Riistametsänhoidon työohjeet. Toimijakoulutus 3.10.2018 Haukivuorella (Suomen metsäkeskus), esitys (c) Janne Miettinen ja Marko Svensberg, Suomen riistakeskus.
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019Suomen metsäkeskus
Metsämaisema mieleiseksi - Projektipäällikkö Tarja Hämäläinen, Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Suomen metsäkeskus
Metsätalouden vesistökuormitus Juvan alueella -tilaisuus.
Infotilaisuus metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen vähentämisestä Juvan alueella. Tilaisuudessa asiaa myös maiseman huomioimisesta metsänkäsittelyssä.
Syksyllä 2019 Kankaanpäässä, Porissa, Salossa ja Turussa järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia.
Ilmastonmuutos ja metsät - lannoitukset, ojitukset, suojelu: Markus Nissinen, MTK-metsälinja
Tilaisuuskiertue oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta. Kiertueyhteistyössä Metsänhoitoyhdistykset Karhu, Satakunta ja Lounametsä sekä MTK-metsälinja
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Riistametsänhoidon työohjeet. Toimijakoulutus 3.10.2018 Haukivuorella (Suomen metsäkeskus), esitys (c) Janne Miettinen ja Marko Svensberg, Suomen riistakeskus.
Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Tarja Hämäläinen, Juva 24.9.2019Suomen metsäkeskus
Metsämaisema mieleiseksi - Projektipäällikkö Tarja Hämäläinen, Metsämaisema mieleiseksi -hanke, Suomen metsäkeskus
Metsätalouden vesistökuormitus Juvan alueella -tilaisuus.
Infotilaisuus metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen vähentämisestä Juvan alueella. Tilaisuudessa asiaa myös maiseman huomioimisesta metsänkäsittelyssä.
Syksyllä 2019 Kankaanpäässä, Porissa, Salossa ja Turussa järjestetyn
Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia.
Ilmastonmuutos ja metsät - lannoitukset, ojitukset, suojelu: Markus Nissinen, MTK-metsälinja
Tilaisuuskiertue oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta. Kiertueyhteistyössä Metsänhoitoyhdistykset Karhu, Satakunta ja Lounametsä sekä MTK-metsälinja
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeen Toholammilla 23.10.2018 järjestämän Kunnostusojitus ja turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys - Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Fenix -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus ja Luke.
Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Tarja Hämäläinen, 7.10.2019, PuumalaSuomen metsäkeskus
Maiseman ja vesistöjen huomioiminen metsänkäsittelyssä Puumalan alueella. Metsämaisema mieleiseksi-hanke, Puumala, 7.10.2019, Tarja Hämäläinen, asiakkuuspäällikkö, Suomen metsäkeskus.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Ratkaisut turvemaiden käytön hyväksyttävyyteen Keski-Pohjanmaan metsätalouden kohtalonkysymys? - Jyrki Hytönen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Suomen metsäkeskus
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsänkäsittelyyn ja -kasvatukseen - Sakari Sarkkola ja Markku Saarinen. Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen 26.9.2019, Heinävesi
Kurikan Jurvassa 1.10.2019 järjestetyn
Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen -koulutuksen materiaalia.
Suometsien käsittelysuosituksia: Suometsien käsittelyn vesistövaikutukset - Pentti Niemistö, LUKE
Koulutuksen järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, LUKE, Tapio Oy, sekä Suometsien sadonkorjuu- ja Fenix -hankkeet.
Similar to Kunnostusojituksen valintaperusteet kustannukset ja kannattavuus (20)
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Taustaa
• Suomessa on metsätalousmaata kaikkiaan 26,1 miljoonaa hehtaaria. Tästä kangasmaita
on 17,2 ja soita 8,9 miljoonaa hehtaaria. Suoalasta hieman yli puolet eli 4,8 miljoonaa
hehtaaria on ojitettu. Suhteellinen ojitusmäärä vaihtelee niin, että Keski-Suomen soista
on ojitettu 80% ja Lapin soista vajaa 25%.
• Metsien kasvu on hieman yli 100 miljoonaa m3 vuodessa. Turvemaiden metsien kasvu on
25 miljoonaa m3. Soiden ojitus on lisännyt metsien kasvua 15 miljoonaa m3 vuodessa.
• Metsätalousmaa luokitellaan suoksi, jos pintakasvillisuudesta yli 75% on suokasvillisuutta
ja maata peittää turvekerros.
• Ojitetuista soista lähes puolet on turvekankaita, jolloin niiden pintakasvillisuus on
samankaltainen kuin ravinteisuudeltaan vastaavalla kivennäismaalla.
• Ojitusalueiden keski-ikä n.45 vuotta. (Uudisojituksen huippuvuodet 1960-luvun lopussa)
• Vuositasolla kunnostusojituksia on tehty Suomessa 60000-70000 ha. Toteutunut
kunnostusojitusala on selvästi alle arvioidun tarpeen. Kansallisessa metsäohjelmassa
kunnostusojitustarpeeksi on arvioitu n. 100000 ha vuodessa.
4. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Suometsätalouden
erityispiirteitä
• Soilla metsänkasvua rajoittaa yleensä liiallinen veden määrä
• Myös kivennäisravinteiden (fosfori ja kalium) puutos on yleistä
• Puunkorjuun kannalta suometsät ovat tavallista vaativampia kohteita
erityisesti heikon kantavuuden ja usein pitkien kuljetusmatkojen vuoksi
• Tyypillistä kivennäismaita pienempi hakkuukertymä sekä puuston keskijäreys
• Kivennäismaita korkeammat korjuukustannukset
• Edellyttää kivennäismaita enemmän suunnittelua ja investointeja –
keskimäärin heikompi kannattavuus
5. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Metsänomistajan kannalta
olennaisia asioita
• Metsäojien kunto ja merkitys tulee ottaa huomioon osana muita metsätalouden
toimenpiteitä
• Tulevat hakkuumahdollisuudet ja hakkuut, metsän uudistaminen ja
hoitotoimenpiteet, energiapuun korjuu
• Merkittävä osa tehokkailla metsätaloustoimenpiteillä saavutetusta puuston
lisäkasvusta sijaitsee ojitetuilla soilla
• Ojitetuille turvemaille syntyneet puustot alkavat olla kiireellisen harvennushakkuun
tarpeessa (keski-ikä n. 50 v.)
• Katse tulee suunnata jopa 20-25 vuoden päähän
• Tarpeen hahmottaa laajempi kokonaisuus - suometsänhoitohankkeen merkitys
ulottuu lähes aina useampien metsätilojen vaikutusalueelle
6. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kunnostusojituksen
valintaperusteet
• Turvemaiden ojituksen tavoitteena on laskea pohjaveden pintaa niin, että maan
pinnassa on 30-50 cm hapellinen kerros kasvukauden (touko-elokuu) aikana.
• Kunnostusojitustarve voidaan arvioida tarkastelemalla ojien kuntoa, puuston
kasvua ja pohjaveden korkeutta.
• Kunnostusojitustarvetta ei pääsääntöisesti ole, jos hyväkasvuista puustoa Etelä- ja
Keski-Suomessa on yli 120 m3/ha. Puuston haihdunta pitää pohjaveden riittävän
alhaalla.
• Kunnostusojitus kannattaa ajoittaa harvennushakkuiden yhteyteen tai siirtää
uudistamisvaiheeseen. Puuston määrä harvennuksen jälkeen ratkaiseva.
• Kunnostusojituksen aikaansaama lisäkasvu on keskimäärin 1-1,5 m3/v/ha 15-20
vuoden ajan.
• Puuston kasvu hiipuu vähitellen pohjaveden noustessa – äkkikuolemaa ei tapahdu.
7. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kunnostusojitus
Kelpoisuus
• Kunnostusojituskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että toimenpide on
taloudellisesti kannattava.
• Toimenpide on taloudellisesti kannattava,jos Kunnostusojitus ja muut
tarvittavat toimenpiteet tuottavat vähintään 2 % reaalikoron, kun nykypuusto
kasvatetaan kiertoajan loppuun
• Taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa kunnostusojitushankkeen koko,
maantieteellinen sijainti, yksittäisen hankkeen sijainti suhteessa muihin
hankkeisiin, puunmyyntitulot, haluttu tuotto sijoitukselle, kasvupaikan
hyvyys, olemassa olevan puuston määrä (puustoa vähintään 40 m3/ha) ja
laatu.
• Hyvän metsänhoidon suosituksissa minimitasona 1) kasvu vähintään
1,5m3/ha 2) päätehakkuussa puustossa valtaosa tukkipuuta.
8. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Milloin ei ole
syytä/tarvetta
kunnostaa vaikka
kriteerit täyttyvät
• Eroosioherkät alueet
• Vesiensuojelualueet, esim. pintavalutuskentät
• Vesistöjen reuna- ja tulva-alueet
• Tärkeillä pohjavesialueilla olevat ojat
• Toistuvia lannoituksia vaativat kohteet
• Puusto ei ole ojituksen vaikutuksesta saavuttanut ensiharvennusvaihetta
• Teknisesti kunnostusojituskelvottomat kohteet
• Kun puustoa on riittävästi ylläpitämään haihdunnallaan suotuisa kuivatustila.
- Vedenpinnan syvyyden taso on suorassa suhteessa puuston määrään.
Puuston tilavuuden ylittäessä 100 m3/ha vaikutus vähenee.
-10 m3/ha lisäys puuston tilavuudessa laskee vedenpintaa 1-1,5 cm.
-Puuston määrä ja sadanta on ojien kuntoa tärkeämpiä tekijöitä.
9. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kunnostusojitushankkeen
kustannukset
Kustannustekijöihin vaikuttavat useat eri tekijät:
• Suunnittelukustannuksia voivat lisätä normaalista poikkeavien
vesiensuojelurakenteiden suunnittelu ja pienestä tilakoosta johtuva
työmäärän lisääntyminen.
• Toteutuksen kustannustekijöistä oleellisimpia ovat maaperäolosuhteet
(kaivuvaikeustekijät)
• Maanomistajan päättämä ”varustetaso” (rummut, luiskat, piennartiet ym.)
vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin.
• Kustannuksia voivat lisätä myös tavallista vaativammat vesiensuojelutyöt
• Hankkeen koon kasvaessa yksikköhinta yleensä hieman laskee
10. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kunnostusojitushankkeen
kustannukset
Kunnostusojituksen keskikustannukset ovat 400 – 500 €/hehtaari + alv. (280
metriä ojia / ha) (Etelä-Suomi)
• kustannus vaihtelee ”varustelutason” mukaan (piennartiet, rummut ym.)
• suunnittelukustannukset 100 – 150 € / ha + alv.
• ojien perkaus 250 – 300 €/ha + alv. (sis. vesiensuojelurakenteet).
• kulkuyhteyksien parantaminen 50 - € / ha + alv.
• Kemera-tuen jälkeen maanomistajien maksettavaksi jää 160 – 200 € / ha + alv.
• arvonlisäverovelvolliset voivat vähentää alv:n osuuden verotuksessa
• Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kokonaisuudessaan 15 %
vuosipoistoin
11. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kunnostusojitushankkeen
kustannukset
Esimerkkilaskelma yhteishankkeen kustannuksista:
Työlaji Määrä Yksikköhinta Kustannus €/ha
ojan perkaus 280 m/ha 0,65 €/m 182 € / ha
vesiensuojelutyöt ym. 0,15–0,20 €/m 45 € / ha
lisäksi tarvittaessa:
piennartasanne+
ojarummut 0,00 -0,20 €/m 0 - 60€/ha
Suunnittelu- ja toteutustyöt: 0,35 €/m n. 100€/ha
yhteensä €/ha 330€/ha
valtion tuki (60 %) 198€/ha
verovähennys omarahoitusosuudesta 40€/ha
metsänomistajan nettokustannus 95€/ha
12. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Kemera-tuki
suometsän
hoitoon
Suometsänhoito on kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen työlaji jolla
tarkoitetaan ojitetun alueen kunnostamista kuten:
• ojien perkausta
• täydennysojitusta
• vesiensuojelutyötä
• ojitusalueeseen liittyvää piennartien tekoa
Suometsän hoidossa kuvion koolle ei aseteta rajoitetta, vaan tuettavan kohteen
tulee olla vähintään kahden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue. Tuki on 60%
kokonaiskustannuksista silloin, kun kohde on vähintään viiden hehtaarin
suuruinen yhtenäinen alue. Muutoin tuki on 30%.
13. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Vaatimukset
kasvupaikalle:
• Uudisojituksen jälkeen kasvu selvästi elpynyt.
• Toimenpiteen jälkeen kasvu keskimäärin vähintään 1,5m3/ha/v ilman
toistuvia lannoituksia.
• Kasvupaikkavaatimus: Eteläinen ja keskinen Suomi kuivaa kangasta vastaava
(varputurvekangas)
14. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Muut
vaatimukset:
• Hankkeen oltava vähintään 2 hehtaarin laajuinen.
• Puustossa ei pahoja kasvuhäiriöitä.
• Uudistuskypsissä metsissä vesitalouden kunnostus uudistamisen yhteydessä.
• Taimikon täytettävä metsälain vaatimukset.
• Koko alueen puuston oltava metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa eikä
hakkuu- tai hoitotöiden tarvetta ole lähimmän 5-10 vuoden aikana tai
puuston käsittely tehdään suometsänhoidon yhteydessä.
15. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
Suunnitelmaan
tulee sisältyä:
• hankkeen yleiskuvaus
• kartta
• osakastila- ja omistajatieto
• vesiensuojelusuunnitelma
• kustannusten erittely suunnittelu-, työ ja tarvikekustannuksiin ym. Kustannuksiin
• tiloittainen selvitys kustannuksista ja työmääristä
• tukihakemus tiloittain/ojitussopimus
• ojitus ym. luvat.
16. SUOMETSÄT KASVUUN
KUNNOSTUSOJITUKSELLA
Kunnostusojituksiin on saatavissa valtion
Kemera-tukea. Ojitettavan pinta-alan ollessa
yli 5 ha yhteishanke, tuen määrä on 60 %
kustannuksista.
Koko alueen puuston pitää olla tyydyttävässä
kasvukunnossa, eikä kohteella ole hakkuu- ja
hoitotarvetta lähimmän 5–10 vuoden aikana.
Suometsien hoitohankkeet lähtevät helposti
käyntiin metsänomistajan yhteydenotolla
metsänhoitoyhdistykseen.
Metsänhoitoyhdistys tekee kunnostusojitukset
avaimet käteen -periaatteella. Hintoihin
lisätään voimassa oleva alv.
KUNNOSTUSOJITUSPAKETTI, hinnat alkaen 330€/ha
Kohteen ollessa Kemera-tukikelpoinen 140€/ha
(Verovähennysten jälkeen ojituksen lopulliseksi nettokustannukseksi jää n. 100€/ha)
Hintaan sisältyy:
• Suunnittelu- ja maastomerkinnät
• Mahdollisen rahoituksen selvittäminen ja haku
• Vesiensuojelusuunnitelma ja ojitusilmoitus
• Hankkeen toteutus, töiden valvonta ja laadun varmistus
Lisäpalveluna kunnostusojituksen yhteydessä
• Ojalinjahakkuut sekä muut alueen hakkuu- ja hoitotyöt
• Piennartien rakentaminen 3-6 €/m (tukikelpoista)
• Ojarummut paikalleen asennettuna (tukikelpoista)
• Tuhkalannoitus
• Riistakosteikot ja muut rakenteet
Ojitushankkeet Perhon- ja Rannikon tiimissä
Jarkko Koskela 040 5045 788