1. Tässäkö on terveydenhuollon tulevaisuus?
Älykkäitä palvelujärjestelmiä hyödyntävät digitaaliset sairaalat ovat terveydenhuollon tulevaisuuden
suunta. Mitä tämä kehitys tarkoittaa terveyspalvelujen ammattilaisille ja kuluttajille?
Nopeasti kehittyvä teknologia muuttaa Suomen infrastruktuuria jatkuvasti modernimpaan suuntaan.
IT-yritykset kehittävät ahkerasti uusia tieto- ja palvelujärjestelmiä, joiden tarkoituksena on virtaviivaistaa
virastojen toimintaa, karsia palveluiden kustannuksia ja tehostaa ihmisten tyytyväisyyttä omiin
asiakaskokemuksiinsa.
Digitaalisuus on tulossa kovaa vauhtia myös terveydenhuoltoon. Erilaiset terveysaiheiset
mobiilisovellukset edustavat terveysteknologian näkyvintä kärkeä, mutta uutta tekniikkaa kehitetään
koko ajan myös suurempiin tarkoituksiin.
Terveydenhuollon kasvavat kustannukset ovat nostaneet esille monia vaikeita kysymyksiä. Miten
resurssit riittävät tulevaisuudessa? Kuinka huolehdimme potilaiden turvallisuudesta? Miten voimme
pitää palveluiden tason korkeana?
Schneider Electronicin terveyspalveluiden ratkaisujen yksikön varapresidentti ​Michael Sullivanin​mukaan
kaikkiin näihin ongelmiin on selkeä ja looginen ratkaisu – digitaaliset sairaalat.
­ Tärkein syy investoida digitaalisiin sairaaloihin olisi tehokkuuden lisääminen ja kulujen
vähentäminen. Toiseksi tärkeimpänä tulee toiminnan laadun nostaminen, sekä asiakkaille
että henkilökunnalle. Digitaaliset sairaalat ovat älykkäitä, integroituja laitoksia, joilla on kyky
tehdä kaikki nämä asiat. Tiivistettynä on kyse kustannustehokkuudesta, potilaiden
turvallisuudesta ja potilaiden asiakaskokemuksesta, Sullivan valottaa.
Digitaaliset sairaalat ovat kehittyneitä hoitolaitoksia, joissa älykkäät palvelujärjestelmät ja ohjelmistot
seuraavat yhteistyössä toiminnan tehokkuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta.
Järjestelmät tarjoavat henkilökunnalle jatkuvasti hyödyllistä tietoa toiminnan tilasta. Jos jossakin
laitoksen toiminnossa tapahtuu virhe tai häiriö, lähtee siitä välittömästi tieto oikealle taholle.
Tietoa analysoimalla sairaalan johto voi kehittää jatkuvasti sairaalan palveluita entistä tehokkaammiksi ja
laadukkaimmiksi.
Potilaat taas voivat vaikuttaa omaan viihtyvyyteensä esimerkiksi hallitsemalla huoneensa lämpötilaa tai
valaistusta mobiililaitteellaan.
Ei muutosta ilman haasteita
Vaikka monet ottavatkin digitaalisen kehityksen mielellään vastaan, kaikki eivät ole samaa mieltä. Aina
löytyy ihmisiä, joiden mielestä vanhassa on vara parempi.
­ Haasteita tulee totta kai aina vastaan, kun terveydenhuoltojärjestelmä siirtyy kohti
digitalisaatiota. Tässähän on kyseessä digitaalinen infrastruktuuri, joka edustaa käytännössä
täysin uutta aikakautta, Sullivan kertoo.
Kehityksen tulisikin lähteä Sullivanin mukaan lähteä mahdollisimman ylhäältä. Jos sairaaloiden johtajat
eivät ymmärrä, mitä etuja digitaaliset järjestelmät tarjoavat, on uudistuksia vaikea lähteä viemään kohti
suorittavaa porrasta.
­ Tärkeimpiä tekijöitä ovat kuitenkin sairaaloiden johtajat, joiden tulee kyetä näkemään, mitä
etuja digitalisaatio tarjoaa sairaaloille kolmen, viiden, kymmenen tai jopa 20 vuoden sisällä.

2. Jos he jättävät uuden sairaalan pystyttämisen arkkitehtien, suunnittelijoiden ja
rakennusliikkeen vastuulle, he eivät saa muuta kuin rakennuksen. Heille jää vain resursseja ja
järjestelmiä, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa millään älykkäällä tavalla.
Sairaaloiden toiminnassa kenties tärkeintä on ruohonjuuritason eli hoitotyötä tekevän henkilökunnan
toiminta. Sullivan myöntää, että joskus erityisesti lääkäreillä on vaikeuksia omaksua uutta teknologiaa
työympäristöönsä.
­ Sairaaloiden hierarkian rakenteet voivat olla usein sellaisia, että on erittäin vaikea saada
kaikkia liikkumaan samaan suuntaan. Aina löytyy joitain henkilöitä, jotka eivät ole samaa
mieltä kehityksen suunnasta. Lääkäreiden kanssa tulee vastaan usein myös toinen haaste. He
haluavat olla asiantuntijoita ja saattavat tuntea olonsa epämukavaksi, jos he joutuvat
toimimaan oman asiantuntemuksensa ulkopuolella.
Sulllivan muistuttaa, että kenelläkään ei ole syytä huolestua teknisestä kehityksestä. Sairaalan
henkilökunnan ei tarvitse hetkessä ryhtyä digipalvelujen asiantuntijaksi.
­ Emme odota, että sairaaloiden johtajatkaan olisivat asiantuntijoita näissä uusissa
teknologioissa. Heidän tulee olla asiantuntijoita vain siinä, millainen visio heillä on
sairaalalleen ja millaisia järjestelmiä he haluaisivat ottaa käyttöön. Me tuomme sitten oman
asiantuntijoiden armeijamme, joka huolehtii kaikesta muusta. He osaavat suunnitella ja
integroida nämä järjestelmät, jotka sairaala haluaisi käyttöönsä.
Kolme merkittävää etua asiakkaille
Terveydenhuollon digitalisaation on tarkoitus kehittää palveluja kaikin puolin laadukkaampaan suuntaan.
Miten tämä näkyy kuluttajan arjessa?
Sairaaloiden asiakkaat tulevat näkemään kolme selvää hyötyä, Sullivan vakuuttaa.
­ Kun ajatellaan terveydenhuollon ja sairaaloiden asiakkaita, kuvaan tulevat kolme merkittävää
tekijää. Ensimmäisenä tulee asiakaskokemus ja potilaan tyytyväisyys palveluihin. Toisena on
potilaan turvallisuus. Kolmas asia on taas sellainen, mitä monet eivät huomaa ajatellakaan.
Se on kustannustehokkuus. Vaikka tavalliset ihmiset eivät näekään sitä suoraan veroissaan,
he saavat enemmän samaan hintaan.
Sullivan pureutuu pintaa syvemmälle.
­ Aloitetaanpa potilaan asiakaskokemuksesta. Sairaalan tehokkuus voi näkyä odotusaulan ja
päivystyksen toiminnan sujuvuudessa sekä siinä, kuinka hyvin asiakas voi pysyä kärryillä siitä,
mitä sairaalassa tapahtuu.
Asiakaskokemuksen laatua lisää se, miten potilas voi vaikuttaa viihtyvyyteensä, Sullivan kertoo. Tässä
vaiheessa älykkäästi integroitujen järjestelmien edut näkyvät parhaiten.
­ Kaikki tietävät, että sairaalaan joutuminen on stressaavaa. Olet tottunut olemaan kotonasi,
jossa voit itse hallita ympäristöäsi. Yhtäkkiä sairaalassa määrätään, milloin täytyy syödä ja
herätä. Tällainen voi aiheuttaa stressiä, joka taas vaikeuttaa paranemista. Jos et pysty
paranemaan, joudut olemaan sairaalassa pitempään. Kaiken lisäksi olet silloin suuremmassa
riskissä siihen, että sinulle tapahtuu jotain ikävää, kuten vaikka jokin sairaalabakteeri.
Digitaalisesti älykkäässä sairaalassa annamme ympäristön hallinnan takaisin potilaalle.

3. ­ Lähes kaikilla on jokin oma mobiililaite, kuten puhelin tai tabletti. Meidän järjestelmämme
antaa heille mahdollisuuden hallita oman huoneensa valoja, sälekaihtimia, verhoja,
televisiota ja lämpötilaa. Näin asiakas ei joudu vaivaamaan kaikessa henkilökuntaa, ja hänellä
on paljon viihtyisämpi olo. Tämä voi vähentää stressiä selvästi, Sullivan kehuu.
Turvallisuus edellä
Digitaalista sairaalaa suunniteltaessa kiinnitetään yleensä paljon huomiota potilaiden turvallisuuteen.
Sairaaloissa tapahtuvat tapaturmat ovat yksi viidestä maailman johtavasta kuolinsyystä.
Potilaiden turvallisuus on Maailman terveysjärjestön WHO:n tärkein päämäärä kaikista asioista, joita
sairaalassa tapahtuu.
Sen todennäköisyys, että sairaalassa sattuu jokin tapaturma on jopa yksi kymmenestä. Lentokoneessa
sama todennäköisyys on vain yksi miljoonasta.
Mistä tämä ero sitten johtuu? Sullivanin mukaan tärkein syy on ihmisten tekemät virheet.
­ Yksi merkittävä asia on kuitenkin se, että kun meillä on kova stressi ja kiire, sivuutamme
muita pienempiä asioita ja keskitymme vain yhteen ongelmaan. Kun jätämme nämä muut
ongelmat sivuun, tapahtuu aina jotakin virheitä.
Digitaalisessa sairaalassa automaattiset järjestelmät seuraavat kaikkea toimintaa ja huolehtivat siitä,
ettei virheitä tapahdu.
­ Lentokoneet toimivat täysin samalla tavalla. Kone ei lähde edes portilta, jos automaattinen
järjestelmä ilmoittaa virheestä. Huoltohenkilökunta saattaa olla stressaantunut ja kiireinen,
jonka vuoksi heiltä voisivat mennä tällaiset viat ohi lentokoneen tarkastuksessa.
Lentokoneissa on paljon hienostunutta tekniikkaa ja kehittynyttä laitteistoa, kuten monissa
sairaaloissakin. Niissä on kuitenkin se ero, että lentokoneen järjestelmät on suunniteltu
toimimaan älykkäämmällä tavalla. Ne osaavat seurata koneen kuntoa ja tilaa sekä ilmoittaa
niistä oikeille tahoille automaattisesti, Sullivan havainnollistaa.
Sullivan lisää, että sairaaloiden IT-järjestelmät ovat valitettavan usein kuin spagettia. Ne koostuvat
sekalaisista ohjelmistoista, jotka eivät voi keskustella keskenään.
Kun järjestelmä seuraa kaikkia prosesseja, potilas on paljon paremmin turvassa hoitovirheitä, sairaalan
toiminnan häiriöiltä ja muilta turvallisuusriskeiltä.
Enemmän tehoa samaa rahaa vastaan
Nykyajan tiukassa taloustilanteessa kustannustehokkuus on valtion ja kuntien toiminnan kulmakivi.
Terveydenhuollon kustannusten taittaminen on vaikea tehtävä, mutta Michael Sullivanin mukaan
terveydenhuollon digitalisoituminen vastaa siihen helposti.
­ Ihmiset eivät yleensä tajua, kuinka paljon terveydenhuollon digitalisaatio voi vaikuttaa heidän
veroihinsa seuraavan 20 vuoden aikana. Kun väestö vanhenee ja terveyspalvelut
kuormittuvat entisestään, valtiolla on vaikeuksia kustantaa kaikki nämä vaikutukset. Jos
emme löydä tapaa, jolla saamme terveydenhuollon kustannuksia alas, näet sen veroissasi.
Digitaaliset sairaalat ovat paljon kustannustehokkaampia, jonka vuoksi ne voisivat taittaa
tämän kasvavien kulujen käyrän taas alaspäin, Sullivan valistaa.

4. Tässä vaiheessa herää kysymys. Laskeeko terveydenhuollon digitalisoituminen veroja?
­ Digitaalinen kehitys laskee veroja itse asiassa jopa vuosittain, mutta tässä puhutaan
korkeintaan aivan muutaman desimaalin muutoksista. Sitä tärkeämpi asia on kuitenkin se,
että digitaaliset sairaalat tarjoavat samaa kustannusta vastaan paljon laadukkaampia ja
turvallisempia palveluja. Jos emme tähtäisi kohti digitaalisia sairaaloita, terveydenhuollon
kustannukset kasvaisivat kokoajan entisestään, Sullivan tähdentää.
Rajattomat mahdollisuudet
Kuten kaikilla muillakin aloilla, terveydenhuollossa tavoitellaan jatkuvasti uusia innovaatioita. Sullivan
kehuu, että tulevaisuuden mahdollisuudet ovat täysin rajattomat.
­ Innovaatioilla ei ole rajoja. Kyse on lähinnä siitä, millaisia ideoita alan ihmiset keksivät.
Parasta on kuitenkin se, että kaikenlaiset uudet ideat ja innovatiiviset toimintamallit voidaan
toteuttaa digitaalisten sairaaloiden resurssien avulla. Digitalisaatio tarjoaa työkalulaatikon,
jolla nämä ideat voidaan panna käytäntöön. Kun älykkäät järjestelmät välittävät jatkuvasti
hyödyllistä informaatiota toisilleen, voidaan saada helposti aikaan jopa isojakin muutoksia.
Juttu pohjautuu Sullivanin haastatteluun ja esitykseen MediCongress Oulu 2015 -tapahtumassa.