Lapin poro- ja kalapäivät 2017

1. © Luonnonvarakeskus
Jouko Kumpula
LUKE, Kaamanen
Poronhoito muuttuvassa laidun- ja toimintaympäristössä
– Yhteispohjoismainen NordForsk-hanke selvittää
sopeutumiskeinoja ja toimintamalleja

2. © Luonnonvarakeskus8.5.2017
Poronjäkälien biomassat jäkäläkankailla
1995-1996 2005-2008
RKTL, porolaiduninventointi 2009
• Tunturialueiden paliskunnissa jäkälälaitumet ovat kuluneet pääosin pitkäaikaisten korkeiden
poromäärien ja selväpiirteisen vuodenaikaisen laidunkierron puuttumisen seurauksena (mm.
Kumpula ym. 2009, 2011, 2014 ja 2015, Bezard ym. 2015).
• Metsäpaliskunnissa jäkälälaidunten ovat kuluneet poronhoidon, metsätalouden ja eri
maankäyttömuotojen yhteisvaikutuksista (Kumpula ym. 2009 ja 2014, Colpaert & Kumpula
2012).

3. © Luonnonvarakeskus
Luke ja Syke., julkaisematon
Muutokset luppolaidunten määrissä metsätalouden
seurauksena

4. © Luonnonvarakeskus4

5. © Luonnonvarakeskus
Maankäytön peitto- ja vaikutusalueet
porolaitumilla
Luke ja Syke, julkaisematon

6. © Luonnonvarakeskus
IPCC:n kokoamaa havaintosarjaa käynnissä olevasta
ilmastonmuutoksesta (Lähde: Ilmatieteen laitos)
Pohjoisella pallonpuoliskolla aikaperiodi 1983–2012 oli todennäköisesti
lämpimin 30-vuotisjakso viimeisen 1400 vuoden aikana.

7. © Luonnonvarakeskus
Arktisen alueen vihertyminen
7
Satellite representation of changes in vegetation growth over time: Blue and green indicate an
increase in growth, yellow indicates no difference, and orange and red indicate a decrease in growth.
Source: NASA, 2013 (http://tcktcktck.org/2013/03/climate-change-is-greening-the-arctic-tundra/)

8. © Luonnonvarakeskus
Tunturi- ja hallamittarin aiheuttamat tuhot tunturikoivikoissa
Paistunturin ja Kaldoaivin alueilla
Hallamittarin aiheuttama tuhoalue vuonna 2008 oli lähes 400 km2
Tuhoalue 1960-luvulla
Tuhoalue vuonna 2008
Tuhokartta : Mikkola Kari 2009, METLA

9. © Luonnonvarakeskus9

10. © Luonnonvarakeskus10
Muuttuvat sääolosuhteet voivat heikentää
porojen ravinnon saantia sekä edistää loisten ja
sairauksien leviämistä poroissa (Laaksonen ym.
2010; Åsbakk 2014; Rasmus ym. 2014a ja b).

11. © Luonnonvarakeskus
Petoeläinten aiheuttaman kuolleisuuden vaikutus teurasprosenttiin
kuudessa tutkimuspaliskunnissa
Vaikutus Kerroin SD DF t arvo Pr > |t| Alpha Minimi Maksimi
Vakiotermi 19.8782 8.0973 5 2.45 0.0576 0.05 -0.9365 40.6929
Löyd. Petojen tapp. (% eloporoista) -1.1367 0.2956 51 -3.85 0.0003 0.05 -1.7301 -0.5433
Ahman tappamat (% löydetyistä) -0.1397 0.04488 51 -3.11 0.0030 0.05 -0.2298 -0.04965
Eloporoa/km2
maa-ala 9.8339 3.8587 51 2.55 0.0139 0.05 2.0873 17.5806
Ratkaisu kiinteille vaikutuksille
Kumpula ym. 2017

12. © Luonnonvarakeskus12
Laidunympäristöön ja poronhoidon kehittämiseen liittyviä
haasteita
• Laidunympäristön heikkenemisen, vähenemisen ja pirstoutumisen pysäyttäminen →
Edellyttäisi kokonaisvaltaisia ja hyvin pitkäkestoisia toimia poronhoidon, metsätalouden
ja maankäytön suunnittelussa ja toteuttamissa.
• Poronhoitoon liittyvien ristiriitojen ja konfliktien ratkaiseminen ja hallinta
maankäytön metsätalouden, maatalouden, liikenteen ja asutuksen kanssa →
Suunnittelu-, yhteydenpito- ja neuvottelukäytäntöjen sekä tiedon välityksen
kehittäminen (mm. porotalouden paikkatietokannan hyödyntäminen, tiedottamisen ja
tiedonvaihdon lisääminen), toimintatapojen- ja menetelmien kehittäminen, uusien
ratkaisukeinojen etsiminen (mm. Syken ja Luken TOKAT-hanke).
• Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen vähentäminen ja aiheutuneiden vahinkojen
kattava kompensointi → Edellyttää kokonaisvaltaisia toimia petoeläinkantojen hoidossa
sekä poronhoitomenetelmien ja kompensaatiojärjestelmien kehittämisessä (Näissä
asioissa on paljon jo tehtykin).
• Porojen hoito-, ruokinta- ja valintamenetelmien kehittäminen kullekin alueelle
sopiviksi ja toimiviksi (mm. laidunkiertosysteemit, paimennus, rehut ja ruokintatavat,
porojen jalostus ja teurasvalinta, porojen terveyden seuranta, ylläpito ja lääkintä).
• Poronhoidon kulujen pienentäminen (porojen kokoamiseen, paimennukseen ja
ruokintaan liittyvien kulujen vähentäminen mm. yhteistyötä lisäämällä).

13. © Luonnonvarakeskus13
ReiGN: Reindeer husbandry in a Globalizing North – resilience,
adaptations and pathways for actions (Poronhoito globalisoituvassa
Pohjolassa – Kestävyys, sopeutuminen ja polut tulevaisuuteen)
• NordForsk-rahoitteinen Pohjoismainen huippuyksikköhanke (NCoE)
• Hankkeessa mukana Norja, Ruotsi ja Suomi, hankkeen vetäjänä Norja
• Hanke toteutetaan vuosina 2016-2020. Hankkeen rahoitus n. 3 milj €, josta
Luken osuus n. 200 000€
Tausta
Pohjoismaissa poronhoidolla on monia yhteisiä uhkia ja haasteita, joita ovat mm.
• Laidunten heikkeneminen, väheneminen ja pirstoutuminen (mm. poronhoidon,
metsätalouden ja maankäytön vaikutuksesta)
• Eläintappiot (petoeläinten, eläinten kunnon heikkenemisen, loisten ja
sairauksien aiheuttamat)
• Elinkeinon heikko kannattavuus, erilaiset ristiriidat ja konfliktit
• Myös globalisaatio ja ilmastonmuutos vaikuttavat porotalouteen ja sen
toimintaedellytyksiin yhä enemmän

14. © Luonnonvarakeskus14
Tavoitteet
Tarvitaan laaja-alaista ja monitieteistä tutkimusta, jonka avulla pystytään
arvioimaan
• miten eri tekijät vaikuttavat poronhoitoon ja sen toimintaedellytyksiin eri
alueilla Pohjoismaissa
• miten poronhoito kykenee sopeutumaan erilaisiin muutoksiin ja haasteisiin
• mitä tulisi tehdä kestävän, kannattavan ja kulttuurisesti elinvoimaisen
porotalouden edistämiseksi
Yhteispohjoismainen hanke pureutuu edellä kuvattuihin porotalouden ongelmiin ja
haasteisiin.
• Hankkeessa on 6 työpakettia, jotka selvittävät kukin tiettyjä erityiskysymyksiä
oman tieteenalansa näkökulmasta ja samalla täydentävät toisiaan
• Tutkimushankkeen tuloksista kootaan synteesi sekä esitetään erilaisia
toimenpiteitä, keinoja ja työkaluja kestävän, kannattavan ja kulttuurisesti
elinvoimaisen porotalouden edistämiseksi Pohjoismaissa.

15. © Luonnonvarakeskus15 8.5.2017
ReiGN-hankkeen työpaketit
• Hankkeen veto ja koordinointi: Øystein Holand, NMBU, Norja
• Työpaketti 1: Poron genetiikka, lisääntyminen ja jalostus, (Vetäjä: Knut Røed, NMBU, Norja),
sisältää myös Helsingin yliopiston Asko Mäkitanilan ja Luken Kirsi Muuttorannan osatyön
• Työpaketti 2: Monimuotoisen laidunympäristön hyödyntämisen ekologinen ja sosiaalinen
perusta (Vetäjä: Marius W. Næss, NIKU, Norja)
• Työpaketti 3: Laidunten tilan muutosten ja palautuvuuden kriittiset pisteet poronhoidon
kannalta (Vetäjä: Jon Moen, UMU, Ruotsi)
• Työpaketti 4: Optimaaliset poronhoitostarategiat muuttuvassa ympäristössä – Porotokan
rakenteen ja tuottavuuden yhteydet teurasvalintaan, porojen ruokintaan ja petoeläinten
aiheuttamaan kuolleisuuteen (Vetäjä: Bård-Jørgen Bårdsen, NINA, Norja)
• Työpaketti 5: Porotalouden bioekonomia (Vetäjä: Olli Tahvonen, HY, Suomi), sisältää Luken
Jouko Kumpulan ja Antti-Juhani Pekkarisen osatyön poronhoidon bioekonomisessa
mallintamistutkimuksessa.
• Työpaketti 6: Porotalouden hallintojärjestelmät ja elinkeinon kestävyys -
Hallintojärjestelmien soveltuvuuden, reagointikyvyn ja ongelmien rakataisukyvyn
arvioiminen (Vetäjä Annette Löf, UMU, Ruotsi)
• Tutkimusryhmän yhteistyön ja sidosryhmäyhteistyön koordinointi: Birgitta Åhman, SLU,
Ruotsi

16. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!