SlideShare a Scribd company logo
1 of 28
Download to read offline
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko –
Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Kyllä pyörille –seminaari 10.5.2023
Anna Isopoussu
projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki
Kuva © Hanna-Kaisa Hämäläinen
1
Esityksen sisältö
2
1. Jyväskylän seudun MAL-sopimus viitoittaa seudun maankäytön, asumisen ja
liikenteen (MAL) yhteensovittamista
2. Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva – yhteensovittamisen pitkän tähtäimen
suunnitelma
3. Seudullisen pyöräliikenteen pääverkko
3
• Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen ensimmäinen maankäytön, asumisen ja
liikenteen MAL-sopimus on tullut voimaan kesäkuussa 2021.
• Sopimusosapuolet:
• Kaupunkiseudun kunnat: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka,
Uurainen, Äänekoski
• Valtio: ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö,
valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja
viestintävirasto Traficom sekä KeskiSuomen ELY-keskus
• MAL-sopimuksessa on määritelty seudun kuntien ja valtion yhteinen tavoitetila ja
kehityspolku maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä vuoteen 2031 sekä
konkreettiset toimenpiteet vuosille 2021–2023. Sopimus tarkistetaan rullaavasti
eduskuntavaalikausittain.
Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus
4
MAL-sopimuksen keskeiset tavoitteet
• Vähähiilisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen sekä sitä tukevan liikennejärjestelmän
kehittäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi
• Kunnianhimoiset tavoitteet: Kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvattaminen seudulla
nykyisestä 41 %:sta 45 – 55 %:iin.
• Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävät toimenpiteet.
• Kasvun ohjaaminen kestävästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen.
Asuntotuotannon kohdentaminen hyvin saavutettaville alueille yhdyskuntarakenteen,
joukkoliikenteen ja palvelujen näkökulmasta.
• Seudullista tarvetta vastaavan monipuolisen asuntotuotannon mahdollistaminen,
kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja puurakentamisen edistäminen.
• Asuinalueiden eriytymiskehityksen ehkäiseminen ja asunnottomuuden poistaminen
• Seudun elinvoiman edistäminen
5
Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen
ankkurikokonaisuudet
Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä
1. Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
2. Keskustojen maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittaminen
3. Julkisen henkilöliikenteen kehittäminen
4. Seudun kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen
5. MAL-tiedolla johtaminen
Asuminen ja elinympäristön laatu
6. Asumisen politiikka
7. Ekologinen ja kestävä rakentaminen ja elinympäristö
Elinvoimainen Jyväskylän kaupunkiseutu
8. Seutukeskuksen elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden kehittäminen
6
Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus:
Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
1. Seudun kunnat yhteistyössä Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen
ELY-keskuksen kanssa laativat Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvan.
Lähtökohtana on Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0:n,
Äänekosken rakennemallin sekä Jyväskylän seudun
liikennejärjestelmätyön (JYSELI) yhteensovittaminen ja
päivittäminen.
MAL-kehityskuvassa kuvataan seudun tulevaisuuden yhdyskunta-
rakenne, viherrakenne ja liikennejärjestelmä sekä määritellään
maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen raamit ja
konkreettiset painopistealueet.
Kehityskuvan tavoitteena on ohjata kasvu kestävästi olemassa
olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen ja tukien kestävää
liikkumista ja kuljetuksia Jyväskylän seudulla. Seudun kunnat
sitoutuvat toteuttamaan MAL-kehityskuvaa.
Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus
Kestävä
yhdyskunta-
rakenne
Hyvinvoiva
ja kasvava
väestö
Kestävä ja
sujuva
liikkuminen
Viher-
rakenne
vetovoima-
tekijänä
7
Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus:
Seudun kävely- ja
pyöräilyolosuhteiden kehittäminen
10. Seudun kunnat ja valtio kehittävät kävelyn ja pyöräilyn
olosuhteita. Infratoimenpiteitä kohdennetaan pääasiassa
olemassa oleville väylille, joiden käyttöaste on korkea. Myös uusia
yhteyksiä rakennetaan, kun yhteys arvioidaan tarpeelliseksi ja
tuleva käyttöaste korkeaksi.
- Seudun kunnat ja ELY-keskus jatkavat maantienverkon
puuttuvien seudullisten pyöräily-yhteyksien sekä pyöräilyn
pää- ja aluereittien suunnittelua.
- Seudullisesta pyöräverkostosta ja sen
kehittämistarpeista tuotetaan kuvaus Jyväskylän
seudun MAL-kehityskuvatyön yhteydessä. Työssä
tarkastellaan kunta- ja seututason yhteyksiä ja määritetään
tavoiteverkko (pää-, alue- ja paikallisreitit) sisältäen
yhteyspuutteet ja priorisointi. Jyväskylän kaupunki on
laatinut pyöräilyn edistämisohjelman (2016). Seudun MAL-
kehityskuvatyön yhteydessä ratkaistaan mahdollisen
tarkemman seudullisen kävelyn ja pyöräilyn
edistämisohjelman sisältö.
11. Jyväskylä kehittää pyöräliikenteen seurantaa. Tavoitteena on kerätä
keskeisiltä väyliltä systemaattisesti tietoa pyöräilymääristä ja hyödyntää
tietoa pyöräliikenteen strategisessa suunnittelussa ja kadunpidon
operatiivisessa toiminnassa, kuten hoito- ja ylläpitotoimien
kohdentamisessa.
12. Seudun kunnat parantavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä osana
sujuvia matkaketjuja lisäämällä dataa reiteistä ja palveluista (esim.
kunnossapito, pysäköintimahdollisuudet, yhteiskäyttöpyörät,
esteettömyys).
13. Jyväskylän seudun kunnat voivat hakea valtionavustusta kävelyn ja
pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kunnan katuverkolla
valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman
valtionavustushaun yhteydessä. Jyväskylän seudun kuntien haettavaksi
on vuodelle 2021 osoitettu vähintään yksi (1) miljoonaa euroa. Seudun
kunnat osallistuvat rahoitettavien hankkeiden kustannuksiin 50
prosentilla. Traficom toteuttaa investointiohjelman hankehaun ja
myöntää rahoituksen.
14. Valtio osoittaa Jyväskylän seudun tärkeisiin liikennejärjestelmän
toimivuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta edistäviin
kustannustehokkaisiin parantamishankkeisiin (suunnitteluun ja
toteutukseen) vuosina 2022-23 yhteensä 3,3 miljoonaa euroa Liikenne
12 –suunnitelman mukaisesti. Rahoitusta kohdennetaan ja
toimenpiteet priorisoidaan jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä
sovittavalla tavalla seudun kuntien, Väyläviraston ja ELY-keskuksen
yhteistyönä. Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että seudun kunnat
käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan.
Jyväskylän seudun MAL-
kehityskuva
hyväksytty seudun kuntien valtuustoissa alkuvuodesta
2023
8
• MAL-kehityskuva on karttapohjainen pitkän aikavälin suunnitelma
seudun yhdyskuntarakenteen, viherrakenteen ja liikennejärjestelmän
kehittämisestä
• MAL-kehityskuvassa on tarkennettu ja konkretisoitu MAL-sopimukseen
kirjattuja tavoitteita ja toimenpiteitä sekä yhteensovitettu seudulla
aiemmin laadittuja maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia
strategioita, selvityksiä ja suunnitelmia.
• Kartassa on kuvattu tavoitetila vuonna 2040 seuraavien teemojen osalta:
• Keskusverkko
• Tiivistyvät ja täydentyvät taajamat
• Merkittävimmät työpaikkakeskittymät
• Liikenneverkko
• Seudulliset virkistysalueet ja virkistysreitit
Asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista ohjataan
kaavoituksella siten, että mahdollistetaan asukkaiden kestäviin
liikkumismuotoihin perustuvien valintojen tekeminen.
Intensiivisin ja toiminnoiltaan monipuolisin täydennysrakentaminen
sijoittuu kaupunkimaisille alueille, joissa rakentaminen tukeutuu
olemassa olevaan infrastruktuuriin ja palveluihin.
Maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä turvataan viher- ja
virkistysyhteyksien jatkuvuus ja keskeisten virkistysalueiden
saavutettavuus. MAL-kehityskuvakartta ja raportit A-D:
www.jyvaskylanseutu.fi/mal/kehityskuva
MAL-KEHITYSKUVA:
PÄÄKARTTA
MAL-kehityskuvan teemakohtaiset tavoitteet
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja työpaikat
✔ Yhdyskuntarakenne on kestävä ja vähähiilinen.
Maankäytön ratkaisuilla lisätään asukkaiden
mahdollisuuksia liikkua kävellen, pyöräillen ja
joukkoliikenteellä.
✔ Uusi asuinrakentaminen ohjataan pääosin
olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen.
Painopiste on keskuksissa ja hyvien kävely-,
pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien varsilla.
Erityyppiselle asumiselle tunnistetaan otollisimmat
sijainnit.
✔ Tiivistyvillä keskustoilla luodaan edellytykset asukas-
määrän kasvulle, keskustojen elinvoiman
kehittymiselle sekä palvelujen saavutettavuudelle.
Keskustojen houkuttelevuudesta huolehditaan
varmistamalla edellytykset monimuotoiselle
asuntotuotannolle, viihtyisyydelle ja turvallisuudelle.
✔ Seudulliset työpaikka- ja yritysalueet sijoitetaan
hyödyntäen logistista solmukohta-asemaa sekä
kestävän liikkumisen edellytykset huomioiden.
✔ Maaseutu- ja kyläalueiden kehittämisessä
varmistetaan maaseutuelinkeinojen
toimintaedellytykset ja tarjotaan
maaseutumaisen asumisen
vaihtoehtoja sekä pysyvään
että loma-asumiseen.
Liikkuminen ja liikenne
✔ Kestävien kulkutapojen osuus
ydinkaupunkiseudulla kasvaa 55 prosenttiin ja
koko seudulla 45-50 prosenttiin.
✔ Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita edistetään
erityisesti keskustoissa ja niiden läheisyydessä.
Käytetyimpien pyöräväylien laatutasoa
parannetaan.
✔ Ydinkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkamäärät
tuplataan vuoteen 2030 mennessä.
✔ Jyväskylässä kehitetään aikatauluvapaan
arkimatkustamisen aluetta, jolla joukkoliikenteen
vuoroväli on alle 15 minuuttia.
✔ Maankäytön ratkaisuilla ja liikenneverkon
kehittämisellä tuetaan seudun asemaa logistisena
keskuksena sekä rata- ja maantieliikenteen
solmukohtana. Tavoitteena on liikenteen
sujuvuuden parantaminen valtakunnallisesti,
seudullisesti ja paikallisesti.
Viheryhteydet ja virkistys
✔ Tunnistetaan seudullisen ja paikallisen
viherverkoston muoto ja rooli
✔ Säilytetään laajat rakentamattomat metsäiset alueet
ja niiden väliset merkittävät yhteydet
✔ Turvataan viherpinta-ala asuinalueiden
läheisyydessä. Virkistyskohteiden ja -alueiden
saavutettavuutta parannetaan
✔ Kehitetään yhtenäistä ja kytkeytynyttä reitistöä
✔ Tunnistetaan viherrakenne tulevaisuuden
seudullisena vetovoimatekijänä ja kehitetään
seudun keskeisiä virkistyskohteita.
9
Liikennejärjestelmän kehittäminen
Vähähiilinen ja kestävä liikennejärjestelmä
MAL-sopimuksen keskeisenä tavoitteena on vähähiilisen
ja kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän
kehittäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä
edellyttää kestävien kulkutapojen – kävelyn,
pyöräilyn ja joukkoliikenteen – osuuden
kasvattamista seudulla. Tavoitteen saavuttamiselle
on parhaat edellytykset erityisesti taajamien
sisäisillä lyhyillä matkoilla.
Asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista
ohjataan kaavoituksella siten, että mahdollistetaan
asukkaiden kestäviin liikkumismuotoihin perustuvien
valintojen tekeminen. Kävelyn ja pyöräilyn
kulkutapaosuuden kasvua tuetaan erityisesti
käytetyimpien väylien laatutasoa parantamalla sekä
matkaketjujen sujuvuutta edistämällä.
Jyväskylän kaupunkiseudun tavoitteena on kansallisten
päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vuoteen
2030 mennessä.
Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvua tuetaan liikkumisympäristöjen
viihtyisyyttä ja käytetyimpien väylien laatutasoa parantamalla. Kävelyn turvallisuutta
parannetaan erottamalla jalankulku pyöräväylistä ja muusta ajoneuvoliikenteestä.
Pyöräliikenteen reitistöä kehitetään yhtenäisemmäksi ja lyhyemmät matka-ajat
mahdollistavaksi. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita edistetään erityisesti keskustoissa
ja niiden läheisyydessä. Paremmat olosuhteet nostavat kävelyn ja pyöräilyn
kulkutapaosuutta erityisesti lyhyillä matkoilla. Kehittäminen nivotaan
joukkoliikenteen kehittämistyöhön (kestävien matkaketjujen mahdollistaminen).
Joukkoliikenne
Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta kasvatetaan ydinkaupunkiseudulla vuorotarjontaa
lisäämällä, joukkoliikennettä nopeuttamalla (joukkoliikennekaistat ja liikennevaloedut) ja
reitistöä selkeyttämällä. Maaseutumaisten kehyskuntien osalta tavoitteena on
joukkoliikenteen palvelutason säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla.
Alueellisen junaliikenteen mahdollisuuksia ei poissuljeta maankäytön ratkaisuilla.
Henkilöautot ja
logistiikka
Seutua halkovien liikenneväylien kehittäminen tukee alueen vahvaa asemaa
valtakunnallisena logistisena keskuksena sekä luo edellytyksiä elinkeinoelämän kasvulle
Jyväskylän seudulla ja sen ulkopuolella. Kaupunkilogistiikan mahdollisuuksia edistetään
uusia teknologioita hyödyntäen ja vähähiilisten käyttövoimien jakeluverkko tukee
ajoneuvokannan käyttövoimamuutosta. Tavoitteena on henkilöautoliikenteen
nykyistä pienempi kulkutapaosuus. Tätä tukee kestävien kulkutapojen
houkuttelevuuden lisääminen sekä hajarakentamista ja taajamarakenteen leviämisen
hillitseminen.
Lisätietoja Jyväskylän kaupunkiseudun liikenneverkon kehittämisestä:
MAL-kehityskuvatyön osaraportti B Pyöräliikenteen pääverkko
MAL-kehityskuvatyön osaraportti C Maantie- ja rataverkon kehittäminen
10
11
Kaupunkiseudun kasvu ohjataan
kaavoituksen keinoin tiivistyviin ja
täydentyviin taajamiin
Näillä vyöhykkeillä suurin potentiaali kävelyn ja pyöräilyn
kulkutapaosuuden kasvattamiselle
Vyöhyke I: Tiivistyvä tehokas kaupunkimainen taajama
Vyöhykkeelle kohdistetaan asemakaavoituksen keinoin tehokasta ja monipuolista ympäristöönsä
sopivaa täydennysrakentamista. Uusi asuntorakentaminen vyöhykkeellä on kerrostalopainotteista.
Seudun ARA-tuettu asuminen sijoittuu lähtökohtaisesti tälle vyöhykkeelle. Työpaikkarakentaminen
painottuu toimisto- ja liikerakentamiseen.
Toiminnot tukeutuvat hyviin joukkoliikenneyhteyksiin sekä laadukkaisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin.
Kestävä liikkuminen on sujuvaa, nopeaa ja helppoa.
Kehittämisessä turvataan toimivat ja turvalliset liikkumisympäristöt ja matkaketjut sekä
lähivirkistysmahdollisuudet ja paikallisten viheryhteyksien jatkuvuus.
Vyöhyke II: Täydentyvä taajama
Vyöhykkeelle kohdistetaan asemakaavoituksen keinoin monipuolista ympäristöönsä sopivaa
täydennysrakentamista. Uusi asuntorakentaminen on pääosin pienimitta-kaavaista rakentamista kuten
pien- ja rivitaloja. Yhdyskuntarakenteen harkittu laajentuminen tukeutuu nykyiseen liikenneverkkoon
sekä kävellen tai pyöräillen saavutettaviin palveluihin.
Kehittämisessä turvataan toimivat ja turvalliset liikkumisympäristöt ja matkaketjut sekä
lähivirkistysmahdollisuudet ja paikallisten viheryhteyksien jatkuvuus.
Muut kehitettävät taajamat
Kuntakeskuksista irrallaan olevat yli 250 asukkaan erilliset taajamat; Hankasalmen asema, Niemisjärvi,
Kintaus, Kuohu, Hirvaskangas, Konginkangas ja Sumiainen, joiden rakentamista ohjataan asemakaavalla
tai rakennuspaikkakohtaisella osayleiskaavalla. Taajamissa on peruspalveluja sekä hyvät kulkuyhteydet
kuntakeskuksiin.
MAL-kehityskuvan yhteydessä laadittu
kuvaus pyöräliikenteen seudullisesta
pääverkosta
Seudun pyöräliikenteen pääverkko pohjautuu Jyväskylän kaupungin alueella aikaisemmin
laadittuun pääverkkosuunnitelmaan, muiden kuntien osalta pääverkko on määritelty MAL-
kehityskuvatyön yhteydessä. Kehittämisen tavoitteena on eheä ja yhteensopiva seudullinen
pyöräliikenteen verkko, joka tukee pyöräilyn edellytyksiä erityisesti käytetyimmillä väylillä ja
arjen matkoilla.
Pääreitit
Ohjeen mukaiselle pyöräilyetäisyydelle (75 min) sijoittuvat aluekeskuksista Muuramen ja
Laukaan keskustat. Nämä aluekeskukset yhdistetään Jyväskylän kaupunkikeskukseen
pääreitillä.
Aluereitit
Kuntarajat ylittäviä aluereittejä muodostuu Vaajakosken ja Leppäveden välille (Jyväskylä-Laukaa)
sekä Muuramen ja Säynätsalon (Muurame-Jyväskylä) välille ja Hirvaskankaalle (Äänekoski-
Uurainen). Aluereiteiksi on määritelty lisäksi 75 min saavutettavuusalueen ulkopuolelta
keskeisiä taajamien sisällä kulkevia reittejä sekä lyhyitä taajamien välisiä yhteyksiä.
Muut reitit
Pääreittien ja aluereittien lisäksi on tunnistettu pääasiassa pitkänmatkaista pyöräilyä sekä
kuntien sisäisiä matkoja palvelevia yhteysvälejä, joihin kohdistuu kehittämistarpeita tai
pyörämatkailupotentiaalia, mutta jotka eivät pituutensa tai käyttäjämääriensä puolesta ole
realistisia toteutettavaksi pääverkon standardeilla. Nämä tarkentuvat tapauskohtaisesti
tulevassa suunnittelussa.
Eurovelo-pyörämatkailureitti
Eurovelo-reitistö on Euroopan pyöräilyliiton (European Cyclists’ Federation) hanke ympäri
maanosaa kulkevien pitkän matkan pyörämatkailureittien perustamiseksi. Eurovelo-reitti nro 11
on suunniteltu kulkevan Jyväskylän seudun läpi ja linjaus on huomioitu myös Keski-Suomen
maakuntakaavassa. 12
Lisätietoja: MAL-kehityskuvatyön
osaraportti B: pyöräliikenteen pääverkko
https://www2.jkl.fi/MAL-
sopimus/B_pyoraliikenteen_paaverkko.pdf
Pyöräliikenteen
verkkosuunnittelun
lähtökohdat
Suunnittelun tavoitteena on looginen, jatkuva ja ymmärrettävä
verkko. Olennaiset määränpäät saavutetaan helposti,
turvallisesti ja nopeasti. Hierarkkisessa verkossa priorisoidaan
vilkkaimpia yhteysvälejä (vrt. pää-, kokooja- ja tonttikadut).
Verkon tulee yhdistää eniten pyöräliikennettä synnyttävät
kohteet. Liikenteen määrään vaikuttaa asukasmäärä, mutta
myös palvelut, työ- ja opiskelupaikat sekä muut toiminnot.
Olennaista on myös ajallinen saavutettavuus. Pyöräliikennettä
on eniten alle 3 km matkoilla ja sen osuus vähenee selvästi yli 7
km matkoilla. Ajallisena saavutettavuusalueena pidetään
matkaa, jonka ehtii kulkemaan 60-75 minuutissa.
Laadukkaan pyöräliikenteen reitin ominaisuuksia ja
suunnittelukriteereitä ovat:
(Pyöräliikenteen suunnitteluohje 2020)
Turvallisuus
• Liikenteellinen ja sosiaalinen turvallisuus
• risteämisten vähäinen määrä ja jäljelle jäävien risteämisten selkeys,
sujuvuus ja turvallisuus; pysähtymisiä mahdollisimman vähän ja riittävät
odotustilat
• turvalliset ja sujuvat yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille.
Suoruus
• Jatkuvuus, loogisuus ja suoruus; nopeat ja mielellään autoliikennettä
lyhyemmät reitit
• pyörätien suoruus risteyksen yhteydessä.
Yhdistävyys
• Saman luokituksen mukaisilla reiteillä yhdenmukaiset standardit
• pyöräliikenteen reittihierarkiaa tukevat väistämisvelvollisuudet; baanat
yleensä etuajo-oikeutettuja väyliä.
Vaivattomuus
• Liikenneympäristön vaatimukset täyttävä väylätyyppi, poikkileikkaus ja
suuntaus; erottelu autoliikenteestä ja jalankulkijoista tarvittaessa
• liikennevaloilla ohjattujen risteysten välttäminen tai
liikennevaloetuisuuksien järjestäminen liikennevaloihin
• väistämisvelvollisuuksia tukevat järjestelyt eikä pyöräilijän etenemistä
haitata poikittaisilla reunakivillä, hidasteilla tms. tämän ollessa etuajo-
oikeutettu liikkuja
• toimiva kuivatus
• esteettömyys.
Miellyttävyys
• Maaston korkeuserojen välttäminen
• tasoerottomuus, väylän tasaisuus
• korkealuokkainen kunnossapito, myös talvella
13
Seudullisen pyöräliikenteen
pääverkon kuvaus on laadittu
Väyläviraston Pyöräliikenteen
suunnitteluohjetta (18/2020)
soveltaen
• Polkupyörä on ajoneuvo, ei rinnastu jalankulkuun
• Nykyisen tieliikennelain (2020) mukainen
• Erilaiset ratkaisut eri ympäristöihin, rauhallisessa ympäristössä on eri tarpeet
kuin tiiviissä
• Väylät muodostavat verkoston (soveltuu seudulle, jonka kohteet ovat
pyöräilyetäisyydellä toisistaan)
• Kattavat ohjeet korkeatasoisiin väyliin, väistämissääntöihin, opasteisiin,
merkintöihin ja matkaketjujen huomiointiin
Pyörä-
liikenteen
määrä / vrk /
suunta
Päällysteen (asfalttibetoni) leveys (m)
Pääreitti,
yksi-
suuntainen
pyörätie
Pääreitti,
kaksi-
suuntainen
pyörätie
Aluereitti,
yksi-
suuntainen
pyörätie
Aluereitti,
kaksi-
suuntainen
pyörätie
alle 500 ≥ 2,0 3,0 ≥ 1,75 2,5
500 – 2000 ≥ 2,25 3,0 ≥ 2,0 3,0
yli 2500 ≥ 2,5 ≥ 3,0 ≥ 2,5 ≥ 3,0
Pyöräliikenteen kohteiden, reittien ja verkon luokittelu
(Pyöräliikenteen suunnitteluohje 2020)
Kaupunkikeskus
Aluekeskus
Paikalliskeskus tai
Toiminta-alue
Asuinalue tai
työpaikka-alue
Pyöräliikenteen ajallinen
saavutettavuusalue
Pääreitti
Aluereitti
Pää- ja aluereitit muodostavat pyöräliikenteen pääverkon
Pääreitti yhdistää pyöräliikenteen saavutettavuusalueella olevan aluekeskuksen
kaupunkikeskukseen. Pääreitillä on eniten käyttäjiä ja reitti suunnitellaan yleensä
nopean pyöräliikenteen ehdoilla korkealla laatustandardilla. Reitti kulkee
mahdollisuuksien mukaan helppokulkuisessa maastossa ja se johdetaan työ-,
palvelu- ja asuinkeskittymien kautta huolehtien siitä, ettei reittiin tule sujuvuutta
rajoittavia kiertolenkkejä. Tavoitteena on autoliikennettä lyhyemmät yhteydet.
Aluereitti yhdistää paikalliskeskuksen tai toimintoalueen kaupunkikeskukseen tai
aluekeskukseen tai näihin johtavaan pääreittiin. Kahden aluekeskuksen välinen
yhteys on yleensä aluereitti. Kahden merkittävän aluekeskuksen välinen yhteys
voi olla myös pääreitti. Pyöräliikenteen ajallisen saavutettavuusalueen
ulkopuolella oleva kaupunkikeskustan ja aluekeskuksen välinen yhteys on
aluereitti, koska pyöräliikenteen määrä tällaisilla reitin osilla on yleensä pienempi.
Pyöräliikenteen aluereitin laatuvaatimukset ovat korkeat, mutta yleensä hieman
pääreittiä alhaisemmat. Aluereitissä on pääreitin tapaan tärkeää yhtenäisyys,
loogisuus ja jatkuvuus.
Paikallisreitit ovat kaikki pyöräliikenteen pääverkon (pää- ja aluereitit)
ulkopuolelle jäävät pyöräliikenteen sallitut väylät (kadut, tiet, pyörätiet,
puistokäytävät) 14
Kuntakohtaiset pääverkon
kuvaukset / Jyväskylä
Pyöräilyn pääverkko
Jyväskylän pyöräilyn pääverkko (2040) pohjautuu vuonna 2022 suoritettuun auditointiin sekä
päivitettyyn verkkosuunnitelmaan. Lähtökohtana hierarkisen verkon määrittelyssä on
Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukainen kohdeluokitus (strateginen keskustatoimintojen
alue, aluekeskus, lähikeskus ja paikalliskeskus). Lisäksi on määritelty erittäin merkittäviä
erityisalueita ja opiskelijakampuksia. Kansainvälisen Eurovelo-pyörämatkailuverkon reitti 11
kulkee Jyväskylän läpi. Reitti on osoitettu maakuntakaavaluonnoksen linjauksen mukaisesti.
Pääreitti
Pääreitit yhdistävät ydinkeskustan, aluekeskukset (Palokka, Kuokkala, Keljonkangas, Vaajakoski,
Tikkakoski), merkittävät erityisalueet, opiskelijakampukset sekä seudullisesti merkittävät
kaupan alueet. Kuntarajojen yli pääreitit jatkuvat Laukaalle ja Muurameen.
Aluereitit
Aluereittien avulla kokonaisuuteen yhdistyvät lähi- ja paikalliskeskukset sekä
työpaikkatoiminnot.
Muut reitit
Muita tärkeiksi tunnistettuja yhteysvälejä Jyväskylän alueella ovat reitit Uuraisten,
Lievestuoreen, Toivakan ja Petäjäveden suuntiin sekä reitti Korpilahdelta Muuramen suuntaan.
Kehittämiskohteet
Pyöräverkon kehittämistarpeet on määritelty vaiheittaisessa verkkosuunnitelmassa, jossa on
hahmotettu tarkemmin pääverkon tavoitteellinen laatutaso, sekä lyhyen aikavälin ja pitkän
tähtäimen kehittämistarpeet (visio).
15
Kuntakohtaiset pääverkon
kuvaukset / Hankasalmi
Pyöräilyn pääverkko
Aluereitit
Aluereitti kulkee Hankasalmelta Hankasalmen asemalle.
Muut reitit
Yhteys Hankasalmen asemalta Niemisjärvelle ja edelleen
Lievestuoreen suuntaan kuuluu valtakunnalliseen
pyöräliikenteen verkkoon.
Kehittämiskohteet
• Hankasalmen, Niemisjärven ja Hankasalmen aseman
suurimman käyttöpotentiaalin väylien ylläpito ja kunnostus,
ml. paikallisreitit. Hankasalmi as. - Lievestuore
Hankasalmi -Hankasalmi as.
16
Kuntakohtaiset pääverkon
kuvaukset / Laukaa
Pyöräilyn pääverkko
Laukaan pääverkko on määritetty 2022 valmistuneessa Laukaan kävelyn ja pyöräilyn
edistämisohjelmassa.
Pääreitti
Pääreitit yhdistävät Laukaan, Vihtavuoren, Leppäveden ja Jyväskylän. Lisäksi pääreittiä on
Lievestuoreella ja Vehniässä. Seututietä 637 seuraava reitti on osa kansainvälistä Eurovelo-
pyörämatkailuverkkoa (maakuntakaavaluonnoksen linjaus).
Aluereitit
Aluereitit täydentävät pääreittejä taajamissa ja niiden läheisyydessä.
Muut reitit
Muita tärkeiksi tunnistettuja yhteysvälejä ovat valtakunnalliseen pyöräliikenneverkkoon
kuuluvat yhteydet Kuusaalta Äänekoskelle, Vihtavuoresta Lievestuoreelle, Jyväskylästä
Lievestuoreen kautta Hankasalmelle sekä seututie 638 Leppävedeltä Tikkakoskelle.
Kehittämiskohteet
• Seututie 637 varren väylä Leppävesi-Vihtavuori-Laukaa (ml. Kantolantien väylä Keskustie-
Vihtavuorentie sekä Pielislehdon ja Vihtavuoren risteysalueet), liikenneturvallisuuden ja
sujuvuuden parantaminen.
• Laukaa-Äänekoski. EuroVelo11, työmatkaliikenne.
• Opastuksen lisääminen virkistysreiteille.
17
Kuntakohtaiset pääverkon
kuvaukset / Muurame
Pyöräilyn pääverkko
Pääreitti
Tavoitetilassa pääreitti kulkee Muuramesta Jyväskylään 9-tien ja
vanhan 4-tien linjausta pitkin. Toistaiseksi vanha 4-tie (mt. 16620)
toimii keskeisenä pyöräliikenteen reittinä koko yhteysvälillä.
Aluereitit
Muuramessa aluereiteiksi määritellään Jyväskylästä Kinkomaan
kautta Säynätsaloon kulkeva yhteys sekä yhteydet Muuramen
keskustasta Säynätsaloon, Teollisuuskylään, Rajalaan,
Verkkoniemeen ja Uimolaan.
Muut reitit
Muuramesta etelään jatkuva yhteys on tunnistettu
pyörämatkailun kannalta potentiaaliseksi yhteydeksi
(Eurovelo 11 ja valtakunnallinen pyöräliikenteenverkko)
Kehittämiskohteet
• Muuramessa on tehty pyöräilyn edistämisohjelmaa, missä
tunnistettu tulevaisuuden tarpeita.
• Pyyppoläntien puuttuva jalankulun ja pyöräilyn yhteys
• Kehittämistarpeita on myös paikallisverkolla, esim. Isolahden
kylällä (mt 16615 ja mt 16607).
Muurame-
Jyväskylä
Muurame-
Säynätsalo
Muurame-
Korpilahti
Jyväskylä -
Kinkomaa -
Säynätsalo
Muurame-
Verkkoniemi Muurame-
Uimola
Muurame-Rajala
18
Kuntakohtaiset pääverkon
kuvaukset / Petäjävesi
Pyöräilyn pääverkko
Aluereitit
Petäjäveden keskustan keskeiset reitit Halkokankaan,
Kuivasmäentien ja Kelantien välillä ovat aluereittejä.
Muut reitit
Reitti Kintaudelle ja Jyväskylään kuuluu valtakunnalliseen
pyöräliikenteen verkkoon.
Kehittämiskohteet
• Vt 18 turvallisuuden parantaminen, alikulku Halkokankaalta,
pyöräilyn ja jalankulun yhteys Kuivasmäentieltä, turvallisuuden
parantaminen vt 23 risteyksessä.
• Vt 23, Imatran Voimantie - Kirkkotie - Kelantie, uusi turvallinen
yhteys.
• Vt 18/23 Petäjäveden keskusta - Kintaus (- Kuohu - Vesanka -
Jyväskylä).
• Kehittämistarpeita on myös paikallisverkolla, kuten Kintaudelle
(mt 6250)
Petäjävesi-
Kuivasmäentie
Petäjävesi-Kintaus-
Jyväskylä
Petäjävesi-
Kelantie
19
Kuntakohtaiset pääverkon
kuvaukset / Toivakka
Pyöräilyn pääverkko
Aluereitit
Toivakan keskustan keskeiset reitit Toivakantien, Palosentien, Silanterintien ja
Iltaruskontien varressa ovat aluereittejä.
Muut reitit
Huomionarvoisia ovat myös yhteydet Jyväskylään sekä Ruuhimäen ja Kankaisten
suuntaan.
Kehittämiskohteet
• Seututien 618 (Toivakantie) varsi ja siihen liittyvät keskustaajaman kokoojakadut.
Kokoojakaduilla ei vielä eroteltuja pyöräilyn tai jalankulun väyliä. Osa pyörätien
liikennemerkeistä puuttuu.
• Palosentien kevyen liikenteen yhteys välillä Seututie 618 – urheilukenttä.
• Seututien 618 kevyen liikenteen kehittäminen Leppälahdenväylälle asti.
• Viisarinmäen joukkoliikenteen pysäköintialueen ja Toivakan taajaman välisen
kevyen liikenteen väylän valaistuksen rakentaminen (tarpeen mukaan säätyvä
älykäs valaistuksen ohjaus)
• Seututien 618 ylittävien suojateiden turvallisuuden parantaminen.
Viisarimäki-
Leppälahdenväylä
Toivakka-Ruuhimäki-
Lievestuore
Toivakka-Jyväskylä
Silanterintie
Palosentie
Iltaruskontie
20
Kuntakohtaiset pääverkon
kuvaukset / Uurainen
Pyöräilyn pääverkko
Aluereitit
Reitti Uuraisten keskustan läpi Häkintie-Jyväskyläntie-
Multiantie, Kuukantie-Kintaudentie, Kuukantie-Haukimäentie-
Hakkaraismäentie ja Uuraistentie Hirvaskankaalla ovat
aluereittejä.
Muut reitit
Tärkeiksi pyöräilyreiteiksi on tunnistettu myös yhteydet
Uuraisilta Hirvaskankaalle sekä Jyväskylän ja Tikkakosken
suuntaan.
Kehittämiskohteet
• Uuraisten keskustaajaman tärkeimpien reittien kunnostus.
• Seututielle johtavien jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien
kehittäminen
• Kehittämistarpeita on myös paikallisverkolla, kuten
Höytiällä (mt 6250) ja Kyynämöisissä (st 627) ja Jokihaarassa
(st 630) sekä yhteys kunnan rajan yli Kuikkaan (st 630).
Uurainen -
Hirvaskangas
Uurainen –
Tikkakoski/Jyväskylä
Häkintie-
Jyväskyläntie-
Multiantie
Hirvaskangas
Kuukantie-
Kintaudentie
Haukimäentie
Hakkaraismäentie
21
Kuntakohtaiset pääverkon
kuvaukset / Äänekoski
Pyöräilyn pääverkko
Aluereitit
Suolahden, Äänekosken keskustan ja Hirvaskankaan väliset sekä Hirvaskankaalla
Uuraisten kunnanrajan ylittävät yhteydet kuuluvat aluereitteihin.
Muut reitit
Suolahdelta Laukaaseen kulkeva reitti kuuluu valtakunnalliseen pyöräliikenteen
verkkoon. Huomionarvoisia ovat myös yhteydet Hirvaskankaalta Koivistolle sekä
Hirvaskankaalta Uuraisille.
Kehittämiskohteet
• Äänekosken keskusta – Hirvaskangas, työpaikkaliikenteen pyöräily-yhteys.
• Valtatie 69 Hirvaskangas – Koiviston koulu, turvallinen kulkuyhteys.
• Suolahti – Laukaa (maantie 642), turvallinen yhteys Jyväskylästä Äänekoskelle,
tie nykyisin kapea.
• Äänekoski – Suolahti, Äänekoskentien huonokuntoisten osien korjaus
• Suolahti - Sumiaistentie, yhteyden kehittämistarve
• Suolahti - Valtra, yhteystarve
• Konginkangas, st 637, vt 4, reitti Lintulahteen
• Vt 4 liittymä - Honkolan koulu, yhteyden kehittämistarve
• Sumiaisten keskeisten reittien kehittäminen
Hirvaskangas-Koivisto
Äänekoski-Laukaa
Äänekoski -
Suolahti
Äänekoski-
Hirvaskangas
22
23
MAL-kehityskuvan pyöräliikenteen mitattavat tavoitteet ja
seurantaindikaattorit
14%
17%
26%
24%
7%
10%
12%
12%
3%
2%
6%
5%
70%
68%
54%
58%
5%
3%
2%
2%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Maaseutumaiset kehyskunnat (24 %)
Laukaa, Muurame, Äänekoski (29 %)
Jyväskylä (44 %)
Koko seutu (40 %)
Henkilöliikennetutkimus 2021: suluissa kestävän liikkumisen
osuus matkoista
kävely polkupyörä joukkoliikenne henkilöauto muu
64%
39%
27%
16% 10% 8% 1% 1%
14%
24%
19%
14%
6% 5%
3% 1% 1%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
0-1 km
(78 %)
1-2 km
(65 %)
2-3 km
(48 %)
3-5 km
(41 %)
5-7 km
(21 %)
7-10 km
(24 %)
10-20 km
(7 %)
20-50 km
(7 %)
50-100
km (4 %)
yli 100
km (19
%)
Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan Jyväskylän seudulla:
suluissa kestävän liikkumisen osuus matkoista 2021
kävely polkupyörä joukkoliikenne henkilöauto muu
Lähde: valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2021
TAVOITE:
Kestävien kulkutapojen osuus kaikkien matkojen
määrästä kasvaa ydinkaupunkiseudulla (Jyväskylä,
Laukaa, Muurame) 55 prosenttiin ja koko seudulla
45-50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
TAVOITE
Kävelyn ja pyöräilyn osuus kasvaa erityisesti lyhyillä
alle 3 km pituisilla matkoilla.
Seurataan pyöräilyn pää- ja alueverkolle sijoittuviin
hankkeisiin käytettävää vuosittaista panosta (€) ja
toteutuneiden hankkeiden pituutta (km)
Liikenteen tietopohjan kehittäminen (esim.
liikennemäärätieto) on tunnistettu yhdeksi seudun
MAL-yhteistyön jatkokehittämistarpeeksi.
24
Maantieverkon kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja ohjelmointityötä on kehitetty yhteistyössä Keski-
Suomen ELY:n kanssa. MAL-sopimuksen KUHA-rahoituksesta (KUHA = pienet kustannustehokkaat
liikennehankkeet, yht. 6,6 milj. € vuosille 2022-2023, valtio 50 % - kunnat 50 %) suurin osa kohdennettu
uusien jalankulku- ja pyöräilyväylien toteuttamiseen.
KUHA-kohteet (valtion maantieverkko): toteutus
2022: Äänekoski – Sumiaistentien (mt 6450), Jalankulku ja pyöräilyväylä: Suolahden keskusta (T)
2022: Jyväskylä – Vesangantien (mt 16684) jalankulku- ja pyöräilyväylä (Könkkölä-Ruoke) (T)
2023: Petäjävesi – Vt 23 Rautakylän teollisuusalueen liittymän ja pysäkin parantaminen (T)
2023: Jyväskylän aluekeskusten joukkoliikenneterminaalien kehittäminen: Vaajakoski (T)
2023: Laukaa – Suolahdentie (mt 637) jalankulku- ja pyöräilyväylä: Peurunka – Kuusa (T)
2023: Jyväskylä – Autiokankaantien (mt 16707) jalankulku ja pyöräilyväylä (T)
Lisäksi Kinkovuorentien jalankulku- ja pyöräväylä (Jyväskylä, Muurame) toteutettu yhteisrahoitteisesti Väyläviraston
investointiohjelman mukaisena hankkeena
Suunnittelukohteet
2023: Liityntäpysäköintikohteiden suunnittelu ja toteutus + mt 6411 Venekoskentien liikenneturvallisuustoimenpiteet
Hankasalmella (S)
2023: Maanteiden 6304 ja 627 Uuraisten jkpp-yhteydet (S)
2023: Petäjävesi – Palvalahden teollisuualueen liittymän (Pakolantie) parantaminen vt 18/23
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman valtionavustus (kunnan katuverkko)
Muurame: Riihivuorentien perusparannus ja korotetun kevyenliikenteenväylän rakentaminen (2021 avustushaku)
Muurame: Kappelintien kadun ja korotetun kevyenliikenteenväylän rakentaminen 33 000 € (2021 avustushaku)
Jyväskylä: Yrjönkadun muuttaminen pyöräkaduksi (2021 avustushaku)
Jyväskylä: Rantaraitti välillä Heikinkatu-Rauhalahden voimalaitos (2022 avustushaku)
Pitkään odotettuja hankkeita todeksi MAL-sopimuksen myötä
Jyväskylässä kävelyn ja pyöräilyn
pääverkon kohteiden toteutuksen
ohjelmointia tehdään osana KymppiR-
ohjelmaa
■ KymppiR-ohjelma on Jyväskylän kaupungin maankäytön, asumisen
ja liikenteen toteuttamisohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle.
Liikenteen integroimisessa osaksi KymppiR-ohjelmaa on lähdetty
liikkeelle kävelyn ja pyöräilyn pääverkon kohteiden ohjelmoinnilla.
■ Kävelyn ja pyöräilyn pääverkon kohteiden ohjelmoinnilla
toteutetaan osaltaan Jyväskylän kaupunkistrategian ”Resurssiviisas
kaupunki” -strategista kärkeä luomalla kannustimia lihasvoimin
liikkumiselle mahdollistamalla hyvät edellytykset kävelylle ja
pyöräilylle.
■ Vuoden 2022 ohjelmassa (kv 26.9.2022) määriteltiin mm. tavoitteet
kävelyn ja pyöräilyn erilliskohteiden vuotuiselle investointitasolle.
▪ Kunnallistekniikan investointiohjelmassa varataan kävelyn ja
pyöräilyn erilliskohteisiin 3,0 milj. €/vuosi. Näiden osuus
investointiohjelmassa on parina edellisenä vuotena vaihdellut 1–2,5 milj.
€/vuosi. Tavoitteena on valtion tukien ja avustusten tehokas
hyödyntäminen.
▪ 3 miljoonan euron perusrahoitustasolla Jyväskylän pääreitit saadaan
saneerattua kertaalleen tavoitetasoon noin 20 vuoden aikana. Mikäli
hankkeille saadaan lisäksi valtionrahoitusta, pääreittien saneeraus
nopeutuu.
© Nella Kantola
Ohjelma päivitetään vuosittain ja se löytyy
osoitteesta:
https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/projektit-ja-
ohjelmat/kymppir-maankayton-asumisen-ja-
liikenteen-toteuttamisohjelma
KÄVELYN JA
PYÖRÄILYN
PÄÄVERKON
OHJELMOINTI
Kohteiden ohjelmointia ovat
ohjanneet muu muassa:
• Pyöräliikenteen
kysyntäpotentiaali sekä
pyöräväylien laatupuutteet.
Käytetyimmät ja laadultaan
heikoimmat väylät ovat
ensisijaisia parantamiskohteita.
Toiminnan ensisijainen
painopiste keskustan
läheisyydessä ja pääreiteillä.
• Tiedossa olevat Jyväskylän
kaupungin katujen
kunnossapidon ja sekä
energia-/vesihuollon
investointitarpeet.
Pyöräväyliä on järkevää
toteuttaa muiden
välttämättömien parantamis-
toimenpiteiden yhteydessä.
• Yhteisrahoituksen tarjoamat
mahdollisuudet
Osa kohteista toteutetaan
osana kaupungin ja valtion
yhteisrahoitteisia keskisuuria tai
suuria infrahankkeita (Vt4
Palokka ja Vaajakoski).
KOHTEET YHTEYSVÄLI 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031
KESKUSTA ● Kankaanpuiston pääreitti Rusokinkatu-Merasin ●
● Puistokadun pääreitti Yliopistonkatu-Rajakatu ●
● Yrjönkadun pääreitti Vapaudenkatu-Sepänkatu ● ●
● Pitkäkadun pääreitti Voionmaankatu-AaltoAlvarin liittymä ●
● Hippoksenpuiston pääreitti AaltoAlvarin liittymä-Keskussairaalantie ●
● Kalevankadun pääreitti Puistokatu-Hannikaisenkatu ● ●
● Hannikaisenkadun pääreitti Vaasankatu-Väinönkatu (Matkakeskus) ●
● Kankaanrannan silta ja Rauhankadun pääreitti Kankaanpuisto-Yrjönkatu ● ●
● Hannikaisenkadun pääreitti Alvar Aallon katu-Vaasankatu ●
● Hannikaisenkadun pääreitti Väinönkatu-Kalevankatu ●
● Yliopistonkadun pääreitti - itä Kilpisenkatu-Puistokatu ●
POHJOINEN ● Ritopohjantien pääreitti - pohjoinen Koivutie-Rovastintie ● ●
● Rajakadun pääreitti Sepänkatu-Puistokatu ●
● Ruokkeentien pääreitti Laajavorentie-Korppumäentie ● ●
● Ruokkeentien pääreitti (Palokanorsi) Ritopohjantie - Korppumäentie ● ●
● Puuppolantien (630) ja Autiokankaantien (16707) aluereitti Tervaruukinkatu-Mehtolantie ●
ITÄ ● Vaajakoskentien aluereitti Vesmanninmäen linja-autoterminaalin kohta ●
● Kammintien aluereitti Viherlandia - Rantaraitin haara ●
● Kammintien pääreitti Rantaraitin haara - Valmetintie ●
● Vaajakosken pääreitti/Jkl-Pieksämäki radan huoltotie - länsiosa Heikinkatu-Koivurannantie (Rantaraitti) ● ●
● Vaajakosken pääreitti/Jkl-Pieksämäki radan huoltotie - keskiosa Akkalankuja-Jyskän satama ● ●
● Vaajakosken pääreitti/Jkl-Pieksämäki radan huoltotie - itäosa Jyskän satama - Vaajakoskentie ● ●
ETELÄ ● Kramsunkadun pääreitti Keskussairaalantie-A.Aallonkatu ●
● Kinkovuorentie (mt 6090) aluereitti, Muurame-Kinkovuori Ankkuritie-Vuorenlahdentie ●
● Pohjanlahdentien pääreitti Siltakatu-Hämeenpohjantie ●
LÄNSI ● Keskussairaalantien pääreitti (Länsi-Päijänt. liittymän parant.yht.) Rautpohjankatu-Kramsunkatu ●
● Vesangantien (mt 16684) aluereitti Könkkölä-Ruokkeentie ●
● Keskussairaalantien pääreitti - länsi Valajankatu-Kyllön terv.as. la-pysäkki ●
● Vesangantien pääreitti Keskikatu-Nisulankatu ●
MUUT
●
● ●
Polkupyörä-linkki -liityntäpysäköinti, 11 kohdetta:
Saarijärventie, Sammontie, Mannisenmäki, Mannila, Ritopohjantie-Heinälammentie, Laajavuorentie-Haukanpesäntie,
Kangaslammentien päätepysäkki, Kylmälahdentie, Keltinmäentie-Seitikintie, Kinkovuorentie-Parviaisentie, Korpilahdentien la-
terminaali, Myllyjärventie
Polkupyörä-linkki -liityntäpysäköinti, 5 kohdetta:
Holsti st637, Tikkakosken kesk. 1 yt6300, Tikkakosken kesk. 2 yt6300, Sääksvuori yt6610 ja Tölskä st 638
• pääreitti • aluereitti
OTE KYMPPIR2022-ohjelmasta
ARVIOITU VALMISTUMINEN
1
11
2
3
4
5
6
7
8
9
10
12
13
15
18
17
14
20
21
23
22
19
25
27
26
28
29
16
Tikkakoski
Muurame
24
2022-2023
2024-2027
2028-2031
KÄVELYN JA PYÖRÄILYN
PÄÄVERKKO
Pääreitti – osit. tai kokonaan
parannettava
Pääreitti – osit. tai kokonaan
rakentamaton
Aluereitti – osit. tai kokonaan
parannettava
Aluereitti – osit. tai kokonaan
rakentamaton
1 Kankaanpuiston pääreitti 2022
2 Puistokadun pääreitti 2022
3 Yrjönkadun pääreitti 2023
4 Pitkäkadun pääreitti 2023
5 Hippoksenpuiston pääreitti 2024
6 Kalevankadun pääreitti 2025
7 Hannikaisenkadun pääreitti 2025
8 Kankaanrannan silta ja Rauhankadun
pääreitti
2026
9 Hannikaisenkadun pääreitti 2027
10 Hannikaisenkadun pääreitti 2029
11 Yliopistonkadun pääreitti - itä 2030
12 Ritopohjantien pääreitti - pohjoinen 2023
13 Rajakadun pääreitti 2024
14 Ruokkeentien pääreitti 2027
15 Ruokkeentien pääreitti (Palokanorsi) 2027
16 Puuppolant. (630) ja
Autiokankaant.(16707) aluereitti
2027
17 Vaajakoskentien aluereitti 2023
18 Kammintien aluereitti 2023
19 Kammintien pääreitti 2023
20 Vki päärreit./Jkl-Pieksäm. radan
huoltotie - länsiosa
2024
21 Vki pääreitti/Jkl-Pieksäm. radan
huoltotie - keskiosa
2029
22 Vki pääreitti/Jkl-Pieksäm. radan
huoltotie - itäosa
2029
23 Kramsunkadun pääreitti 2022
24 Kinkovuorentie (mt 6090) aluereitti,
Muur.-Kinkovuori
2022
25 Pohjanlahdentien pääreitti 2026
26 Keskussairaalant. pääreitti (Länsi-
Päijänt. liit. parant.yht.)
2023
27 Keskussairaalantien pääreitti - länsi 2027
28 Vesangantien pääreitti 2024
29 Vesangantien (mt 16684) paikallisreitti 2022
OTE KYMPPIR2022-ohjelmasta
KIITOS!
© Hanna-Kaisa Hämäläinen

More Related Content

Similar to Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva

13 04-09 liikenteen tulevaisuus tu-tuhesa_final
13 04-09 liikenteen tulevaisuus tu-tuhesa_final13 04-09 liikenteen tulevaisuus tu-tuhesa_final
13 04-09 liikenteen tulevaisuus tu-tuhesa_final
Matti Leskinen
 
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko AhoKaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Senaatti-kiinteistöt
 
HYY_kaupunkiohjelma_2016–2020_0
HYY_kaupunkiohjelma_2016–2020_0HYY_kaupunkiohjelma_2016–2020_0
HYY_kaupunkiohjelma_2016–2020_0
Alviina Alametsä
 

Similar to Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva (20)

Kaupunkilaiset älykkään kaupungin tekijöinä
Kaupunkilaiset älykkään kaupungin tekijöinäKaupunkilaiset älykkään kaupungin tekijöinä
Kaupunkilaiset älykkään kaupungin tekijöinä
 
Jyväskylän kaupunkipyörät 2020
Jyväskylän kaupunkipyörät 2020Jyväskylän kaupunkipyörät 2020
Jyväskylän kaupunkipyörät 2020
 
13 04-09 liikenteen tulevaisuus tu-tuhesa_final
13 04-09 liikenteen tulevaisuus tu-tuhesa_final13 04-09 liikenteen tulevaisuus tu-tuhesa_final
13 04-09 liikenteen tulevaisuus tu-tuhesa_final
 
2025 luonnos
2025 luonnos2025 luonnos
2025 luonnos
 
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko AhoKaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
 
Ministeri Harakka MAL-sopimuksista 3.6.2020
Ministeri Harakka MAL-sopimuksista 3.6.2020Ministeri Harakka MAL-sopimuksista 3.6.2020
Ministeri Harakka MAL-sopimuksista 3.6.2020
 
Vaasanseudun palveluseteli
Vaasanseudun palveluseteliVaasanseudun palveluseteli
Vaasanseudun palveluseteli
 
Someron kaupungin strategia 2025 lähes lopullinen versio
Someron kaupungin strategia 2025 lähes lopullinen versioSomeron kaupungin strategia 2025 lähes lopullinen versio
Someron kaupungin strategia 2025 lähes lopullinen versio
 
HYY_kaupunkiohjelma_2016–2020_0
HYY_kaupunkiohjelma_2016–2020_0HYY_kaupunkiohjelma_2016–2020_0
HYY_kaupunkiohjelma_2016–2020_0
 
Venni - väestöennustemallin hyödyt kunnissa, Petri Friberg
Venni - väestöennustemallin hyödyt kunnissa, Petri FribergVenni - väestöennustemallin hyödyt kunnissa, Petri Friberg
Venni - väestöennustemallin hyödyt kunnissa, Petri Friberg
 
Kaupungin hyvinvointikoordinaattorina
Kaupungin hyvinvointikoordinaattorinaKaupungin hyvinvointikoordinaattorina
Kaupungin hyvinvointikoordinaattorina
 
Kaupungin hyvinvointikoordinaattorina
Kaupungin hyvinvointikoordinaattorinaKaupungin hyvinvointikoordinaattorina
Kaupungin hyvinvointikoordinaattorina
 
Palvelustrategia
PalvelustrategiaPalvelustrategia
Palvelustrategia
 
Leena Rossi, Miten kunnat voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen alueiden suunn...
Leena Rossi, Miten kunnat voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen alueiden suunn...Leena Rossi, Miten kunnat voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen alueiden suunn...
Leena Rossi, Miten kunnat voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen alueiden suunn...
 
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmatVapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
Vapaa-ajan fillarointi Jämsässä – ulkoilureittisuunnitelmat
 
Tytti Viinikainen: Aktiivinen liikkuminen ja ilmastonmuutos
Tytti Viinikainen: Aktiivinen liikkuminen ja ilmastonmuutosTytti Viinikainen: Aktiivinen liikkuminen ja ilmastonmuutos
Tytti Viinikainen: Aktiivinen liikkuminen ja ilmastonmuutos
 
Bicycle traffic in Helsinki
Bicycle traffic in HelsinkiBicycle traffic in Helsinki
Bicycle traffic in Helsinki
 
Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...
Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...
Tulevaisuuden ikäohjelma -webinaarin aineisto ja yleisökysymysten tulokset 31...
 
Pyöräilyn edistäminen Kuopiossa
Pyöräilyn edistäminen KuopiossaPyöräilyn edistäminen Kuopiossa
Pyöräilyn edistäminen Kuopiossa
 
CIRCWASTE-hanke – kansallisia ja alueellisia kiertotalouden mittareita kehit...
CIRCWASTE-hanke  – kansallisia ja alueellisia kiertotalouden mittareita kehit...CIRCWASTE-hanke  – kansallisia ja alueellisia kiertotalouden mittareita kehit...
CIRCWASTE-hanke – kansallisia ja alueellisia kiertotalouden mittareita kehit...
 

More from Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

More from Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry (20)

Kyllä pyörille -seminaari: Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio j...
Kyllä pyörille -seminaari: Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio j...Kyllä pyörille -seminaari: Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio j...
Kyllä pyörille -seminaari: Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio j...
 
Kyllä pyörille -seminaari: Lapset liikkeelle – koulumatkaliikkumisen edistämi...
Kyllä pyörille -seminaari: Lapset liikkeelle – koulumatkaliikkumisen edistämi...Kyllä pyörille -seminaari: Lapset liikkeelle – koulumatkaliikkumisen edistämi...
Kyllä pyörille -seminaari: Lapset liikkeelle – koulumatkaliikkumisen edistämi...
 
Kyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tulokset
Kyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tuloksetKyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tulokset
Kyllä pyörille -seminaari: Pyörämatkailukyselyn 2023 tulokset
 
Kyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaan
Kyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaanKyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaan
Kyllä pyörille -seminaari: Pyöräilyanarkiasta liikennerauhaan
 
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaKyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
 
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelmaKyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelma
Kyllä pyörille -seminaari: Jyväskylän liikkumisohjelma
 
Kyllä pyörille -seminaari: Onko liikenteessä rauhaa?
Kyllä pyörille -seminaari: Onko liikenteessä rauhaa?Kyllä pyörille -seminaari: Onko liikenteessä rauhaa?
Kyllä pyörille -seminaari: Onko liikenteessä rauhaa?
 
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtumaNordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
 
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailustaPyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
 
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-SuomessaHiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
 
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
 
Pyörävaellusreitit Suomessa
Pyörävaellusreitit SuomessaPyörävaellusreitit Suomessa
Pyörävaellusreitit Suomessa
 
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelmaJyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
 
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
 
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen VaasassaKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
 
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumisetValtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
 
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannaltaKaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
 
Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Millainen on hyvä pyörä lapselle?Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Millainen on hyvä pyörä lapselle?
 
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikkaLapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
 
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk..."Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
 

Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva

  • 1. Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva Kyllä pyörille –seminaari 10.5.2023 Anna Isopoussu projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki Kuva © Hanna-Kaisa Hämäläinen 1
  • 2. Esityksen sisältö 2 1. Jyväskylän seudun MAL-sopimus viitoittaa seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteensovittamista 2. Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva – yhteensovittamisen pitkän tähtäimen suunnitelma 3. Seudullisen pyöräliikenteen pääverkko
  • 3. 3 • Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen ensimmäinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus on tullut voimaan kesäkuussa 2021. • Sopimusosapuolet: • Kaupunkiseudun kunnat: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Äänekoski • Valtio: ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä KeskiSuomen ELY-keskus • MAL-sopimuksessa on määritelty seudun kuntien ja valtion yhteinen tavoitetila ja kehityspolku maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä vuoteen 2031 sekä konkreettiset toimenpiteet vuosille 2021–2023. Sopimus tarkistetaan rullaavasti eduskuntavaalikausittain. Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus
  • 4. 4 MAL-sopimuksen keskeiset tavoitteet • Vähähiilisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen sekä sitä tukevan liikennejärjestelmän kehittäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi • Kunnianhimoiset tavoitteet: Kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvattaminen seudulla nykyisestä 41 %:sta 45 – 55 %:iin. • Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävät toimenpiteet. • Kasvun ohjaaminen kestävästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Asuntotuotannon kohdentaminen hyvin saavutettaville alueille yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja palvelujen näkökulmasta. • Seudullista tarvetta vastaavan monipuolisen asuntotuotannon mahdollistaminen, kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja puurakentamisen edistäminen. • Asuinalueiden eriytymiskehityksen ehkäiseminen ja asunnottomuuden poistaminen • Seudun elinvoiman edistäminen
  • 5. 5 Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen ankkurikokonaisuudet Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä 1. Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva 2. Keskustojen maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittaminen 3. Julkisen henkilöliikenteen kehittäminen 4. Seudun kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen 5. MAL-tiedolla johtaminen Asuminen ja elinympäristön laatu 6. Asumisen politiikka 7. Ekologinen ja kestävä rakentaminen ja elinympäristö Elinvoimainen Jyväskylän kaupunkiseutu 8. Seutukeskuksen elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden kehittäminen
  • 6. 6 Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus: Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva 1. Seudun kunnat yhteistyössä Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa laativat Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvan. Lähtökohtana on Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0:n, Äänekosken rakennemallin sekä Jyväskylän seudun liikennejärjestelmätyön (JYSELI) yhteensovittaminen ja päivittäminen. MAL-kehityskuvassa kuvataan seudun tulevaisuuden yhdyskunta- rakenne, viherrakenne ja liikennejärjestelmä sekä määritellään maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen raamit ja konkreettiset painopistealueet. Kehityskuvan tavoitteena on ohjata kasvu kestävästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen ja tukien kestävää liikkumista ja kuljetuksia Jyväskylän seudulla. Seudun kunnat sitoutuvat toteuttamaan MAL-kehityskuvaa. Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus Kestävä yhdyskunta- rakenne Hyvinvoiva ja kasvava väestö Kestävä ja sujuva liikkuminen Viher- rakenne vetovoima- tekijänä
  • 7. 7 Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus: Seudun kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen 10. Seudun kunnat ja valtio kehittävät kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Infratoimenpiteitä kohdennetaan pääasiassa olemassa oleville väylille, joiden käyttöaste on korkea. Myös uusia yhteyksiä rakennetaan, kun yhteys arvioidaan tarpeelliseksi ja tuleva käyttöaste korkeaksi. - Seudun kunnat ja ELY-keskus jatkavat maantienverkon puuttuvien seudullisten pyöräily-yhteyksien sekä pyöräilyn pää- ja aluereittien suunnittelua. - Seudullisesta pyöräverkostosta ja sen kehittämistarpeista tuotetaan kuvaus Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvatyön yhteydessä. Työssä tarkastellaan kunta- ja seututason yhteyksiä ja määritetään tavoiteverkko (pää-, alue- ja paikallisreitit) sisältäen yhteyspuutteet ja priorisointi. Jyväskylän kaupunki on laatinut pyöräilyn edistämisohjelman (2016). Seudun MAL- kehityskuvatyön yhteydessä ratkaistaan mahdollisen tarkemman seudullisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman sisältö. 11. Jyväskylä kehittää pyöräliikenteen seurantaa. Tavoitteena on kerätä keskeisiltä väyliltä systemaattisesti tietoa pyöräilymääristä ja hyödyntää tietoa pyöräliikenteen strategisessa suunnittelussa ja kadunpidon operatiivisessa toiminnassa, kuten hoito- ja ylläpitotoimien kohdentamisessa. 12. Seudun kunnat parantavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä osana sujuvia matkaketjuja lisäämällä dataa reiteistä ja palveluista (esim. kunnossapito, pysäköintimahdollisuudet, yhteiskäyttöpyörät, esteettömyys). 13. Jyväskylän seudun kunnat voivat hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kunnan katuverkolla valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustushaun yhteydessä. Jyväskylän seudun kuntien haettavaksi on vuodelle 2021 osoitettu vähintään yksi (1) miljoonaa euroa. Seudun kunnat osallistuvat rahoitettavien hankkeiden kustannuksiin 50 prosentilla. Traficom toteuttaa investointiohjelman hankehaun ja myöntää rahoituksen. 14. Valtio osoittaa Jyväskylän seudun tärkeisiin liikennejärjestelmän toimivuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta edistäviin kustannustehokkaisiin parantamishankkeisiin (suunnitteluun ja toteutukseen) vuosina 2022-23 yhteensä 3,3 miljoonaa euroa Liikenne 12 –suunnitelman mukaisesti. Rahoitusta kohdennetaan ja toimenpiteet priorisoidaan jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä sovittavalla tavalla seudun kuntien, Väyläviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä. Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että seudun kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan.
  • 8. Jyväskylän seudun MAL- kehityskuva hyväksytty seudun kuntien valtuustoissa alkuvuodesta 2023 8 • MAL-kehityskuva on karttapohjainen pitkän aikavälin suunnitelma seudun yhdyskuntarakenteen, viherrakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisestä • MAL-kehityskuvassa on tarkennettu ja konkretisoitu MAL-sopimukseen kirjattuja tavoitteita ja toimenpiteitä sekä yhteensovitettu seudulla aiemmin laadittuja maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia strategioita, selvityksiä ja suunnitelmia. • Kartassa on kuvattu tavoitetila vuonna 2040 seuraavien teemojen osalta: • Keskusverkko • Tiivistyvät ja täydentyvät taajamat • Merkittävimmät työpaikkakeskittymät • Liikenneverkko • Seudulliset virkistysalueet ja virkistysreitit Asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista ohjataan kaavoituksella siten, että mahdollistetaan asukkaiden kestäviin liikkumismuotoihin perustuvien valintojen tekeminen. Intensiivisin ja toiminnoiltaan monipuolisin täydennysrakentaminen sijoittuu kaupunkimaisille alueille, joissa rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan infrastruktuuriin ja palveluihin. Maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä turvataan viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuus ja keskeisten virkistysalueiden saavutettavuus. MAL-kehityskuvakartta ja raportit A-D: www.jyvaskylanseutu.fi/mal/kehityskuva MAL-KEHITYSKUVA: PÄÄKARTTA
  • 9. MAL-kehityskuvan teemakohtaiset tavoitteet Yhdyskuntarakenne, asuminen ja työpaikat ✔ Yhdyskuntarakenne on kestävä ja vähähiilinen. Maankäytön ratkaisuilla lisätään asukkaiden mahdollisuuksia liikkua kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. ✔ Uusi asuinrakentaminen ohjataan pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Painopiste on keskuksissa ja hyvien kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien varsilla. Erityyppiselle asumiselle tunnistetaan otollisimmat sijainnit. ✔ Tiivistyvillä keskustoilla luodaan edellytykset asukas- määrän kasvulle, keskustojen elinvoiman kehittymiselle sekä palvelujen saavutettavuudelle. Keskustojen houkuttelevuudesta huolehditaan varmistamalla edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle, viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. ✔ Seudulliset työpaikka- ja yritysalueet sijoitetaan hyödyntäen logistista solmukohta-asemaa sekä kestävän liikkumisen edellytykset huomioiden. ✔ Maaseutu- ja kyläalueiden kehittämisessä varmistetaan maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset ja tarjotaan maaseutumaisen asumisen vaihtoehtoja sekä pysyvään että loma-asumiseen. Liikkuminen ja liikenne ✔ Kestävien kulkutapojen osuus ydinkaupunkiseudulla kasvaa 55 prosenttiin ja koko seudulla 45-50 prosenttiin. ✔ Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita edistetään erityisesti keskustoissa ja niiden läheisyydessä. Käytetyimpien pyöräväylien laatutasoa parannetaan. ✔ Ydinkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkamäärät tuplataan vuoteen 2030 mennessä. ✔ Jyväskylässä kehitetään aikatauluvapaan arkimatkustamisen aluetta, jolla joukkoliikenteen vuoroväli on alle 15 minuuttia. ✔ Maankäytön ratkaisuilla ja liikenneverkon kehittämisellä tuetaan seudun asemaa logistisena keskuksena sekä rata- ja maantieliikenteen solmukohtana. Tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti. Viheryhteydet ja virkistys ✔ Tunnistetaan seudullisen ja paikallisen viherverkoston muoto ja rooli ✔ Säilytetään laajat rakentamattomat metsäiset alueet ja niiden väliset merkittävät yhteydet ✔ Turvataan viherpinta-ala asuinalueiden läheisyydessä. Virkistyskohteiden ja -alueiden saavutettavuutta parannetaan ✔ Kehitetään yhtenäistä ja kytkeytynyttä reitistöä ✔ Tunnistetaan viherrakenne tulevaisuuden seudullisena vetovoimatekijänä ja kehitetään seudun keskeisiä virkistyskohteita. 9
  • 10. Liikennejärjestelmän kehittäminen Vähähiilinen ja kestävä liikennejärjestelmä MAL-sopimuksen keskeisenä tavoitteena on vähähiilisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä edellyttää kestävien kulkutapojen – kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen – osuuden kasvattamista seudulla. Tavoitteen saavuttamiselle on parhaat edellytykset erityisesti taajamien sisäisillä lyhyillä matkoilla. Asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista ohjataan kaavoituksella siten, että mahdollistetaan asukkaiden kestäviin liikkumismuotoihin perustuvien valintojen tekeminen. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvua tuetaan erityisesti käytetyimpien väylien laatutasoa parantamalla sekä matkaketjujen sujuvuutta edistämällä. Jyväskylän kaupunkiseudun tavoitteena on kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä. Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvua tuetaan liikkumisympäristöjen viihtyisyyttä ja käytetyimpien väylien laatutasoa parantamalla. Kävelyn turvallisuutta parannetaan erottamalla jalankulku pyöräväylistä ja muusta ajoneuvoliikenteestä. Pyöräliikenteen reitistöä kehitetään yhtenäisemmäksi ja lyhyemmät matka-ajat mahdollistavaksi. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita edistetään erityisesti keskustoissa ja niiden läheisyydessä. Paremmat olosuhteet nostavat kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta erityisesti lyhyillä matkoilla. Kehittäminen nivotaan joukkoliikenteen kehittämistyöhön (kestävien matkaketjujen mahdollistaminen). Joukkoliikenne Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta kasvatetaan ydinkaupunkiseudulla vuorotarjontaa lisäämällä, joukkoliikennettä nopeuttamalla (joukkoliikennekaistat ja liikennevaloedut) ja reitistöä selkeyttämällä. Maaseutumaisten kehyskuntien osalta tavoitteena on joukkoliikenteen palvelutason säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. Alueellisen junaliikenteen mahdollisuuksia ei poissuljeta maankäytön ratkaisuilla. Henkilöautot ja logistiikka Seutua halkovien liikenneväylien kehittäminen tukee alueen vahvaa asemaa valtakunnallisena logistisena keskuksena sekä luo edellytyksiä elinkeinoelämän kasvulle Jyväskylän seudulla ja sen ulkopuolella. Kaupunkilogistiikan mahdollisuuksia edistetään uusia teknologioita hyödyntäen ja vähähiilisten käyttövoimien jakeluverkko tukee ajoneuvokannan käyttövoimamuutosta. Tavoitteena on henkilöautoliikenteen nykyistä pienempi kulkutapaosuus. Tätä tukee kestävien kulkutapojen houkuttelevuuden lisääminen sekä hajarakentamista ja taajamarakenteen leviämisen hillitseminen. Lisätietoja Jyväskylän kaupunkiseudun liikenneverkon kehittämisestä: MAL-kehityskuvatyön osaraportti B Pyöräliikenteen pääverkko MAL-kehityskuvatyön osaraportti C Maantie- ja rataverkon kehittäminen 10
  • 11. 11 Kaupunkiseudun kasvu ohjataan kaavoituksen keinoin tiivistyviin ja täydentyviin taajamiin Näillä vyöhykkeillä suurin potentiaali kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiselle Vyöhyke I: Tiivistyvä tehokas kaupunkimainen taajama Vyöhykkeelle kohdistetaan asemakaavoituksen keinoin tehokasta ja monipuolista ympäristöönsä sopivaa täydennysrakentamista. Uusi asuntorakentaminen vyöhykkeellä on kerrostalopainotteista. Seudun ARA-tuettu asuminen sijoittuu lähtökohtaisesti tälle vyöhykkeelle. Työpaikkarakentaminen painottuu toimisto- ja liikerakentamiseen. Toiminnot tukeutuvat hyviin joukkoliikenneyhteyksiin sekä laadukkaisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin. Kestävä liikkuminen on sujuvaa, nopeaa ja helppoa. Kehittämisessä turvataan toimivat ja turvalliset liikkumisympäristöt ja matkaketjut sekä lähivirkistysmahdollisuudet ja paikallisten viheryhteyksien jatkuvuus. Vyöhyke II: Täydentyvä taajama Vyöhykkeelle kohdistetaan asemakaavoituksen keinoin monipuolista ympäristöönsä sopivaa täydennysrakentamista. Uusi asuntorakentaminen on pääosin pienimitta-kaavaista rakentamista kuten pien- ja rivitaloja. Yhdyskuntarakenteen harkittu laajentuminen tukeutuu nykyiseen liikenneverkkoon sekä kävellen tai pyöräillen saavutettaviin palveluihin. Kehittämisessä turvataan toimivat ja turvalliset liikkumisympäristöt ja matkaketjut sekä lähivirkistysmahdollisuudet ja paikallisten viheryhteyksien jatkuvuus. Muut kehitettävät taajamat Kuntakeskuksista irrallaan olevat yli 250 asukkaan erilliset taajamat; Hankasalmen asema, Niemisjärvi, Kintaus, Kuohu, Hirvaskangas, Konginkangas ja Sumiainen, joiden rakentamista ohjataan asemakaavalla tai rakennuspaikkakohtaisella osayleiskaavalla. Taajamissa on peruspalveluja sekä hyvät kulkuyhteydet kuntakeskuksiin.
  • 12. MAL-kehityskuvan yhteydessä laadittu kuvaus pyöräliikenteen seudullisesta pääverkosta Seudun pyöräliikenteen pääverkko pohjautuu Jyväskylän kaupungin alueella aikaisemmin laadittuun pääverkkosuunnitelmaan, muiden kuntien osalta pääverkko on määritelty MAL- kehityskuvatyön yhteydessä. Kehittämisen tavoitteena on eheä ja yhteensopiva seudullinen pyöräliikenteen verkko, joka tukee pyöräilyn edellytyksiä erityisesti käytetyimmillä väylillä ja arjen matkoilla. Pääreitit Ohjeen mukaiselle pyöräilyetäisyydelle (75 min) sijoittuvat aluekeskuksista Muuramen ja Laukaan keskustat. Nämä aluekeskukset yhdistetään Jyväskylän kaupunkikeskukseen pääreitillä. Aluereitit Kuntarajat ylittäviä aluereittejä muodostuu Vaajakosken ja Leppäveden välille (Jyväskylä-Laukaa) sekä Muuramen ja Säynätsalon (Muurame-Jyväskylä) välille ja Hirvaskankaalle (Äänekoski- Uurainen). Aluereiteiksi on määritelty lisäksi 75 min saavutettavuusalueen ulkopuolelta keskeisiä taajamien sisällä kulkevia reittejä sekä lyhyitä taajamien välisiä yhteyksiä. Muut reitit Pääreittien ja aluereittien lisäksi on tunnistettu pääasiassa pitkänmatkaista pyöräilyä sekä kuntien sisäisiä matkoja palvelevia yhteysvälejä, joihin kohdistuu kehittämistarpeita tai pyörämatkailupotentiaalia, mutta jotka eivät pituutensa tai käyttäjämääriensä puolesta ole realistisia toteutettavaksi pääverkon standardeilla. Nämä tarkentuvat tapauskohtaisesti tulevassa suunnittelussa. Eurovelo-pyörämatkailureitti Eurovelo-reitistö on Euroopan pyöräilyliiton (European Cyclists’ Federation) hanke ympäri maanosaa kulkevien pitkän matkan pyörämatkailureittien perustamiseksi. Eurovelo-reitti nro 11 on suunniteltu kulkevan Jyväskylän seudun läpi ja linjaus on huomioitu myös Keski-Suomen maakuntakaavassa. 12 Lisätietoja: MAL-kehityskuvatyön osaraportti B: pyöräliikenteen pääverkko https://www2.jkl.fi/MAL- sopimus/B_pyoraliikenteen_paaverkko.pdf
  • 13. Pyöräliikenteen verkkosuunnittelun lähtökohdat Suunnittelun tavoitteena on looginen, jatkuva ja ymmärrettävä verkko. Olennaiset määränpäät saavutetaan helposti, turvallisesti ja nopeasti. Hierarkkisessa verkossa priorisoidaan vilkkaimpia yhteysvälejä (vrt. pää-, kokooja- ja tonttikadut). Verkon tulee yhdistää eniten pyöräliikennettä synnyttävät kohteet. Liikenteen määrään vaikuttaa asukasmäärä, mutta myös palvelut, työ- ja opiskelupaikat sekä muut toiminnot. Olennaista on myös ajallinen saavutettavuus. Pyöräliikennettä on eniten alle 3 km matkoilla ja sen osuus vähenee selvästi yli 7 km matkoilla. Ajallisena saavutettavuusalueena pidetään matkaa, jonka ehtii kulkemaan 60-75 minuutissa. Laadukkaan pyöräliikenteen reitin ominaisuuksia ja suunnittelukriteereitä ovat: (Pyöräliikenteen suunnitteluohje 2020) Turvallisuus • Liikenteellinen ja sosiaalinen turvallisuus • risteämisten vähäinen määrä ja jäljelle jäävien risteämisten selkeys, sujuvuus ja turvallisuus; pysähtymisiä mahdollisimman vähän ja riittävät odotustilat • turvalliset ja sujuvat yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille. Suoruus • Jatkuvuus, loogisuus ja suoruus; nopeat ja mielellään autoliikennettä lyhyemmät reitit • pyörätien suoruus risteyksen yhteydessä. Yhdistävyys • Saman luokituksen mukaisilla reiteillä yhdenmukaiset standardit • pyöräliikenteen reittihierarkiaa tukevat väistämisvelvollisuudet; baanat yleensä etuajo-oikeutettuja väyliä. Vaivattomuus • Liikenneympäristön vaatimukset täyttävä väylätyyppi, poikkileikkaus ja suuntaus; erottelu autoliikenteestä ja jalankulkijoista tarvittaessa • liikennevaloilla ohjattujen risteysten välttäminen tai liikennevaloetuisuuksien järjestäminen liikennevaloihin • väistämisvelvollisuuksia tukevat järjestelyt eikä pyöräilijän etenemistä haitata poikittaisilla reunakivillä, hidasteilla tms. tämän ollessa etuajo- oikeutettu liikkuja • toimiva kuivatus • esteettömyys. Miellyttävyys • Maaston korkeuserojen välttäminen • tasoerottomuus, väylän tasaisuus • korkealuokkainen kunnossapito, myös talvella 13
  • 14. Seudullisen pyöräliikenteen pääverkon kuvaus on laadittu Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnitteluohjetta (18/2020) soveltaen • Polkupyörä on ajoneuvo, ei rinnastu jalankulkuun • Nykyisen tieliikennelain (2020) mukainen • Erilaiset ratkaisut eri ympäristöihin, rauhallisessa ympäristössä on eri tarpeet kuin tiiviissä • Väylät muodostavat verkoston (soveltuu seudulle, jonka kohteet ovat pyöräilyetäisyydellä toisistaan) • Kattavat ohjeet korkeatasoisiin väyliin, väistämissääntöihin, opasteisiin, merkintöihin ja matkaketjujen huomiointiin Pyörä- liikenteen määrä / vrk / suunta Päällysteen (asfalttibetoni) leveys (m) Pääreitti, yksi- suuntainen pyörätie Pääreitti, kaksi- suuntainen pyörätie Aluereitti, yksi- suuntainen pyörätie Aluereitti, kaksi- suuntainen pyörätie alle 500 ≥ 2,0 3,0 ≥ 1,75 2,5 500 – 2000 ≥ 2,25 3,0 ≥ 2,0 3,0 yli 2500 ≥ 2,5 ≥ 3,0 ≥ 2,5 ≥ 3,0 Pyöräliikenteen kohteiden, reittien ja verkon luokittelu (Pyöräliikenteen suunnitteluohje 2020) Kaupunkikeskus Aluekeskus Paikalliskeskus tai Toiminta-alue Asuinalue tai työpaikka-alue Pyöräliikenteen ajallinen saavutettavuusalue Pääreitti Aluereitti Pää- ja aluereitit muodostavat pyöräliikenteen pääverkon Pääreitti yhdistää pyöräliikenteen saavutettavuusalueella olevan aluekeskuksen kaupunkikeskukseen. Pääreitillä on eniten käyttäjiä ja reitti suunnitellaan yleensä nopean pyöräliikenteen ehdoilla korkealla laatustandardilla. Reitti kulkee mahdollisuuksien mukaan helppokulkuisessa maastossa ja se johdetaan työ-, palvelu- ja asuinkeskittymien kautta huolehtien siitä, ettei reittiin tule sujuvuutta rajoittavia kiertolenkkejä. Tavoitteena on autoliikennettä lyhyemmät yhteydet. Aluereitti yhdistää paikalliskeskuksen tai toimintoalueen kaupunkikeskukseen tai aluekeskukseen tai näihin johtavaan pääreittiin. Kahden aluekeskuksen välinen yhteys on yleensä aluereitti. Kahden merkittävän aluekeskuksen välinen yhteys voi olla myös pääreitti. Pyöräliikenteen ajallisen saavutettavuusalueen ulkopuolella oleva kaupunkikeskustan ja aluekeskuksen välinen yhteys on aluereitti, koska pyöräliikenteen määrä tällaisilla reitin osilla on yleensä pienempi. Pyöräliikenteen aluereitin laatuvaatimukset ovat korkeat, mutta yleensä hieman pääreittiä alhaisemmat. Aluereitissä on pääreitin tapaan tärkeää yhtenäisyys, loogisuus ja jatkuvuus. Paikallisreitit ovat kaikki pyöräliikenteen pääverkon (pää- ja aluereitit) ulkopuolelle jäävät pyöräliikenteen sallitut väylät (kadut, tiet, pyörätiet, puistokäytävät) 14
  • 15. Kuntakohtaiset pääverkon kuvaukset / Jyväskylä Pyöräilyn pääverkko Jyväskylän pyöräilyn pääverkko (2040) pohjautuu vuonna 2022 suoritettuun auditointiin sekä päivitettyyn verkkosuunnitelmaan. Lähtökohtana hierarkisen verkon määrittelyssä on Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukainen kohdeluokitus (strateginen keskustatoimintojen alue, aluekeskus, lähikeskus ja paikalliskeskus). Lisäksi on määritelty erittäin merkittäviä erityisalueita ja opiskelijakampuksia. Kansainvälisen Eurovelo-pyörämatkailuverkon reitti 11 kulkee Jyväskylän läpi. Reitti on osoitettu maakuntakaavaluonnoksen linjauksen mukaisesti. Pääreitti Pääreitit yhdistävät ydinkeskustan, aluekeskukset (Palokka, Kuokkala, Keljonkangas, Vaajakoski, Tikkakoski), merkittävät erityisalueet, opiskelijakampukset sekä seudullisesti merkittävät kaupan alueet. Kuntarajojen yli pääreitit jatkuvat Laukaalle ja Muurameen. Aluereitit Aluereittien avulla kokonaisuuteen yhdistyvät lähi- ja paikalliskeskukset sekä työpaikkatoiminnot. Muut reitit Muita tärkeiksi tunnistettuja yhteysvälejä Jyväskylän alueella ovat reitit Uuraisten, Lievestuoreen, Toivakan ja Petäjäveden suuntiin sekä reitti Korpilahdelta Muuramen suuntaan. Kehittämiskohteet Pyöräverkon kehittämistarpeet on määritelty vaiheittaisessa verkkosuunnitelmassa, jossa on hahmotettu tarkemmin pääverkon tavoitteellinen laatutaso, sekä lyhyen aikavälin ja pitkän tähtäimen kehittämistarpeet (visio). 15
  • 16. Kuntakohtaiset pääverkon kuvaukset / Hankasalmi Pyöräilyn pääverkko Aluereitit Aluereitti kulkee Hankasalmelta Hankasalmen asemalle. Muut reitit Yhteys Hankasalmen asemalta Niemisjärvelle ja edelleen Lievestuoreen suuntaan kuuluu valtakunnalliseen pyöräliikenteen verkkoon. Kehittämiskohteet • Hankasalmen, Niemisjärven ja Hankasalmen aseman suurimman käyttöpotentiaalin väylien ylläpito ja kunnostus, ml. paikallisreitit. Hankasalmi as. - Lievestuore Hankasalmi -Hankasalmi as. 16
  • 17. Kuntakohtaiset pääverkon kuvaukset / Laukaa Pyöräilyn pääverkko Laukaan pääverkko on määritetty 2022 valmistuneessa Laukaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa. Pääreitti Pääreitit yhdistävät Laukaan, Vihtavuoren, Leppäveden ja Jyväskylän. Lisäksi pääreittiä on Lievestuoreella ja Vehniässä. Seututietä 637 seuraava reitti on osa kansainvälistä Eurovelo- pyörämatkailuverkkoa (maakuntakaavaluonnoksen linjaus). Aluereitit Aluereitit täydentävät pääreittejä taajamissa ja niiden läheisyydessä. Muut reitit Muita tärkeiksi tunnistettuja yhteysvälejä ovat valtakunnalliseen pyöräliikenneverkkoon kuuluvat yhteydet Kuusaalta Äänekoskelle, Vihtavuoresta Lievestuoreelle, Jyväskylästä Lievestuoreen kautta Hankasalmelle sekä seututie 638 Leppävedeltä Tikkakoskelle. Kehittämiskohteet • Seututie 637 varren väylä Leppävesi-Vihtavuori-Laukaa (ml. Kantolantien väylä Keskustie- Vihtavuorentie sekä Pielislehdon ja Vihtavuoren risteysalueet), liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen. • Laukaa-Äänekoski. EuroVelo11, työmatkaliikenne. • Opastuksen lisääminen virkistysreiteille. 17
  • 18. Kuntakohtaiset pääverkon kuvaukset / Muurame Pyöräilyn pääverkko Pääreitti Tavoitetilassa pääreitti kulkee Muuramesta Jyväskylään 9-tien ja vanhan 4-tien linjausta pitkin. Toistaiseksi vanha 4-tie (mt. 16620) toimii keskeisenä pyöräliikenteen reittinä koko yhteysvälillä. Aluereitit Muuramessa aluereiteiksi määritellään Jyväskylästä Kinkomaan kautta Säynätsaloon kulkeva yhteys sekä yhteydet Muuramen keskustasta Säynätsaloon, Teollisuuskylään, Rajalaan, Verkkoniemeen ja Uimolaan. Muut reitit Muuramesta etelään jatkuva yhteys on tunnistettu pyörämatkailun kannalta potentiaaliseksi yhteydeksi (Eurovelo 11 ja valtakunnallinen pyöräliikenteenverkko) Kehittämiskohteet • Muuramessa on tehty pyöräilyn edistämisohjelmaa, missä tunnistettu tulevaisuuden tarpeita. • Pyyppoläntien puuttuva jalankulun ja pyöräilyn yhteys • Kehittämistarpeita on myös paikallisverkolla, esim. Isolahden kylällä (mt 16615 ja mt 16607). Muurame- Jyväskylä Muurame- Säynätsalo Muurame- Korpilahti Jyväskylä - Kinkomaa - Säynätsalo Muurame- Verkkoniemi Muurame- Uimola Muurame-Rajala 18
  • 19. Kuntakohtaiset pääverkon kuvaukset / Petäjävesi Pyöräilyn pääverkko Aluereitit Petäjäveden keskustan keskeiset reitit Halkokankaan, Kuivasmäentien ja Kelantien välillä ovat aluereittejä. Muut reitit Reitti Kintaudelle ja Jyväskylään kuuluu valtakunnalliseen pyöräliikenteen verkkoon. Kehittämiskohteet • Vt 18 turvallisuuden parantaminen, alikulku Halkokankaalta, pyöräilyn ja jalankulun yhteys Kuivasmäentieltä, turvallisuuden parantaminen vt 23 risteyksessä. • Vt 23, Imatran Voimantie - Kirkkotie - Kelantie, uusi turvallinen yhteys. • Vt 18/23 Petäjäveden keskusta - Kintaus (- Kuohu - Vesanka - Jyväskylä). • Kehittämistarpeita on myös paikallisverkolla, kuten Kintaudelle (mt 6250) Petäjävesi- Kuivasmäentie Petäjävesi-Kintaus- Jyväskylä Petäjävesi- Kelantie 19
  • 20. Kuntakohtaiset pääverkon kuvaukset / Toivakka Pyöräilyn pääverkko Aluereitit Toivakan keskustan keskeiset reitit Toivakantien, Palosentien, Silanterintien ja Iltaruskontien varressa ovat aluereittejä. Muut reitit Huomionarvoisia ovat myös yhteydet Jyväskylään sekä Ruuhimäen ja Kankaisten suuntaan. Kehittämiskohteet • Seututien 618 (Toivakantie) varsi ja siihen liittyvät keskustaajaman kokoojakadut. Kokoojakaduilla ei vielä eroteltuja pyöräilyn tai jalankulun väyliä. Osa pyörätien liikennemerkeistä puuttuu. • Palosentien kevyen liikenteen yhteys välillä Seututie 618 – urheilukenttä. • Seututien 618 kevyen liikenteen kehittäminen Leppälahdenväylälle asti. • Viisarinmäen joukkoliikenteen pysäköintialueen ja Toivakan taajaman välisen kevyen liikenteen väylän valaistuksen rakentaminen (tarpeen mukaan säätyvä älykäs valaistuksen ohjaus) • Seututien 618 ylittävien suojateiden turvallisuuden parantaminen. Viisarimäki- Leppälahdenväylä Toivakka-Ruuhimäki- Lievestuore Toivakka-Jyväskylä Silanterintie Palosentie Iltaruskontie 20
  • 21. Kuntakohtaiset pääverkon kuvaukset / Uurainen Pyöräilyn pääverkko Aluereitit Reitti Uuraisten keskustan läpi Häkintie-Jyväskyläntie- Multiantie, Kuukantie-Kintaudentie, Kuukantie-Haukimäentie- Hakkaraismäentie ja Uuraistentie Hirvaskankaalla ovat aluereittejä. Muut reitit Tärkeiksi pyöräilyreiteiksi on tunnistettu myös yhteydet Uuraisilta Hirvaskankaalle sekä Jyväskylän ja Tikkakosken suuntaan. Kehittämiskohteet • Uuraisten keskustaajaman tärkeimpien reittien kunnostus. • Seututielle johtavien jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittäminen • Kehittämistarpeita on myös paikallisverkolla, kuten Höytiällä (mt 6250) ja Kyynämöisissä (st 627) ja Jokihaarassa (st 630) sekä yhteys kunnan rajan yli Kuikkaan (st 630). Uurainen - Hirvaskangas Uurainen – Tikkakoski/Jyväskylä Häkintie- Jyväskyläntie- Multiantie Hirvaskangas Kuukantie- Kintaudentie Haukimäentie Hakkaraismäentie 21
  • 22. Kuntakohtaiset pääverkon kuvaukset / Äänekoski Pyöräilyn pääverkko Aluereitit Suolahden, Äänekosken keskustan ja Hirvaskankaan väliset sekä Hirvaskankaalla Uuraisten kunnanrajan ylittävät yhteydet kuuluvat aluereitteihin. Muut reitit Suolahdelta Laukaaseen kulkeva reitti kuuluu valtakunnalliseen pyöräliikenteen verkkoon. Huomionarvoisia ovat myös yhteydet Hirvaskankaalta Koivistolle sekä Hirvaskankaalta Uuraisille. Kehittämiskohteet • Äänekosken keskusta – Hirvaskangas, työpaikkaliikenteen pyöräily-yhteys. • Valtatie 69 Hirvaskangas – Koiviston koulu, turvallinen kulkuyhteys. • Suolahti – Laukaa (maantie 642), turvallinen yhteys Jyväskylästä Äänekoskelle, tie nykyisin kapea. • Äänekoski – Suolahti, Äänekoskentien huonokuntoisten osien korjaus • Suolahti - Sumiaistentie, yhteyden kehittämistarve • Suolahti - Valtra, yhteystarve • Konginkangas, st 637, vt 4, reitti Lintulahteen • Vt 4 liittymä - Honkolan koulu, yhteyden kehittämistarve • Sumiaisten keskeisten reittien kehittäminen Hirvaskangas-Koivisto Äänekoski-Laukaa Äänekoski - Suolahti Äänekoski- Hirvaskangas 22
  • 23. 23 MAL-kehityskuvan pyöräliikenteen mitattavat tavoitteet ja seurantaindikaattorit 14% 17% 26% 24% 7% 10% 12% 12% 3% 2% 6% 5% 70% 68% 54% 58% 5% 3% 2% 2% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Maaseutumaiset kehyskunnat (24 %) Laukaa, Muurame, Äänekoski (29 %) Jyväskylä (44 %) Koko seutu (40 %) Henkilöliikennetutkimus 2021: suluissa kestävän liikkumisen osuus matkoista kävely polkupyörä joukkoliikenne henkilöauto muu 64% 39% 27% 16% 10% 8% 1% 1% 14% 24% 19% 14% 6% 5% 3% 1% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0-1 km (78 %) 1-2 km (65 %) 2-3 km (48 %) 3-5 km (41 %) 5-7 km (21 %) 7-10 km (24 %) 10-20 km (7 %) 20-50 km (7 %) 50-100 km (4 %) yli 100 km (19 %) Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan Jyväskylän seudulla: suluissa kestävän liikkumisen osuus matkoista 2021 kävely polkupyörä joukkoliikenne henkilöauto muu Lähde: valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2021 TAVOITE: Kestävien kulkutapojen osuus kaikkien matkojen määrästä kasvaa ydinkaupunkiseudulla (Jyväskylä, Laukaa, Muurame) 55 prosenttiin ja koko seudulla 45-50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä TAVOITE Kävelyn ja pyöräilyn osuus kasvaa erityisesti lyhyillä alle 3 km pituisilla matkoilla. Seurataan pyöräilyn pää- ja alueverkolle sijoittuviin hankkeisiin käytettävää vuosittaista panosta (€) ja toteutuneiden hankkeiden pituutta (km) Liikenteen tietopohjan kehittäminen (esim. liikennemäärätieto) on tunnistettu yhdeksi seudun MAL-yhteistyön jatkokehittämistarpeeksi.
  • 24. 24 Maantieverkon kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja ohjelmointityötä on kehitetty yhteistyössä Keski- Suomen ELY:n kanssa. MAL-sopimuksen KUHA-rahoituksesta (KUHA = pienet kustannustehokkaat liikennehankkeet, yht. 6,6 milj. € vuosille 2022-2023, valtio 50 % - kunnat 50 %) suurin osa kohdennettu uusien jalankulku- ja pyöräilyväylien toteuttamiseen. KUHA-kohteet (valtion maantieverkko): toteutus 2022: Äänekoski – Sumiaistentien (mt 6450), Jalankulku ja pyöräilyväylä: Suolahden keskusta (T) 2022: Jyväskylä – Vesangantien (mt 16684) jalankulku- ja pyöräilyväylä (Könkkölä-Ruoke) (T) 2023: Petäjävesi – Vt 23 Rautakylän teollisuusalueen liittymän ja pysäkin parantaminen (T) 2023: Jyväskylän aluekeskusten joukkoliikenneterminaalien kehittäminen: Vaajakoski (T) 2023: Laukaa – Suolahdentie (mt 637) jalankulku- ja pyöräilyväylä: Peurunka – Kuusa (T) 2023: Jyväskylä – Autiokankaantien (mt 16707) jalankulku ja pyöräilyväylä (T) Lisäksi Kinkovuorentien jalankulku- ja pyöräväylä (Jyväskylä, Muurame) toteutettu yhteisrahoitteisesti Väyläviraston investointiohjelman mukaisena hankkeena Suunnittelukohteet 2023: Liityntäpysäköintikohteiden suunnittelu ja toteutus + mt 6411 Venekoskentien liikenneturvallisuustoimenpiteet Hankasalmella (S) 2023: Maanteiden 6304 ja 627 Uuraisten jkpp-yhteydet (S) 2023: Petäjävesi – Palvalahden teollisuualueen liittymän (Pakolantie) parantaminen vt 18/23 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman valtionavustus (kunnan katuverkko) Muurame: Riihivuorentien perusparannus ja korotetun kevyenliikenteenväylän rakentaminen (2021 avustushaku) Muurame: Kappelintien kadun ja korotetun kevyenliikenteenväylän rakentaminen 33 000 € (2021 avustushaku) Jyväskylä: Yrjönkadun muuttaminen pyöräkaduksi (2021 avustushaku) Jyväskylä: Rantaraitti välillä Heikinkatu-Rauhalahden voimalaitos (2022 avustushaku) Pitkään odotettuja hankkeita todeksi MAL-sopimuksen myötä
  • 25. Jyväskylässä kävelyn ja pyöräilyn pääverkon kohteiden toteutuksen ohjelmointia tehdään osana KymppiR- ohjelmaa ■ KymppiR-ohjelma on Jyväskylän kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Liikenteen integroimisessa osaksi KymppiR-ohjelmaa on lähdetty liikkeelle kävelyn ja pyöräilyn pääverkon kohteiden ohjelmoinnilla. ■ Kävelyn ja pyöräilyn pääverkon kohteiden ohjelmoinnilla toteutetaan osaltaan Jyväskylän kaupunkistrategian ”Resurssiviisas kaupunki” -strategista kärkeä luomalla kannustimia lihasvoimin liikkumiselle mahdollistamalla hyvät edellytykset kävelylle ja pyöräilylle. ■ Vuoden 2022 ohjelmassa (kv 26.9.2022) määriteltiin mm. tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn erilliskohteiden vuotuiselle investointitasolle. ▪ Kunnallistekniikan investointiohjelmassa varataan kävelyn ja pyöräilyn erilliskohteisiin 3,0 milj. €/vuosi. Näiden osuus investointiohjelmassa on parina edellisenä vuotena vaihdellut 1–2,5 milj. €/vuosi. Tavoitteena on valtion tukien ja avustusten tehokas hyödyntäminen. ▪ 3 miljoonan euron perusrahoitustasolla Jyväskylän pääreitit saadaan saneerattua kertaalleen tavoitetasoon noin 20 vuoden aikana. Mikäli hankkeille saadaan lisäksi valtionrahoitusta, pääreittien saneeraus nopeutuu. © Nella Kantola Ohjelma päivitetään vuosittain ja se löytyy osoitteesta: https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/projektit-ja- ohjelmat/kymppir-maankayton-asumisen-ja- liikenteen-toteuttamisohjelma
  • 26. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN PÄÄVERKON OHJELMOINTI Kohteiden ohjelmointia ovat ohjanneet muu muassa: • Pyöräliikenteen kysyntäpotentiaali sekä pyöräväylien laatupuutteet. Käytetyimmät ja laadultaan heikoimmat väylät ovat ensisijaisia parantamiskohteita. Toiminnan ensisijainen painopiste keskustan läheisyydessä ja pääreiteillä. • Tiedossa olevat Jyväskylän kaupungin katujen kunnossapidon ja sekä energia-/vesihuollon investointitarpeet. Pyöräväyliä on järkevää toteuttaa muiden välttämättömien parantamis- toimenpiteiden yhteydessä. • Yhteisrahoituksen tarjoamat mahdollisuudet Osa kohteista toteutetaan osana kaupungin ja valtion yhteisrahoitteisia keskisuuria tai suuria infrahankkeita (Vt4 Palokka ja Vaajakoski). KOHTEET YHTEYSVÄLI 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 KESKUSTA ● Kankaanpuiston pääreitti Rusokinkatu-Merasin ● ● Puistokadun pääreitti Yliopistonkatu-Rajakatu ● ● Yrjönkadun pääreitti Vapaudenkatu-Sepänkatu ● ● ● Pitkäkadun pääreitti Voionmaankatu-AaltoAlvarin liittymä ● ● Hippoksenpuiston pääreitti AaltoAlvarin liittymä-Keskussairaalantie ● ● Kalevankadun pääreitti Puistokatu-Hannikaisenkatu ● ● ● Hannikaisenkadun pääreitti Vaasankatu-Väinönkatu (Matkakeskus) ● ● Kankaanrannan silta ja Rauhankadun pääreitti Kankaanpuisto-Yrjönkatu ● ● ● Hannikaisenkadun pääreitti Alvar Aallon katu-Vaasankatu ● ● Hannikaisenkadun pääreitti Väinönkatu-Kalevankatu ● ● Yliopistonkadun pääreitti - itä Kilpisenkatu-Puistokatu ● POHJOINEN ● Ritopohjantien pääreitti - pohjoinen Koivutie-Rovastintie ● ● ● Rajakadun pääreitti Sepänkatu-Puistokatu ● ● Ruokkeentien pääreitti Laajavorentie-Korppumäentie ● ● ● Ruokkeentien pääreitti (Palokanorsi) Ritopohjantie - Korppumäentie ● ● ● Puuppolantien (630) ja Autiokankaantien (16707) aluereitti Tervaruukinkatu-Mehtolantie ● ITÄ ● Vaajakoskentien aluereitti Vesmanninmäen linja-autoterminaalin kohta ● ● Kammintien aluereitti Viherlandia - Rantaraitin haara ● ● Kammintien pääreitti Rantaraitin haara - Valmetintie ● ● Vaajakosken pääreitti/Jkl-Pieksämäki radan huoltotie - länsiosa Heikinkatu-Koivurannantie (Rantaraitti) ● ● ● Vaajakosken pääreitti/Jkl-Pieksämäki radan huoltotie - keskiosa Akkalankuja-Jyskän satama ● ● ● Vaajakosken pääreitti/Jkl-Pieksämäki radan huoltotie - itäosa Jyskän satama - Vaajakoskentie ● ● ETELÄ ● Kramsunkadun pääreitti Keskussairaalantie-A.Aallonkatu ● ● Kinkovuorentie (mt 6090) aluereitti, Muurame-Kinkovuori Ankkuritie-Vuorenlahdentie ● ● Pohjanlahdentien pääreitti Siltakatu-Hämeenpohjantie ● LÄNSI ● Keskussairaalantien pääreitti (Länsi-Päijänt. liittymän parant.yht.) Rautpohjankatu-Kramsunkatu ● ● Vesangantien (mt 16684) aluereitti Könkkölä-Ruokkeentie ● ● Keskussairaalantien pääreitti - länsi Valajankatu-Kyllön terv.as. la-pysäkki ● ● Vesangantien pääreitti Keskikatu-Nisulankatu ● MUUT ● ● ● Polkupyörä-linkki -liityntäpysäköinti, 11 kohdetta: Saarijärventie, Sammontie, Mannisenmäki, Mannila, Ritopohjantie-Heinälammentie, Laajavuorentie-Haukanpesäntie, Kangaslammentien päätepysäkki, Kylmälahdentie, Keltinmäentie-Seitikintie, Kinkovuorentie-Parviaisentie, Korpilahdentien la- terminaali, Myllyjärventie Polkupyörä-linkki -liityntäpysäköinti, 5 kohdetta: Holsti st637, Tikkakosken kesk. 1 yt6300, Tikkakosken kesk. 2 yt6300, Sääksvuori yt6610 ja Tölskä st 638 • pääreitti • aluereitti OTE KYMPPIR2022-ohjelmasta
  • 27. ARVIOITU VALMISTUMINEN 1 11 2 3 4 5 6 7 8 9 10 12 13 15 18 17 14 20 21 23 22 19 25 27 26 28 29 16 Tikkakoski Muurame 24 2022-2023 2024-2027 2028-2031 KÄVELYN JA PYÖRÄILYN PÄÄVERKKO Pääreitti – osit. tai kokonaan parannettava Pääreitti – osit. tai kokonaan rakentamaton Aluereitti – osit. tai kokonaan parannettava Aluereitti – osit. tai kokonaan rakentamaton 1 Kankaanpuiston pääreitti 2022 2 Puistokadun pääreitti 2022 3 Yrjönkadun pääreitti 2023 4 Pitkäkadun pääreitti 2023 5 Hippoksenpuiston pääreitti 2024 6 Kalevankadun pääreitti 2025 7 Hannikaisenkadun pääreitti 2025 8 Kankaanrannan silta ja Rauhankadun pääreitti 2026 9 Hannikaisenkadun pääreitti 2027 10 Hannikaisenkadun pääreitti 2029 11 Yliopistonkadun pääreitti - itä 2030 12 Ritopohjantien pääreitti - pohjoinen 2023 13 Rajakadun pääreitti 2024 14 Ruokkeentien pääreitti 2027 15 Ruokkeentien pääreitti (Palokanorsi) 2027 16 Puuppolant. (630) ja Autiokankaant.(16707) aluereitti 2027 17 Vaajakoskentien aluereitti 2023 18 Kammintien aluereitti 2023 19 Kammintien pääreitti 2023 20 Vki päärreit./Jkl-Pieksäm. radan huoltotie - länsiosa 2024 21 Vki pääreitti/Jkl-Pieksäm. radan huoltotie - keskiosa 2029 22 Vki pääreitti/Jkl-Pieksäm. radan huoltotie - itäosa 2029 23 Kramsunkadun pääreitti 2022 24 Kinkovuorentie (mt 6090) aluereitti, Muur.-Kinkovuori 2022 25 Pohjanlahdentien pääreitti 2026 26 Keskussairaalant. pääreitti (Länsi- Päijänt. liit. parant.yht.) 2023 27 Keskussairaalantien pääreitti - länsi 2027 28 Vesangantien pääreitti 2024 29 Vesangantien (mt 16684) paikallisreitti 2022 OTE KYMPPIR2022-ohjelmasta