Erno Järvisen (MTK) esitys metsänomistamisen tulevaisuudennäkymistä ja suhdannevaihteluista Polvelta toiselle- sukupolvenvaihdosmessuilla 26.1.2019 Lahden Sibeliustalolla.

1. Metsänomistamisen tulevaisuudennäkymät ja
suhdannevaihtelut
Polvelta toiselle –messut
Lahti, 26.1. 2019
tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK
Twitter: @ErnoJarvinen

2. Esitykseni sisältö:
1. Metsänomistamisen suhdannevaihtelut:
1. Ovatko suhdannevaihtelut lisääntyneet vai vähentyneet metsänomistajan näkökulmasta?
2. Onko suhdannevaihteluita myös tulevaisuudessa
2. Metsänomistamisen tulevaisuudennäkymät:
1. Riittääkö puulle kysyntää Suomessa?
2. Kannattaako metsätalouteen investoida?
3. Mitkä ovat metsätalouden isoimmat riskit ja miten niihin voi varautua?
3. Yhteenveto

3. Markkinoilla on tapahtunut isoja muutoksia
− Puun kysyntä on maailmanmarkkinoilta johdettua kysyntää, johon vaikuttaa hyvin
monet tekijät, ja jotka ovat heijastuneet kotimaan puumarkkinoille saakka
− Myös monet maailmanlaajuiset valtailmiöt heijastuvat puutuotteiden ja puun kysyntään
− Puumarkkinoille vaikuttavat myös ostajien varastot, puun tuonti sekä puun tarjontaan
liittyvät asiat
− Metsäalallamme nyt tapahtunut rakennemuutos ei ole ensimmäinen laatuaan
− Painopaperien kysyntä on rajusti supistunut -> vaikutukset olleet isoimpia Suomessa
− Sellu on kokenut uuden nousun -> tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta
− Puupohjainen pakkaaminen kasvattaa suosiotaan -> Suomessa on runsaasti osaamista
− Puutuotemarkkina on maailmanlaajuisesti erittäin kilpailtu toimiala -> jalostusarvon
nostaminen avainasemassa

4. Yksityismetsien puukauppa
kumulatiivinen 52 viikkoa, miljoonaa m3, viimeinen havainto 3/2019
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
30
33
36
39
42
45
48
1998/1
1999/1
2000/1
2001/1
2002/1
2003/1
2004/1
2005/1
2006/1
2007/1
2008/1
2009/1
2010/1
2011/1
2012/1
2013/1
2014/1
2015/1
2016/1
2017/1
2018/1
2019/1
PUUKAUPASSA ON OLLUT ERITTÄIN ISOJA SUHDANNEVAIHTELUITA
Lähde: Luonnonvarakeskus

5. TUKKIEN REAALISET KANTOHINNAT
1/1986 - 11/2018, kaikki hakkuutavat, marraskuun 2018 rahassa, deflatoitu elinkustannusindeksillä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1986/1
1987/1
1988/1
1989/1
1990/1
1991/1
1992/1
1993/1
1994/1
1995/1
1996/1
1997/1
1998/1
1999/1
2000/1
2001/1
2002/1
2003/1
2004/1
2005/1
2006/1
2007/1
2008/1
2009/1
2010/1
2011/1
2012/1
2013/1
2014/1
2015/1
2016/1
2017/1
2018/1
€/m3
mänty kuusi koivu
Lähde: Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus
HAVUTUKIN REAALIHINTAKEHITYKSESSÄ ON NÄHTÄVISSÄ MAAILMANMARKKINOILTA JOHTUVIA
VAIHTELUITA

6. KUITUPUIDEN REAALISET KANTOHINNAT
1/1986 - 11/2018, kaikki hakkuutavat, marraskuun 2018 rahassa, deflatoitu elinkustannusindeksillä
0
5
10
15
20
25
30
35
40
1986/1
1987/1
1988/1
1989/1
1990/1
1991/1
1992/1
1993/1
1994/1
1995/1
1996/1
1997/1
1998/1
1999/1
2000/1
2001/1
2002/1
2003/1
2004/1
2005/1
2006/1
2007/1
2008/1
2009/1
2010/1
2011/1
2012/1
2013/1
2014/1
2015/1
2016/1
2017/1
2018/1
€/m3
mänty kuusi koivu
Lähde: Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus
KUITUPUUN VAATIMATTOMAAN REAALIHINTAKEHITYKSEEN ON VAIKUTTANUT ENNEN KAIKKEA
PUUN KYSYNNÄN KEHITYS

7. Markkinahakkuut, tukkipuu
kumulatiivinen 12 kk, miljoonaa m3, yksityiset metsänomistajat, viimeinen havainto 11/2018
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
1983/1
1984/1
1985/1
1986/1
1987/1
1988/1
1989/1
1990/1
1991/1
1992/1
1993/1
1994/1
1995/1
1996/1
1997/1
1998/1
1999/1
2000/1
2001/1
2002/1
2003/1
2004/1
2005/1
2006/1
2007/1
2008/1
2009/1
2010/1
2011/1
2012/1
2013/1
2014/1
2015/1
2016/1
2017/1
2018/1
Mänty Kuusi Koivu
Lähde: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut, kuukausitilasto
TUKIN HAKKUUMÄÄRIIN ON VAIKUTTANUT SAHATAVARAN JA VANERIN TUOTANTOMÄÄRÄT
SEKÄ TUKIN TUONTI

8. Markkinahakkuut, kuitupuu
kumulatiivinen 12 kk, miljoonaa m3, yksityiset metsänomistajat, viimeinen havainto 11/2018
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
1983/1
1984/1
1985/1
1986/1
1987/1
1988/1
1989/1
1990/1
1991/1
1992/1
1993/1
1994/1
1995/1
1996/1
1997/1
1998/1
1999/1
2000/1
2001/1
2002/1
2003/1
2004/1
2005/1
2006/1
2007/1
2008/1
2009/1
2010/1
2011/1
2012/1
2013/1
2014/1
2015/1
2016/1
2017/1
2018/1
Mänty Kuusi Koivu
Lähde: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut, kuukausitilasto
KUITUPUUN HAKKUUMÄÄRIIN ON VAIKUTTANUT SELLU- JA PAINOPAPERIKAPASITEETIN
MUUTOKSET SEKÄ PUUN TUONTI

9. YKSITYISMETSÄTALOUDEN REAALISET
BRUTTOKANTORAHATULOT V. 1970 – 2018 (arvio)
v. 2018 hinnoin, deflatointi elinkustannusindeksillä
0
0,4
0,8
1,2
1,6
2
2,4
2,8
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018,a
Miljardia euroa
Lähteet: Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus
KANTORAHATULOIHIN VAIKUTTAVAT SEKÄ HAKKUUMÄÄRÄT ETTÄ KANTOHINNAT

10. Onko suhdannevaihteluita myös tulevaisuudessa?
− Hyvin todennäköisesti KYLLÄ:
→ Talouden suhdanteet vaihtelevat yhä nopeammin, ja niihin liittyy arvaamattomia tekijöitä
→ Metsäteollisuustuotteiden ja yritysten välinen kilpailutilanne muuttuu jatkuvasti
→ Puumarkkinatilanne muuttuu jatkuvasti
− Puun kysyntänäkymä näyttää investointisuunnitelmien valossa suotuisalta
→ Uusiutuvien materiaalien kysyntä kasvaa jatkuvasti
→ Metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa, nyt korjattavat puut on istutettu vuosikymmeniä
sitten
→ Metsiä kannattaa hoitaa ja käyttää aktiivisesti ja kestävästi, se on myös parasta
suhdannevaihteluihin sopeutumista

11. Kuitupuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu
Kuitupuun käyttöä lisäävä investointi, suunnitteilla
Lähde: yritysten ilmoitukset
Tukkipuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu
Energiapuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu
Energiapuun käyttöä lisäävä investointi, suunnitteilla
INVESTOINTEJA SUUNNITTEILLA RUNSAASTI
─ Suomen houkuttelevuus
investointimaana?
─ Löytyykö kiinnostuneita
investoijia?
─ Puuta riittää
─ Löytyykö tuotteille markkinoita?
─ Infra pidettävä kunnossa
─ T&K-investointeihin pitää löytyä
panostuksia

12. Uusilla tuotteilla metsäteollisuuden
arvonlisä voidaan tuplata!
 Lisäarvoiset puu- ja paperituotteet
 Tekstiili ja hygienia
 Muovin korvaaminen
 Liimat, kemikaalit
 Lujitteet

13. Tekstiilikuiduissa on iso puun käyttömahdollisuus
 Puuvillalle ja synteettisille kuidulle tarvitaan
korvaajia
 Viskoosikuitujen ympäristöystävällisyyttä
pitää saada parannettua
 Kaupallisia sovelluksia puupohjaisista
kuiduista on tullut markkinoille, tarvitaan
yhteistyötä vaateteollisuuden kanssa
 Kysyntä riippuu talous- ja väestön kasvusta
 Kierrätysaste on nykyisin alhainen

14. Puussa on monia hyödynnettäviä yhdisteitä
─ Uusipuu-hanke
─ Vaikutukset puun raakapuun käyttöön ovat
pieniä
─ Jalostusarvo voi olla valtava
─ Ligniinin hyödyntämistä muuksi kuin
polttoaineeksi opetellaan Suomessa
─ T&K ovat keskeisessä roolissa uusien
käyttösovellusten löytymisessä
─ Tarvitaan myös kokonaan uusia yrityksiä
Lähde: Puun monet mahdollisuudet, SMY 2011

15. Kannattaako metsätalouteen investoida?
− Lähtökohtana omat tavoitteet metsätaloudelle
− Oman tilan kilpailukyky kannattaa pitää kunnossa:
− Poistettavan puun koko, hakkuupoistuma/ha, puutavaralajien määrä/ha, leimikon koko
− Infra kuntoon
− Harvennukset ja hakkuut ajallaan
− Tehokas uudistamisketju
− Puukaupallinen toiminta markkinatilanteen mukaan
− Tilan laajentaminen / omistusasiat tulevaisuudessa
− Muut kuin puuntuotannolliset tavoitteet
− Huomioidaan metsätaloussuunnitelmassa
− Ansaintamahdollisuuksien luominen

16. Mitkä ovat metsätalouden riskit ja miten niihin
voi varautua?
− Metsätuhot: mm. hirvet, myrskyt, hyönteistuhot, metsäpalot, lumituhot jne.
− Ilmaston muutokseen sopeutumiseen
− Metsien käytön hyväksyttävyys
VASTAUS KAIKKIIN EDELLÄ MAINITTUIHIN ASIOIHIN YKSITTÄISEN
METSÄNOMISTAJANKIN KOHDALLA:
− Aktiivinen ja kestävä metsähoito

17. PEFC/02-44-03
Ilmastonmuutos ja metsät
• Mistä ilmastonmuutos johtuu? Koska
fossiilitalous.
• Millä siihen puututaan? Korvataan
fossiiliset uusiutuvilla.
• Koko paletti käyttöön
• Metsät Suomen ykkönen
• Kasvava puusto sitoo hiiltä ilmakehästä
• Puun polttaminen ei tuo uutta CO2 kiertoon
pitkällä aikavälillä.
• Yksittäisen metsän tarkastelu ei relevanttia
• Raaka-aine ja jalostus valmiina.
•  Lisätään hiilinieluja, eli metsien
kasvua Suomessa entisestään.
• EU-sekoilua Pariisin hengessä?
• Suomen metsistä uhkasi tulla laskennallinen
hiilipäästö
Lähde: Berndes et al. Forest
biomass, carbon neutrality, and
climate change mitigation. From
Science to Policy 3. EFI.

18. Metsänomistajien edunvalvonnassa riittää töitä
Kotimaassa mm:
 Verotus, maankäyttöasiat, omaisuuden suoja, omistusoikeudet,
puumarkkinaedunvalvonta, puurakentaminen, infrastruktuuri, koulutus ja osaaminen
EU:ssa mm:
 EU:n metsästrategia ja biotalousstrategia
 Puun kaskadikäyttö
 CAP uudistus
 Biodiversiteettistrategia
 Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka
 Kestävärahoitus

19. Tulevaisuuteen varautuminen: pidä huolta
metsästäsi!
− Huolehdi metsiesi terveydestä, vakuuta
omaisuutesi
− Tulevaisuuden tukkimetsät tehdään
tänään!
− Muista taimikonhoito ajallaan!

20. Tulevaisuuteen varautuminen: puukaupallinen
toiminta
− Muista hyödyntää metsän tuotto
− Jos hakkaat 80 % hakkuumahdollisuuksista, jää 20
% puukaupparahoista saamatta!
− Toimi markkinatilanteen mukaisesti
− Kilpailuta leimikot ja valvo katkonta

21. Yhteenveto
− Metsätaloudessa on aina ollut suhdannevaihteluita, ja niitä tulee
jatkossakin
− Puun käyttönäkymä on myönteinen unohtamatta metsien muita
tuotteita ja palveluita
− Aktiivinen ja kestävä metsänhoito on parasta riskien hallintaa
− Metsätalouden kannattavuuteen voi vaikuttaa, sekä tuloihin että
menoihin ja riskeihin pitää ja kannattaa varautua

22. KIITOS MIELENKIINNOSTA
MUKAVAA TALVEA!!
erno.jarvinen@mtk.fi
Twitter: @ErnoJarvinen