Liikenneturvan Jyrki Kaistisen esitys Pyöräilyviikon Kyllä pyörille -seminaarissa 6.5.2024. https://www.pyorailyviikko.fi/kylla-pyorille-ja-vaikuttajien-pyoraily-2024/

1. Onko liikenteessä rauhaa?
Jyrki Kaistinen, Liikenneturva
Kyllä pyörille -seminaari, Jyväskylä, 06.05.2024

2. Miksi liikenne on tutkimus- ja muuttamiskohteena monimutkainen?
• Mukana on koko kansa kaikkine vaihtuvine ominaisuuksineen, ei vaikka organisaatio, johon jäsenet on
valittu ja koulutettu.
• Tilanteet ovat liikenteessä nopeita ja menevät toisinaan yli ihmisen havainto-reaktiojärjestelmän rajojen.
• Liikenne on monitehtäväympäristö, jossa varsinkin ruuhka-aikana tilanteiden runsaus voi saada ihmisen
olemaan vireystasonsa ylälaidassa, josta on enää lyhyt siirtymä ärsyyntymisen puolelle, varsinkin kiireessä.
• Toimitaan luonnollisissa ympäristöissä, joissa kaikkea ei voi kontrolloida kuten laboratoriossa. Jolloin syy-
seuraus suhteiden osoittaminen usein hyvin vaikeata ja kunnollista dataa ei edes ole. Datan hankkiminen
maksaa myös eli lisää kustannuksia.
• Osalle seurauksista on hyvin vaikea määritellä lukua: suru, toimintakyvyn heikkeneminen, ennenaikainen
kuolema, verkostovaikutus eli esim. yksi vakava onnettomuus vaikuttaa keskimäärin 30 ihmisen elämään.
• Liikenneturvallisuustyön tehtävä on estää tulevaisuuden onnettomuuksia syntymästä. Jo tapahtuneita
onnettomuuksia ei pystytä enää estämään, vaikka niistä voidaan paljon oppia.
• Liikennerauhalle ei ole suoraan omaa indikaattoria, joten tarkastellaan sitä liikennejärjestelmän tavoitteiden,
trendien, onnettomuuksien, turvallisuuskeinojen, nopeuksien, liikenteen kielen ja liikenteessä heräävien
tunteiden kautta.
2

3. Liikennejärjestelmän tavoite
• Sujuva,
• mukava,
• turvallinen,
• terveellinen ja
• ympäristöystävällinen liikenne,
• jossa kaikki kansalaiset pystyvät
ja uskaltavat liikkua.
5.2.2018
3

4. Liikenteen trendejä tänään ja huomenna
• Kaupungistuminen
• Sähköavusteiset ja yleinen ajoneuvojen kehittyminen
• Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
• Kestävää kehitystä edistävien palvelujen ja tuotteiden kysynnän kasvu
• Automaatio:
• Automaatio on jo laajasti käytössä suljetuilla alueilla: tehtaissa, kaivoksilla, lentokentillä.
• Arkiliikenteeseen tulo hidasta, koska viimeiset 15 % ongelmista hyvin vaikeita ratkaista. Nyt
tavoite siirtynyt vuodesta 2020 jopa vuoteen 2050 eri lähteissä.
• Turvatekniikka lisääntyy jatkuvasti, mutta hitaasti, autokannan uudistuessa.
• Toteutuessaan voi mm. rauhoittaa liikennettä tasaamalla nopeuksia.
• Siirtyminen ilmaan: lyhyet henkilö- ja pakettikuljetukset droneilla
• Seuraus: liikkumistapojen monipuolistuminen, ruuhkien lisääntyminen ja lisää eri
nopeuksilla liikkuvia, jotka pitää saada mahtumaan samaan tilaan.
4

5. Uudet sähköavusteiset ajoneuvot
5

6. Onnettomuudet nyt ja ajan kuluessa
• Jos otetaan ajallinen poikkileikkaus tästä hetkestä, niin liikennesuorite, kuinka paljon liikutaan, selittää
kaikkein voimakkaimmin onnettomuuksien määrää. Mitä enemmän liikennettä, sen enemmän
onnettomuuksia.
• Mutta jos seurataan onnettomuuksien määrää yli vuosikymmenten, niin mukaan tulee paljon muita
vaikuttavia tekijöitä, joiden takia onnettomuudet voivat ajan kuluessa myös vähentyä, vaikka suorite
kasvaa.
• Onnettomuuksien ja suoritteen välinen suhde on karkeasti 0.5 suhde 1. Eli suoritteen kasvaessa 100
%, onnettomuudet kasvavat 40-50 %, jos ei tehdä mitään muuta.
• Absoluuttinen turvallisuus = onnettomuuksien määrä N
• Suhteellinen turvallisuus = onnettomuuksien määrä N / suoritteella tai ajoneuvojen määrällä tai
asukasluvulla.
• Suhteellisen turvallisuuden luku paranee pääasiassa aina suoritteen kasvaessa ja ajan kuluessa.
• Suhteellista turvallisuutta kutsutaan myös onnettomuusriskiksi ja siitä kertovat käsitteet Smeedin laki ja Safety in
numbers.
• Elvik & Høye (2023) Changes over time in the relationship between road accidents and factors influencing them: The case of Norway. https://doi.org/10.1016/j.aap.2023.106989
• Elvik, R. & Bjørnskau, T. (2017) Safety-in-numbers: A systematic review and meta-analysis of evidence. Safety Science 92, 274–282. http://dx.doi.org/10.1016/j.ssci.2015.07.017
• Elvik, R. & Goel, R. (2019) Safety-in-numbers: An updated meta-analysis of estimates. Accident Analysis & Prevention 129, 136-147. https://doi.org/10.1016/j.aap.2019.05.019
6

7. Turvallisuustoimenpiteet tukevat suoritteen kasvua
• Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on tapaturmien määrän vähentyminen myös liikennemäärän
lisääntyessä.
• Nollavision tavoitteena on ettei kukaan kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Valtioneuvosto on
periaatepäätöksessään vakiinnuttanut nollavisiotavoitteen. EU:n tavoite on saavuttaa nollavisio ennen
vuotta 2050.
• Suhteellisen turvallisuuden paraneminen ei riitä tavoitteeksi, vaikka suhteellisia lukuja tarvitaankin esim.
maavertailuissa.
• Turvallisuus ei siis synny liikennemäärän kasvusta, vaan liikennemäärän noustessa onnettomuuksien
määrä lisääntyy, jolloin yhteiskunta herää, että nyt pitää tehdä jotain ja alkaa lisäämään
turvallisuustoimenpiteitä, jotka sitten parantavat turvallisuutta.
• Jos halutaan lisätä hyötyliikuntaa, turvallistoimenpiteet pitää rakentaa suoritteen kasvun mukaan jo alusta
lähtien.
• Jos onnettomuudet lähtevät nousuun, voi myös subjektiivinen turvallisuuden kokemus heiketä ja taas
vähentää suoritetta. Lisäksi yhteiskunnan kiinnostus liikkumismuodon edistämiseen voi heiketä tai siihen
aletaan suunnata enemmän sääntelyä.
• Eli myös arkiliikunnan lisäämisessä turvallisuus kannattaa ottaa heti mukaan, koska se tukee myös
suoritteen kasvua.
7

8. Tieliikenteessä kuolleet ja autokanta, 1940-2023, Suomi
Absoluuttinen turvallisuus
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
3 500 000
4 000 000
4 500 000
5 000 000
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Kuolleet
Autokanta
Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2023 ennakkotieto 181 kuollutta

9. Suhteellinen turvallisuus paranee lähes aina
Alun nousu johtuu sota-ajan ajoneuvokannan vähenemisestä
9
0
0,005
0,01
0,015
0,02
0,025
1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030
Tieliikenteessä kuolleet / Autokanta vuosittain 1940-2023

10. Autokanta x kuolleet henkilöautoilijat, pyöräilijät ja kävelijät:
korrelaatio on eri asia kuin kausaliteetti
10
Autokannan kasvu ei selitä kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden paranemisesta, vaan kaikki
turvallisuustoimenpiteet yhdessä.
Mutta samalla nähdään, että autokannan kasvaessakin kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus voi parantua,
kunhan lisätään turvallisuustoimenpiteitä samalla.

11. 11
Autoilussa eniten kuolleita, mutta pyöräilyssä eniten vakavasti
loukkaantuneita. Vaikka pyöräilyn osuus matkaluvusta on vain 7 %
ja matkasuoritteesta 2 %, niin vakavasti loukkaantuneita 32 %.
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/tieliikenteessa-kuolleet-ja-loukkaantuneet-tienkayttajaryhmittain
https://www.traficom.fi/fi/hlt

12. Kulkumuotojen suhteellinen turvallisuus:
kuolleet / suorite, Suomi
12
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/tieliikenteessa-kuolleet-ja-loukkaantuneet-suhteessa-liikenteen-maaraan

13. 13
Kaikista kuolleista pyöräilijöistä 62 % on ikääntyneitä Suomessa
(65-vuotiaita tai sitä vanhempia)
Suurin osa poliisin tilastoista puuttuvista
onnettomuuksista on pyöräilijöiden yksittäisiä
kaatumisia. Pyöräilytapaturmat ovat kaikkein
aliraportoiduimpia, Euroopassa vain noin 10 %
tapauksista raportoituu poliisin tilastoihin.
Pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia, ilman toista
osapuolta, on kansainvälisesti n. 60-90 %.
Pyöräilyonnettomuudet ovat kasvussa mm.
Hollannissa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa.
Hollannissa on pyöräilijänä 8x todennäköisempää
kuolla kuin autoilijana.
Hollanti 2022-23: suurin kasvu liikennekuolemissa
yli 75-vuotiailla pyöräilijöillä. 4 vuosi peräkkäin
pyöräillessä kuoli enemmän ihmisiä kuin autoillessa.
OTI:n taajamaraportissa 2021
pyöräilyonnettomuuksista 65 % oli pyöräilijän
aiheuttamia.
Ikääntyneiden turvallisen pyöräilyn edellytykset (2023):
https://www.liikenneturva.fi/wp-content/uploads/2023/04/ikaantyneiden-turvallinen-pyoraily.pdf

14. Turvallisen arkiliikunnan lisäämisellä suuret kansanterveyshyödyt
• Liikunnalla saavutetut terveyshyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin tapaturmista
syntyneet haitat.
• Muellerin (2015) katsauksessa (30 tutkimusta), moottoriliikenteen vaihtaminen aktiivisiin
liikkumismuotoihin tuotti hyötykustannussuhteen, joka vaihteli -2 ja 360 välillä eri
tutkimuksissa, mediaanin ollessa 9.
• Eli keskimäärin kulkumuodon vaihtaminen kävelyyn ja pyöräilyyn tuotti 9-kertaiset hyödyt,
tapaturmista ja ilmansaasteiden hengittämisestä liikunnan aikana aiheutuneisiin haittoihin
verrattuna.
• Tämän suhdeluvun kasvattaminen mahdollisimman suureksi on juuri turvallisuustyön
tavoite: mahdollisimman paljon terveellistä arkiliikuntaa, ilman tapaturmia. Nollavision
toteutuminen nostaisi suhdeluvun siis taivaisiin.
• Mueller ym. (2015) Health impact assessment of active transportation: A systematic review. Preventive Medicine 76, 103–114.
http://dx.doi.org/10.1016/j.ypmed.2015.04.010
14

15. Miten liikenneturvallisuutta ja -rauhaa parannetaan?
Käyttäytyminen ratkaisee viime kädessä, miten järjestelmä toimii
Käyttäyty
minen
Infra
Ajoneuvot
Lait ja
valvonta
Koulutus
ja valistus
15

16. Miten liikenneturvallisuutta ja -rauhaa parannetaan?
• Paras lopputulos saadaan, kun vaikutetaan kaikilla viidellä pääkeinolla yhtä aikaa:
1. Infrastruktuuriratkaisut ovat tehokkaita, varsinkin suurimpia törmäysvoimia poistettaessa,
mutta kalliita ja hitaita toteuttaa, paikallisia, vaativat kallista ylläpitoa ja jos joudutaan
käyttämään uutta maapinta-alaa, niin eivät kovin ympäristöystävällisiä. Tiekilometrien
kasvaessa myös ylläpitokustannukset kasvavat ja päädytään vähitellen nykyiseen
korjausvelka tilanteeseen, jossa korjaus ei pysy enää kulumisen tahdissa.
2. Ajoneuvoja kehittämällä voidaan edistää kommunikointia kulkijoiden välillä, parantaa ajo-
ja turvallisuusominaisuuksia, mutta leviävät hitaasti ajoneuvokannan uudistuessa.
3. Sääntely lakien ja valvonnan kautta luo ja tukee kulttuuria ja trendejä, ja näyttää halutun
suunnan toiminnalle. Mutta voi aiheuttaa myös muutosvastarintaa.
4. Koulutuksen ja valistuksen avulla pystytään lisäämään ihmisten tietoja ja taitoja, mutta
ne eivät aina muutu käyttäytymiseksi.
5. Käyttäytymiseen vaikuttamalla voidaan saada muutoksia aikaan heti, laajalle ja hyvin
halvalla, esim. lisäämällä suojavarusteita, mutta viesti menee usein parhaiten perille jo
ennestään turvallisuushakuisille, eikä riskiryhmille.
16

17. Lait: huolellisuus kuuluu kaikille
• Mitä suuremmaksi liikennemäärät ja nopeudet kasvavat, sen selkeämmät yhteiset
sopimukset liikkumisesta tarvitaan.
• Lait luo ja tukee kulttuuria ja trendejä, ja näyttää halutun suunnan.
• Lait ja niiden noudattaminen myös tukevat ennakointia liikenteessä eli pystytään
tulkitsemaan toisten toimintaa oikein.
• Uusi tieliikennelaki, voimaan kesäkuussa 2020:
• 3 § Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
• Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
• Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata.
• 4 § Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus
• Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti
sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
• https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729
17

18. Maailmanpankin raportin (2021) vaikuttavimmat keinot liikenneturvallisuuden
edistämiseen (korkein ”Highly effective” -luokka)
https://www.roadsafetyfacility.org/publications/guide-road-safety-interventions-evidence-what-works-and-what-does-not-work
• Toimiva joukkoliikenteen verkosto
• Teiden reunaesteet, jotka estävät ajautumasta pois tieltä
• Keskikaiteet, jotka estävät ajautumasta vastakkaisen ajosuunnan kaistalle
• Vastakkaisten ajosuuntien erottaminen toisistaan yleensä rakenteilla tai maalauksilla
• Kiertoliittymät
• Eritasoliittymät
• Erilliset jalkakäytävät
• Selkeät suojatiejärjestelyt, joissa liikennevalot tai ali/ylikulut
• Hidastetöyssyjen käyttö taajama-alueilla, joissa on paljon suojaamatonta liikennettä
• Korotetut suojatiet
• Alhaisemmat nopeusrajoitukset
• 30 km/h nopeusrajoitukset alueille, joissa on paljon jalankulkijoita
• Liikkuvat tai paikallaan olevat nopeuskamerat
• Turvavöiden käyttöasteen nosto
• Pyöräilykypärien käyttöasteen nosto
• Ajoneuvojen turvatekniikka: luistonestojärjestelmä, kaista-avustin, automaattinen hätäjarrutus, törmäyksen estojärjestelmät
18

19. WHO:n yhteenveto pyöräilyn
interventioista (2020):
mistä keinoista on tarpeeksi
tutkimusnäyttöä
Cyclist safety: An information resource for decision-makers
and practitioners
https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/336393/9789240013698-eng.pdf
19

20. Näkyvyys lisää turvallisuutta
• Jotta voimme kommunikoida liikenteessä, meidän
täytyy pystyä ensin näkemään toisemme.
• Siksi Suomen kaltaisissa pitkän pimeän ajan maissa
puhutaan paljon näkymisestä liikenteessä: valoista,
valaistuksesta, vaatetuksesta ja heijastimista.
• Lahrmann ym. (2018) julkaisivat mielenkiintoisen
tutkimuksen Tanskasta, johon osallistui 6793
pyöräilijää.
• Kirkkaan väristä heijastintakkia käyttävillä
pyöräilijöillä oli 55 % vähemmän onnettomuuksia
kuin takkia käyttämättömillä, onnettomuuksissa
joissa oli mukana pyöräilijä ja moottoriajoneuvo.
• Vaikutus oli sama valoisalla ja pimeällä.
• Eli Tanskassa, jossa on jo erinomainen
pyöräilyinfrastruktuuri ja paljon pyöräilijöitä, saatiin
hyvin halvalla ja heti käyttöön otettavalla keinolla
valtava turvallisuushyöty.
• Lahrmann ym. (2018) The effect of a yellow bicycle jacket on cyclist
accidents. Safety Science 108, 209-217.
http://dx.doi.org/10.1016/j.ssci.2017.08.001
20

21. Nopeus
Törmäysnopeuden nousu
kasvattaa jalankulkijan
kuolemanriskiä voimakkaasti.
Siksi korkean jalankulkumäärän
alueille suositellaan 30-40 km/h
nopeusrajoitusta.
Hussain ym. (2019)
https://doi.org/10.1016/j.aap.2019.05.033

22. Liikenteen kieli:
koettu turvallisuus ei vastaa todellista kehitystä
• Todellinen turvallisuustilanne on muuttunut edelleen parempaan suuntaan niin onnettomuuslukujen
kuin käyttäytymisen seurantojenkin perusteella (turvavyö 97%, kävelijöiden liikennevalojen
noudattaminen 87%, pyöräilykypärä 55%, pyörän valot 61%, vilkku 83%, heijastin 61%).
• Silti LähiTapiolan kyselyssä ihmisten subjektiivinen kokemus suurimmalla joukolla, että turvallisuus
on huonontunut.
• Pitäisikö meidän keskittyä enemmän siihen, miten liikenteestä puhutaan? Vai onko hyväkin, että
ihmiset ovat vähän huolissaan turvallisuuden kehittymisestä?
• LähiTapiolan Arjen katsaus- kyselytutkimus 9/2020: “Mihin suuntaan liikenneturvallisuus on kehittynyt viimeisen 10 vuoden
aikana?”:
• 34 % parempaan tai jonkin verran parempaan suuntaan
• 22 % pysynyt ennallaan
• 38 % huonompaan tai jonkin verran huonompaan suuntaan
• Autojen turvatekniikan kehityksen ja autokannan uudistumisen katsottiin parantaneen turvallisuutta.
• Käyttäytymistekijöiden huonontaneen: ylinopeudet, päihteet, kännykän käyttö ajaessa.
• Kuvaako tulos enemmän liikenteen kieltä, miten liikenteestä puhutaan ja kirjoitetaan mediassa ja somessa? Mikä vaikutus
käyttäytymiseen?
22

23. Tunteet liikenteessä
• Tunteilla on kaksi turvallisuuteen vaikuttavaa ominaisuutta, usein yhtä aikaa: laatu ja voimakkuus.
• Tunteen laatu: positiivinen, neutraali, negatiivinen.
• Kiihtyneisyyden voimakkuus (arousal), joka noudattaa Yerkes-Dodsonin käänteistä U-käyrää, jossa keskivaiheilla on paras suoritustaso. Eli hyvin voimakas
positiivinen tunne voi myös olla haitallinen toiminnalle.
• Positiiviset tunteet laajentavat näkökulmia, kun taas negatiiviset tunteet liittyvät useammin havaintokentän kaventumiseen eli keskitytään
yhteen selkeään uhan kohteeseen.
• Tunteet vaikuttavat turvallisuuteen mm. tarkkaavaisuuden kautta.
• Stressi, huoli, viha ja jännitys voivat haitata tarkkaavaisuutta saman suuntaisesti kuin puhelimeen puhuminen, huono sää, pimeys tai
päihteet.
• Havaittavissa olevat tunteet, kuten viha, suru, itku ja henkinen stressi lisäävät kolaririskiä 9,8 -kertaiseksi valppaaseen ajotapaan
verrattuna (Dingus ym. 2016, https://doi.org/10.1073/pnas.1513271113).
• Voimakkaan negatiivisen tunnetilan alaisena kuljettajilla on enemmän läheltä piti tilanteita ja liikennerikkeitä.
• Sen sijaan positiivisilla tunnetiloilla ei löydy yhtä selkeää yhteyttä ajosuoritukseen ja virheisiin, mutta niitä on myös tutkittu paljon
vähemmän.
• Voimakkaita tunteita sisältävät asiat jäävät paremmin mieleen, jolloin niiden osuus muistoissa voi korostua.
• Tunnemerkityksen sisältävät kohteet vievät herkästi huomion normaalia pidemmäksi aikaa ja jättävät vähän kapasiteettia jäljelle
huomata muita kohteita.
• Liikenteessä meidän täytyy kuitenkin jatkuvasti havaita useita kohteita lähes yhtä aikaa ja eri suunnista.
• Siksi neutraali tai rauhallisen positiivinen tunnetila sopivat liikenteeseen parhaiten.
• Hyvä kooste tunteiden vaikutuksesta liikenteessä: Zimasa ym. (2017) Are happy drivers safer drivers?
http://dx.doi.org/10.1016/j.trf.2016.12.005
23

24. 24

25. Yhteenveto: kaikki keinot yhdessä tuottavat parhaan lopputuloksen
• Hyvällä infralla, ajoneuvojen kehittämisellä, selkeillä säännöillä,
valvonnalla, koulutuksella, valistuksella, näkyvyyden parantamisella ja
suojavarusteiden käytöllä voidaan saavuttaa kaikki hyvät tavoitteet:
elämänlaatu säilyy ja kansanterveys nousee arkiliikkumisen
lisääntyessä, eikä myöskään menetetä saavutettuja hyötyjä tapaturman
takia.
• Turvallisessa liikenteessä kaikki ryhmät, myös lapset, ikääntyneet ja
liikuntarajoitteiset, uskaltavat liikkua itsenäisesti. Jos liikennejärjestelmä
alun pitäen suunniteltaisiin näiden ryhmien ehdoilla, niin muutkin
todennäköisesti selviäisivät siinä helposti.
• Sujuvuus, mukavuus, turvallisuus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys
ovat kaikki samaan suuntaan osoittavia positiivisia tavoitteita ja voidaan
saavuttaa yhtä aikaa, usein myös samoilla keinoilla.
25

26. Oman turvallisen ja rauhallisen liikkumisen malli
• Mihin pystyn itse vaikuttamaan, TEetäMäSeTTI:
• Tarkkaavaisuus: keskity liikkumiseen, kun olet liikenteessä, ei sivutehtäviin, kuten
älypuhelimeen.
• Ennakointi: ennakoi ajoissa, mitä muut aikovat tehdä.
• Merkinanto: näytä ajoissa ja selkeästi, mitä itse aiot tehdä.
• Säännöt: noudata liikennesääntöjä, jotta muut voivat ennakoida ja tulkita toimintaasi
oikein.
• Tilannenopeus: noudata riittävän alhaista tilannenopeutta, jotta sinulle jää aikaa
reagoida ympäristön muutoksiin.
• Turvavarusteet: käytä turvavarusteita, jotka suojaavat, jos vahinko sattuu kaikista
ylläolevista kohdista huolimatta.
• Inhimillistäminen: muista, että ympärillä liikkuvat ovat aina jonkun sisko, veli, lapsi, isä,
äiti, ja toimittamassa tavallisia arjen askareitaan.
• Turvallinen on terveellistä ja taloudellista.
26

27. 8.5.2024
27
Kiitos ja turvallista matkaa!
www.liikenneturva.fi