha
Etelä-Suomi
Puuntuotannossa Suojeltu
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
1999 2006 2011 2015
m3/ha
Pohjois-Suomi
Kokonaislahopuusto
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
1980 1990 1999 2006 2011 2015
m3/ha
Etelä-Suomi
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
1980 1990 1999 2006 2011 2015
m3/ha
Pohjois-Suomi
Kova lahopuusto
Aineisto VMI7-VMI12

16. 16
0
2
4
6
Suojelu
Lehtipuun määrä
Järeä haapa
Kova lahopuu
Vanhat metsät
Säästöpuut
Pohjois-Suomi
Metsien rakennepiirteiden muutos vuoteen 2015
Vertailuvuosi 1980, jonka arvo on 1.
Aineisto VMI7-VMI12
0
2
4
6
Suojelu
Lehtipuun määrä
Järeä haapa
Kova lahopuu
Vanhat metsät
Säästöpuut
Etelä-Suomi
1980
2015

17. 17
Yhteenveto
• Luonnon monimuotoisuus näkyy ja kuuluu kaikkialla
- CBD + EU => Suomi
- Metsät ovat meillä tärkeitä
- Paljon on tehty, BD-arviossa metsiin liittyvät toimenpiteet näyttivät vaalean vihreää
→ tarve on tumman vihreälle värille
• Monimuotoisuuden seuranta
- VMI:n metsien rakennepiirteiden seurannan rinnalle tarvitsemme katsoa metsää
puiden alla – Operaatio Mustikka kasvillisuusinventointi etsii yhteistyökumppaneita
• Metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen edellyttää myös uusia
keinoja
- Uhanalaisten kääpien siirtoistutukset (RestoreFungi)

18. Kiitos!
taneli.kolstrom@luke.fi
Ekologisesti
toimiva
Biodiversiteetti
Hiilensidonta
Taloudellisesti
järkevä
Sosiaalisesti
kestävä

19. 19
10.2.2021
Kääpien siirtoistutukset
– uusi keino uhanalaisen sienilajiston
suojelussa
Luonnonvarakeskus: Reijo Penttilä, Raisa Mäkipää,Tuija Hytönen,
Juha-Matti Pitkänen, Jorma Pennanen
Helsingin yliopisto: Nerea Abrego, Sonja Saine, Otso Ovaskainen,
Otto Miettinen, Pekka Oivanen

20. 20
Miksi siirtoistutuksia tarvitaan ?
• Suomessa yli 40 % kääpälajistosta on luokiteltu silmälläpidettäväksi tai
uhanalaiseksi. Tärkeimpiä syitä uhanalaisuudelle ovat lahopuiden ja
suojelumetsien vähäisyys
• Erityisesti Etelä-Suomessa osa uhanalaisista kääpälajeista on sukupuuton
partaalla tai kokonaan hävinnyt
• Perinteiset suojelukeinot kuten suojelualueiden perustaminen,
ennallistamistoimet tai lahopuiden jättäminen talousmetsiin eivät pelkästään
näytä riittävän uhanalaisimpien lajien suojelemiseksi
10.2.2021

21. 21
Menetelmä uhanalaisten kääpälajien siirtoistutuksiin
• Tutkimusryhmämme on kehittänyt
ja testannut siirtoistutus-
menetelmää esitutkimuksessa
(Abrego et al. 2016, Biol. Conservation)
• Tutkimuksessa 7 uhanalaisen kuusen
lajin rihmastot saatiin onnistuneesti
istutettua ja 7 vuoden seuranta-
jakson aikana 3 lajia tuotti jo
itiöemiä
• Uusi ja melko nopea menetelmä
uhanalaisen sienilajiston suojelussa
10.2.2021

22. 22
Jatkotutkimukset (Luke ja HY)
• Vuosina 2019 ja 2020 istutettiin 19 uhanalaisen kääväkäslajin (9 kuusella, 5
männyllä, 1 raidalla ja 4 haavalla kasvavaa lajia) rihmastoja lahopuihin 16 eri
kohteelle Etelä- ja Keski-Suomessa (yhteensä n. 1000 istutuspuuta)
• Istutukset tehtiin Metsähallituksen (esim. kansallispuistoihin ja Luken
tutkimusmetsään Lapinjärvelle), UPM:n, Helsingin kaupungin ja Ilkka Herlinin
maille
• Istutuskohteet olivat pääasiassa runsaslahopuustoisia suojelukohteita, jotta
istutettujen lajien säilyminen olisi pidemmällä aikavälillä turvattu
• Istutuskohteet oli kuitenkin valittu siten, että istutettavia lajeja ei niissä tiedetä
esiintyvän tai ne ovat hyvin harvinaisia
10.2.2021

23. 23
Esimerkkejä istutuslajeista
10.2.2021
Sitkaskääpä (Antrodia piceata, VU) Erakkokääpä (Antrodia infirma, VU)
Raidantuoksukääpä
(Haploporus odorus, VU)
Paksukääpä
(Physisporinus crocatus, EN)
Keltakerroskääpä
(Perenniporia tenuis, CR)

24. 24
Istutusten seurantatutkimukset
• Aluksi (1-2 v. istutusten jälkeen) istutusten onnistumista seurataan istutuskohtien
vierestä poratuista purunäytteistä tehtävien DNA-analyysien avulla
• Myöhemmin istutusten onnistumista seurataan itiöemäseurannoin
• Lisäksi selvitetään ympäristötekijöiden (istutuspuun ja istutusmetsikön laatu) ja
istutuspuissa esiintyvän sienilajiston (selvitetään istutushetkellä istutuspuista
kerättyjen purunäytteiden ja niistä tehtyjen DNA-analyysien avulla) vaikutusta
istutusten onnistumiseen ja tutkitaan laajemminkin lajien välisiä vuorovaikutuksia
istutuspuissa
10.2.2021

25. 25
Uhanalaisten lahottajasienten
siirtoistutukset tulevaisuudessa ?
• Siirtoistutusten käytön suositukset julkaistu kansainvälisessä yhteisartikkelissa:
Nordén et al. 2020. Ten principles for conservation translocations of threatened
wood-inhabiting fungi. Fungal Ecology.
• Tulevaisuudessa siirtoistutuksia tehtäneen perinteisten suojelukeinojen tukena
mieluiten runsaslahopuustoisilla, lajistoltaan heikentyneillä kohteilla
• Kohteita voivat olla valtion, firmojen, yhteisöjen tai yksityisten suojelu- tai
muuten runsaslahopuustoiset kohteet
• Tehdyistä siirtoistutuksista syytä perustaa julkinen rekisteri jonka avulla
pystytään erottamaan siirtoistutusten avulla syntyneet ja luontaisesti syntyneet
uhanalaishavainnot
10.2.2021

26. 26
Kiitokset !
Tutkimusta rahoittaville
Luonnonvarakeskukselle, Helsingin
yliopistolle ja Ympäristöministeriölle
Tutkimuksen yhteistyötahoina toimiville
Metsähallitukselle, UPM:lle, Helsingin
kaupungille, Ilkka Herlinille sekä Kääpä
Biotech yritykselle joka on tuottanut
istutuksissa käytetyt puutapit
10.2.2021

27. Kiitos!