Metsakekus Seminar 22.10.2014

1. Metsälaki uudistui – muuttuuko metsien käyttö?
Suomen metsäkeskuksen seminaari uudistuneesta metsälaista yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa Lahdessa 22.10.2014

2. Viestiseinä
Osallistu kommentoimalla
keskusteluseinälle ja äänestämällä
osoitteessa www.viestiseina.fi/mk
tai tekstaamalla Mk (väli) viestisi
numeroon 12154
(norm. tekstiviestimaksu)

3. Ohjelma
9.00 Seminaarin avaus
johtaja Ari Eini, Suomen metsäkeskus
Ensikosketus metsälakiin – mitä lakiuudistuksella tavoitellaan?
metsäneuvos Marja Kokkonen, MMM
Metsäammattilaisten asenteet uusia metsänkäsittelymenetelmiä kohtaan vanhempi tutkija Sauli Valkonen, Metla
Onko uudistus vastannut metsänomistajien odotuksia?
asiantuntija Lea Jylhä, MTK
11.15 lounas

5. Metsälaki uudistui – muuttuuko metsien käyttö?
Ari Eini
Suomen metsäkeskus
Lahti 22.10.2014

6. Kuvat: Wikipedia, Suomen Olympiakomitea, nopat.fi, igs.kirjastot.fi, www3.jkl.fi
Suomalainen metsä

7. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
7
A.K. Cajander
www.kuvakokoelmat.fi
Nils Arthur Osara
www.finna.fi
Urho Kekkonen
www.kansalliskirjasto.fi

8. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
8
Kaskiviljely

9. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
9
www.tyovaenperinne.fi

10. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
10
Dr. Alan Knight
www.dralanknight.com

11. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
11
www.pbfiles.net

12. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
12
Kataisen hallitus 2011
Kuva: Kari Kuukka / Yle

13. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
13
www.metla.fi

14. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
14

15. Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Metsäneuvos Marja Kokkonen
Maa- ja metsätalousministeriö
Luonnonvaraosasto
Metsä- ja bioenergiayksikkö
22.10.2014
15

16. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus
Osaston toiminta-ajatuksena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja edellytysten luominen niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

17. Luonnonvaraosaston strategiset päämäärät
1.Uusiutuvia luonnonvaroja hoidetaan ja käytetään kestävästi sekä niihin liittyvät riskit hallitaan
2.Metsät ovat tuottavia, vesivarojen käytettävyys on hyvä ja kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
3.Luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle on hyvät edellytykset
4.Käytön ja suojelun tarpeet sovitetaan yhteen siten, että luonnonvarojen hyödyntämistä arvostetaan
5.Luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla ja vahvistetaan ympäristöhyötyjä huolehtimalla elinympäristöistä ja luonnon monimuotoisuudesta

18. Metsäala muuttuu, myös lainsäädännön on sopeuduttava alan kehitykseen
Metsien aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle.
Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia.
Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa.
Koska metsänomistajien tavoitteet eroavat, aktiivinen metsien hoito edellyttää aikaisempaa monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä. Metsien kestävää käyttöä haluttiin edistää.
Useissa tutkimuksissa oli myös osoitettu, että metsälaki rajoitti taloudellisesti perusteltua metsien käsittelyä.
18

19. Metsälain muutoksen taustaa…
Metsälain muutos toteutettiin osana hallitusohjelmaan kirjattua metsälainsäädännön kokonaisuudistuksen.
Hallitusohjelma:
•” Metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa on uudistettava metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajan edut.”
•”Uudistuksella edistetään kestävää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja metsien uudistamista.”
•”Kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi korostetaan määräaikojen ja ensiharvennuksen merkitystä.”
19

20. … Metsälain muutoksen taustaa
Kansallinen metsäohjelma 2015:
•”Metsien käytön monipuolistuminen ja metsänomistajien erilaiset tavoitteet metsiensä käytölle edellyttävät metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista nykyisestä. Monipuolistamisen tulee mahdollistaa hyvän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti sekä nykyistä tehokkaampi että pehmeämpi metsien käsittely”
20

21. Metsälain muutoksen tavoitteita
Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa.
Uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta, selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa, vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti.
Vähentää tarpeetonta sääntelyä, joka rajoitta metsien rationaalista hoitoa ja käyttöä. Vastuu vähimmäisvaatimuksia paremmasta metsäomaisuuden hoidosta metsänomistajalle.
21

22. Metsien käsittelyn monipuolistuminen
Tarkoituksena oli aktivoida metsänhoitoon niitä metsänomistajia, jotka suhtautuvat kielteisesti tasaikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen ja uudistushakkuisiin => aktiivinen metsänhoito metsänomistajien omat tavoitteet huomioiden.
Metsänomistajat päättävät miten aktiivisesti eri-ikäisrakenteista metsänhoitoa käytetään. Markkinoilla määräytyy niiden määrä sekä pienaukkohakkuiden ja poimintahakkuiden kantohinta suhteessa tavallisiin kasvatushakkuisiin.
Kokemuksia uusista menetelmistä on vähän. Monet varmasti odottavat kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ennen omakohtaista päätöksentekoa. Puunkorjuu uusissa menetelmissä haastavampaa, joten myös tämä arveluttaa metsänomistajia.
Hakkuut ovat olleet aktiivisia tämän vuoden aikana. Vuonna 2013 saavutettiin 65 milj. m³ hakkuukertymä ja tänä vuonna ollaan lähes samassa tahdissa.
22

23. 23
Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn osuus on selvästi alle 1 %:n tämän vuoden metsänkäyttöilmoitusten pinta- alasta.

24. Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Lakimuutoksella pyrittiin luomaan edellytyksiä metsätalouden kannattavuuden parantamiselle.
Esimerkkejä muun muassa ikä- ja järeys kriteerien poisto, kasvatushakkuiden sääntelyn vähentäminen, luontaisen uudistamisen edellytysten parantaminen etenkin Pohjois-Suomessa ja uudistusvelvoitteen poistaminen heikkotuottoisilta ojitetuilta turvemailta.
Ikä- ja järeyskriteerien poistaminen mahdollistaa käsittelykoon kasvattamisen. Lisäksi puun tarjonnan rajoitteiden poistaminen tasapainottaa puumarkkinoiden toimintaa.
Yläharvennukset ovat useiden tutkimusten mukaan monesti taloudellisesti kannattavampia kuin alaharvennukset.
24

25. Metsälain uudistamisvelvoitteen täyttäminen
Metsän uudistamisvelvoite; taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10–25 vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä.
Taimikon kriteerit; taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.
Yhteiset aikarajat ja kriteerit luontaiselle uudistamiselle ja metsänviljelylle asettavat menetelmät samanarvoiseen asetelmaan. Metsälain valvonnassa painopiste metsänuudistamisen tuloksen valvontaan.
Lisäksi puulajivalintaa väljennettiin. Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta.
21.10.2014
25

26. Metsälain 10 §:n kohteet
Uudistuksessa täydennettiin metsälain mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen muodostamaa verkostoa. Uudet elinympäristöt; metsäkorte-, muurain- ja lähdekorvet sekä Lapin letot.
Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteitä tarkennettiin ja niiden määrittelyyn lisättiin niiden pienialaisuus tai taloudellinen vähämerkityksellisyys.
Jo lakimuutoksen valmisteluvaiheessa linjattiin, että laajemmat kokonaisuudet suojellaan tarvittaessa luonnonsuojelulain nojalla. Määrittelyllä ei ollut kuitenkaan tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa olemassa olevien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa.
Elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Tulkintaa ei siis ollut tarkoitus myöskään muuttaa esimerkiksi Pohjois-Suomessa koskien muun muassa kallioita, kivikoita tai vähäpuustoisia jouto- ja kitumaiden soita.
26

27. Leimikkosuunnittelijan vastuu
Metsälain 7 §:ssä säädetään myös leimikkosuunnittelijan vastuusta. Leimikkosuunnitelman tekijän vastuu rajoittuu suunnitelman laillisuuteen.
Myös aikaisemmin metsälain esitöissä tuotiin esiin, että vastuu voisi kohdistua myös leimikon suunnittelijaan. Tätä tulkintaa ei kuitenkaan aikaisempi sanamuoto mahdollistanut.
Muutos mahdollistaa puukaupan tehostamisen luomalla kysyntää esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten tai metsäpalveluyritysten uusille palvelutuotteille.
27

28. Kiitoksia.
28

29. Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen
Zhuo Cheng & Sauli Valkonen
Metsäntutkimuslaitos

30. 21.10.2014
30
Tutkimus
•eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat
•8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta vastasi = 78,3 %
•Lappeenranta, Seinäjoki, Kuopio, Kouvola, Joensuu, Vaasa, Rovaniemi, Mikkeli
Metla/Erkki Oksanen

31. 21.10.2014
31
Tutkimus
Kyselylomake
•20 väittämää
•”1 täysin eri mieltä, 2 eri mieltä, 3 ei eri eikä samaa mieltä, 4 samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä, * ei vastausta”
•yksi kysymys ”mikä tärkeää kun mietit sopiiko erirakenteiskasvatus tiettyyn metsikköön: 5 valmista vaihtoehtoa + ”muu, mikä”
•vapaat kommentit: ”kerro tässä vapaasti mitä tahansa erirakenteiskasvatukseen liittyvää”
•kysyjän tiedot – ei nimeä! ”taataan ettei henkilöllisyyttä voi selvittää missään vaiheessa” Haastattelut: täydentäviä kysymyksiä, 4-6 per tilaisuus (Zhuo keskusteli englanniksi, tulkkausapua paikalla )

32. 21.10.2014
32
1 Suhtautuminen menetelmään

33. 21.10.2014
33
Ryhmien välisiä eroja yleisessä suhtautumisessa erirakenteiskasvatukseen (kysymys 1) ?
”Millainen on suhtautumisesi metsän erirakenteiskasvatukseen yleensä?”
•positiivisten vastausten (4 ja 5) summa miinus negatiivisten vastausten (1 ja 2) summa
•siten + = positiivisia vastauksia enemmän kuin negatiivisia vastauksia
•naiset +2, miehet -9
•metsäammattilainen -15, muu kuin metsäammattilainen +20
•Rovaniemi -20, muut -11 (Oulun ja Kajaanin tilaisuudet ohi ennen tutkimuksen aloittamista)
•ei eroja iän mukaan

34. 21.10.2014
34
1 Suhtautuminen työpaikan mukaan

35. 21.10.2014
35
2-13 Käsitykset menetelmästä

36. 21.10.2014
36
6 Valmius soveltamiseen työpaikan mukaan

37. 21.10.2014
37
7 Valmius suosittelemiseen työpaikan mukaan

38. 21.10.2014
38
Menetelmän käyttö
”Arvioi seuraavien tekijöiden tärkeys kun mietit sopiiko erirakenteiskasvatus tiettyyn metsään”. Summa = 100 %.

39. 21.10.2014
39
Muuttuvatko käsitykset ja mistä syystä?
1 Menetelmä sallitaan laissa 2 Menetelmälle laaditaan metsänhoitosuositukset 3 Organisaationi tarjoaa sitä osana palveluaan 4 Kollegani käyttävät menetelmää itse tai asiakkaiden kanssa 5 Nykyiset tutkimustulokset 6 Tutkimukseen perustuvan tiedon karttuminen 7 Saan koulutuksen menetelmän käyttöön 8 Käytännön kokemuksen karttuminen
Paljon Kielteisemmäksi Ei kumpaankaan Myöntei- Paljon Ei vast.
kieltei- suuntaan semmäksi myöntei- semmäksi semmäksi
”Arvioi mihin suuntaan ja miten voimakkaasti seuraavat seikat voivat vaikuttaa käsitykseesi erirakenteiskasvatuksesta”
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
1
2
3
4
5
6
7
8

40. 21.10.2014
40
Vapaat kommentit ja haastattelut
•sopii joihinkin erityiskohteisiin
•ei yleiseksi menetelmäksi
•tulot tärkeintä
•puunhankinta vaikeutuu
•hyvä että vapautuu
•tutkimustulokset eivät anna yksiselitteisiä ratkaisuja
•vuosikymmenien työn tulos mitätöidään ja turmellaan
•tuleva suhtautuminen riippuu siitä millaisia kokemuksia saadaan
•lisää avainsanoja: riskit, haaste, mahdollisuus, erityiskohteet, kannattavuus

41. 21.10.2014
41
Tulkinta ja päätelmät
•Metsäammattilaiset (MA) näkevät itsensä ennen kaikkea ammattilaisina, joiden on hyvä suhtautua erirakenteiskasvatukseen (ERK) viileästi ja asiallisesti
•kielteinen suhtautuminen ERKiin on hiukan myönteistä yleisempää
•naiset ovat ERKille myönteisempiä kuin miehet
•iällä ei ole juuri merkitystä
•MA:t näkevät oman roolinsa asiantuntijoina, joilla on kyky ja taidot ymmärtää mikä on metsänomistajalle, metsälle ja metsätaloudelle parasta
•MA eivät ole innokkaita suosittelemaan ERKiä
•enemmistö on kuitenkin valmis soveltamaan sitä, jos asiakas tahtoo ja onnistuminen näyttää mahdolliselta
•MA:t siis tuntevat vastuunsa hyvän metsänhoidon ylläpitämisessä
•luottavat omaan ammattitaitoonsa – kollegoiden näkemyksistä ja jopa oman organisaation linjauksista piittaamatta - ?
•toisaalta linjauksia ja näkemyksiä ei kyselyn aikana vielä juuri ollutkaan!

42. 21.10.2014
42
Tulkinta ja päätelmät
•MA:t eivät usko ERKin vaikuttavan myönteisesti metsätalouteen, sen kannattavuuteen tai metsäammattikunnan tulevaisuuden näkymiin
•nykyiset tutkimustulokset ja kokemukset eivät MA:n mielestä ole kovin myönteisiä ERKin kannalta ja ne ovat vielä hataralla pohjalla
•MA:t ovat avoimia käsitysten muuttumiselle ERKille myönteisemmiksi, jos karttuva tutkimustieto ja käytännön kokemukset antavat siihen aihetta
•ovat innokkaita saamaan ERKistä lisätietoja ja koulutusta

43. 21.10.2014
43
Metla/Erkki Oksanen

44. Metsälaki uudistui - miten metsänomistajien odotukset täyttyivät?
metsäasiantuntija Lea Jylhä MTK

45. PEFC/02-44-03
Mitä metsälain uudistukselta odotettiin?
•Enemmän valtaa ja vastuuta metsänomistajille
•Säätelyä ja valvontaa selkeytetään Ymmärrettävyys ja yksiselitteisyys
•Aitoja vaihtoehtoja metsänomistajalle Mahdollisuus niin ”tehometsätalouteen” kuin ”jatkuvaan kasvatukseen”
•Kestävän metsätalouden periaate säilyy perustana
•Kannattavalle metsätaloudelle sekä toimiville puumarkkinoille paremmat edellytykset

46. PEFC/02-44-03
Metsänomistajakysely, syyskuu 2014
•Tutkimus toteutettiin puhelimitse 4.9.-14.9.2014 välisenä aikana ja siihen haastateltiin 553 metsänomistajaa.
•Haastattelua varten muodostettu näyte on valittu satunnaisotantana metsänhoitomaksua maksavista yksityismetsänomistajista.
•Havainnot painotettiin vastamaan suomalaista yksityismetsänomistaja rakennetta
•Toteuttaja Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

52. PEFC/02-44-03
MHY-kysely, syyskuu 2014
•Webropol-kysely metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajille
•Vastauksia saatiin 51 kpl

53. PEFC/02-44-03
Onko metsälain uudistus ollut mielestänne onnistunut?

54. PEFC/02-44-03
Onko uudistettu metsälaki mielestänne ymmärrettävä?

55. PEFC/02-44-03
Onko metsälain tulkinnassa tai soveltamisessa ollut ongelmia?
”Aina alussa muutoksissa mietitään montaa eri asiaa käytännöntasolla.”
-Milloin uudistamisvelvoite astuu voimaan…
-Voiko metsiä käsitellä ihan miten haluaa…

56. PEFC/02-44-03
Oletteko saanut riittävästi tietoa uudesta metsälaista ja sen soveltamisesta?

57. PEFC/02-44-03
Oletteko saanut metsänomistajilta kyselyjä uuden metsälain sisällöstä tai soveltamisesta?
Uudistushakkuun kriteereistä ja uudistamisvelvoitteista Erirakenteisen metsän kasvatuksen mahdollisuuksista 10§ -kohteet

58. PEFC/02-44-03
Onko uudistettu metsälaki jo vaikuttanut yhdistyksenne alueen metsien käsittelyyn?

59. PEFC/02-44-03
Miten metsälain uudistus on vaikuttanut yhdistyksenne alueen metsien käsittelyyn?

60. PEFC/02-44-03
Onko uusi metsälaki vaikuttanut yhdistyksenne tarjoamiin palveluihin?

61. PEFC/02-44-03
Miten metsälain uudistus on vaikuttanut tarjoamiinne palveluihin?

62. PEFC/02-44-03
Onko metsälain uudistus vaikuttanut metsänomistajien käyttäytymiseen puumarkkinoilla?

63. PEFC/02-44-03
Entäpä sitten?
•Tulosten perusteella metsälain uudistus vastaa sille asetettuja tavoitteita.
•Valinnanvapaus on lisääntynyt ja metsänomistajat sitä myös käyttävät (uusia vaihtoehtoja käyttävien osuus vastaa suurin piirtein ennakkoarvioita)
•Metsänomistajien aktiivisuus ehkä lisääntynyt jonkin verran, mutta ei juurikaan vaikutusta puumarkkinoilla
•Onko laki riittävän selkeä? Tiedotukselle ja neuvonnalle yhä tarvetta
•Uusiin metsänkäsittelytapoihin liittyvää palvelua ja neuvontaa saatavissa metsänhoitoyhdistyksistä
•Pientä muutosvastarintaa/huolestuneisuutta kuitenkin vielä ilmassa Soveltaminen selkiytynee kokemuksen kautta

64. Kiitos mielenkiinnosta!

65. Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto
Olli Äijälä
Metsälaki uudistui – muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014

66. Uudistuneet metsänhoidon suositukset
•Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
–suosituksen teema: Tavoitteesi mukainen metsä
•Julkaistu 2014 alussa
–laadittu Metsäntalouden kehittämiskeskus Tapion vetämässä hankkeessa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta
–tehty laajassa yhteistyössä metsä-, energia- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa
•Suositus on tarkoitettu
–ensisijaisesti metsänomistajille
–tueksi ja työvälineeksi toimihenkilöille, yrittäjille ja työntekijöille neuvontaan ja palveluiden tuottamiseen
•Perusteena tutkimustieto ja paras käytännön asiantuntemus
•Saatavilla maksutta verkosta ja maksullisena kirjana
www.metsanhoitosuositukset.fi
66

67. Muuttuva toimintaympäristö - syy suositusten muutokselle
•Arvomuutokset yhteiskunnassa
–Individualismi, valinnanvapauden tarve
–Valistuneisuus, perusteluja kaivataan valmiita ratkaisumalleja tukemaan
–Puuntuotannon ohella metsän tuottamia muita hyötyjä arvostetaan entistä enemmän
•Muuttuva lainsäädäntö, kansainväliset säädökset jne.
•Uusi tutkimuksen ja käytännön tuottama tieto
•Ennakoitu ilmastonmuutos
Kohti monipuolisuutta, pois kaavamaisuudesta

68. •Laki asettaa metsätalouden pelikentän rajat
–Kenttä on laaja ja monelle eri tyylille riittää tilaa
–Erilaiset toimintatavat soveltuvat eri tavoin eri metsänomistajille.
•Suositukset tarjoavat käytännön ohjeita, joilla metsää voidaan käsitellä omien tavoitteiden mukaisesti.
Metsänhoidon suositukset Mihin niitä tarvitaan?

69. Metsänhoidon suositukset – mikä muuttui?
•Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen oli merkittävin menetelmäpuolen muutos.
•Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eri- ikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia
–on monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan monipuoliset tavoitteet.
•Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa suuremmalla painolla suosituksissa mukana.
•Laatutyö ja sen työvälineet tulivat osaksi metsänhoidon suosituksia.
69

70. Metsänhoidon suositukset – mikä muuttui?
•Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu osaksi metsänhoidon suosituksia
•Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa on läpileikkaava teema
•Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito-osio ja uusia keinoja luonnonhoitoon
Uusi suositus on aikaisempaa
laajempi kokonaisuus!
70

71. Metsänhoidon suositukset – julkaisut ja sovellukset
71
Metsänhoidon suositukset
Vesiensuojelu (2013)
Riistametsänhoito (2014)
Turvemaametsien hoito
(2014)
Kannattava
Metsänhoito
(2014/2015)
Metsätiet
(2014/2015)
Metsävaaka –metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi

72. Miten käyttöönotto on tähän asti edennyt?
•Metsälain ja suositusten uudistamisprosessit ovat vaikuttaneet merkittävästi näkemykseen siitä, että millaista ns. hyvä metsänhoito voi olla.
•Muutos on tapahtunut seminaarien, koulutustilaisuuksien, aktiivisen viestinnän ja keskustelujen kautta.
•Me metsäammattilaiset olemme hyvässä vauhdissa muuttumassa asiakaslähtöisen metsänhoidon asiantuntijoiksi.
•Aikaisemmin opitut ja oikeana pidetyt toimintamallit istuvat meissä kuitenkin sitkeästi. Siksi omia toimintatapoja on hyvä tarkastella.
•Käytäntöön uudet asiat ovat menneet ja menevät metsäammattilaisten kautta.
72

73. Miten uusien mahdollisuuksien käyttöönottoa voidaan jatkossa edistää?
•Tarvitaan koulutusta erityisesti metsänhoidon talouskysymyksistä, metsänhoidon uudista mahdollisuuksista sekä asiakaslähtöisyydestä.
•Tarvitaan käytännönläheistä oppaita ja hyvää koulutusmateriaalia metsänhoidon eri osa-alueista.
•Tarvitaan vielä kehittyneempiä sähköisiä työvälineitä päätöksenteon tueksi.
•Muutoksen jälkeenkin tarvitaan aktiivista viestintää ja keskustelua uusista metsänhoidon mahdollisuuksista.
•Lisääntyvä metsien käyttö edellyttää monipuolista metsänhoitoa.
73

74. 74
Kiitos!
Olli Äijälä
olli.aijala@tapio.fi
www.tapio.fi

75. TAUKO Seminaari jatkuu klo 12.15

76. 12.30 Korjuun haasteet ja vaikutukset puun tarjontaan
viestintä- ja asiakkuusjohtaja Janne Partanen,
Stora Enso
Muutokset metsän käsittelyssä
rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö Aki Hostikka, Suomen metsäkeskus
Eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon korjuun laatu seurantamittausten mukaan
vanhempi tutkija Matti Siren, Metla
Puuston tilanne hakkuun jälkeen
johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
14.15 kahvi

77. Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö?
Korjuun haasteet ja vaikutukset puun tarjontaan
Metsälakiseminaari, Lahti 22.10.2014, Janne Partanen

78. Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö?
Korjuun haasteet
• Osaamisen vaatimustaso nousi
uusien käsittelymenetelmien myötä
• Eri-ikäisrakenteisten metsien
käsittelyn vaikutukset tuottavuuteen
– Puiden valinta korjuussa
– Korjuuvaurioiden välttäminen
– Luontaisen taimiaineksen
varominen
• Hakkuiden moninaistuessa
kustannusten ennakoiminen
muodostuu entistä vaikeammaksi
 tarvitaanko uutta ajattelua myös
puukaupan hinnoitteluun?
Janne Partanen 16.10.2014 78

79. Voisiko ajatus olla, että kohteet jaettaisiin
korjuun tarkoituksen mukaan?
a. Perinteisiin raaka-ainelähtöisiin
– Korjuun tarkoitus perinteinen: raaka-aineen
hankinta ja metsän taloudellinen
hyödyntäminen
– Perinteinen (kustannustehokas) korjuu
– Hinnoittelu nykykäytännön mukaan
b. Metsänomistajan yksilöllisiä tarpeita /
metsänhoitoa palveleviin
– Uuden metsälain mahdollistamat
yksilölliset hakkuut
– Ensiharvennukset ja energiakohteet
– Hinnoitteluna tienvarsihinta, josta
vähennetään toteutuneet kustannukset
Janne Partanen 16.10.2014 79
Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö?
Korjuun haasteet

80. • Metsänomistajilla on yksilöllisiä tarpeita ja odotuksia – tämä korostuu
erityisesti eri-ikäisrakenteisessa metsien käsittelyssä
• Jotta lopputulos ja metsänomistajan odotukset kohtaavat, tarvitaan selkeä
tuote ja kyky havainnollistaa
Janne Partanen 16.10.2014 80
Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö?
Korjuun haasteet

81. • Laki mahdollistaa entistä paremmin
metsänomistajan henkilökohtaisten
tavoitteiden saavuttamisen
– Tämä todennäköisesti lisää
puuntarjontaa tulevaisuudessa
– Tähän saakka vaikutukset ovat
kuitenkin olleet varsin maltillisia
• Laki mahdollistaa kuvio- ja
käsittelyalueen kasvattamisen 
suuremmat leimikkokokonaisuudet
Janne Partanen 16.10.2014 81
Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö?
Vaikutukset puuntarjontaan

83. 83

84. Muutokset metsien käsittelyssä Eri-ikäisen metsänkäsittelyn korjuujäljen tarkastukset Metsälakiseminaari, Lahti 22.10.2014 Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka

85. Esityksen sisältö
•Uudistamisrajojen poistuminen
•Eri-ikäisrakenteisen hakkuut
•Korjuujälki
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
85

86. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
86
YKSITYISMETSIEN UUDISTUSHAKKUIDEN KOHDISTUMINEN KASVATUSMETSIIN JA NUOREMPIIN IKÄLUOKKIIN
•Epätarkkaa kuviointia
•Kuviokoon kasvattamista
•Vähäinen määrä omaisuuden realisointia?

87. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
87
Rannikko 7 %
Lounais- Suomi 5 %
Häme- Uusimaa 6 %
Kaakkois- Suomi 6 %
Pirkanmaa 6 %
Etelä-Savo 6 %
Etelä- ja Keski- Pohjanmaa 10 %
Keski- Suomi 5 %
Pohjois- Savo 7 %
Pohjois- Karjala 8 %
Kainuu 4 %
Pohjois- Pohjanmaa 17 %
Lappi 13 %
Alueyksikkö
Lukumäärä
MV-kuvioihin kohdentunut ala, ha
Rannikko
662
675
Lounais-Suomi
584
555
Häme-Uusimaa
613
657
Kaakkois-Suomi
667
563
Pirkanmaa
607
619
Etelä-Savo
712
637
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
1 073
1 078
Keski-Suomi
568
563
Pohjois-Savo
661
744
Pohjois-Karjala
932
834
Kainuu
331
384
Pohjois-Pohjanmaa
1 400
1 749
Lappi
683
1 353
Yhteensä
9 493
10 411
UUDISTUSHAKKUIDEN KOHDISTUMINEN ALUEYKSIKÖITTÄIN

88. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
88

89. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
89

90. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
90

91. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
91
ERI-IKÄISRAKENTEISEN HAKKUUT
•Ajanjakso 1.1.-30.9.2014
•Pienaukkohakkuita 764 ha
•Poimintaluonteisia kasvatushakkuita 2 041 ha
•Alle 1 % saapuneiden kasvatushakkuuilmoitusten pinta-alasta
0
100
200
300
400
500
600
700
800
EKP
ES
HU
KAS
KA
KS
LA
LS
PI
PK
PP
PS
RA
Hehtaaria
Pienaukkohakkuu
Poimintahakkuu

92. Eri-ikäishakkuut – Kehitysluokka
T2 1 %
02 21 %
03 34 %
04 38 %
S0 1 %
Y1 2 %
Eri-ikäishakkuut – Kasvupaikka
OMT 12 %
MT 43 %
VT 35 %
CT 9 %
ClT 1 %

93. Eri-ikäishakkuut – Pääpuulaji
Pääpuulaji
Luku- määrä
Kohdistunut ala yhteensä, ha
Kohdistunut ala
keskimäärin, ha
-
11
7,5
0,7
Mänty
312
549,4
1,8
Kuusi
263
343,3
1,3
Lehtipuu
22
13,2
0,6
Rauduskoivu
13
12,3
0,9
Hieskoivu
37
34,4
0,9
Haapa
2
1,3
0,6
Harmaaleppä
1
0,6
0,6
Mänty 57 %
Kuusi 36 %
Lehtipuu 1 %
Rauduskoivu 1 %
Hieskoivu 4 %

94. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
94
ERI-IKÄISRAKENTEISEN KORJUUJÄLKI
•Eri-ikäisen korjuujäljen maastotarkastusohje laadittu tänä keväänä Metlan ja SMK:n yhteistyönä
•Systemaattinen koealaverkko, GPS- paikannus
•5,64 m ympyräkoeala (100 m2), rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 7 cm kasvatuskelpoinen ja vaurioitunut puusto
•Myös taimet mitattu

95. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
95

96. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
96
KOKONAISARVOSTELU

97. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
97

98. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
98

99. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
99

100. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
100

101. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
101

102. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
102
Kiitos !!!

103. Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa
Metsälakiseminaari, Lahti 22.10.2014
Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

104. Poimintahakkuiden korjuujäljestä niukasti tietoa
•Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki –tietämyksestä: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff07/ff074373.pdf
•Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: http://www.informaworld.com/smpp/content~db=all~content=a933216056~frm=titlelink
•Tuore tutkimus taimikokoa suurempien puiden vaurioitumisesta (Sirén et al. 2015 CROJFE)
•Kaksi valmistumisvaiheessa olevaa pro gragu –työtä:
–Ville Laamanen: korjuuolot, korjuujälki
–Juuso Hämäläinen: kuljettajan ohjeistaminen, korjuujälki, tuottavuus
•Ruotsista ja Norjasta aiempaa tutkimustietoa puustovaurioista (Fjeld & Granhus 1998, Granhus & Fjeld 2001) ja korjuuajankohdan vaikutuksista taimivaurioihin (Eliasson et al. 2003)
•Tutkimusta meneillään myös Skogforskissa (Rikard Jonsson)

105. Eri-ikäiskohteet uudistuvat hitaasti > välikoon puut ratkaisevassa asemassa lähitulevaisuuden kannalta
ERIKA-kokeet, 20 vuotta:
•Taimia syntyy riittävästi (>2000/ha/vuosi)
•> 90 % kuolee ensimmäisten vuosien aikana
•Kuusen taimelta kuluu keskimäärin 60 vuotta saavuttaa 1,3 m pituus (Eerikäinen et al. 2013)
•Kohteiden välinen vaihtelu suurta niin uudistumisessa kuin kasvussakin
•Uudistumisen edellytyksenä harva asento – onko se sitä, jota peitteisyyttä hakeva metsänomistaja haluaa
Kuva: Metla/ Erkki Oksanen
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti
105

106. Poimintahakkuukohteiden rakenne; Ville Laamasen gradutyö (8 kohdetta)
Runkoluku, kpl/ha
Ppa,
m2/ha
Tilavuus,
m3/ha
Rungon keski-
tilavuus, dm3
Jäävä puusto
800
13,4
126,4
210,5
Poistuma
402
14,2
143,9
420,2
Vaihtelu suurta: jäävän puuston ppa 6,6 - 22,2 m2/ha Kehityskelpoisia taimia (0,5 - 2,5 m) keskimäärin 945/ha (229 - 2190/ha)
Kuva: Erkki Salo/Metla

107. Jos poimintahakkuiden määrät nousevat, korjuu ei onnistu pelkästään kevättalven suojasäällä
•Kuusikoiden kesäkorjuusta/työmenetelmän vaikutuksista tuoretta tietoa
•Kuusikkoharvennuksissa urille saadaan runsas havutus, 15-20 kg/m2
•Jos poimintahakkuiden määrä kasvaa, pelkkä kevättalven suojajakso ei riitä - sulan maan aikana juurikääpäriski
•Tietoa juurikäävästä eri-ikäiskasvatuksessa: Piri, T. & Valkonen, S. 2013. Incidence and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Can.J.For.Res. 43: 872-877.
•Poimintahakkuissa poistuma vaihtelee, samoin urille saatavan havutuksen määrä
•Käytetäänkö ”pysyvää uraverkostoa” (Silva Skog, Ruotsi), levennetäänkö uria suometsien tapaan? Joka tapauksessa urat avattava riittävän leveinä
•Selvää on kuitenkin, että mennään vain sinne, missä on tarvetta > ennakkotieto tarpeen hakkuukoneen kuljettajalle

108. Poimintahakkuiden olemassa olevaa tietoa koostettu,
taimien vaurioitumista tutkittu
• Kooste puunkorjuun tuottavuus ja
korjuujälki -tietämyksestä osoitteessa:
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff
07/ff074373.pdf
• Kooste taimien
vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa:
http://www.informaworld.com/smpp/co
ntent~db=all~content=a933216056~frm=
titlelink
• Tulokset taimien vaurioitumisesta
samansuuntaisia norjalaisten tulosten
kanssa
Vaurioitumisen selittäjät (Surakka et al.
2011):
– Etäisyys ajourasta
– Lähimpien poistettujen puiden ppa
(25 m säteellä koealan keskeltä)
– Etäisyys lähimpään jäävään puuhun
– Taimen pituus
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti 108

109. Välikoon puut ovat lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien perusta
•Alempien latvuskerrosten puita (läpimitat 5-20 cm) vähän verrattuna taimiin
•Näiden puiden selviytyminen tärkeää
•Hakkuussa ongelmina latvusvauriot ja karsiutuminen
•Norjalaisten tutkimusten mukaan 10 - 15 % taimikokoa suuremmista puista vaurioituu koneellisessa korjuussa
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti
109

110. Kohteiden rakenteen vaihtelua (Lähde: Ville Laamanen 2014)
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti
110

111. Alemmissa latvuskerroksissa suuri vaurioriski

112. Suonenjoen kohteiden vauriomäärät uuden asetuksen mukaisella luokituksella (Sirén et al. 2015, CROJFE)

113. Taimikokoa suurempien puiden (pituus > 2,5 m) vaurioituminen. A = poistuma 5 m2/ha, B = poistuma 10 m2/ha (Kuva: Juha Hyvönen/Metla)

114. Samansuuntaisia tuloksia myös uusissa tutkimuksissa (Lähde: Ville Laamanen, HY, pro gradu –työ, 2014)

115. Läpimitaltaan yli 7 cm puiden vaurioituminen (Lähde: Ville Laamanen 2014)

116. Metsänomistajan tavoitteet ja niiden välittäminen koneenkuljettajille – keskeisiä kysymyksiä
•Mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet – kaikki vaikuttaa kaikkeen
•Mieltääkö poimintahakkuuta haluava kaupunkilaismetsänomistaja, miltä näyttää pohjapinta-alassa 10 m2? Visualisoinnin mahdollisuudet?
•Puunostajalla/puunkorjuun toteuttajalla huoli siitä, vastaako korjuun toteutus odotuksia. Se haluttu 10 m2 saattaakin olla metsänomistajalle kauhistus – välillä luotiin jopa mielikuvaa siitä, että eri-ikäismetsätalous mahdollistaa ”aarniometsän” ja samalla hyvän taloustuloksen; näinhän asia ei ole
•Metsänomistajan tavoitteet, leimikon rakenne ja rakenteen mukaiset toimintaohjeet tavoitetilan saavuttamiseksi on kyettävä välittämään hakkuukoneen kuljettajalle selväkielisessä muodossa
•Tasaikäisen metsän harvennuksessa toiminta on systemaattista – pidetään määrätty uraväli, harvennetaan työpiste ohjetiheyteen
•Poimintahakkuissa pitäisi nähdä ”kulman taakse”, mennä sinne, missä hakattavaa on; hyödyntää tulevaa ajosuuntaa puiden kaadossa ja käsittelyssä

117. Hakkuupoistuma vaihtelee leimikon sisällä (Lähde Surakka et al. 2011)

118. Tulevaisuudessa harvesteri voi tehdä puukartan
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti
Kuvat: Metsäteho
Kuvat: Argone Ltd
118

119. Odotellessa voidaan käyttää ”karvalakkimallia”
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti
0
1
2
3
4
5
7 9 13 19 24 29
5
4
3
2
0,5
1
11 m säteiselle puoliympyrälle jäävien puiden edustamat pohjapinta-alat - Lukujen summana saadaan tiheys, m2/ha (kuva Pentti Niemistö/Metla)
Kuva: Metsäteho
119

120. Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti
Metsä-Groupin mallikohde Äänekoskella: mallileimaus ppa 13 m2, sen jälkeen tavoitteet alueittain 16, 13 ja 10 m2.
Miten ppa-tavoite toteutui: 16 > 15,9 m2 13 > 16,6 m2 10 > 12,5 m2
Alalaidan mallileimausalue ppa:han 13 m2 :
Lähtöpuusto 350,5
Poistuma 218,9
Jäävä 131,6 m3/ha
120

121. Timonrannan puustovauriot latvuskerroksittain (Lähde: Juuso Hämäläinen, HY, pro gradu –työ, 2014)

122. Timonrannan vauriot laatuluokittain (Lähde: Juuso Hämäläinen, HY, pro gradu –työ, 2014)

123. Johtopäätöksiä ja kysymyksiä
•Poimintahakkuiden korjuuoloissa ja –jäljessä suuri vaihtelu – mitään ei pidä yleistää
•Ovatko pieniltä koealoilta saadut tulokset esimerkiksi puuntuotannosta sellaisenaan voimassa käytännön kohteilla?
•Puustovaurioiden riski erityisesti alemmissa latvuskerroksissa on suuri > mitkä ovat vaikutukset tuleviin hakkuumahdollisuuksiin ja rakenteen pysymiseen
•Mitkä ovat käytännön kannalta järkevät ja saavutettavissa olevat kriteerit hyväksyttävälle korjuujäljelle. Mitä korjuujälkitekijöitä on syytä tarkastella?
•Paljon avoimia, kiintoisia tutkimuskysymyksiä

124. Lopuksi lainaus Ville Laamasen gradutyöstä
”Konsta oli sitä mieltä, että eipä kannata kenenkään metsänhoitajan papereita hankkia yliopistosta, jos ei opi muuta kuin metsää paljaaksi hakkaamaan. Siinä on kyllä oppi mennyt hukkaan…” Veikko Huovinen

125. Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti
Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen
Suomen metsäkeskus

126. Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä
•Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa.
•Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta.
•Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle.
•Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa.
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
126

127. Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuutavat
•Poimintahakkuu
›Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta
›poistetaan suurimpia puita
›poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita
›tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille
›tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi
•Pienaukkohakkuu
›Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti taimettuvia aukkoja
›Aukkojen välialuetta harvennetaan esim. poimintahakkuin
›Pienaukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja
•Poiminta- ja pienaukkohakkuiden yhdistelmät
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
127

128. Poimintahakkuukohde Keski- Suomessa
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
128
Ennen hakkuuta
Hakkuun jälkeen

129. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
129
Otantamenettely
•Metsänkäyttöilmoitusten perusteella valittiin poiminta- ja pienaukkohakkuukohteet (min. 1 ha)
•Kuvioiden mitattavat koealat valittiin satunnaisotannalla Aarni-ohjelman avulla
•Mittaukset tehtiin elo-syyskuussa 2014
•Mitattavien kohteiden määrä
›1-2 hehtaarin alat: 20 kpl ppa koealoja (kerroin=2) ja viisi kiinteäsäteistä runkolukukoealaa (r= 5,64 m, 100 m2)
›Runkolukukoealoja joka neljäs ppa koeala, aloitus toisesta ppa koealasta
›Yli 2 hehtaarin alat: ppa koealoja (kerroin=2) 30 kpl ja 10 kpl kiinteäsäteisiä runkolukukoealaa (r=5,64 m, 100 m2)
›Runkolukukoealoja joka kolmas ppa koeala, aloitus toisesta ppa koealasta

130. •Koealat merkittiin maastoon
•Koealoja siirrettiin, jos liian lähellä käsittelyalueen rajaa tai viereistä koealaa
•Koealoilta määritettävät tunnukset
›Kasvupaikkatiedot
›Ppa-koealat
›Pohjapinta-ala puulajeittain rinnankorkeudeltaan yli 7 cm puista, relaskooppikerroin 2
›Hakattujen kantojen lahoprosentti 10 % tarkkuudella
›Runkolukukoealat
›Pituudeltaan yli 1,3 m:n puista
›Puulaji, läpimitta 1 cm.n tasaavalla luokituksella, pituus 1 dm:n tarkkuudella, kehityskelpoisuus
›Pituudeltaan 0,1-<1,3 m:n puista
›Lukumäärä puulajeittain viiden kappaleen luokin
›Kehityskelpoisten osuus 10 %:n luokin
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
130

131. Esimerkki otannasta, Keski-Suomi
•Musta piste: ppa-koeala
•Musta piste ja ympyrä: ppa- ja runkolukukoeala
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
131

132. Poimintahakkuu
•Yhteensä 22 pomintahakkuukuviota
›Sijainti: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi
•Kasvupaikat
›Lehtomainen kangas (OMT) 7 kpl
›Tuore kangas (MT) 8 kpl
›Mustikkaturvekangas (Mtkg) 2 kpl
›Tuore/kuivahko kangas (MT/VT) 2 kpl
›Kuivahko kangas (VT) 2 kpl
›Puolukkaturvekangas 1 kpl
•Pohjapinta-alat ja puuston tilavuudet vaihtelivat paljon
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
132

133. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
133

134. PPA/lakiraja alueittain
•Neljällä kohteella ppa alle lakirajan
•Kuudella kohteella ppa niin suuri, että eri-ikäisrakenteisen metsän uudistuminen on vaarassa
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
134

135. PPA/lakiraja kasvupaikoittain
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
135
•Lakirajan alitukset viljavilla kasvupaikoilla

136. PPA/lakiraja pääpuulajeittain
•Lakirajan alitukset enimmäkseen kuusikoissa
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
136

137. Runkolukujakauma
•Runkolukusarjat vaihtelivat muodoiltaan erittäin paljon
•Vertailussa optimaaliset runkoluvut: Pukkala ym. 2011: Metsän jatkuva kasvatus
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
137

138. Esimerkki Etelä-Savo (kuusivaltainen tuore kangas, ppa 19 m2/ha)
•Pieniläpimittainen puusto vähäistä, suuria puita paljon
•Pieniä kuusia (0,1-<1,3 m) 400 kpl/ha
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
138

139. Esimerkki Häme-Uusimaa (kuusivaltainen mustikkaturvekangas, ppa 7 m2/ha)
•Hieskoivuylispuusto, alla kuusikko
•Pieniä kuusia (0,1-<1,3 m) 300 kpl/ha
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
139

140. Esimerkki Rannikko (kuusivaltainen tuore kangas, ppa 13 m2/ha)
•Kuusen suojuspuuasento, edellytykset eri- ikäiskasvatukseen hyvät
•Pieniä kuusia ja mäntyjä (0,1-<1,3 m) 530 kpl/ha
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
140

141. Esimerkki Pohjois-Karjala (Mäntyvaltainen kuivahko kangas, ppa 14 m2/ha)
•Männyn suojus/siemenpuuasento
•Pieniä mäntyjä (0,1-<1,3 m) 1460 kpl/ha
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
141

142. Etelä-Suomen tuoreet kankaat keskimäärin (ppa 13 m2/ha)
•Pientä puustoa liian vähän, suurta liian paljon optimiin nähden
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
142

143. Taimettuminen (pienet taimet 0,1-<1,3 m)
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
143

144. Taimettuminen (lpm alle 7 cm ja pienet taimet 0,1-<1,3 m)
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
144

145. Kantojen lahovikaisuus
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
145
•Koealoittain kantojen lahovikaisuus vaihteli 10-100 % välillä
•Maantieteellisellä sijainnilla ei merkitystä

146. Pienaukkohakkuut
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
146
•Pienaukkoja ei erikseen kartoitettu etukäteen, vaan ne tulivat mukaan otantaan
•Pienaukkohakkuu, välialueet käsitelty poimintahakkuulla (eri-ikäisharvennuksella)
›Kuusi käsittely-yksikköä (Rannikko, Kaakkois-Suomi, Etelä- Savo, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kainuu)
•Pienaukkohakkuu, välialueet käsitelty tasaikäisharvennuksella
›Yksi käsittely-yksikkö (Kainuu)
•Pienaukkohakkuu, välialueita ei käsitelty
›Kaksi käsittely-yksikköä (Kaakkois-Suomi, Etelä- ja Keski- Pohjanmaa)

147. 21.10.2014
Suomen metsäkeskus
147

148. PPA/lakiraja alueittain
•Lakiraja alittui vain yhdellä alueella (sekin vähäinen)
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
148

149. Runkolukujakauma: esimerkki Etelä- ja Keski-Pohjanmaa (Mtkg, PPA 9 m2/ha)
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
149
•Runkolukujakauma epätasainen, pieniä läpimittaluokkia vähän

150. Runkolukujakauma: esimerkki Keski- Suomi (MT, PPA 14 m2/ha)
•Muistuttaa kuusen suojuspuuasentoa
•Edellytykset kehittää eri-käisrakennetta melko hyvä
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
150

151. Pienaukkohakkuut Etelä-Suomen tuoreilla kankailla keskimäärin (PPA 12 m2/ha)
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
151
•Pieniä läpimittaluokkia liian vähän, suuria liian paljon

152. Taimettuminen (pienet taimet 0,1-<1,3 m)
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
152

153. Taimettuminen (lpm alle 7 cm ja pienet taimet 0,1-<1,3 m)
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
153

154. Kantojen lahovikaisuus pienaukkohakkuissa
•Koealoittain lahovikaisuus vaihteli 10-100 %:n välillä
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
154

155. Johtopäätöksiä
•Poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeinen puusto ei vastannut yhdessäkään tapauksessa eri-ikäisrakenteisen metsän puuston rakennetta, tosin joissain tapauksissa lähellä sitä
•Pientä puustoa liian vähän, suurta puustoa liian paljon
›Lähtökohta ei ole vastannut eri-ikäisrakenteista metsää
›Metsiköitä on käsitelty eri-ikäisrakenteisen poimintahakkuun lisäksi tasaikäisrakenteisella yläharvennuksella ja suojuspuuhakkuulla
•Joissakin tapauksissa on hyvät edellytykset kehittää eri- ikäisrakennetta tulevissa hakkuissa
•Taimettuminen oli keskimäärin kohtalaista, mutta vaihtelu erittäin suurta
•Pienaukkojen taimettuminen selviää vasta vuosien kuluttua
•Lahovikaisuus on ongelma
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
155

156. Kehittämisehdotuksia
•Syksyllä tehdyt otantamittaukset olivat vasta ”harjoittelua” ja tulokset hyvin alustavia
•Poiminta- ja pienaukkohakkuiden seurantaa tulee jatkaa, laajentaa ja menetelmiä kehittää mm. ympyräkoealojen ja kantojen lahovikaisuuden suhteen
•Yhteistyö Metlan ja metsäkeskuksen välillä
•Eri-ikäisrakenteisen hakkuun oikeaan kohdevalintaan kiinnitettävä huomiota (neuvonta, koulutus)
21.10.2014
Suomen metsäkeskus
156

157. TAUKO Seminaari jatkuu klo 14.45

158. 14.45 Paneelikeskustelu: Muuttuuko metsien käyttö?
Paneelin puheenjohtaja:
johtava aluekehitysasiantuntija Markku Granander,
Suomen metsäkeskus
Keskustelemassa:
metsänomistaja Heikki Kaitala, Päijät-Häme
aluejohtaja Pekka Vainikka, Metsäkeskus
johtaja Olli Äijälä, Tapio
johtaja Jorma Saarimaa, UPM-Kymmene
metsäneuvoja Antero Lehti, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme

159. Metsälaki uudistui – muuttuuko metsien käyttö?
Suomen metsäkeskuksen seminaari uudistuneesta metsälaista yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa Lahdessa 22.10.2014

160. Seminaari on päättynyt. Kiitos osallistumisestasi!