Harri Hänninen, Jussi Leppänen, Ville Ovaskainen, Jussi Uusivuori ja Esa-Jussi Viitala

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Harri Hänninen, Jussi Leppänen, Ville Ovaskainen,
Jussi Uusivuori ja Esa-Jussi Viitala
6.4.2017 maa- ja metsätalousministeriön
metsätalouden uusi kannustejärjestelmä
-seminaari
Uusi kannustejärjestelmä -
teoriaa, käytäntöjä ja
ehdotukset
1 06.04.17Hänninen ym. 2017

2. © Luonnonvarakeskus
Esityksen sisältö
• Ehdotukset metsätalouden kannustinjärjestelmiksi
• Ehdotusten perustelut
• Maavertailut
Ehdotukset esitetään yleisellä tasolla,
yksityiskohdat vaativat oman projektinsa
2 06.04.17
Julkaisun verkko-osoite
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/538067

3. © Luonnonvarakeskus
Ehdotusten lähtökohdat
Kannustimilla tuettavien toimintojen painopiste siirtyy yksittäisistä
puuntuotannon toimenpiteistä
•metsien markkinattomien ympäristöhyötyjen tuotantoon ja haitallisten
ulkoisvaikutusten vähentämiseen
•metsätalouden yleisten toimintaedellytysten parantamiseen ja
osaamisen kehittämiseen
Tämä tarkoittaa, että
•pääsääntöisesti perusmetsänhoitoa ei tueta
•puuntuotantoa voidaan tukea metsätalouden yleisten
toimintaedellytysten parantamisen tasolla
•tai edellyttäen, että toimenpiteillä on samalla merkittäviä positiivisia
ulkoisvaikutuksia (ns. kaksoisetu- eli win-win -tilanne)
3 06.04.17

4. © Luonnonvarakeskus
Kolme ehdotusta kannustinjärjestelmäksi
4 06.04.17
Metsien
ympäristöpalvelu-
jen hankerahoitus
Suppea
Metsätalouden
hankerahoitus
Laaja
Metsien
ympäristöpalvelu-
korvaukset
• Perustuvat pääosin hankehakuihin
• Rahoitus maaseuturahastosta ja/tai
kansallisin varoin
• Perustuu osittain
hiilivuokriin
• Edelläkävijän rooli

5. © Luonnonvarakeskus
1) Metsien ympäristöpalvelujen hankerahoitus
Kannustimet koskevat vain aidosti markkinattomia hyötyjä, esim.
•metsänomistajien neuvontahankkeiden toteuttaminen (1)
•metsien kasvua ja metsäalaa lisäävät toimet hiilinielujen
kasvattamiseksi (esim. jalostetun siemenmateriaalin tuottaminen ja
käyttö, peltojen metsitys) (1,2)
•puurakentamisen edistäminen hiilinielujen tuottamiseksi (1,2)
•suojelu- ja luonnonhoitohankkeet metsäluonnon monimuotoisuuden
turvaamiseksi (1,2)
•bioottisten tuhojen (hyönteistuhot ja kasvitaudit) ennaltaehkäisy ja
metsän terveyden säilyttämiseksi perustellut kunnostushakkuut (1,2)
•metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen metsien hakkuiden
ja hoidon yhteydessä (1,2)
•tutkimus- ja innovaatiohankkeet, t&k-toiminta (1,2)
Toteutus (1) hankehaun kautta, (2) suora tuki (esim. de minimis)
5 06.04.17

6. © Luonnonvarakeskus
Hankehakupohjainen järjestelmän yleiskuvaus
6 06.04.17
Pääpiirteiden kuvaus
•Tietylle alueelle avataan hankehaku
•Sisältö ja tavoitteet tulevat ohjelmasta1)
•Läpinäkyvät kriteerit, joilla painot
•Kaikille toimijoille avoin haku
•Tarjouskilpailu tai huutokauppa
•Tarjous yhdestä tai useammasta
toimenpiteestä, osa- tai koko alueelle
•Toimija markkinoi metsänomistajille
•Tuki maksetaan ensisij. päätoimijalle2)
•Laadun valvonta otannalla
1)
Ohjelmia voivat olla esim.
valtakunnallinen tai alueellinen
metsäohjelma, maakuntaohjelma,
maaseudun kehittämisohjelma, tms.
2)
Rahoitus esim. maaseuturahastosta tai
kansallisella tuella (esim. de minimis);
lasku metsänomistajalle, josta vähennetty
tuettu osuus
Vahvuudet
•Toimenpiteiden priorisointi
•Hankekoon kasvu vähentää
hallinnointia
•Kustannustehokkuus nousee
•Alueellisten erityistarpeiden huomioon
ottaminen
Heikkoudet
•Vaativa valmisteluvaihe
•Vaatii osaamista valmistelijoilta ja
kentän toimijoilta (koulutus)
•Vaatii uskottavan valvonnan (mahd.
sertifioidut toimijat)
•Metsäpoliittinen ohjaus?

7. © Luonnonvarakeskus
2) Metsätalouden hankerahoitus
Edellä vaihtoehdossa (1) esitettyjen lisäksi metsätalouden
toimintaedellytyksiä parantavat toimet ja ne puuntuotannon toimet, joilla
positiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten esimerkiksi
•metsätalouden tietojärjestelmien ylläpito ja niihin liittyvien palveluiden
kehittäminen (1,2)
•metsien kiinteistörakenteen ja omistusjärjestelyjen kehittäminen (esim.
tilusjärjestelyt) (1,2)
•metsäteiden peruskorjaukset ja kunnossapito (1,2)
•metsätuhojen uhkien ennaltaehkäisy, valmiusjärjestelmän kehittäminen ja
ylläpito (1,2)
•energiapuun toimitusketjun ja logistiikan kehittäminen (1,2)
•taimikoiden hoito metsän kasvun sekä maisema- ja virkistysarvojen
edistämiseksi (1,2)
•ympäristöpalveluiden kaupallistamiseen liittyvien edellytysten luominen (2)
Toteutus (1) hankehaun kautta, (2) suora tuki (esim. de minimis)
7 06.04.17

8. © Luonnonvarakeskus
3) Metsien ympäristöpalvelukorvaukset
Muilta kohdiltaan pääosin samankaltainen kuin vaihtoehto (1) mutta
hiilen sidonta hoidetaan hiilikorvauksilla (ei pellon metsityksiä yms.)
•metsänomistajalle maksetaan hiilivarannon ylläpidosta hiilen arvon
ja korkotason mukainen korvaus
Koska tämä todennäköisesti johtaisi päätehakkuiden viivyttämisiin
(kiertoajan pidentämiseen), siksi
•korvaus maksettaisiin vain varttuneista, tukkipuuvaltaisista metsistä,
jolloin syntyisi kannustin edistää metsien kasvua (taimikonhoito ja
harvennukset → puuston järeytyminen)
•lisäksi puutuotteiden omistajille (tai rakennuttajille) maksetaan
hiilivarannon ylläpidosta siihen sitoutuneen hiilen arvon ja korkotason
mukainen korvaus → kannustin uudistaa metsää
Korvaus maksettaisiin hiilivuokrana
8 06.04.17

9. © Luonnonvarakeskus
Toimintaympäristön muutokset
1) Euroopan unionin tiukentuva normisto ja ohjaus
2) Biomassapohjaisten tuotteiden kysynnän lisääntyminen
– Ainespuun ja energiapuun lisäkäyttö – kilpailu puusta
1) Metsien lisääntyvät hakkuut koetaan uhkaksi metsien
biodiversiteetille ja monikäytölle
– Suojeluvaateet, vesistöjen suojelu – kestävyyden todistustaakka
1) Ilmastonmuutos ja sen hillitseminen
– Hiilinielu, tuhojen ennaltaehkäisy, kaskadikäyttö
1) Yksityismetsänomistajakunnan rakennemuutos
– Omatoimisuus, aineettomat hyödyt, palvelutarpeet
9 06.04.17

10. © Luonnonvarakeskus
• Metsäsektorin hiilinielut voivat tarjota kustannustehokkaan
tavan hillitä ilmaston muutosta
• Metsien ja niiden käytön ilmastovaikutuksia (ulkoisvaikutuksia)
ei toistaiseksi ole otettu huomioon ohjauskeinoissa
• Hiilikorvaukset sisäistäisivät metsien ja niiden käytön
ilmastolliset ulkoishyödyt
• Suomen kannattaa valmistautua hiilikorvausten mahdolliseen
käyttöönottoon, jolloin järjestelmää ei tarvitse ottaa annettuna
• Hiilikorvausten voimassa ollessa ei tarvittaisi EU:n
– metsien hiilinielujen referenssitasojärjestelmää
– biomassoihin kohdistuvia ilmastollisia kestävyyskriteerejä
Hiilikorvaukset metsäsektorilla: miksi?

11. © Luonnonvarakeskus
Lainsäädännön reunaehdot metsätalouden tuille
 EU-normit ohjaavat voimakkaasti valtiontukia
 Perussopimus, EU-asetukset, komission suuntaviivat
 Valtiontukien hyväksyttävyys ei periaatteessa riipu siitä, mistä
varoista tai mitä kautta niitä myönnetään (poikkeus: de minimis)
 Kaikkien valtiontukien tulee olla yhdensuuntaisia EU:n
tavoitteiden, linjausten ja kansainvälisten sopimusten kanssa
(ts. tukia on perusteltava niillä)
 EU:n valtiontukisääntely muuttui eräiltä osin merkittävästi vuosina
2013-2014
 Komission ennakkohyväksynnän painopiste suuriin ja
merkittäviin tukiin/tukiohjelmiin
 Ryhmäpoikkeusasetusten soveltamisalaa laajennettiin
 De minimis -asetuksen käyttö lisääntynyt huomattavasti
 Vuosina 2014-2016 jopa 90 % kaikista EU-maiden tuista otettiin
käyttöön ilman komission ennakkohyväksyntää
11 06.04.17

12. © Luonnonvarakeskus
1. Yleinen
ryhmäpoikkeusasetus
2. Maa- ja metsätalousalan
ja maaseutualueiden
ryhmäpoikkeusasetus
(maaseuturahasto)
3. Kansallisten tukien
hyväksyttäminen erikseen
komissiossa (Kemera)
4. De minimis -asetus
12 06.04.17
Metsätalouden tuet: Kemera on ”relikti” ja de
minimis on ”ohituskaista”

13. © Luonnonvarakeskus
Metsätalouden tukien kanavat EUssa
13 06.04.17

14. © Luonnonvarakeskus
Lainsäädännön reunaehdot metsätalouden tuille
1. Yleinen ryhmäpoikkeusasetus
 Mahdollistaa melko laajan kirjon perustamis-, investointi-,
kehittämis- ja toimintatukia myös metsäalan pk-yrityksille
 Tuet painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen
 Ei sovellu kovin hyvin metsätalouden alkutuotantoon (kuten
metsien ja metsäluonnon hoito sekä mp-investoinnit)
1. Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden
ryhmäpoikkeusasetus (maaseuturahasto EAFRD)
 Sallii kattavan joukon metsätalouden tukia (yli 13 tukimuotoa)
 90 % metsätalouteen suunnatusta EU-rahoituksesta
kanavoidaan maaseuturahaston kautta (EU-tasolla)
 Suomessa maaseuturahaston varojen käyttö metsätalouteen
on kansallisin päätöksin rajattu vähäiseksi
1. Varoja on kohdennettu lähinnä tiedonvälitykseen ja yhteistyöhön
(metsänomistajat, metsäpalvelu- ja koneyrittäjät ym.) sekä
energia- ja polttopuun korjuuseen (pk-yrityksille)
2. Ei lainkaan metsätalouden alkutuotantoon
14 06.04.17

15. © Luonnonvarakeskus
Lainsäädännön reunaehdot metsätalouden tuille
3. Kansallisten tukien/tukiohjelmien hyväksyttäminen erikseen
komissiossa (Kemera)
 Hyväksynnän saaminen voi olla entistä vaikeampaa
 Kansalliset tuet joudutaan perustelemaan komissiolle ottaen
korostetusti huomioon EU:n tavoitteet ja politiikat (ympäristö,
maaseutu, ilmasto, energia jne.)
 Tukiohjelmaa voidaan ehkä edelleen räätälöidä kansallisesti
mutta tuet myös maksetaan 100 %:sti kansallisista varoista
3. De minimis -tuki
 Soveltuu Suomen yksityismetsätalouteen periaatteessa hyvin, jopa
erittäin hyvin
 Tuen saajat, painopisteet ja ehdot voidaan määrittää kansallisesti
 Tukea voidaan myöntää mille tahansa toimenpiteelle millä tahansa
tukitasolla, kunhan enimmäisraja (200 000 €/3 v.) ei ylity
 Mutta tuen yrityskohtainen enimmäismäärä tai hankekohtainen
enimmäistukitaso ei saa ylittyä → tuen seuranta
15 06.04.17

16. © Luonnonvarakeskus
Itävalta (1)
• Vain maanviljelijät tai metsäalan koulutuksen saaneet voivat ostaa maa-
ja metsätalousmaata, tilaa ei saa pirstoa (liberalisointi käynnissä)
• Laskennalliseen yksikköarvoon perustuva arvioverotus, ei perintöveroa,
lahjavero on, varainsiirtovero on
Metsätalouden EAFRD-hankerahoitus
• Mielenkiintoinen vertailukohta Suomelle, koska
– jakaa metsätalouden tukia EU:n maaseuturahaston (EAFRD) kautta
– maatila- ja metsätalouden toimintaympäristössä monia
samankaltaisuuksia Suomen kanssa (tosin myös eroja)
• Kaikki EU:n maaseudun kehittämisen prioriteetit (6 kpl) ovat mukana
Itävallan kansallisessa maaseutuohjelmassa (Entwicklung für den
Ländlichen Raum).
• Toimenpiteiden/tukien pääpaino unionin prioriteetissa nro 4:
P 4: Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien
ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen (so. biodiversiteetti,
vesiensuojelu, maaperän hoito)
16 06.04.17

17. © Luonnonvarakeskus
Itävalta (2)
Maaseuturahaston toimenpiteet
•Käyttää metsätaloutensa tukemiseen lähes kaikkia sellaisia EU:n
maaseuturahaston toimenpiteitä, jotka siihen ylipäänsä soveltuvat
•Nykyisellä ohjelmakaudella metsätalouden EAFRD-tuet yhteensä 266
•Tärkeimmät toimenpiteet/tuet
• Biodiversiteetin suojelu ja edistäminen
• Metsätalouden vesiensuojelu
• Eroosion estäminen
• Metsäteiden rakentaminen
• Uusiutuvan energiaa koskevat investoinnit metsätaloudessa
• Metsäsuunnittelu
• Metsätalouden neuvonta
• Metsätuhojen ehkäisy ja torjunta
– Tukitasot yleensä 40 70 %‒
17 06.04.17

18. © Luonnonvarakeskus
Tšekin tasavalta (1)
• Metsälaki: jokaisella tilalla oltava lisensoitu metsänhoidonneuvoja
• Metsäsuunnitelmapakko > 50 ha; pienemmillä metsänhoito-ohje
• Tuloverotus (tasavero 23 %), maavero (0,25 %, n. 3,5 €/ha)
18 06.04.17
Metsätalouden tuet vuonna 2012
Rahoituslähde ja –kohde
Julkinen rahoitus
yhteensä, milj. €
Osuus, %
Valtio; Metsälain edellyttämät
toimenpiteet
9,0 20,2
Valtio & aluehallinto; Metsänhoito 10,1 22,7
Valtio; Laaja-alaiset toimenpiteet 2,0 4,5
EU & valtio; Maaseutuohjelman
toimenpiteet 23,3 52,5
Yhteensä 44,4 100,0

19. © Luonnonvarakeskus
Tšekin tasavalta (2)
• EU:n Maaseuturahaston kokonaisrahoitus kaudella 2014–
2020 on 3,5 miljardia euroa, josta EU kattaa noin 65 %
– Josta suoraan metsätalouteen 3,5 %
– Esim. neuvonnan ja koulutuksen rahoitusta ei ole jaettu
sektoreille ja myös uusiutuvan energian rahoitus on
kaikkien sektoreiden haettavissa, myös metsätalouden
• Suoraan metsätalouteen korvamerkitty 120 miljoonan euron
rahoitus (17 M€/v) pääkohteittain (milj. €):
– Investoinnit metsätalouteen (P2) 56,4
– Ennallistaminen ja metsätuhojen estäminen (P4) 27,0
– Metsien suojelukorvaukset (P4) 27,0
– Hiilen säilyttäminen ja sitominen (P5) 10,4
19 06.04.17

20. © Luonnonvarakeskus
Ruotsi
• Metsätalouteen on saatavissa ympäristötukia, ympäristönsuojelun
seurauksena aiheutuvien tulonmenetysten korvauksia ja
metsänhoitolain mukaisia de minimis –perusteella jaettavia
jalopuumetsätalouden tukia
– varsinaista puuntuotantoa ei muutoin tueta
• Lisäksi EU:n maaseutuohjelmaa käytetään ympäristötukien,
ympäristöyhteistyön, koulutuksen ja neuvonnan sekä metsätuhojen
aiheuttamien kustannusten rahoitukseen
• Metsätalous on verotuksessa ja eläkevakuutuksissa elinkeino
(lähtökohtaisesti progressiivisesti verotettua ansiotuloa), ei
pääomatulojen lähde
– Elinkeinotulon ansio- ja pääomatulo-osuudet nettovarallisuuden mukaan
– Tulojen jaksotukset eri verovuosille (metsätili, metsätuhotili, jaksotusvaraus)
– Lisäksi laajennusvaraus yhteisöveroasteella (yritysmuotoneutraalisuustavoite)
• Ei perintö- tai lahjaveroa, kattava luovutusvoittoverotus
• Kiinteistönmuodostamislaissa tarkoituksenmukaisuusperiaate, jonka
vuoksi pieniä metsäkiinteistöjä ei voi muodostaa
20 06.04.17

21. © Luonnonvarakeskus
Norja (1)
• Euroopan unioniin kuulumattomassa Norjassa myönnetään
kansallisista varoista merkittävää metsätalouden elinkeino- ja
ympäristötoimien (NMSK) tukea
• Rahoitustukia kohdistetaan useisiin puuntuotannon
työlajeihin, varoja on käytetty
NMSK
–Taimikoihin
–Metsäteihin
–Köysiratoihin ja hevosiin
–Ympäristötoimiin
–Ensiharvennuksiin
–Muihin toimiin
Muut
–Metsäsuunnitelmiin
–Lastauslaitureihin
21 06.04.17
Valuutta EUR/NOK 8,9496

22. © Luonnonvarakeskus
Norja (2)
• Norjassa metsäverotus on osa pienyritysverotusta
– Metsätulo on osa progressiivisesti verotettua ansiotuloa ja pääomatuloa
on vain riskitöntä tuottoa vastaava osuus
– Tulojen jaksotus puutilin (tømmerkonto) avulla alkaen 2017 (aikaisemmin
keskimääräinen viiden vuoden tulon verotus)
– Tilaan kuuluvalla metsärahastolla (skogfond) voi jaksottaa tuloa ja siten
alentaa rajaveroastetta, sekä lisätä tiettyjen investointien (sisältäen
omatoimisen työn arvon) verovähennysvaikutusta 1,85-kertaiseksi
– Skogfondin korkotuotot (n. 4,5 milj. euroa vuonna 2015) eivät kuulu
metsätiloille, vaan niillä rahoitetaan mm. metsänomistajajärjestöjen
toimintaa, metsätalouden tukia yms.
• Ei perintö- tai lahjaveroa enää alkaen vuodesta 2014, sitä ennen
merkittävä huojennus
• Metsänomistus kytköksissä maataloutta harjoittaviin tiloihin esikoista
(odelslova), maakauppaa (konsesjonslova) ja tilan jakamista
(jordlova) säätelevien lakien ohjausvaikutusten vuoksi
22 06.04.17

23. © Luonnonvarakeskus
Viro
• Metsätalouden tuet perustuvat Viron metsälakiin (10§), samoin kuin
avainbiotooppien suojelun korvaukset (22§)
• Metsätalouden ja ympäristösuojelun tukia ja korvauksia rahoitetaan
jossain määrin kansallisesti (myös de minimis käytössä) ja erittäin
merkittävästi EU:n maaseutuohjelman kautta (n. 80 % tuesta EU-rahaa)
• Metsätalouden tulot verotetaan tulojen sekä verovuonna tai kolmena
seuraavana vuonna syntyvien menojen erotuksena ja se on osa
yhtenäistä tuloverotusta. Vuonna 2016 tasaveron suuruus on 20 %,
mutta se sisältää tulojen kasvaessa vähenevän verovapaan osan
• Lisäksi Virossa on käytössä maavero (vastaa suuruusluokaltaan
suunnilleen Suomen aikaisempaa metsänhoitomaksua)
• Yhtiöitä verotetaan vain jaetusta voitosta ja se on ollut yksi keskeinen syy
yhtiömuodossa omistettujen metsien määrän nopeaan lisääntymiseen
• Virossa ei ole perintö- ja lahjaverotusta
23 06.04.17

24. © Luonnonvarakeskus
Suomen metsäverotus
Pääomatuloverotukseen vaikea liittää metsänhoidon kannusteita – kaikki
menot jo vähennyskelpoisia (paitsi omatoimisen työn osuus)
Metsätalouden yleisten toimintaedellytysten parantamiseksi, kannattaisi harkita:
1.Metsätalouden kertapoistot ja menojäännösten poistot vähintään 850 euroon
2.Metsätulojen jaksottaminen verotuksessa joko varausten tai rahastoinnin kautta,
metsätuloista esim. korkeintaan 80 % tuleville verovuosille
3.Ansiotulo-osuuden mahdollistaminen: esim. muutos TVL 43:ään ”Metsätalouden
pääomatuloa ovat laissa jäljempänä luetellut tulot lukuun ottamatta sitä näihin tuloihin
vähennysten jälkeen liittyvää osuutta, jonka metsätalouden harjoittaja vaatii
verotettavaksi ansiotulonaan. Ansiotulon osuutta voi vaatia vain luonnollinen henkilö
henkilökohtaisesti tai yhtymästä saamastaan tulosta.”
24 06.04.17
– Nykyinen pääomatuloverotus
suosii palkansaajia,
eläkeläisiä ja suuria
maataloustuloja saavia
– Se on em. ryhmiin verrattuna
epäedullinen päätoimisille
metsätalousyrittäjille ja
metsätuloista riippuvaisille
maanviljelijöille

25. © Luonnonvarakeskus
Lisätarkastelutarpeita
• Maakohtaisten tarkastelujen syventäminen – ei kannata keksiä
pyörää uudelleen
– Itävalta, Ruotsi, Viro, …
– Tukien rahoituslähteiden selvittäminen (miten kansallinen
rahoitus on toteutettu, de minimis vai muu)
– Miten tuet perusteltu, miten kytketty EU-kontekstiin
– Hankehakujen toteuttaminen (benchmarking)
• Hiilivuokrajärjestelmän toteutustavat
– Miten vuokrataso määritetään, miten rahoitetaan
– Miten tilan puuston hiilivaranto todennetaan ja seurataan
– Miten puurakenteen hiilivaranto todennetaan, kenelle
maksetaan, mitä hiilivuokralle tapahtuu puurakenteen
elinkaaren päättyessä
25 06.04.17

26. © Luonnonvarakeskus
KIITOS!
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen:
”Suomelta puuttuu ’sääntöjen joustava’
tulkinta, jonka muut osaavat. Suomi tekee
niin kuin direktiivi sanoo.”
Helsingin Sanomat 11.2.2017
26 06.04.17