Kaisa Korhonen-Kurki, HY: Metsien käyttö ja kestävyysmurros

1. 24/05/2021 1
METSIEN KÄYTTÖ JA
KESTÄVYYSMURROS
Kaisa Korhonen-Kurki
Kestävyystieteiden instituutti HELSUS, Helsingin yliopisto
Ohjelmajohtaja, Strateginen tutkimus, Sopeutuminen kestävän kasvun lähteenä ja
Muuttuvat hallinnan tavat – ohjelmat
Kestävyysmuutos - Metsien käytön uudet indikaattorit – tilaisuus 24.5.2021

2. SISÄLTÖ
• Suomalaisen metsäpolitiikan arvopositiot
• Kestävyyden muuttuvat määritelmät
• Kestävyysmurros ja metsät
• Johtopäätöksiä
24/05/2021 2

3. SUOMALAISEN METSÄPOLITIIKAN
ARVOPOSITIOT
24/05/2021 3

4. METSIEN KÄYTTÖÖN
VAIKUTTAVAT MONET ASIAT
• Metsäpolitiikka usealla tasolla, lait, strategiat, hoitosuositukset jne.
• Metsänomistajien tarpeet ja arvot
• Markkinat ja markkinapohjaiset ohjausmekanismit – sertifiointi
24/05/2021 4

5. KESTÄVÄ METSÄTALOUS –
SUOMEN METSIEN KÄYTÖN
PERIAATTEENA
• Metsien kestävä käyttö “Sustainable forest management” (SFM) yleisesti
hyväksytty tavoite metsäpolitiikassa ja metsänhoitokäytännöissä.
• Pohjautuu perinteiseen kestävyyden kolmen pilarin malliin ja sen ajatellaan käsittävän
monimuotoisuuden ja vesien suojelun ja metsien monikäytön.
• MMM: ”Huolehtimalla kestävyyden eri osa-alueista turvataan nykyisten ja tulevien
sukupolvien mahdollisuudet hyödyntää metsiä hyvinvoinnin lähteenä. Näiden eri
ulottuvuuksien yhteensovittaminen on haaste, johon metsäpolitiikan on vastattava.”
• Kuitenkin – suomalainen metsäkeskustelu on jakautunut arvopositioihin -
metsäpolitiikan sidosryhmäkoalitiot ovat – metsätalous- hallinto- ja ympäristökoalitiot
Harrinkari et al. (2016)
24/05/2021 5

6. 24/05/2021 6
Policy core beliefs Metsätalous koalitio Hallintokoalitio Ympäristökoalitio
Arvot Metsätalouden säilyttäminen
elinvoimaisena taloudellisena
toimintana
Metsäsektorin kestävä taloudellinen
kehittyminen
Ympäristönsuojelu
Ryhmälle tärkeät
sidosryhmät joiden
hyvinvointi oleellista
Metsänomistajat, metsäteollisuuden
osakkeiden omistajat
Koko maa Nykyiset ja tulevat sukupolvet
Pääongelma Teollisuuden huonot näkymät ja
tuottoinvestoinnit
Yrittäjähenkisten metsänomistajien
pieni määrä
Metsien säilyttäminen suomalaisena
elinkeinona
Eri käyttömuotojen
yhteensovittamisen haasteet
Metsätalouden negatiiviset
biodiversiteettivaikutukset
Ongelman juuret Hajaantunut metsien omistus
Epäonnistuminen viestinnässä
sektorin tilanteesta
Sosio-kulttuuristen arvojen muutos
Globalisaatio ja teknologian kehitys
joka on johtanut perinteisten
paperituotteiden kysynnän laskuun
uusien tuotteiden puuute
Sosio-kulttuuristen arvojen muutos
Sektorin sisäiset jumiutuneet suhteet
Intensiivinen metsätalous
Koalition edustajia Finnish Forest Industries Federation,
UPM Kymmene-Oyj, Forestry
Experts' Association, The Central
Union of Agricultural Producers and
Forest Owners, Finnish Forest
Owners' Association,
Ministry of Agriculture and Forestry,
Forestry Development Centre TAPIO,
The Finnish Forest Centre
Ministry of Environment, WWF
Finland, The Finnish Association
for Nature Conservation (FANC)
Harrinkari et al. (2016)

7. POLARISOITUVAT POSITIOT
• Metsätalouspositio (metsätalous+ hallintokoalitiot) ja luontopositio (ympäristökoalitio)
• Positioilla ristiriitaiset intressit: talous ja suojelu
• Lisääntynyt ympäristötietoisuus vs. metsien perinteinen keskeinen rooli
kansantaloudellisessa – positioiden polarisoituminen
• Tämä heijastuu myös hallintoon missä maa-ja metsätalousministeriö edustaa
metsätalouspositiota ja ympäristöministeriö luontopositiota
24/05/2021 7

8. POSITIOT VAIKUTTAA MYÖS
SIIHEN MITEN UUTEEN TIETOON
SUHTAUDUTAAN
• Kokeiltiin uudenlaista tiedepohjaisen ympäristöviestinnän tapaa välittämällä
päätöksentekijöille tietoa metsien käytön ilmastovaikutuksista.
• Luonnonvara-asioita asemansa puolesta ajavat osallistujat kyseenalaistivat
todennäköisemmin tiedon paikkansapitävyyden ja myös virtuaalitodellisuuden
hyödyntämisen tiedeviestinnän välineenä kuin ympäristöasioita asemansa puolesta ajavat
osallistujat.
• Tulokset viittaavat siihen, että ilmastonmuutoksesta viestiminen immersiivisen
virtuaalitodellisuuden avulla voi saada aikaan vahvoja negatiivisia tunteita osanottajissa, mutta
kun viestintä on yhdenmukaista päätöksentekijän politiikkalinjan kanssa, he reagoivat
positiivisemmin.
Lyytikäinen 2020
24/05/2021 8

9. METSÄPOLITIIKKAA ON
HALLINNUT TALOUSKESTÄVYYS
• ”Enemmän kaikesta” – ajattelu johtava ajattelutapa metsäpolitiikassa -
vastaukset tulevaisuuden haasteisiin löydetään näin (metsäpolitiikan
dokumenttianalyysi - Kröger & Raitio, 2017)
• “Win-win” kertomus on hallinnut suomalaista metsäpolitiikkaa ja
politiikkadokumentteja – visio suomalaisen hyvinvoinnin kasvusta kasvavan
metsien käytön seurauksena
• Tämä ajattelutapa säilyy samana kaikissa politiikkadokumenteissa vuosilta 1999-2015
– ihmiskeskeisyys ja taloudelliset arvot keskiössä (Pietarinen, 2020)
24/05/2021 9

10. BIOTALOUS UUTENA
KESTÄVYYSPOSITIONA?
• Biotalouspuheessa sosiaaliset ja taloudelliset haasteet esitetään samaan aikaan kun
pyritään edistämään ympäristön tilaa.
• Useissa politiikkadokumenteissa biotalous yhdistetään kestävyys-ajatteluun ja
kestävyyden edistämiseen ja kestävä kehitys on esitetään päällimmäisenä tavoitteena
useiden maiden biotalousstrategioissa
• Kestävän kehityksen ”brändiä” käytetään jossain määrin markkinoinnin välineenä -
biotalous nähdään luonnonvarojen kaupallistamisen mahdollisuutena.
• Biotalousstrategian uudistusprosessi: “kestävyystavoitteet eivät saa olla liian tiukkoja
jotta ne eivät estä biotalouden kehittymistä” – onko kestävyys siis jotain biotaloudelle
ulkoista?
Pietarinen 2020 Pfau et al. (2014) Edwards and Kleinschmit (2014)
24/05/2021 10

11. SOSIAALINEN VS. TALOUS?
• Sosiaalinen kestävyys on nähty kapeasti maaseudun elinkeinojen ja
työmahdollisuuksien kautta.
• Metsien kulttuuriarvot ja kansalaisten metsien arvostus mainitaan
politiikkadokumenteissa mutta ne eivät konkretisoidu suunnittelun tai esim
indikaattoreiden ja mittaamisen tasolle.
Pietarinen, 2020
24/05/2021 11

12. KESTÄVÄN KEHITYKSEN
MUUTTUVAT MÄÄRITELMÄT
24/05/2021 12

13. KESTÄVYYDEN MUUTTUVAT
KÄSITYKSET
• Kestävä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka
tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta
sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa
• Kestävä kehitys on perinteisesti ymmärretty
rakentuvan kolmen pilarin ekologisen, taloudellisen
ja sosiaalisen kestävyyden tasapuolisena
tavoitteluna.
• On kuitenkin alkanut käydä ilmeiseksi, että
muutos ei ole riittävän nopeaa, eikä tavoitteiden
tasapuolisen tavoittelun kannalta
oikeansuuntaista.
• Talouden tavoitteet ovat menneet ekologisten ja
sosiaalisten tavoitteiden edelle. Tämän vuoksi onkin
esitetty uusia määritelmiä sille, mitä kestävyys on.
24/05/2021 13

14. VAHVA JA HEIKKO KESTÄVYYS
• Heikossa kestävyydessä taloudellinen,
sosiaalinen ja ekologinen pääoma ovat
substituutteja keskenään, eli yhden
pääoman lisääntymisellä voidaan
korvata toisen pääoman vähentymistä.
• Vahva kestävyys, on lähes
vastakkainen heikolle kestävyydelle.
Siinä taloudellinen, sosiaalinen ja
ekologinen pääoma ovat keskenään
toisiaan täydentäviä, mutta ne eivät voi
korvata toinen toisiaan.
24/05/2021 14

15. KESTÄVYYDEN UUSI
YMMÄRTÄMINEN
• Näkökulman muutos kestävyys ajattelussa: Ympäristöongelmista
ympäristömuutokseen ja kestävyysmurrokseen
• Murros, siirtymä, muutos (trans-alkuiset) käsitteet kuvaavat nykyistä
kestävyysajattelua
• Systeemiajattelu ja hyväksyttävyys, oikeudenmukaisuus korostuvat
• Tiedon tuotannossa myös muutos - Uudenlaisen tiedon tarve ja kestävyysmuutoksen
hahmottaminen ja edistäminen
24/05/2021 15

16. TIEDON LAJIT
KESTÄVYYSTIETEESSÄ
• Tieto järjestelmän nykytilasta : Systems knowledge (Mitä on?)
• Tieto siitä mitä pitäisi olla ja minkä rajoissa toimia? Target
knowledge (Minne mennä?)
• Tietoa siitä miten päästään nykytilasta tavoite tilaan?
Transformative knowledge (Miten saavuttaa tavoite?)
24/05/2021 16

17. KESTÄVYYSMURROS=
TRANSFORMATION
• Perustavanlaatuiset muutokset sosio-ekologisten järjestelmien rakenteellisissa,
toiminnollisissa, suhteellisissa ja tiedollisissa osa-alueissa, jotka johtavat
uudenlaisiin toimintamalleihin (Patterson et al. 2017).
• Murros on kokonaisvaltainen: se läpäisee kaikki yhteiskunnan sektorit ja edellyttää
muutosta niin arvoissa ja asenteissa, hallinnan rakenteissa, kuin tiedon
tuottamisen tavoissa ja päätöksenteossa.
• Tarvittavaa kestävyysmurrosta on verrattu samanlaiseen murrokseen kuin keräilijä-
metsästäjäkulttuurista maatalousyhteiskuntaan (Huber et al. 2011).
24/05/2021 17

18. KESTÄVYYSMURROS
24/05/2021 18

19. DONITSIMALLI
24/05/2021 19
Kestävä talous sovitetaan “donitsin”
sisälle siten, etteivät donitsin
ytimessä olevat välttämättömät
inhimilliset tarpeet, kuten ruoka,
terveys, oikeudenmukaisuus, jää
täyttymättä tai luonnon kantokyky
ylity.
Uloimmalla kehällä luonnon
kantokyky määritellään yhdeksän
planetaarisen reunaehdon mukaan.

20. KESTÄVYYSMITTARIT DONITSISSA
24/05/2021 20

21. KANSAINVÄLISESSÄ
METSÄPOLITIIKASSA MUUT KUIN
TALOUSTAVOITTEET KOROSTUVAT
• Muuttuva käsitys kestävyydestä kv metsäpolitikassa
• Näkyy esim. Uudenlaisina kumppanuuksina, vapaaehtoistoimina, innovatiisina
politiikkainstrumentteina ja ei-valtiollisten toimijoiden osallistumisena
• Ilmastopolitiikan vaatimien muutosten ja ylisektoriaalisten toimien kautta esim.
REDD+ on toiminut muutoksen tuojana
• Myös EU:n metsästrategia perustuu osaltaan EU:n biodiversiteettistrategiaan 2030
• Tämä lähtökohta poikkeaa Suomen perinteisistä metsästrategioista, joissa
lähtökohtana on ollut metsien taloudellinen hyödyntäminen. Monimuotoisuustavoitteita
on otettu huomioon toisijaisina.
• Ero lähtökohdissa luo jännitteitä Suomen (ja todennäköisesti eräiden muiden
metsiään tehokkaasti hyödyntävien jäsenmaiden) ja Komission ajattelun välille.
Arts & Buizer (2009) , Korhonen-Kurki et al, 2017; 2019
24/05/2021 21

22. MITEN KESTÄVYYSMURROS
NÄKYY SUOMALAISESSA
METSÄKESKUSTELUSSA?
• Ympäristöposition voimistuminen
• Mutta tarkoittaako kestävyysmurros metsäpolitiikassa vain ympäristöposition
voimistumista?
• Entäpä sosiaalisen kestävyyden laajempi ymmärtäminen? Kulttuurinen kestävyys?
Oikeudenmukaisuus?
• Lisääntyviä puheenvuoroja metsäsektorila siitä miten taloudellinen kestävyys
unohdetaan? (vaikkakin taloudellinen kestävyys on ollut vallitseva ajattelutapa tähän
saakka)
24/05/2021 22

23. MITEN MUUTOSTA SAADAAN
AIKAAN?
ESIMERKKI KV. METSÄPOLITIIKASTA
• “Pysyvät” tekijät a) jo aloitettujen politiikkauudistusten myötävaikutus tai b)
huomiot luonnonvarojen (metsän) vähenemisestä
• “Muuttuvat/toimijalähtöiset tekijät”: Muutosvoimaisten ryhmien olemassaolo ja
voimien yhdistäminen, muutoshalukkuus- ja johtaminen.
• Edesauttavat kestävyysmurrosta metsäpolitiikassa
Korhonen-Kurki et al 2019 - 13 maan vertaileva analyysi
24/05/2021 23

24. MURROS ON TULOSSA
• Pitkällä aikavälillä biotalous- ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden
saavuttaminen edellyttää systeemisiä murroksia, jotka tekevät sekä tuotannon
että kulutuksen resurssipihiksi ja vähäpäästöiseksi ja, jossa luovutaan fossiilisista
poltto- ja raaka-aineista lähes kokonaan.
• Tämä voi lisätä puun globaalia kysyntää merkittävästi, mikä luo uusia
yhteensovittamisen haasteita ja korostaa globaalin kestävän metsätalouden
merkitystä.
• Biotalouden arvon kasvattaminen ja kestävyystavoitteiden saavuttaminen edellyttävät,
että suomalainen biotalous onnistuu kehittämään uusia tuotteita, joilla korvataan
fossiilisia ja nostetaan jalostusarvoa – ja että niiden tuottaminen tapahtuu kestävästi.
• Systeemiseen murrokseen liittyy väistämättä oikeudenmukaisen siirtymän
haasteita
24/05/2021 24

25. WIN-WIN KERTOMUS MURTUU?
24/05/2021 25

26. JOHTOPÄÄTÖKSET?
• Kestävyysmuutos on mahdollista mutta se vaati metsäsektorin
murrosta – eteenpäin katsomista, ei tarketumista vanhoihin
toimintatapoihin
• Metsien käyttö on väistämätöntä myös tulevaisuudessa –
kysymys lienee (edelleen) MITEN se tehdään kestävästi?
• Millä tavoin polarisoitumisesta päästään kohti
yhteisymmärrystä?
• Kestävyysmurros vaatii ajattelutavan muutosta
24/05/2021 26

27. KIITOS!
24/05/2021 27

28. LÄHTEET
• Harrinkari, T., Katila, P., & Karppinen, H. M. T. (2016). Stakeholder coalitions in forest politics: revision of Finnish Forest Act. Forest
Policy and Economics, 67, 30-37. https://doi.org/10.1016/j.forpol.2016.02.006
• Pietarinen, N. 2020 Sustainability in Finnish Forest Policies . HELDA, Master’s thesis in forest policy
• Patterson, J., Schulz, K., Vervoort, J., van der Hel, S., Widerberg, O., Adler, C., Hurlbert, M., Anderton, K., Sethi, M., Barau, A. (2017).
Exploring the governance and politics of transformations towards sustainability. Environmental Innovation and Societal Transitions 24,
1-16. https://doi.org/10.1016/j.eist.2016.09.001
• Lyytikäinen 2020 Evaluating immersive Virtual Reality as a tool for science communication in Finnish climate and forest politics, HELDA
Master’ thesis in environmental science and policy
• Edwards, P., Kleinschmit, D., 2012. Towards a European forest policy — Conflict-ing courses. Forest Policy and Economics, Volume 33,
87-93.
• Arts, B., Buizer, M. 2009. Forests, discourses, institutions. A discursive-institutional analysis of global forest governance. Forest Policy
and Economics 11 (2009), 340-347.
• Korhonen-Kurki, K., Brockhaus, M., Sehring, J., Di Gregorio, M., Assembe-Mvondo, S., Babon, A., Bekele, M. M., Benn, V., Gebara, M.
F., Kambire, H., Kengoum, F., Maharani, C., Menton, M., Ochieng, R. M., Paudel, N. S., Pham, T. T., Dkamela, G. P. & Sitoe, A., (2019).
What drives policy change for REDD+? A qualitative comparative analysis of the interplay between institutional and policy arena factors.
Climate Policy. 19,3: 315-328
• Kröger, M., & Raitio, K. (2017). Finnish forest policy in the era of bioeconomy: A pathway to sustainability? Forest Policy and
Economics, 77, 6–15. https://doi.org/10.1016/j.forpol.2016.12.003
24/05/2021 28

29. 24/05/2021 29