JYPSin Maija Savolaisen laatima ja Pihla Kilpeläisen pitämä esitys Pyöräilyviikon Kyllä pyörille -seminaarissa 6.5.2024. https://www.pyorailyviikko.fi/kylla-pyorille-ja-vaikuttajien-pyoraily-2024/

1. Jyväskylän koulujen
pyöräilykyselyn 2024 tulokset

2. Kyselyn tausta
● järjestäjinä JYPS, Jyväskylän kaupunki ja Lasten parlamentti
○ osa Jyväskylän kaupungin Liikkuva koulu -toimintaa
○ JYPSillä kysely sisältyy Traficomin rahoittamaan Pyörällä perille -hankkeeseen
● aiemmista kolmesta kyselykerrasta poiketen tänä vuonna selvitettiin alakoululaisten
lisäksi myös yläkoululaisten näkemyksiä pyöräilystä sekä Jyväskylän ja oman koulun
pyöräilyolosuhteista.
● kysely netissä 4.3.–5.4.2024, vastaukset annettiin luokittain
● JYPS käsitteli vastaukset
● pyöräilyolosuhteita, esim. koulujen pyöräparkkeja ja väyliä, koskevat vastaukset
toimitetaan Jyväskylän kaupunkirakennepalveluille, Jyväskylän Tilapalvelulle ja
Keski-Suomen ELY-keskukselle

3. Vastaajien määrä
Kyselyyn vastattiin yhteensä 19 koululta.
Kyselyyn vastanneita luokkia oli yhteensä ennätykselliset 60, joista
alakoululuokkia oli 40 ja yläkoululuokkia 20.
Kyselyyn vastaamisessa oli mukana kaikkiaan ennätykselliset 1120
Jyväskylän koulujen oppilasta.

4. Mitä kysyttiin
● Kuinka usein luokan oppilaat pyöräilevät koulumatkat sulan maan aikana,
entä talvisin?
● Miksi valitsette pyörällä kulkemisen?
● Jos jotkut teistä eivät pyöräile, niin miksi eivät?
● Miten lisäisitte pyörällä kulkemista kouluun?
● Onko luokalla ollut pyöräilyyn liittyvää opetusta?
● Onko koulussa ollut pyöräilyyn liittyviä tapahtumia?
○ Jos on ollut, niin millaista opetusta tai toimintaa järjestetty?
● Onko koulunne pihalla tai ympäristössä pyöräilyyn liittyviä ongelmakohtia?

5. Koulumatkapyöräilyn säännöllisyys / kaikki luokka-asteet
Kyselyyn vastanneista oppilaista sulan maan
(keväästä syksyyn) aikana päivittäin kouluun
pyöräilee 41,3 %. Vähintään viikoittain kouluun
pyöräilee 13,5 % oppilaista ja silloin tällöin 19,0 %.
26,2 % oppilaista ei pyöräile kouluun lainkaan.
Talvella päivittäin kouluun pyöräilee vain 5,8 %
vastanneista oppilaista. Vähintään kerran viikossa
talvella kouluun pyöräilee 3,5 %, ja silloin tällöin
pyöräilee 10,9 % oppilaista. Lähes 80% kyselyyn
vastanneista oppilaista ei pyöräile talvisin
koulumatkoja lainkaan.

6. Koulumatkapyöräilyn säännöllisyys / alakoulut
Kyselyyn vastanneista alakoulujen oppilaista sulan
maan (keväästä syksyyn) aikana päivittäin kouluun
pyöräilee 48,3 %. Vähintään viikoittain kouluun
pyöräilee 11,6 % oppilaista ja silloin tällöin 17,4 %.
22,7 % alakoulujen oppilaista ei pyöräile kouluun
lainkaan.
Talvella päivittäin kouluun pyöräilee 4,8 %
vastanneista alakoulujen oppilaista. Vähintään
kerran viikossa talvella kouluun pyöräilee 3,6 % ja
silloin tällöin pyöräilee 10,5 % oppilaista. Yli 80%
kyselyyn vastanneista alakoulujen oppilaista ei
pyöräile talvisin koulumatkoja lainkaan.

7. Koulumatkapyöräilyn säännöllisyys / yläkoulut
Kyselyyn vastanneista yläkoulujen oppilaista sulan
maan (keväästä syksyyn) aikana päivittäin kouluun
pyöräilee 25,9 %. Vähintään viikoittain kouluun
pyöräilee 16,9 % oppilaista ja silloin tällöin 22,7 %.
34,4 % oppilaista ei pyöräile kouluun lainkaan.
Talvella päivittäin kouluun pyöräilee 8,5 %
vastanneista yläkoulujen oppilaista. Vähintään
kerran viikossa talvella kouluun pyöräilee 3,2 % ja
silloin tällöin pyöräilee 11,7 % oppilaista. Lähes 80%
kyselyyn vastanneista oppilaista ei pyöräile talvisin
koulumatkoja lainkaan.

8. Koulumatkapyöräilyn säännöllisyys / alakoulut vs. yläkoulut
Alakoulut Yläkoulut

9. Koulumatkapyöräilyn säännöllisyys 2022–2024
* tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska vuonna 2024 mukana ovat myös yläkoululaiset
● vuoden 2023 tulokset
● vuoden 2022 tulokset

10. Pyöräilyopetus ja pyöräilytapahtumat koulussa
● kyselyyn vastanneista luokista 47 %:lla on kuluvana lukuvuotena ollut
pyöräilyyn liittyvää opetusta ja / tai pyöräilyyn liittyviä tapahtumia,
kuten:
○ pyöräilypäiviä -ja viikkoja
○ kypärätempaus
○ taitoajoratoja
○ pyörän tarkastuksia ja huoltoa
○ liikennesääntöopetusta
○ retkiä pyörillä
○ JYPSin koulukiertueelle osallistuminen
○ siirtymiä pyörällä esim. museoon tai kirjastoon
○ maastopyöräkisat
○ pyöräily valinnaisaineena

11. Pyöräilyopetus ja pyöräilytapahtumat kouluissa 2022–2024
* mukana myös yläkoululaiset
● vuoden 2023 tulokset
● vuoden 2022 tulokset

12. Miksi koulumatkat pyöräillään
Pyöräily on hauskaa
Mukavampaa ja nopeampaa
kuin kävely. Voi lähteä
myöhemmin kotoa ja saa
nukkua pidempään.
Herättää aamulla ja jaksaa
tunnilla paremmin
Ei tarvitse mennä
bussiaikataulujen mukaan ja
odotella bussia
Nopeaa ja helppoa
Voi kulkea kaverin kanssa
yhdessä
Ei ole vielä mopoa Liikunnan riemua, kunto
kasvaa ja saa hyötyliikuntaa
Vanhemmat eivät pysty
kuljettamaan autolla
Ei maksa
Koulumatka olisi liian pitkä kävellen

13. Miksi koulumatkoja ei pyöräillä
Ei ole nastarenkaita pyörässä
talveksi
Huono sää
Sähköpotkulaudalla/mopolla
pääsee nopeammin
Niin pitkä koulumatka, että
tarvitsee bussi -tai taksikyydin
Niin lyhyt koulumatka, että ei
ole hyötyä pyöräillä
Talvella on jäistä ja liukasta,
vaarallista ajaa pyörällä
Ei omista sopivaa pyörää,
pyörä on rikki tai vain toisen
vanhemman luona
Matka on liian vaarallinen
kulkea pyörällä, esim. kouluun
ei mene pyörätietä
Vanhemmat tai koulu eivät
anna pyöräillä
Talvella helpompi kävellä kuin
ajaa lumen seassa
Ei osaa ajaa pyörällä,
ei osaa käyttää lukkoa / jaksa
lukita pyörää
Tarvitaan lisää tietoa
liikennesäännöistä
Ei tykkää pyöräillä

14. Koulumatkaan ja koulun pihaan liittyviä ongelmakohtia
Ongelmat pyöräparkeissa:
- telineitä liian vähän
- ei runkolukitusmahdollisuutta
- pyörät ahtaasti telineissä (vaikea
saada oma pyörä pois)
- telineet liian matalia tai vääntyneet
niin ettei renkaat mahdu
- ei katoksia tai katos rikki
- ei talvikunnossapitoa
- ilkivaltaa ja jopa pyörien varastamista
Keliolosuhteet:
- jäätä talvella
- hiekoitushiekkaa keväällä
Huono näkyvyys, esim. puita
tai pensaita estämässä
näkyvyyttä
Matkalta puuttuu
pyöräteitä ja suojateitä
Vaarallisia
risteyksiä,
tienylityksiä tai
alamäkiä matkalla
Pyöräily koulun pihalla koulupäivän
aikana on kielletty, mutta
pyörätelineiden sijainti aiheuttaa
ongelmia sääntöön
Autojen suuret (yli)nopeudet
koulujen kohdalla
Huonossa
kunnossa olevat
tiet koulumatkalla
Itsekäs
liikennekulttuuri: ei
oteta muita
huomioon

15. Nostoja yksittäisten koulujen ongelmakohdista
Jokelan koulu: “Palokan S-marketin luona oleva alikulkutunneli: risteävää pyöräilyliikennettä ei voi havaita.
Peileistä voisi olla apua.”
Huhtasuon yhtenäiskoulu: “Kangasvuoren mäessä R-kioskin luona on vaarallisen korkeat lumipenkat ja
tuntuu, että pyöräilijä ei näe autoa tai auto ei näe pyöräilijää.“ ja “Suluntien kiertoliittymä on haastava pienille
pyöräilijöille.”
Keltinmäen koulu: “Mäyrämäeltä ja Mustalammelta Keltinmäen kouluun tultaessa Kotasenpolun pyörätien
alamaki on jyrkkä ja sen ja Vahverontien risteys on todella vaarallinen. Osa oppilaista käyttää korvaavia reittejä,
mutta osa ajaa tästä ja aivan liian kovaa ja rinnakkain.”
Keljonkankaan yhtenäiskoulu, Aapistie: “Autot menevät holtittomasti suojateiden kohdalla Sysmäläntien ja
Keljonrannan välisessä risteyksessä. Näkyvyys suojatielle käydessä on huono Vanhatien ja Välitien risteyksessä.
Näkyvyys on suojatielle käydessä huono ja lisäksi autot ajavat liian kovaa Sääksvuorentien ja Kotiliedenkadun
risteyksessä.” Lisäksi “Koulun lähellä moni pyöräilee Hietatietä, jossa ei ole erikseen erotettu
kevyenliikenteenväylää” ja “Keljonkankaan liikennevaloissa vaikeuksia havaita kaikkia autoja. Teljintien
alamäestä käännyttäessä hiekkatielle vaarallinen paikka.”

16. …nostot jatkuvat…
Oravasaaren koulu: “Pyörätie puuttuu Laajarannasta Oravasaareen että oppilaat pääsisivät kulkemaan eikä
tarvitsisi koulukuljetusta. Miksei pyörätie Toivakkaan asti!?”
Muuratsalon päiväkotikoulu: “Muuratsalon koululta Saaritiellä Lehtisaaren suuntaan heti ensimmäinen ja
toinen risteys vasemmalta ovat haasteellisia. Pyöräilijä joutuu hidastamaan vauhtia, jotta näkee, tuleeko autoja.
Puut estävät näkyvyyttä. Myös Kontinpohjasta lähdettäessä Rengaskadun ja AlvarAallon tien rieteyksissä
suojateiden luona puut estävät näkyvyyttä.”
Nenäinniemen päiväkotikoulu: “Suojatie puuttuu koululta Hauhontielle.”
Savulahden päiväkotikoulu: “Liitokuja vaarallinen: jyrkkä mäki, ei näe kunnolla joka suuntaan, Ruokkeentie
vaarallinen: ei pyörätietä!”
Tikkakosken yhtenäiskoulu: “Tikkakoskentie on varsin vauhdikas eikä siinä ole hidastetöyssyjä. Moni oppilas
joutuu ylittämään tien, kun tulee kouluun. S-Marketin risteys ja Tikansalontien risteys tuntuvat oppilaista
vaarallisilta. Liikennevalot S-Marketin risteyksessä tai hidasteet lisäivät turvallisuuta.” ja “Jyrkkä alamäki, jonka
päässä kaksi mutkaa ja heti suojatie Tikkakosken helluntaiseurakunnan läheisyydessä.”
Vaajakosken yhtenäiskoulu: “Kivilammentien isossa mutkassa pensaita ja puita haittaamassa näkyvyyttä.
Rahkosentien kohdalla Leppävedentietä ylitettäessä myös huono näkyvyys pensaiden vuoksi.”

17. Ideoita koulumatkapyöräilyn lisäämiseen
Koulu tukisi pyörällä
kouluun tulemista
Pyöräteiden rakentaminen ja
kunnossapidon lisääminen, jotta
koulumatka olisi turvallinen ja
helppo kulkea pyörällä
Pyöräretket ja retkimatkat
pyörillä. Pyöräilyn harjoittelu
koulussa.
Koulu alkaisi aamulla
myöhemmin → ehtisi
pyörällä
Paremmat pyöräparkit
Teiden auraaminen
aamulla, jotta pyörällä
kulkemisen voisi valita
myös talvella
Palkinnot pyörällä
kulkemisesta
Kulkemalla kiertoreittiä,
jos suorin reitti on
vaarallinen
Pyöräilypäiviä -viikkoja ja
-tunteja kouluun
Kaupunki lahjoittaisi
nastarenkaat talveksi
Kilpailut (esim. mikä luokka
liikkuu eniten lihasvoimin)
Infot ja tietoiskut
pyöräilyn hyödyistä

18. Kiitos!