Mitä kuuluu Suomen metsäkasvillisuudelle?, Maija Salemaa, Luke. Metsäpäivät virtuaalitapahtuma, 4.2.2021
Metsien elinvoimaisuuden turvaaminen sekametsien avulla, Saija Huuskonen, Luke.Metsäpäivät virtuaalitapahtuma, 4.2.2021
Mitä kuuluu Suomen metsäkasvillisuudelle?, Maija Salemaa, Luke. Metsäpäivät virtuaalitapahtuma, 4.2.2021
Metsien elinvoimaisuuden turvaaminen sekametsien avulla, Saija Huuskonen, Luke.Metsäpäivät virtuaalitapahtuma, 4.2.2021
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Teuvo Taura.
Hieskoivun biomassakasvatuksen kannattavuus. Paula Jylhä, Anssi Ahtikoski, Jyrki Hytönen ja Lasse Aro.
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeessa tuotettua materiaalia. Hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Luke
Metsänhoidon suositukset on työväline sinulle, joka haluat määritellä omat tavoitteesi metsiesi hoidolle ja käytölle. Suositukset on toimihenkilöiden, yrittäjien ja työntekijöiden tuki sekä työväline metsänomistajien neuvonnassa ja palveluiden tuottamisessa. Suosituksiin on koottu paras asiantuntemus uusimmista tutkimuksista käytännön toteutukseen. Julkaistu 31.1.2014, päivitetty 22.10.2014. CC BY-ND www.metsanhoitosuositukset.fi
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Teuvo Taura.
Hieskoivun biomassakasvatuksen kannattavuus. Paula Jylhä, Anssi Ahtikoski, Jyrki Hytönen ja Lasse Aro.
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeessa tuotettua materiaalia. Hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Luke
Metsänhoidon suositukset on työväline sinulle, joka haluat määritellä omat tavoitteesi metsiesi hoidolle ja käytölle. Suositukset on toimihenkilöiden, yrittäjien ja työntekijöiden tuki sekä työväline metsänomistajien neuvonnassa ja palveluiden tuottamisessa. Suosituksiin on koottu paras asiantuntemus uusimmista tutkimuksista käytännön toteutukseen. Julkaistu 31.1.2014, päivitetty 22.10.2014. CC BY-ND www.metsanhoitosuositukset.fi
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudetSuomen metsäkeskus
Ajankohtaisesitys metsien keruutuotteiden ja niiden viljelyn mahdollisuuksista Savonlinnan naisten metsäpäivässä 5.5.2018. (c) Veera Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto/Luonnonvarakeskus. Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskuksen Naisenergiaa metsiin -hanke.
Biotuotetehtaan infotilaisuus 2.6.2014 Jyväskylässä:
1. Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas - Ilkka Hämälä, toimitusjohtaja, Metsä Fibre
2. Tehdasprojekti ja sen jälkeinen elämä – millaisia palveluja tarvitaan? Timo Merikallio, Projektijohtaja, Metsä Fibre
3. Biotuotetehdas - Niklas von Weymarn, Tutkimusjohtaja, Metsä Fibre
Lappeenrannassa 5.3.2020 järjestetyn Yrittäjyyttä ja lisätuloa luonnontuotteista -tilaisuuden materiaalia.
Yrittäjyyttä ja lisätuloja luonnontuotteista - Marko Ämmälä, Suomen metsäkeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke ja Töitä luonnosta yhteistyöhanke.
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. Hallinnointi: Suomen metsäkeskus
Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelma 2012-2020 ja osin Suomen
metsäkeskus
Budjetti: 101 873 €
Toteutusajankohta: 2.10.2017- 31.1.2019
Ohjausryhmä:
Eija Harju, Lapin Ely-keskus
Ulla Huusko, Suomen metsäkeskus (Pj)
Samuli Kokkoniemi, MTK-Metsäryhmä
Jouko Kumpula, Luonnonvarakeskus
Eric Raunio, Metsähallitus Metsätalous Oy (syksystä 2018 alkaen Samuli Ollila)
Matti Särkelä, Paliskuntain yhdistys
3. Hallinnointi: Suomen metsäkeskus
Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelma 2012-2020 ja osin Suomen
metsäkeskus
Budjetti: 101 873 €
Toteutusajankohta: 2.10.2017- 31.1.2019
Ohjausryhmä:
Eija Harju, Lapin Ely-keskus
Ulla Huusko, Suomen metsäkeskus (Pj)
Samuli Kokkoniemi, MTK-Metsäryhmä
Jouko Kumpula, Luonnonvarakeskus
Eric Raunio, Metsähallitus Metsätalous Oy (syksystä 2018 alkaen Samuli Ollila)
Matti Särkelä, Paliskuntain yhdistys
4. • Poro- ja metsätalouden keskinäisen ymmärryksen lisääminenTavoite
• Metsänkasvatuksen vaikutukset porotalouteen ja päinvastoin
(tutkimustulokset ja haastattelut)
• Uudistuneen metsälain vaikutukset porotalouteen
• Suunniteltujen metsäbiotalouden investointien vaikutukset
poron ravinnonsaantiin ja laidunnukseen
• Ilmaston muutoksen vaikutukset porotalouteen
• Ruotsin ja Suomen porotalouden käytäntöjen vertailu
• Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet porotaloudessa
• Kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut muutos metsä-
ja porotalouden suhteissa, neuvottelumenettelyissä ja
metsien käsittelyssä
• Poro ja poronhoito talousmetsissä –oppaan päivitys
Hankkeessa
selvitettiin
mm.
seuraavia
asioita
Hankkeen sisältö
Tutkimustulokset
Haastattelut
5. • Haastateltiin 29 poro- ja metsäammattilaista.
Tavoitteena oli selvittää kymmenen viime vuoden
aikana tapahtunut muutos elinkeinojen välisen
yhteistyön ja metsien käsittelymenetelmien suhteen
Haastattelut
• Tilaisuuksien pääaihe: haastattelujen tulosten esittely
ja niistä keskustelu
Järjestettiin 13
tiedotustilaisuutta
• Poroammattilaiset eivät aina tunnista metsällisten
toimien taustoja eivätkä metsäammattilaiset tunne
porotaloutta riittävästi toimenpiteiden suunnittelun
taustatietona
Tiedon lisääminen
tarve
6. Kehitys
3,21
4,40
3,80
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
3,50
4,00
4,50
5,00
Poroammattilainen
(N=14)
Metsäammattilainen
(N=10)
Molempienalojen
ammattilainen
(N=5)
1:Kehitysonollutnegatiivista
5:Kehitysonollutpositiivista
10 vuoden aikana tapahtunut kehitys
metsien käsittelymenetelmien suhteen
3,57
4,20
3,80
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
3,50
4,00
4,50
5,00
Poroammattilai
nen
(N=14)
Metsäammattil
ainen
(N=10)
Molempien
alojen
ammattilainen
(N=5)
1=Kehitysonollutnegatiivista
5=Kehitysonollutpositiivista
10 vuoden aikana tapahtunut kehitys
metsä- ja poroammattilaisten
yhteistyön suhteen
Haastatellut katsoivat, että viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut kehitys sekä metsien käsittelyn että
neuvottelumenetelmien osalta on ollut porotalouden kannalta myönteistä erityisesti valtion metsissä (Ph-laki,
laki Metsähallituksesta, Mh Metsätalous Oy:n ymp.opas, Py:n ja Mh:n välinen sopimus ja PEFC-kriteeristö)
Yksityismetsätalouden osalta tilanne on haastateltujen mukaan toinen: yksityisellä metsänomistajalla ei ole
velvoitetta huomioida porotaloutta samalla tapaa kuin Metsähallitus Metsätalous Oy:n
7. Uudistuneen metsälain vaikutukset poronhoitoon
2,14
3,77
4,15
3,71
3,64
4,45
3,11
3,63
4,50
4,38
4,14
4,43
2,67
3,40
4,60
4,60
4,00
5,00
1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00
8.1. Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajat poistuivat. Metsänomistaja päättää…
8.2. Kasvatushakkuiden toteutustapa metsänomistajan harkittavissa (ylä-…
8.3. Pienaukkohakkuu (alle 0,3 ha) ja eri-ikäisrakenteisen metsän…
8.4. Luontainen uudistaminen ja metsänviljely ovat tasavertaisia
8.5. Puulajinvalinnan sääntelyä väljennettiin - ei sidottu kasvupaikkaan
8.6. Erityisten tärkeiden elinympäristön kohteita lisättiin
1= Vaikutus negatiivinen 5= Vaikutus positiivinen
Metsälain muutosten vaikutukset poronhoitoon
Molempien alojen ammattilainen
(N=5)
Metsäammattilainen
(N=8)
Poroammattilainen
(N=13)
Metsälain muutoksiin suhtauduttiin porotalouden näkökulmasta pääosin myönteisesti
Järeys- ja ikärajojen poistuminen nähtiin uhkana: johtaako muutos metsin liian varhaiseen uudistamiseen, joka taas
johtaa porotalouden kannalta tärkeiden vanhojen luppometsien ja jäkäliköiden katoamiseen
Haastatellut katsoivat metsäammattilaisten vastuun kasvavan metsänomistajien neuvonnassa
8. Biotalousinvestointien arvioidut vaikutukset
poronhoitoon
3,42 3,38 3,57
3,83 4,00
4,33
3,67 3,80 3,80
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
9.1. Kaicel/Paltamo 9.2. Kaidi/Kemi 9.3. Boreal Bioref/Kemijärvi
1=Vaikutusnegatiivinen
5=Vaikutuspositiivinen
Suunnitteilla olevien metsäbiotalousinvestointien vaikutukset porotalouteen
Poroammattilainen
(N=12)
Metsäammattilainen
(N=6)
Molempien alojen ammattilainen
(N=3)
Haastatellut näkivät suunnitellut metsäbiotalousinvestoinnit
porotalouden kannalta pääosin myönteisinä
•Tihentyneet kasvatusmetsät estävät poroille tärkeiden ravintokasvien kasvua. Raaka-
aineen hankinta suuntautuisi nuoriin kasvatusmetsiin, joissa runsaasti hakkuuurästejä.
Raaka-aineen riittävyys nähtiin ongelmaksi, jos kaikki suunnitellut
investoinnit toteutuvat. Investoinnit eivät saa johtaa tehostuviin
vanhojen metsien hakkuisiin.
9. Katsaus metsä- ja porotalouden yhteensovittamiseen Suomessa
https:/www.metsakeskus.fi/julkaisut
Poro ja poronhoito talousmetsissä
-oppaan päivittäminen
10. •Koulutusmateriaalin tuottaminen (vrt.
ruotsalainen Skog och ren)
•Taustalla hankehaastatteluissa ja
keskusteluissa esille noussut tiedon
lisäämisen tarve
•Esitys hankkeen järjestämien infotilaisuuksien
tyyppisten, vuosittain järjestävien alueittaisten
poro- ja metsäammattilaisten välisten
kokoontumisten organisoimisesta
•Yhteenveto lupon ja jäkälän lisäämisen
tutkimuksista ja levitysmenetelmistä.
Käytännön koe Suomessa.
•Kevyen maanpintaa rikkovan
maanmuokkaustavan kehittely nykyisin
keveimmän menetelmän ja täyden
muokkaamattomuuden väliin
Kehittämisesityksiä
11. Hakkuu- ja raivaustähteiden keruun koe tärkeimmiltä porojen
laidunalueilta
• Kustannusten rahoitusmahdollisuuksien ja biologisten näkökohtien selvittäminen
Poropaikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksien tehostaminen
• Selvitys siitä, kuinka poropaikkatietoja voitaisiin hyödyntää myös
yksityismetsätaloudessa. Selvitettävä esim. Metsään.fi –palvelun käyttökelpoisuutta
asian edistämisessä.
Vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuvan neuvottelumenettelyn
kehittäminen myös porotalouden ja yksityismetsätalouden välille
Useita muita erilaisia tutkimus- ja kehittämisesityksiä
Kehittämisesityksiä