Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Metsätieto ja sähköiset palvelut -välitulosseminaari
ma 22.01.2018
Minna Räty
Luonnonvarakeskus
Systemaattisesta otannasta
tasapainoiseen otantaan
22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/20171

2. © Luonnonvarakeskus
Systemaattinen otanta VMI:ssä
• 6 otanta-aluetta
• Systemaattinen ryväsotanta
• Koealat rypäissä
• Pysyviä ja kertarypäitä
2 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät 2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017

3. © Luonnonvarakeskus
• Otannan suunnittelussa, koealojen valinnassa käytetään
hyväksi aputietoa
• Ehto: Aputieto oltava saataville kaikille yksiköille
populaatiossa
• Oletus: Aputieto korreloi otoksesta estimoitavien
populaatioparametrien kanssa
• Apumuuttujia näissä tutkimuksissa:
– Spatiaaliset koordinaatit
– Monilähde-VMI:n teemakartat: Kokonaistilavuus,
Puulajittaiset tilavuudet, Maaluokka
3 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017

4. © Luonnonvarakeskus
LPM-menetelmä
LPM: ”Otoksen apumuuttujien jakaumat vastaavat mahdollisimman
tarkasti samojen apumuuttujien jakaumia populaatiossa”
Huom. Otanta tehdään kokonaisille rypäille, joten apumuuttujan arvot
määritellään samoin rypäille
4 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017
N = 400

5. © Luonnonvarakeskus5 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017
Populaatio, N = 400
LPM, n = 42
Systemaattinen, n = 42

6. © Luonnonvarakeskus
Estimoidut populaatiomuuttujat ja otantojen
vertailu
• Tarkastelut tehty 6 muuttujan
suhteen:
1. Kokonaistilavuus
2. Keskitilavuus
3. Mäntyjen keskitilavuus
4. Kuusien keskitilavuus
5. Lehtipuiden keskitilavuus
6. Metsä- ja kitumaan
(yhteinen) pinta-alaosuus
• Toistetaan otantaa eli
simuloidaan
6 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017

7. © Luonnonvarakeskus
Testi 1: LPM:n yleinen potentiaali
Kaikki rypäät poimitaan LPM:llä
7 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017
Apumuuttujat:

8. © Luonnonvarakeskus
Testi 1: Johtopäätökset
1. LPM parantaa estimointitehokkuutta
2. ”Mikä tahansa” apumuuttujakombinaatio parantaa tehokkuutta
3. Huonoimmillaankin samaa tasoa systemaattisen otannan
kanssa
4. Ositettu otanta pääsi yksittäisen populaatioparametrin
estimoinnissa yhtä hyviin tai jopa parempiin tehokkuuksiin,
mutta silloin samalla apumuuttujakombinaatiolla muiden
tunnusten estimointi oli tehotonta
5. LPM helppo menetelmä käyttää
8 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017

9. © Luonnonvarakeskus
Testi 2: LPM:n potentiaali kun ryvästyypit erillään
Kertarypäät valitaan LPM:llä ja pysyvät rypäät spatiaalisesti
systemaattisesti
• Pysyvien koealojen
osuuden kasvaessa,
otannan tehokkuus
suhteessa syste-
maattiseen otantaan
laskee (odotettu tulos)
• Tehostumista kaikilla
apumuuttujakombi-
naatioilla
9 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017
Suhteellinen tehokkuus

10. © Luonnonvarakeskus
Työn alla
Laserdata
• Kuinka apudatan laatu/lähde
vaikuttaa estimaatteihin?
• Onko apudatan keruun ja
maastomittauksen väliin
jäävällä ajalla merkitystä?
10 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017

11. © Luonnonvarakeskus
Ryväskoko
• Miten ryväskoon muuttaminen
vaikuttaa estimaatteihin?
• Testataan 4-9 koealalla/ryväs
ja erilaisilla dimensioilla
Työn alla
Laserdata
• Kuinka apudatan laatu/lähde
vaikuttaa estimaatteihin?
• Onko apudatan keruun ja
maastomittauksen väliin
jäävällä ajalla merkitystä?
11 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017

12. © Luonnonvarakeskus
Ryväskoko
• Miten ryväskoon muuttaminen
vaikuttaa estimaatteihin?
• Testataan 4-9 koealalla/ryväs
ja erilaisilla dimensioilla
Työn alla
Laserdata
• Kuinka apudatan laatu/lähde
vaikuttaa estimaatteihin?
• Onko apudatan keruun ja
maastomittauksen väliin
jäävällä ajalla merkitystä?
12 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017
VMI11 4/ryväs

13. © Luonnonvarakeskus
Seuraavia tutkimusaiheita
Ahvenanmaa
• Inventointi kesällä 2018
• Em. ryväskoko/design
• Rypäiden sijoittelu LPM:llä
Muut inventointitulokset
• Jos LPM:ää käytetään
rypäiden valintaan, kuinka käy
muiden muuttujien laadun?
• Otettava huomioon VMI-
mittaustiedon moninainen
käyttö ja pienet ositteet
• Huomioitava, että mukana voi
olla muuttujia, jotka eivät
korreloi tässä mainittujen
apumuuttujien kanssa
13 22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2017

14. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
22.1.2018
Kuvat. Korhonen, K.T. et. al, 2017. Suomen metsät
2009–2013 ja niiden kehitys 1921 – 2013,
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/201714