SlideShare a Scribd company logo
Onko liikenteessä rauhaa?
Jyrki Kaistinen, Liikenneturva
Kyllä pyörille -seminaari, Jyväskylä, 06.05.2024
Miksi liikenne on tutkimus- ja muuttamiskohteena monimutkainen?
• Mukana on koko kansa kaikkine vaihtuvine ominaisuuksineen, ei vaikka organisaatio, johon jäsenet on
valittu ja koulutettu.
• Tilanteet ovat liikenteessä nopeita ja menevät toisinaan yli ihmisen havainto-reaktiojärjestelmän rajojen.
• Liikenne on monitehtäväympäristö, jossa varsinkin ruuhka-aikana tilanteiden runsaus voi saada ihmisen
olemaan vireystasonsa ylälaidassa, josta on enää lyhyt siirtymä ärsyyntymisen puolelle, varsinkin kiireessä.
• Toimitaan luonnollisissa ympäristöissä, joissa kaikkea ei voi kontrolloida kuten laboratoriossa. Jolloin syy-
seuraus suhteiden osoittaminen usein hyvin vaikeata ja kunnollista dataa ei edes ole. Datan hankkiminen
maksaa myös eli lisää kustannuksia.
• Osalle seurauksista on hyvin vaikea määritellä lukua: suru, toimintakyvyn heikkeneminen, ennenaikainen
kuolema, verkostovaikutus eli esim. yksi vakava onnettomuus vaikuttaa keskimäärin 30 ihmisen elämään.
• Liikenneturvallisuustyön tehtävä on estää tulevaisuuden onnettomuuksia syntymästä. Jo tapahtuneita
onnettomuuksia ei pystytä enää estämään, vaikka niistä voidaan paljon oppia.
• Liikennerauhalle ei ole suoraan omaa indikaattoria, joten tarkastellaan sitä liikennejärjestelmän tavoitteiden,
trendien, onnettomuuksien, turvallisuuskeinojen, nopeuksien, liikenteen kielen ja liikenteessä heräävien
tunteiden kautta.
2
Liikennejärjestelmän tavoite
• Sujuva,
• mukava,
• turvallinen,
• terveellinen ja
• ympäristöystävällinen liikenne,
• jossa kaikki kansalaiset pystyvät
ja uskaltavat liikkua.
5.2.2018
3
Liikenteen trendejä tänään ja huomenna
• Kaupungistuminen
• Sähköavusteiset ja yleinen ajoneuvojen kehittyminen
• Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
• Kestävää kehitystä edistävien palvelujen ja tuotteiden kysynnän kasvu
• Automaatio:
• Automaatio on jo laajasti käytössä suljetuilla alueilla: tehtaissa, kaivoksilla, lentokentillä.
• Arkiliikenteeseen tulo hidasta, koska viimeiset 15 % ongelmista hyvin vaikeita ratkaista. Nyt
tavoite siirtynyt vuodesta 2020 jopa vuoteen 2050 eri lähteissä.
• Turvatekniikka lisääntyy jatkuvasti, mutta hitaasti, autokannan uudistuessa.
• Toteutuessaan voi mm. rauhoittaa liikennettä tasaamalla nopeuksia.
• Siirtyminen ilmaan: lyhyet henkilö- ja pakettikuljetukset droneilla
• Seuraus: liikkumistapojen monipuolistuminen, ruuhkien lisääntyminen ja lisää eri
nopeuksilla liikkuvia, jotka pitää saada mahtumaan samaan tilaan.
4
Uudet sähköavusteiset ajoneuvot
5
Onnettomuudet nyt ja ajan kuluessa
• Jos otetaan ajallinen poikkileikkaus tästä hetkestä, niin liikennesuorite, kuinka paljon liikutaan, selittää
kaikkein voimakkaimmin onnettomuuksien määrää. Mitä enemmän liikennettä, sen enemmän
onnettomuuksia.
• Mutta jos seurataan onnettomuuksien määrää yli vuosikymmenten, niin mukaan tulee paljon muita
vaikuttavia tekijöitä, joiden takia onnettomuudet voivat ajan kuluessa myös vähentyä, vaikka suorite
kasvaa.
• Onnettomuuksien ja suoritteen välinen suhde on karkeasti 0.5 suhde 1. Eli suoritteen kasvaessa 100
%, onnettomuudet kasvavat 40-50 %, jos ei tehdä mitään muuta.
• Absoluuttinen turvallisuus = onnettomuuksien määrä N
• Suhteellinen turvallisuus = onnettomuuksien määrä N / suoritteella tai ajoneuvojen määrällä tai
asukasluvulla.
• Suhteellisen turvallisuuden luku paranee pääasiassa aina suoritteen kasvaessa ja ajan kuluessa.
• Suhteellista turvallisuutta kutsutaan myös onnettomuusriskiksi ja siitä kertovat käsitteet Smeedin laki ja Safety in
numbers.
• Elvik & Høye (2023) Changes over time in the relationship between road accidents and factors influencing them: The case of Norway. https://doi.org/10.1016/j.aap.2023.106989
• Elvik, R. & Bjørnskau, T. (2017) Safety-in-numbers: A systematic review and meta-analysis of evidence. Safety Science 92, 274–282. http://dx.doi.org/10.1016/j.ssci.2015.07.017
• Elvik, R. & Goel, R. (2019) Safety-in-numbers: An updated meta-analysis of estimates. Accident Analysis & Prevention 129, 136-147. https://doi.org/10.1016/j.aap.2019.05.019
6
Turvallisuustoimenpiteet tukevat suoritteen kasvua
• Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on tapaturmien määrän vähentyminen myös liikennemäärän
lisääntyessä.
• Nollavision tavoitteena on ettei kukaan kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Valtioneuvosto on
periaatepäätöksessään vakiinnuttanut nollavisiotavoitteen. EU:n tavoite on saavuttaa nollavisio ennen
vuotta 2050.
• Suhteellisen turvallisuuden paraneminen ei riitä tavoitteeksi, vaikka suhteellisia lukuja tarvitaankin esim.
maavertailuissa.
• Turvallisuus ei siis synny liikennemäärän kasvusta, vaan liikennemäärän noustessa onnettomuuksien
määrä lisääntyy, jolloin yhteiskunta herää, että nyt pitää tehdä jotain ja alkaa lisäämään
turvallisuustoimenpiteitä, jotka sitten parantavat turvallisuutta.
• Jos halutaan lisätä hyötyliikuntaa, turvallistoimenpiteet pitää rakentaa suoritteen kasvun mukaan jo alusta
lähtien.
• Jos onnettomuudet lähtevät nousuun, voi myös subjektiivinen turvallisuuden kokemus heiketä ja taas
vähentää suoritetta. Lisäksi yhteiskunnan kiinnostus liikkumismuodon edistämiseen voi heiketä tai siihen
aletaan suunnata enemmän sääntelyä.
• Eli myös arkiliikunnan lisäämisessä turvallisuus kannattaa ottaa heti mukaan, koska se tukee myös
suoritteen kasvua.
7
Tieliikenteessä kuolleet ja autokanta, 1940-2023, Suomi
Absoluuttinen turvallisuus
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
3 500 000
4 000 000
4 500 000
5 000 000
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Kuolleet
Autokanta
Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2023 ennakkotieto 181 kuollutta
Suhteellinen turvallisuus paranee lähes aina
Alun nousu johtuu sota-ajan ajoneuvokannan vähenemisestä
9
0
0,005
0,01
0,015
0,02
0,025
1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030
Tieliikenteessä kuolleet / Autokanta vuosittain 1940-2023
Autokanta x kuolleet henkilöautoilijat, pyöräilijät ja kävelijät:
korrelaatio on eri asia kuin kausaliteetti
10
Autokannan kasvu ei selitä kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden paranemisesta, vaan kaikki
turvallisuustoimenpiteet yhdessä.
Mutta samalla nähdään, että autokannan kasvaessakin kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus voi parantua,
kunhan lisätään turvallisuustoimenpiteitä samalla.
11
Autoilussa eniten kuolleita, mutta pyöräilyssä eniten vakavasti
loukkaantuneita. Vaikka pyöräilyn osuus matkaluvusta on vain 7 %
ja matkasuoritteesta 2 %, niin vakavasti loukkaantuneita 32 %.
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/tieliikenteessa-kuolleet-ja-loukkaantuneet-tienkayttajaryhmittain
https://www.traficom.fi/fi/hlt
Kulkumuotojen suhteellinen turvallisuus:
kuolleet / suorite, Suomi
12
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/tieliikenteessa-kuolleet-ja-loukkaantuneet-suhteessa-liikenteen-maaraan
13
Kaikista kuolleista pyöräilijöistä 62 % on ikääntyneitä Suomessa
(65-vuotiaita tai sitä vanhempia)
Suurin osa poliisin tilastoista puuttuvista
onnettomuuksista on pyöräilijöiden yksittäisiä
kaatumisia. Pyöräilytapaturmat ovat kaikkein
aliraportoiduimpia, Euroopassa vain noin 10 %
tapauksista raportoituu poliisin tilastoihin.
Pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia, ilman toista
osapuolta, on kansainvälisesti n. 60-90 %.
Pyöräilyonnettomuudet ovat kasvussa mm.
Hollannissa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa.
Hollannissa on pyöräilijänä 8x todennäköisempää
kuolla kuin autoilijana.
Hollanti 2022-23: suurin kasvu liikennekuolemissa
yli 75-vuotiailla pyöräilijöillä. 4 vuosi peräkkäin
pyöräillessä kuoli enemmän ihmisiä kuin autoillessa.
OTI:n taajamaraportissa 2021
pyöräilyonnettomuuksista 65 % oli pyöräilijän
aiheuttamia.
Ikääntyneiden turvallisen pyöräilyn edellytykset (2023):
https://www.liikenneturva.fi/wp-content/uploads/2023/04/ikaantyneiden-turvallinen-pyoraily.pdf
Turvallisen arkiliikunnan lisäämisellä suuret kansanterveyshyödyt
• Liikunnalla saavutetut terveyshyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin tapaturmista
syntyneet haitat.
• Muellerin (2015) katsauksessa (30 tutkimusta), moottoriliikenteen vaihtaminen aktiivisiin
liikkumismuotoihin tuotti hyötykustannussuhteen, joka vaihteli -2 ja 360 välillä eri
tutkimuksissa, mediaanin ollessa 9.
• Eli keskimäärin kulkumuodon vaihtaminen kävelyyn ja pyöräilyyn tuotti 9-kertaiset hyödyt,
tapaturmista ja ilmansaasteiden hengittämisestä liikunnan aikana aiheutuneisiin haittoihin
verrattuna.
• Tämän suhdeluvun kasvattaminen mahdollisimman suureksi on juuri turvallisuustyön
tavoite: mahdollisimman paljon terveellistä arkiliikuntaa, ilman tapaturmia. Nollavision
toteutuminen nostaisi suhdeluvun siis taivaisiin.
• Mueller ym. (2015) Health impact assessment of active transportation: A systematic review. Preventive Medicine 76, 103–114.
http://dx.doi.org/10.1016/j.ypmed.2015.04.010
14
Miten liikenneturvallisuutta ja -rauhaa parannetaan?
Käyttäytyminen ratkaisee viime kädessä, miten järjestelmä toimii
Käyttäyty
minen
Infra
Ajoneuvot
Lait ja
valvonta
Koulutus
ja valistus
15
Miten liikenneturvallisuutta ja -rauhaa parannetaan?
• Paras lopputulos saadaan, kun vaikutetaan kaikilla viidellä pääkeinolla yhtä aikaa:
1. Infrastruktuuriratkaisut ovat tehokkaita, varsinkin suurimpia törmäysvoimia poistettaessa,
mutta kalliita ja hitaita toteuttaa, paikallisia, vaativat kallista ylläpitoa ja jos joudutaan
käyttämään uutta maapinta-alaa, niin eivät kovin ympäristöystävällisiä. Tiekilometrien
kasvaessa myös ylläpitokustannukset kasvavat ja päädytään vähitellen nykyiseen
korjausvelka tilanteeseen, jossa korjaus ei pysy enää kulumisen tahdissa.
2. Ajoneuvoja kehittämällä voidaan edistää kommunikointia kulkijoiden välillä, parantaa ajo-
ja turvallisuusominaisuuksia, mutta leviävät hitaasti ajoneuvokannan uudistuessa.
3. Sääntely lakien ja valvonnan kautta luo ja tukee kulttuuria ja trendejä, ja näyttää halutun
suunnan toiminnalle. Mutta voi aiheuttaa myös muutosvastarintaa.
4. Koulutuksen ja valistuksen avulla pystytään lisäämään ihmisten tietoja ja taitoja, mutta
ne eivät aina muutu käyttäytymiseksi.
5. Käyttäytymiseen vaikuttamalla voidaan saada muutoksia aikaan heti, laajalle ja hyvin
halvalla, esim. lisäämällä suojavarusteita, mutta viesti menee usein parhaiten perille jo
ennestään turvallisuushakuisille, eikä riskiryhmille.
16
Lait: huolellisuus kuuluu kaikille
• Mitä suuremmaksi liikennemäärät ja nopeudet kasvavat, sen selkeämmät yhteiset
sopimukset liikkumisesta tarvitaan.
• Lait luo ja tukee kulttuuria ja trendejä, ja näyttää halutun suunnan.
• Lait ja niiden noudattaminen myös tukevat ennakointia liikenteessä eli pystytään
tulkitsemaan toisten toimintaa oikein.
• Uusi tieliikennelaki, voimaan kesäkuussa 2020:
• 3 § Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
• Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
• Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata.
• 4 § Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus
• Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti
sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
• https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729
17
Maailmanpankin raportin (2021) vaikuttavimmat keinot liikenneturvallisuuden
edistämiseen (korkein ”Highly effective” -luokka)
https://www.roadsafetyfacility.org/publications/guide-road-safety-interventions-evidence-what-works-and-what-does-not-work
• Toimiva joukkoliikenteen verkosto
• Teiden reunaesteet, jotka estävät ajautumasta pois tieltä
• Keskikaiteet, jotka estävät ajautumasta vastakkaisen ajosuunnan kaistalle
• Vastakkaisten ajosuuntien erottaminen toisistaan yleensä rakenteilla tai maalauksilla
• Kiertoliittymät
• Eritasoliittymät
• Erilliset jalkakäytävät
• Selkeät suojatiejärjestelyt, joissa liikennevalot tai ali/ylikulut
• Hidastetöyssyjen käyttö taajama-alueilla, joissa on paljon suojaamatonta liikennettä
• Korotetut suojatiet
• Alhaisemmat nopeusrajoitukset
• 30 km/h nopeusrajoitukset alueille, joissa on paljon jalankulkijoita
• Liikkuvat tai paikallaan olevat nopeuskamerat
• Turvavöiden käyttöasteen nosto
• Pyöräilykypärien käyttöasteen nosto
• Ajoneuvojen turvatekniikka: luistonestojärjestelmä, kaista-avustin, automaattinen hätäjarrutus, törmäyksen estojärjestelmät
18
WHO:n yhteenveto pyöräilyn
interventioista (2020):
mistä keinoista on tarpeeksi
tutkimusnäyttöä
Cyclist safety: An information resource for decision-makers
and practitioners
https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/336393/9789240013698-eng.pdf
19
Näkyvyys lisää turvallisuutta
• Jotta voimme kommunikoida liikenteessä, meidän
täytyy pystyä ensin näkemään toisemme.
• Siksi Suomen kaltaisissa pitkän pimeän ajan maissa
puhutaan paljon näkymisestä liikenteessä: valoista,
valaistuksesta, vaatetuksesta ja heijastimista.
• Lahrmann ym. (2018) julkaisivat mielenkiintoisen
tutkimuksen Tanskasta, johon osallistui 6793
pyöräilijää.
• Kirkkaan väristä heijastintakkia käyttävillä
pyöräilijöillä oli 55 % vähemmän onnettomuuksia
kuin takkia käyttämättömillä, onnettomuuksissa
joissa oli mukana pyöräilijä ja moottoriajoneuvo.
• Vaikutus oli sama valoisalla ja pimeällä.
• Eli Tanskassa, jossa on jo erinomainen
pyöräilyinfrastruktuuri ja paljon pyöräilijöitä, saatiin
hyvin halvalla ja heti käyttöön otettavalla keinolla
valtava turvallisuushyöty.
• Lahrmann ym. (2018) The effect of a yellow bicycle jacket on cyclist
accidents. Safety Science 108, 209-217.
http://dx.doi.org/10.1016/j.ssci.2017.08.001
20
Nopeus
Törmäysnopeuden nousu
kasvattaa jalankulkijan
kuolemanriskiä voimakkaasti.
Siksi korkean jalankulkumäärän
alueille suositellaan 30-40 km/h
nopeusrajoitusta.
Hussain ym. (2019)
https://doi.org/10.1016/j.aap.2019.05.033
Liikenteen kieli:
koettu turvallisuus ei vastaa todellista kehitystä
• Todellinen turvallisuustilanne on muuttunut edelleen parempaan suuntaan niin onnettomuuslukujen
kuin käyttäytymisen seurantojenkin perusteella (turvavyö 97%, kävelijöiden liikennevalojen
noudattaminen 87%, pyöräilykypärä 55%, pyörän valot 61%, vilkku 83%, heijastin 61%).
• Silti LähiTapiolan kyselyssä ihmisten subjektiivinen kokemus suurimmalla joukolla, että turvallisuus
on huonontunut.
• Pitäisikö meidän keskittyä enemmän siihen, miten liikenteestä puhutaan? Vai onko hyväkin, että
ihmiset ovat vähän huolissaan turvallisuuden kehittymisestä?
• LähiTapiolan Arjen katsaus- kyselytutkimus 9/2020: “Mihin suuntaan liikenneturvallisuus on kehittynyt viimeisen 10 vuoden
aikana?”:
• 34 % parempaan tai jonkin verran parempaan suuntaan
• 22 % pysynyt ennallaan
• 38 % huonompaan tai jonkin verran huonompaan suuntaan
• Autojen turvatekniikan kehityksen ja autokannan uudistumisen katsottiin parantaneen turvallisuutta.
• Käyttäytymistekijöiden huonontaneen: ylinopeudet, päihteet, kännykän käyttö ajaessa.
• Kuvaako tulos enemmän liikenteen kieltä, miten liikenteestä puhutaan ja kirjoitetaan mediassa ja somessa? Mikä vaikutus
käyttäytymiseen?
22
Tunteet liikenteessä
• Tunteilla on kaksi turvallisuuteen vaikuttavaa ominaisuutta, usein yhtä aikaa: laatu ja voimakkuus.
• Tunteen laatu: positiivinen, neutraali, negatiivinen.
• Kiihtyneisyyden voimakkuus (arousal), joka noudattaa Yerkes-Dodsonin käänteistä U-käyrää, jossa keskivaiheilla on paras suoritustaso. Eli hyvin voimakas
positiivinen tunne voi myös olla haitallinen toiminnalle.
• Positiiviset tunteet laajentavat näkökulmia, kun taas negatiiviset tunteet liittyvät useammin havaintokentän kaventumiseen eli keskitytään
yhteen selkeään uhan kohteeseen.
• Tunteet vaikuttavat turvallisuuteen mm. tarkkaavaisuuden kautta.
• Stressi, huoli, viha ja jännitys voivat haitata tarkkaavaisuutta saman suuntaisesti kuin puhelimeen puhuminen, huono sää, pimeys tai
päihteet.
• Havaittavissa olevat tunteet, kuten viha, suru, itku ja henkinen stressi lisäävät kolaririskiä 9,8 -kertaiseksi valppaaseen ajotapaan
verrattuna (Dingus ym. 2016, https://doi.org/10.1073/pnas.1513271113).
• Voimakkaan negatiivisen tunnetilan alaisena kuljettajilla on enemmän läheltä piti tilanteita ja liikennerikkeitä.
• Sen sijaan positiivisilla tunnetiloilla ei löydy yhtä selkeää yhteyttä ajosuoritukseen ja virheisiin, mutta niitä on myös tutkittu paljon
vähemmän.
• Voimakkaita tunteita sisältävät asiat jäävät paremmin mieleen, jolloin niiden osuus muistoissa voi korostua.
• Tunnemerkityksen sisältävät kohteet vievät herkästi huomion normaalia pidemmäksi aikaa ja jättävät vähän kapasiteettia jäljelle
huomata muita kohteita.
• Liikenteessä meidän täytyy kuitenkin jatkuvasti havaita useita kohteita lähes yhtä aikaa ja eri suunnista.
• Siksi neutraali tai rauhallisen positiivinen tunnetila sopivat liikenteeseen parhaiten.
• Hyvä kooste tunteiden vaikutuksesta liikenteessä: Zimasa ym. (2017) Are happy drivers safer drivers?
http://dx.doi.org/10.1016/j.trf.2016.12.005
23
24
Yhteenveto: kaikki keinot yhdessä tuottavat parhaan lopputuloksen
• Hyvällä infralla, ajoneuvojen kehittämisellä, selkeillä säännöillä,
valvonnalla, koulutuksella, valistuksella, näkyvyyden parantamisella ja
suojavarusteiden käytöllä voidaan saavuttaa kaikki hyvät tavoitteet:
elämänlaatu säilyy ja kansanterveys nousee arkiliikkumisen
lisääntyessä, eikä myöskään menetetä saavutettuja hyötyjä tapaturman
takia.
• Turvallisessa liikenteessä kaikki ryhmät, myös lapset, ikääntyneet ja
liikuntarajoitteiset, uskaltavat liikkua itsenäisesti. Jos liikennejärjestelmä
alun pitäen suunniteltaisiin näiden ryhmien ehdoilla, niin muutkin
todennäköisesti selviäisivät siinä helposti.
• Sujuvuus, mukavuus, turvallisuus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys
ovat kaikki samaan suuntaan osoittavia positiivisia tavoitteita ja voidaan
saavuttaa yhtä aikaa, usein myös samoilla keinoilla.
25
Oman turvallisen ja rauhallisen liikkumisen malli
• Mihin pystyn itse vaikuttamaan, TEetäMäSeTTI:
• Tarkkaavaisuus: keskity liikkumiseen, kun olet liikenteessä, ei sivutehtäviin, kuten
älypuhelimeen.
• Ennakointi: ennakoi ajoissa, mitä muut aikovat tehdä.
• Merkinanto: näytä ajoissa ja selkeästi, mitä itse aiot tehdä.
• Säännöt: noudata liikennesääntöjä, jotta muut voivat ennakoida ja tulkita toimintaasi
oikein.
• Tilannenopeus: noudata riittävän alhaista tilannenopeutta, jotta sinulle jää aikaa
reagoida ympäristön muutoksiin.
• Turvavarusteet: käytä turvavarusteita, jotka suojaavat, jos vahinko sattuu kaikista
ylläolevista kohdista huolimatta.
• Inhimillistäminen: muista, että ympärillä liikkuvat ovat aina jonkun sisko, veli, lapsi, isä,
äiti, ja toimittamassa tavallisia arjen askareitaan.
• Turvallinen on terveellistä ja taloudellista.
26
8.5.2024
27
Kiitos ja turvallista matkaa!
www.liikenneturva.fi

More Related Content

More from Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Kyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tulokset
Kyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tuloksetKyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tulokset
Kyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tulokset
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Kyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaan
Kyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaanKyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaan
Kyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaan
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaKyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelmaKyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelma
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmatVapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtumaNordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailustaPyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-SuomessaHiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Pyörävaellusreitit Suomessa
Pyörävaellusreitit SuomessaPyörävaellusreitit Suomessa
Pyörävaellusreitit Suomessa
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelmaJyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvaSeudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen VaasassaKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköintiJyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumisetValtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannaltaKaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Millainen on hyvä pyörä lapselle?Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikkaLapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk..."Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 

More from Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry (20)

Kyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tulokset
Kyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tuloksetKyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tulokset
Kyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tulokset
 
Kyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaan
Kyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaanKyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaan
Kyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaan
 
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaKyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
 
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelmaKyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelma
 
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmatVapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
 
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtumaNordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
 
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailustaPyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
 
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-SuomessaHiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
 
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
 
Pyörävaellusreitit Suomessa
Pyörävaellusreitit SuomessaPyörävaellusreitit Suomessa
Pyörävaellusreitit Suomessa
 
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelmaJyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
 
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvaSeudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
 
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
 
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen VaasassaKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
 
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköintiJyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
 
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumisetValtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
 
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannaltaKaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
 
Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Millainen on hyvä pyörä lapselle?Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Millainen on hyvä pyörä lapselle?
 
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikkaLapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
 
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk..."Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
 

Kyllä pyörille -seminaari: Onko liikenteessä rauhaa?

  • 1. Onko liikenteessä rauhaa? Jyrki Kaistinen, Liikenneturva Kyllä pyörille -seminaari, Jyväskylä, 06.05.2024
  • 2. Miksi liikenne on tutkimus- ja muuttamiskohteena monimutkainen? • Mukana on koko kansa kaikkine vaihtuvine ominaisuuksineen, ei vaikka organisaatio, johon jäsenet on valittu ja koulutettu. • Tilanteet ovat liikenteessä nopeita ja menevät toisinaan yli ihmisen havainto-reaktiojärjestelmän rajojen. • Liikenne on monitehtäväympäristö, jossa varsinkin ruuhka-aikana tilanteiden runsaus voi saada ihmisen olemaan vireystasonsa ylälaidassa, josta on enää lyhyt siirtymä ärsyyntymisen puolelle, varsinkin kiireessä. • Toimitaan luonnollisissa ympäristöissä, joissa kaikkea ei voi kontrolloida kuten laboratoriossa. Jolloin syy- seuraus suhteiden osoittaminen usein hyvin vaikeata ja kunnollista dataa ei edes ole. Datan hankkiminen maksaa myös eli lisää kustannuksia. • Osalle seurauksista on hyvin vaikea määritellä lukua: suru, toimintakyvyn heikkeneminen, ennenaikainen kuolema, verkostovaikutus eli esim. yksi vakava onnettomuus vaikuttaa keskimäärin 30 ihmisen elämään. • Liikenneturvallisuustyön tehtävä on estää tulevaisuuden onnettomuuksia syntymästä. Jo tapahtuneita onnettomuuksia ei pystytä enää estämään, vaikka niistä voidaan paljon oppia. • Liikennerauhalle ei ole suoraan omaa indikaattoria, joten tarkastellaan sitä liikennejärjestelmän tavoitteiden, trendien, onnettomuuksien, turvallisuuskeinojen, nopeuksien, liikenteen kielen ja liikenteessä heräävien tunteiden kautta. 2
  • 3. Liikennejärjestelmän tavoite • Sujuva, • mukava, • turvallinen, • terveellinen ja • ympäristöystävällinen liikenne, • jossa kaikki kansalaiset pystyvät ja uskaltavat liikkua. 5.2.2018 3
  • 4. Liikenteen trendejä tänään ja huomenna • Kaupungistuminen • Sähköavusteiset ja yleinen ajoneuvojen kehittyminen • Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen • Kestävää kehitystä edistävien palvelujen ja tuotteiden kysynnän kasvu • Automaatio: • Automaatio on jo laajasti käytössä suljetuilla alueilla: tehtaissa, kaivoksilla, lentokentillä. • Arkiliikenteeseen tulo hidasta, koska viimeiset 15 % ongelmista hyvin vaikeita ratkaista. Nyt tavoite siirtynyt vuodesta 2020 jopa vuoteen 2050 eri lähteissä. • Turvatekniikka lisääntyy jatkuvasti, mutta hitaasti, autokannan uudistuessa. • Toteutuessaan voi mm. rauhoittaa liikennettä tasaamalla nopeuksia. • Siirtyminen ilmaan: lyhyet henkilö- ja pakettikuljetukset droneilla • Seuraus: liikkumistapojen monipuolistuminen, ruuhkien lisääntyminen ja lisää eri nopeuksilla liikkuvia, jotka pitää saada mahtumaan samaan tilaan. 4
  • 6. Onnettomuudet nyt ja ajan kuluessa • Jos otetaan ajallinen poikkileikkaus tästä hetkestä, niin liikennesuorite, kuinka paljon liikutaan, selittää kaikkein voimakkaimmin onnettomuuksien määrää. Mitä enemmän liikennettä, sen enemmän onnettomuuksia. • Mutta jos seurataan onnettomuuksien määrää yli vuosikymmenten, niin mukaan tulee paljon muita vaikuttavia tekijöitä, joiden takia onnettomuudet voivat ajan kuluessa myös vähentyä, vaikka suorite kasvaa. • Onnettomuuksien ja suoritteen välinen suhde on karkeasti 0.5 suhde 1. Eli suoritteen kasvaessa 100 %, onnettomuudet kasvavat 40-50 %, jos ei tehdä mitään muuta. • Absoluuttinen turvallisuus = onnettomuuksien määrä N • Suhteellinen turvallisuus = onnettomuuksien määrä N / suoritteella tai ajoneuvojen määrällä tai asukasluvulla. • Suhteellisen turvallisuuden luku paranee pääasiassa aina suoritteen kasvaessa ja ajan kuluessa. • Suhteellista turvallisuutta kutsutaan myös onnettomuusriskiksi ja siitä kertovat käsitteet Smeedin laki ja Safety in numbers. • Elvik & Høye (2023) Changes over time in the relationship between road accidents and factors influencing them: The case of Norway. https://doi.org/10.1016/j.aap.2023.106989 • Elvik, R. & Bjørnskau, T. (2017) Safety-in-numbers: A systematic review and meta-analysis of evidence. Safety Science 92, 274–282. http://dx.doi.org/10.1016/j.ssci.2015.07.017 • Elvik, R. & Goel, R. (2019) Safety-in-numbers: An updated meta-analysis of estimates. Accident Analysis & Prevention 129, 136-147. https://doi.org/10.1016/j.aap.2019.05.019 6
  • 7. Turvallisuustoimenpiteet tukevat suoritteen kasvua • Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on tapaturmien määrän vähentyminen myös liikennemäärän lisääntyessä. • Nollavision tavoitteena on ettei kukaan kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään vakiinnuttanut nollavisiotavoitteen. EU:n tavoite on saavuttaa nollavisio ennen vuotta 2050. • Suhteellisen turvallisuuden paraneminen ei riitä tavoitteeksi, vaikka suhteellisia lukuja tarvitaankin esim. maavertailuissa. • Turvallisuus ei siis synny liikennemäärän kasvusta, vaan liikennemäärän noustessa onnettomuuksien määrä lisääntyy, jolloin yhteiskunta herää, että nyt pitää tehdä jotain ja alkaa lisäämään turvallisuustoimenpiteitä, jotka sitten parantavat turvallisuutta. • Jos halutaan lisätä hyötyliikuntaa, turvallistoimenpiteet pitää rakentaa suoritteen kasvun mukaan jo alusta lähtien. • Jos onnettomuudet lähtevät nousuun, voi myös subjektiivinen turvallisuuden kokemus heiketä ja taas vähentää suoritetta. Lisäksi yhteiskunnan kiinnostus liikkumismuodon edistämiseen voi heiketä tai siihen aletaan suunnata enemmän sääntelyä. • Eli myös arkiliikunnan lisäämisessä turvallisuus kannattaa ottaa heti mukaan, koska se tukee myös suoritteen kasvua. 7
  • 8. Tieliikenteessä kuolleet ja autokanta, 1940-2023, Suomi Absoluuttinen turvallisuus 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 4 500 000 5 000 000 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Kuolleet Autokanta Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2023 ennakkotieto 181 kuollutta
  • 9. Suhteellinen turvallisuus paranee lähes aina Alun nousu johtuu sota-ajan ajoneuvokannan vähenemisestä 9 0 0,005 0,01 0,015 0,02 0,025 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Tieliikenteessä kuolleet / Autokanta vuosittain 1940-2023
  • 10. Autokanta x kuolleet henkilöautoilijat, pyöräilijät ja kävelijät: korrelaatio on eri asia kuin kausaliteetti 10 Autokannan kasvu ei selitä kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden paranemisesta, vaan kaikki turvallisuustoimenpiteet yhdessä. Mutta samalla nähdään, että autokannan kasvaessakin kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus voi parantua, kunhan lisätään turvallisuustoimenpiteitä samalla.
  • 11. 11 Autoilussa eniten kuolleita, mutta pyöräilyssä eniten vakavasti loukkaantuneita. Vaikka pyöräilyn osuus matkaluvusta on vain 7 % ja matkasuoritteesta 2 %, niin vakavasti loukkaantuneita 32 %. https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/tieliikenteessa-kuolleet-ja-loukkaantuneet-tienkayttajaryhmittain https://www.traficom.fi/fi/hlt
  • 12. Kulkumuotojen suhteellinen turvallisuus: kuolleet / suorite, Suomi 12 https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/tieliikenteessa-kuolleet-ja-loukkaantuneet-suhteessa-liikenteen-maaraan
  • 13. 13 Kaikista kuolleista pyöräilijöistä 62 % on ikääntyneitä Suomessa (65-vuotiaita tai sitä vanhempia) Suurin osa poliisin tilastoista puuttuvista onnettomuuksista on pyöräilijöiden yksittäisiä kaatumisia. Pyöräilytapaturmat ovat kaikkein aliraportoiduimpia, Euroopassa vain noin 10 % tapauksista raportoituu poliisin tilastoihin. Pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia, ilman toista osapuolta, on kansainvälisesti n. 60-90 %. Pyöräilyonnettomuudet ovat kasvussa mm. Hollannissa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Hollannissa on pyöräilijänä 8x todennäköisempää kuolla kuin autoilijana. Hollanti 2022-23: suurin kasvu liikennekuolemissa yli 75-vuotiailla pyöräilijöillä. 4 vuosi peräkkäin pyöräillessä kuoli enemmän ihmisiä kuin autoillessa. OTI:n taajamaraportissa 2021 pyöräilyonnettomuuksista 65 % oli pyöräilijän aiheuttamia. Ikääntyneiden turvallisen pyöräilyn edellytykset (2023): https://www.liikenneturva.fi/wp-content/uploads/2023/04/ikaantyneiden-turvallinen-pyoraily.pdf
  • 14. Turvallisen arkiliikunnan lisäämisellä suuret kansanterveyshyödyt • Liikunnalla saavutetut terveyshyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin tapaturmista syntyneet haitat. • Muellerin (2015) katsauksessa (30 tutkimusta), moottoriliikenteen vaihtaminen aktiivisiin liikkumismuotoihin tuotti hyötykustannussuhteen, joka vaihteli -2 ja 360 välillä eri tutkimuksissa, mediaanin ollessa 9. • Eli keskimäärin kulkumuodon vaihtaminen kävelyyn ja pyöräilyyn tuotti 9-kertaiset hyödyt, tapaturmista ja ilmansaasteiden hengittämisestä liikunnan aikana aiheutuneisiin haittoihin verrattuna. • Tämän suhdeluvun kasvattaminen mahdollisimman suureksi on juuri turvallisuustyön tavoite: mahdollisimman paljon terveellistä arkiliikuntaa, ilman tapaturmia. Nollavision toteutuminen nostaisi suhdeluvun siis taivaisiin. • Mueller ym. (2015) Health impact assessment of active transportation: A systematic review. Preventive Medicine 76, 103–114. http://dx.doi.org/10.1016/j.ypmed.2015.04.010 14
  • 15. Miten liikenneturvallisuutta ja -rauhaa parannetaan? Käyttäytyminen ratkaisee viime kädessä, miten järjestelmä toimii Käyttäyty minen Infra Ajoneuvot Lait ja valvonta Koulutus ja valistus 15
  • 16. Miten liikenneturvallisuutta ja -rauhaa parannetaan? • Paras lopputulos saadaan, kun vaikutetaan kaikilla viidellä pääkeinolla yhtä aikaa: 1. Infrastruktuuriratkaisut ovat tehokkaita, varsinkin suurimpia törmäysvoimia poistettaessa, mutta kalliita ja hitaita toteuttaa, paikallisia, vaativat kallista ylläpitoa ja jos joudutaan käyttämään uutta maapinta-alaa, niin eivät kovin ympäristöystävällisiä. Tiekilometrien kasvaessa myös ylläpitokustannukset kasvavat ja päädytään vähitellen nykyiseen korjausvelka tilanteeseen, jossa korjaus ei pysy enää kulumisen tahdissa. 2. Ajoneuvoja kehittämällä voidaan edistää kommunikointia kulkijoiden välillä, parantaa ajo- ja turvallisuusominaisuuksia, mutta leviävät hitaasti ajoneuvokannan uudistuessa. 3. Sääntely lakien ja valvonnan kautta luo ja tukee kulttuuria ja trendejä, ja näyttää halutun suunnan toiminnalle. Mutta voi aiheuttaa myös muutosvastarintaa. 4. Koulutuksen ja valistuksen avulla pystytään lisäämään ihmisten tietoja ja taitoja, mutta ne eivät aina muutu käyttäytymiseksi. 5. Käyttäytymiseen vaikuttamalla voidaan saada muutoksia aikaan heti, laajalle ja hyvin halvalla, esim. lisäämällä suojavarusteita, mutta viesti menee usein parhaiten perille jo ennestään turvallisuushakuisille, eikä riskiryhmille. 16
  • 17. Lait: huolellisuus kuuluu kaikille • Mitä suuremmaksi liikennemäärät ja nopeudet kasvavat, sen selkeämmät yhteiset sopimukset liikkumisesta tarvitaan. • Lait luo ja tukee kulttuuria ja trendejä, ja näyttää halutun suunnan. • Lait ja niiden noudattaminen myös tukevat ennakointia liikenteessä eli pystytään tulkitsemaan toisten toimintaa oikein. • Uusi tieliikennelaki, voimaan kesäkuussa 2020: • 3 § Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet • Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. • Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata. • 4 § Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus • Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. • https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 17
  • 18. Maailmanpankin raportin (2021) vaikuttavimmat keinot liikenneturvallisuuden edistämiseen (korkein ”Highly effective” -luokka) https://www.roadsafetyfacility.org/publications/guide-road-safety-interventions-evidence-what-works-and-what-does-not-work • Toimiva joukkoliikenteen verkosto • Teiden reunaesteet, jotka estävät ajautumasta pois tieltä • Keskikaiteet, jotka estävät ajautumasta vastakkaisen ajosuunnan kaistalle • Vastakkaisten ajosuuntien erottaminen toisistaan yleensä rakenteilla tai maalauksilla • Kiertoliittymät • Eritasoliittymät • Erilliset jalkakäytävät • Selkeät suojatiejärjestelyt, joissa liikennevalot tai ali/ylikulut • Hidastetöyssyjen käyttö taajama-alueilla, joissa on paljon suojaamatonta liikennettä • Korotetut suojatiet • Alhaisemmat nopeusrajoitukset • 30 km/h nopeusrajoitukset alueille, joissa on paljon jalankulkijoita • Liikkuvat tai paikallaan olevat nopeuskamerat • Turvavöiden käyttöasteen nosto • Pyöräilykypärien käyttöasteen nosto • Ajoneuvojen turvatekniikka: luistonestojärjestelmä, kaista-avustin, automaattinen hätäjarrutus, törmäyksen estojärjestelmät 18
  • 19. WHO:n yhteenveto pyöräilyn interventioista (2020): mistä keinoista on tarpeeksi tutkimusnäyttöä Cyclist safety: An information resource for decision-makers and practitioners https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/336393/9789240013698-eng.pdf 19
  • 20. Näkyvyys lisää turvallisuutta • Jotta voimme kommunikoida liikenteessä, meidän täytyy pystyä ensin näkemään toisemme. • Siksi Suomen kaltaisissa pitkän pimeän ajan maissa puhutaan paljon näkymisestä liikenteessä: valoista, valaistuksesta, vaatetuksesta ja heijastimista. • Lahrmann ym. (2018) julkaisivat mielenkiintoisen tutkimuksen Tanskasta, johon osallistui 6793 pyöräilijää. • Kirkkaan väristä heijastintakkia käyttävillä pyöräilijöillä oli 55 % vähemmän onnettomuuksia kuin takkia käyttämättömillä, onnettomuuksissa joissa oli mukana pyöräilijä ja moottoriajoneuvo. • Vaikutus oli sama valoisalla ja pimeällä. • Eli Tanskassa, jossa on jo erinomainen pyöräilyinfrastruktuuri ja paljon pyöräilijöitä, saatiin hyvin halvalla ja heti käyttöön otettavalla keinolla valtava turvallisuushyöty. • Lahrmann ym. (2018) The effect of a yellow bicycle jacket on cyclist accidents. Safety Science 108, 209-217. http://dx.doi.org/10.1016/j.ssci.2017.08.001 20
  • 21. Nopeus Törmäysnopeuden nousu kasvattaa jalankulkijan kuolemanriskiä voimakkaasti. Siksi korkean jalankulkumäärän alueille suositellaan 30-40 km/h nopeusrajoitusta. Hussain ym. (2019) https://doi.org/10.1016/j.aap.2019.05.033
  • 22. Liikenteen kieli: koettu turvallisuus ei vastaa todellista kehitystä • Todellinen turvallisuustilanne on muuttunut edelleen parempaan suuntaan niin onnettomuuslukujen kuin käyttäytymisen seurantojenkin perusteella (turvavyö 97%, kävelijöiden liikennevalojen noudattaminen 87%, pyöräilykypärä 55%, pyörän valot 61%, vilkku 83%, heijastin 61%). • Silti LähiTapiolan kyselyssä ihmisten subjektiivinen kokemus suurimmalla joukolla, että turvallisuus on huonontunut. • Pitäisikö meidän keskittyä enemmän siihen, miten liikenteestä puhutaan? Vai onko hyväkin, että ihmiset ovat vähän huolissaan turvallisuuden kehittymisestä? • LähiTapiolan Arjen katsaus- kyselytutkimus 9/2020: “Mihin suuntaan liikenneturvallisuus on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana?”: • 34 % parempaan tai jonkin verran parempaan suuntaan • 22 % pysynyt ennallaan • 38 % huonompaan tai jonkin verran huonompaan suuntaan • Autojen turvatekniikan kehityksen ja autokannan uudistumisen katsottiin parantaneen turvallisuutta. • Käyttäytymistekijöiden huonontaneen: ylinopeudet, päihteet, kännykän käyttö ajaessa. • Kuvaako tulos enemmän liikenteen kieltä, miten liikenteestä puhutaan ja kirjoitetaan mediassa ja somessa? Mikä vaikutus käyttäytymiseen? 22
  • 23. Tunteet liikenteessä • Tunteilla on kaksi turvallisuuteen vaikuttavaa ominaisuutta, usein yhtä aikaa: laatu ja voimakkuus. • Tunteen laatu: positiivinen, neutraali, negatiivinen. • Kiihtyneisyyden voimakkuus (arousal), joka noudattaa Yerkes-Dodsonin käänteistä U-käyrää, jossa keskivaiheilla on paras suoritustaso. Eli hyvin voimakas positiivinen tunne voi myös olla haitallinen toiminnalle. • Positiiviset tunteet laajentavat näkökulmia, kun taas negatiiviset tunteet liittyvät useammin havaintokentän kaventumiseen eli keskitytään yhteen selkeään uhan kohteeseen. • Tunteet vaikuttavat turvallisuuteen mm. tarkkaavaisuuden kautta. • Stressi, huoli, viha ja jännitys voivat haitata tarkkaavaisuutta saman suuntaisesti kuin puhelimeen puhuminen, huono sää, pimeys tai päihteet. • Havaittavissa olevat tunteet, kuten viha, suru, itku ja henkinen stressi lisäävät kolaririskiä 9,8 -kertaiseksi valppaaseen ajotapaan verrattuna (Dingus ym. 2016, https://doi.org/10.1073/pnas.1513271113). • Voimakkaan negatiivisen tunnetilan alaisena kuljettajilla on enemmän läheltä piti tilanteita ja liikennerikkeitä. • Sen sijaan positiivisilla tunnetiloilla ei löydy yhtä selkeää yhteyttä ajosuoritukseen ja virheisiin, mutta niitä on myös tutkittu paljon vähemmän. • Voimakkaita tunteita sisältävät asiat jäävät paremmin mieleen, jolloin niiden osuus muistoissa voi korostua. • Tunnemerkityksen sisältävät kohteet vievät herkästi huomion normaalia pidemmäksi aikaa ja jättävät vähän kapasiteettia jäljelle huomata muita kohteita. • Liikenteessä meidän täytyy kuitenkin jatkuvasti havaita useita kohteita lähes yhtä aikaa ja eri suunnista. • Siksi neutraali tai rauhallisen positiivinen tunnetila sopivat liikenteeseen parhaiten. • Hyvä kooste tunteiden vaikutuksesta liikenteessä: Zimasa ym. (2017) Are happy drivers safer drivers? http://dx.doi.org/10.1016/j.trf.2016.12.005 23
  • 24. 24
  • 25. Yhteenveto: kaikki keinot yhdessä tuottavat parhaan lopputuloksen • Hyvällä infralla, ajoneuvojen kehittämisellä, selkeillä säännöillä, valvonnalla, koulutuksella, valistuksella, näkyvyyden parantamisella ja suojavarusteiden käytöllä voidaan saavuttaa kaikki hyvät tavoitteet: elämänlaatu säilyy ja kansanterveys nousee arkiliikkumisen lisääntyessä, eikä myöskään menetetä saavutettuja hyötyjä tapaturman takia. • Turvallisessa liikenteessä kaikki ryhmät, myös lapset, ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset, uskaltavat liikkua itsenäisesti. Jos liikennejärjestelmä alun pitäen suunniteltaisiin näiden ryhmien ehdoilla, niin muutkin todennäköisesti selviäisivät siinä helposti. • Sujuvuus, mukavuus, turvallisuus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys ovat kaikki samaan suuntaan osoittavia positiivisia tavoitteita ja voidaan saavuttaa yhtä aikaa, usein myös samoilla keinoilla. 25
  • 26. Oman turvallisen ja rauhallisen liikkumisen malli • Mihin pystyn itse vaikuttamaan, TEetäMäSeTTI: • Tarkkaavaisuus: keskity liikkumiseen, kun olet liikenteessä, ei sivutehtäviin, kuten älypuhelimeen. • Ennakointi: ennakoi ajoissa, mitä muut aikovat tehdä. • Merkinanto: näytä ajoissa ja selkeästi, mitä itse aiot tehdä. • Säännöt: noudata liikennesääntöjä, jotta muut voivat ennakoida ja tulkita toimintaasi oikein. • Tilannenopeus: noudata riittävän alhaista tilannenopeutta, jotta sinulle jää aikaa reagoida ympäristön muutoksiin. • Turvavarusteet: käytä turvavarusteita, jotka suojaavat, jos vahinko sattuu kaikista ylläolevista kohdista huolimatta. • Inhimillistäminen: muista, että ympärillä liikkuvat ovat aina jonkun sisko, veli, lapsi, isä, äiti, ja toimittamassa tavallisia arjen askareitaan. • Turvallinen on terveellistä ja taloudellista. 26
  • 27. 8.5.2024 27 Kiitos ja turvallista matkaa! www.liikenneturva.fi