SlideShare a Scribd company logo
1 of 36
Download to read offline
PYÖRÄILYN TURVALLISUUS SUOMESSA
Martti Tulenheimo


Turvallista
fi
llarointia
-webinaari, 9.5.2022
– Liikenneturvallisuusstrategian luonnos
"Py
ö
r
ä
ilyn edist
ä
misess
ä
tulee ottaa huomioon useita
eri n
ä
k
ö
kulmia ja osa-alueita, mutta keskeist
ä
on
huomioida ihmiset ja heid
ä
n liikkumistarpeensa.”
3
Tärkeimmät strategiset kysymykset
• Infrastruktuuri

• Risteysturvallisuus

• Liikenteen nopeudet
4
5
6
7
Tärkeimmät strategiset kysymykset
• Risteysturvallisuus

• Liikenteen nopeudet
8
PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA:
RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS
• Polkupyörällä liikkuvien onnettomuuksiin johtaa useissa
tapauksissa vaarallinen katuinfra, kuten huonosti
suunnitellut risteykset ja liikennevalot.

• Vaarallisten risteyksien yleisenä ongelmana on, että
risteyksen rakenne ei viesti riittävästi siitä, kenen on
väistettävä.

• Tämä johtaa siihen että syntyy tarpeettomia vaaratilanteita
ja kolareita, joissa pyöräilijä on hengenvaarassa.
9
PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA:
RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS
• Pyöräilijäkuolemista kaksi kolmesta ja
loukkaantumisista 90 % tapahtuu taajamissa.

• Peräti 82,5 % poliisin tietoon tulleista
henkilövahinkoihin johtaneista pyöräliikenteen
onnettomuuksista tapahtui vuosina 2003–2020
risteyksissä – ja ainoastaan 17,5 % muualla
kuin risteyksissä.
10
PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA:
RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS
• Kontrasti autoliikenteeseen nähden on karmaiseva. Vain 26,7 %
poliisin tietoon tulleista henkilöauton kuljettajan tai matkustajan
henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista tapahtui vuosina
2003–2020 risteyksissä, mutta pyöräliikenteen kohdalla 82,5 %.

• Sama toisinpäin: pyöräliikenteen osalta vain 17,5 % poliisin
tietoon tulevista henkilövahinkoon johtavista onnettomuuksista ei
tapahdu risteyksissä – mutta henkilöauton kuljettajan tai
matkustajan henkilövahinkojen kohdalla kolme neljästä (73,3 %)
onnettomuudesta tapahtuu muualla kuin risteyksessä. Asetelma
on tyrmistyttävä.
11
PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA:
RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS
• Lievästi kärjistäen voidaan siis sanoa, että samalla, kun
Suomessa on onnistuttu kiitettävästi tekemään
risteyksistä varsin turvallisia henkilöautolla kulkeville,
risteykset ovat edelleenkin pahimmillaan surmanloukkuja
pyörällä, jalan ja potkulaudalla liikkuville.

• Risteys ja suojatie ovat tie- ja katuliikenneympäristön
ylivoimaisesti vaarallisimmat paikat muutoin kuin autolla
kuljettaessa.
12
13
g u u
14
15
Tärkeimmät strategiset kysymykset
• Liikenteen nopeudet
16
17
18
19
PLUSSA+


VISIO
20
21
Nollavisiosta plussavisioon: liikenteen
terveysvaikutusten huomiointi
• Pyöräilykuntien verkosto on useissa yhteyksissä
korostanut, että suomalaista liikenneturvallisuutta
ohjaavaksi visioksi tulee päivittää ns.
“nollavision” sijaan tieliikenteen plussavisio, joka
on esitelty tarkemmin esimerkiksi voimassa
olevassa valtakunnallisessa Kävelyn ja pyöräilyn
edistämisohjelmassa (Liikenne- ja
viestintäministeriön julkaisuja 5/2018).
22
Nollavisiosta plussavisioon: liikenteen
terveysvaikutusten huomiointi
• Plussavisio pyrkii nollavision tapaan vähentämään
liikenteessä vakavasti vammautuneiden ja kuolleiden
määrät nollaan.

• Samalla plussavisio sisältää nollavisiosta poiketen
toimenpiteitä, joilla kävelyn ja pyöräliikenteen määrää
nostetaan merkittävästi – ja siten yhtäaikaisesti myös
kansanterveys paranee aktiivisten liikkumismuotojen
lisääntymisen myötä.
23
Nollavisiosta plussavisioon: liikenteen
terveysvaikutusten huomiointi
• Niinpä turvallisuuden nimissä tehdyt toimenpiteet eivät
saa koskaan johtaa pyöräliikenteen vähenemiseen tai
pyöräliikenteen sujuvuuden heikentymiseen.

• Esimerkiksi vaikkapa työmaiden turvallisuuden
parantamiseksi käytetyt ratkaisut usein tosiasiallisesti
heikentävät niin pyöräliikenteen kuin kävelyn sujuvuutta
merkittävästi, pahimmillaan monen vuoden ajan.
Kuolemaan johtaneet pyöräliikenteen
onnettomuudet Suomessa 1991–2021
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021*
Lähde: Tilastokeskus
?
Kuvaaja: Martti Tulenheimo
24
25
Kohti nollavisiota
• Pyöräliikenteen kuolemantapauksia on onnistuttu
25 vuodessa vähentämään 65,8 %.

• EU:n välitavoite: puolittaa liikennekuolemat ja
vakavat loukkaantumiset vuoteen 2030 mennessä.

• Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin sataa
kuolemaa ja 450 vakavaa loukkaantumista
vuodessa.
26
Kohti nollavisiota
• Silti liikenteessä niin pyörällä kuin jalan
liikkuvan kannalta suurimmat riskit ovat yhä
puutteellinen infrastruktuuri ja autojen
liialliset nopeudet kaupungeissa.

• Saammeko 2020-luvulla painettua ensi kertaa
sataan vuoteen kaikki liikennekuolemat
lähemmäs 100:aa tapausta kuin 200:aa?
27
Liikenneturvallisuuden yleiskuva:
parempaan suuntaan mennään
• 100 vuoden aikana kuollut lähes 50 000
ihmistä tieliikenneonnettomuuksissa ja
loukkaantunut useita satoja tuhansia.

• Aikajaksolla 1931–2020 tieliikenne vei
hengen 45 000 suomalaiselta.

• Synkin vuosikymmen oli 1964–73,
jolloin joka vuosi keskimäärin 1047
ihmistä kuoli liikenteessä ja jopa 15 000
loukkaantui.
28
1970-luvun kriisistä nykypäivään
• Huippu saavutettiin vuonna 1972, jolloin 1156 suomalaista menetti
liikenteessä henkensä ja 16 000 loukkaantui. Kulma kääntyi syksyllä
1973.

• Silloin iski ensimmäinen öljykriisi, jonka taustalla oli sota Israelin ja
arabimaiden välillä.

• Öljykriisi nosti polttoaineiden hinnat pilviin ja taittoi utopian autoilun
täysin rajoittamattomasta kasvusta.

• Kriisi ravisteli myös sosiaalisesti. Ympäri Eurooppaa havahduttiin 25
vuotta kestäneen suitsimattoman liikenteen ajanjakson seurauksiin.
29
Nykytilanne
• Nykyään liikennekuolemia tapahtuu onneksi
enää noin 1/5 vuoden 1972 määrästä.

• Tieliikenteessä loukkaantuu yhä silti keskimäärin
5000 suomalaista vuodessa.

• Heistä 830–960 loukkaantuu vakavasti
sairaaloiden ja poliisin tilastojen yhdistämiseen
perustuen.
LYHYT


KATSAUS


PYÖRÄLIIKENTEEN
INVESTOINTEIHIN
30
0
15
30
45
60
2017 2018 2019 2020 2021
Investoinnit pyöräväyliin Oulussa, Helsingissä ja Joensuussa

(euroa asukasta kohti)
€/as.
Lähteet: Helsingin, Oulun ja Joensuun kaupungit
Oulu
Helsinki
Joensuu
31
2
4
6
8
10
12
2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021
Lähde: Helsingin kaupunki.
Pyöräliikenteen kulkutapaosuus (%)
Helsingissä 2007–2021
32
10
20
30
40
2007 2010 2013 2016 2019 2022** 2025**
€ / asukas, pyöräväylät
Investoinnit pyöräväyliin euroina
asukasta kohti Helsingissä 2007–2024
€
Lähde: Helsingin kaupungin tilinpäätökset 2011–2020.
*Talousarvio 2021. **Investointiohjelma 2022–2031.
33
0
50
100
150
200
250
300
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
€ / asukas, pyöräväylät
€ / asukas, muut katuinvestoinnit kuin pyöräväylät
Lähde: Helsingin kaupungin tilinpäätökset 2011–2020.
Katuinvestoinnit euroina asukasta kohti

Helsingissä 2011–2020
€
34
8,5 %
Pyöräväylät 95 M €
Muut investoinnit 1 026 M €
Investoinnit katurakentamiseen
Helsingissä 2011–2020
Katurakentaminen yhteensä:
1 120 775 000 euroa.
Lähde: Helsingin kaupungin tilinpäätökset 2011–2020.
35
Yhteystiedot


Martti Tulenheimo


erityisasiantuntija


041-538 9495


martti.tulenheimo@poljin.
f
KIITOS!

More Related Content

More from Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

More from Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry (20)

Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtumaNordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
Nordic Gravel Series Jyväskylä 29.7.2023 – sorapyöräilyn SM- ja PM-tapahtuma
 
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailustaPyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
Pyöräily Laukaassa – kuulumisia pyöräreiteistä ja pyörämatkailusta
 
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-SuomessaHiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
Hiekkateiden hurmaa -gravelpyöräilyhanke Keski-Suomessa
 
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
130 km maastopyöräilyreittejä Saarijärvelle – Luonnosta hyvinvointia ja yhden...
 
Pyörävaellusreitit Suomessa
Pyörävaellusreitit SuomessaPyörävaellusreitit Suomessa
Pyörävaellusreitit Suomessa
 
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelmaJyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
Jyväskylän Jyväskylän kaupungin liikkumisohjelma
 
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvaSeudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
Seudullinen pyöräliikenteen pääverkko – Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva
 
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
Fillarilla kouluun? – koulumatkapyöräilyn suosio ja haasteet lasten näkökulma...
 
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen VaasassaKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Vaasassa
 
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköintiJyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
Jyväskylän pyöräreitit ja pyöräpysäköinti
 
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumisetValtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
Valtakunnalliset pyörällä kulkemisen edistämisen kuulumiset
 
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannaltaKaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
Kaupunkisuunnittelu lasten ja nuorten kannalta
 
Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Millainen on hyvä pyörä lapselle?Millainen on hyvä pyörä lapselle?
Millainen on hyvä pyörä lapselle?
 
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikkaLapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
Lapsille ja nuorille suunnattu pyöräilyharrastuspaikka
 
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk..."Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
"Ajan mielummin sähköpyörällä kuin skoballa" – kokemuksia nuorten sähköpyöräk...
 
Pyöräily osana koulun arkea Jyväskylän Lohikoskella
Pyöräily osana koulun arkea Jyväskylän LohikoskellaPyöräily osana koulun arkea Jyväskylän Lohikoskella
Pyöräily osana koulun arkea Jyväskylän Lohikoskella
 
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyt 2021–2022
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyt 2021–2022Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyt 2021–2022
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyt 2021–2022
 
Maastis-maastopyöräilyreitin edistäminen
Maastis-maastopyöräilyreitin edistäminenMaastis-maastopyöräilyreitin edistäminen
Maastis-maastopyöräilyreitin edistäminen
 
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyn 2022 tulokset
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyn 2022 tuloksetJyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyn 2022 tulokset
Jyväskylän alakoululuokkien pyöräilykyselyn 2022 tulokset
 
Maastopyöräily Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissa
Maastopyöräily Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissaMaastopyöräily Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissa
Maastopyöräily Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissa
 

Recently uploaded

Recently uploaded (17)

STM valmiusseminaari 26-04-2024 JUURIKKALA Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjes...
STM valmiusseminaari 26-04-2024 JUURIKKALA Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjes...STM valmiusseminaari 26-04-2024 JUURIKKALA Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjes...
STM valmiusseminaari 26-04-2024 JUURIKKALA Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjes...
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 LAMPILINNA THL Hyvinvointialueiden kansalline...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 LAMPILINNA THL Hyvinvointialueiden kansalline...STM valmiusseminaari 25-04-2024 LAMPILINNA THL Hyvinvointialueiden kansalline...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 LAMPILINNA THL Hyvinvointialueiden kansalline...
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 PAPUNEN Sote-järjestämislain muutos - valmius...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 PAPUNEN Sote-järjestämislain muutos - valmius...STM valmiusseminaari 25-04-2024 PAPUNEN Sote-järjestämislain muutos - valmius...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 PAPUNEN Sote-järjestämislain muutos - valmius...
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 HAKALA CER-direktiivi.pdf
STM valmiusseminaari 25-04-2024 HAKALA CER-direktiivi.pdfSTM valmiusseminaari 25-04-2024 HAKALA CER-direktiivi.pdf
STM valmiusseminaari 25-04-2024 HAKALA CER-direktiivi.pdf
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 SNELLMAN Näkökulmia hyvinvointialueohjaukseen...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 SNELLMAN Näkökulmia hyvinvointialueohjaukseen...STM valmiusseminaari 25-04-2024 SNELLMAN Näkökulmia hyvinvointialueohjaukseen...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 SNELLMAN Näkökulmia hyvinvointialueohjaukseen...
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 AHONEN Näkökulmia hyvinvointialueiden ohjauks...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 AHONEN Näkökulmia hyvinvointialueiden ohjauks...STM valmiusseminaari 25-04-2024 AHONEN Näkökulmia hyvinvointialueiden ohjauks...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 AHONEN Näkökulmia hyvinvointialueiden ohjauks...
 
STM valmiusseminaari 26-04-2024 SAARI Laajamittaisen maahantulon toimintaympä...
STM valmiusseminaari 26-04-2024 SAARI Laajamittaisen maahantulon toimintaympä...STM valmiusseminaari 26-04-2024 SAARI Laajamittaisen maahantulon toimintaympä...
STM valmiusseminaari 26-04-2024 SAARI Laajamittaisen maahantulon toimintaympä...
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 TULOKAS Sosiaali- ja terveydenhuollon varautu...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 TULOKAS Sosiaali- ja terveydenhuollon varautu...STM valmiusseminaari 25-04-2024 TULOKAS Sosiaali- ja terveydenhuollon varautu...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 TULOKAS Sosiaali- ja terveydenhuollon varautu...
 
STM valmiusseminaari 26-04-2024 HEIKKILÄ SPR Varautuminen laajamittaiseen maa...
STM valmiusseminaari 26-04-2024 HEIKKILÄ SPR Varautuminen laajamittaiseen maa...STM valmiusseminaari 26-04-2024 HEIKKILÄ SPR Varautuminen laajamittaiseen maa...
STM valmiusseminaari 26-04-2024 HEIKKILÄ SPR Varautuminen laajamittaiseen maa...
 
STM valmiusseminaari 26-04-2024 RVL Laajamittaisen maahantulon hallinta.pptx
STM valmiusseminaari 26-04-2024 RVL Laajamittaisen maahantulon hallinta.pptxSTM valmiusseminaari 26-04-2024 RVL Laajamittaisen maahantulon hallinta.pptx
STM valmiusseminaari 26-04-2024 RVL Laajamittaisen maahantulon hallinta.pptx
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 KORHONEN Varautumisen lainsäädännön kehittämi...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 KORHONEN Varautumisen lainsäädännön kehittämi...STM valmiusseminaari 25-04-2024 KORHONEN Varautumisen lainsäädännön kehittämi...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 KORHONEN Varautumisen lainsäädännön kehittämi...
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 SATAKUNTA Maakunnan yhteinen tilannekeskus Sa...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 SATAKUNTA Maakunnan yhteinen tilannekeskus Sa...STM valmiusseminaari 25-04-2024 SATAKUNTA Maakunnan yhteinen tilannekeskus Sa...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 SATAKUNTA Maakunnan yhteinen tilannekeskus Sa...
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 ULANDER Soten valmiussuunnittelusta.pptx
STM valmiusseminaari 25-04-2024 ULANDER Soten valmiussuunnittelusta.pptxSTM valmiusseminaari 25-04-2024 ULANDER Soten valmiussuunnittelusta.pptx
STM valmiusseminaari 25-04-2024 ULANDER Soten valmiussuunnittelusta.pptx
 
STM valmiusseminaari 26-04-2024 VÄÄTÄMÖINEN Maahantulo valmius.pdf
STM valmiusseminaari 26-04-2024 VÄÄTÄMÖINEN Maahantulo valmius.pdfSTM valmiusseminaari 26-04-2024 VÄÄTÄMÖINEN Maahantulo valmius.pdf
STM valmiusseminaari 26-04-2024 VÄÄTÄMÖINEN Maahantulo valmius.pdf
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 HYVÖNEN Valmiuskeskus ja verkostot - Käytännö...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 HYVÖNEN Valmiuskeskus ja verkostot - Käytännö...STM valmiusseminaari 25-04-2024 HYVÖNEN Valmiuskeskus ja verkostot - Käytännö...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 HYVÖNEN Valmiuskeskus ja verkostot - Käytännö...
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 LOKKA Eloisa valmiussuunnittelu.pptx
STM valmiusseminaari 25-04-2024 LOKKA Eloisa valmiussuunnittelu.pptxSTM valmiusseminaari 25-04-2024 LOKKA Eloisa valmiussuunnittelu.pptx
STM valmiusseminaari 25-04-2024 LOKKA Eloisa valmiussuunnittelu.pptx
 
STM valmiusseminaari 25-04-2024 BLANCO SEQUEIROS Näkökulmia hyvinvointialueid...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 BLANCO SEQUEIROS Näkökulmia hyvinvointialueid...STM valmiusseminaari 25-04-2024 BLANCO SEQUEIROS Näkökulmia hyvinvointialueid...
STM valmiusseminaari 25-04-2024 BLANCO SEQUEIROS Näkökulmia hyvinvointialueid...
 

Pyöräilyn turvallisuus Suomessa

  • 1. PYÖRÄILYN TURVALLISUUS SUOMESSA Martti Tulenheimo Turvallista fi llarointia -webinaari, 9.5.2022
  • 2. – Liikenneturvallisuusstrategian luonnos "Py ö r ä ilyn edist ä misess ä tulee ottaa huomioon useita eri n ä k ö kulmia ja osa-alueita, mutta keskeist ä on huomioida ihmiset ja heid ä n liikkumistarpeensa.”
  • 3. 3 Tärkeimmät strategiset kysymykset • Infrastruktuuri • Risteysturvallisuus • Liikenteen nopeudet
  • 4. 4
  • 5. 5
  • 6. 6
  • 7. 7 Tärkeimmät strategiset kysymykset • Risteysturvallisuus • Liikenteen nopeudet
  • 8. 8 PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA: RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS • Polkupyörällä liikkuvien onnettomuuksiin johtaa useissa tapauksissa vaarallinen katuinfra, kuten huonosti suunnitellut risteykset ja liikennevalot. • Vaarallisten risteyksien yleisenä ongelmana on, että risteyksen rakenne ei viesti riittävästi siitä, kenen on väistettävä. • Tämä johtaa siihen että syntyy tarpeettomia vaaratilanteita ja kolareita, joissa pyöräilijä on hengenvaarassa.
  • 9. 9 PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA: RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS • Pyöräilijäkuolemista kaksi kolmesta ja loukkaantumisista 90 % tapahtuu taajamissa. • Peräti 82,5 % poliisin tietoon tulleista henkilövahinkoihin johtaneista pyöräliikenteen onnettomuuksista tapahtui vuosina 2003–2020 risteyksissä – ja ainoastaan 17,5 % muualla kuin risteyksissä.
  • 10. 10 PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA: RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS • Kontrasti autoliikenteeseen nähden on karmaiseva. Vain 26,7 % poliisin tietoon tulleista henkilöauton kuljettajan tai matkustajan henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista tapahtui vuosina 2003–2020 risteyksissä, mutta pyöräliikenteen kohdalla 82,5 %. • Sama toisinpäin: pyöräliikenteen osalta vain 17,5 % poliisin tietoon tulevista henkilövahinkoon johtavista onnettomuuksista ei tapahdu risteyksissä – mutta henkilöauton kuljettajan tai matkustajan henkilövahinkojen kohdalla kolme neljästä (73,3 %) onnettomuudesta tapahtuu muualla kuin risteyksessä. Asetelma on tyrmistyttävä.
  • 11. 11 PYÖRÄLIIKENTEEN ERITYISPULMA: RIITTÄMÄTÖN RISTEYSTURVALLISUUS • Lievästi kärjistäen voidaan siis sanoa, että samalla, kun Suomessa on onnistuttu kiitettävästi tekemään risteyksistä varsin turvallisia henkilöautolla kulkeville, risteykset ovat edelleenkin pahimmillaan surmanloukkuja pyörällä, jalan ja potkulaudalla liikkuville. • Risteys ja suojatie ovat tie- ja katuliikenneympäristön ylivoimaisesti vaarallisimmat paikat muutoin kuin autolla kuljettaessa.
  • 12. 12
  • 13. 13
  • 16. 16
  • 17. 17
  • 18. 18
  • 19. 19
  • 21. 21 Nollavisiosta plussavisioon: liikenteen terveysvaikutusten huomiointi • Pyöräilykuntien verkosto on useissa yhteyksissä korostanut, että suomalaista liikenneturvallisuutta ohjaavaksi visioksi tulee päivittää ns. “nollavision” sijaan tieliikenteen plussavisio, joka on esitelty tarkemmin esimerkiksi voimassa olevassa valtakunnallisessa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018).
  • 22. 22 Nollavisiosta plussavisioon: liikenteen terveysvaikutusten huomiointi • Plussavisio pyrkii nollavision tapaan vähentämään liikenteessä vakavasti vammautuneiden ja kuolleiden määrät nollaan. • Samalla plussavisio sisältää nollavisiosta poiketen toimenpiteitä, joilla kävelyn ja pyöräliikenteen määrää nostetaan merkittävästi – ja siten yhtäaikaisesti myös kansanterveys paranee aktiivisten liikkumismuotojen lisääntymisen myötä.
  • 23. 23 Nollavisiosta plussavisioon: liikenteen terveysvaikutusten huomiointi • Niinpä turvallisuuden nimissä tehdyt toimenpiteet eivät saa koskaan johtaa pyöräliikenteen vähenemiseen tai pyöräliikenteen sujuvuuden heikentymiseen. • Esimerkiksi vaikkapa työmaiden turvallisuuden parantamiseksi käytetyt ratkaisut usein tosiasiallisesti heikentävät niin pyöräliikenteen kuin kävelyn sujuvuutta merkittävästi, pahimmillaan monen vuoden ajan.
  • 24. Kuolemaan johtaneet pyöräliikenteen onnettomuudet Suomessa 1991–2021 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021* Lähde: Tilastokeskus ? Kuvaaja: Martti Tulenheimo 24
  • 25. 25 Kohti nollavisiota • Pyöräliikenteen kuolemantapauksia on onnistuttu 25 vuodessa vähentämään 65,8 %. • EU:n välitavoite: puolittaa liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset vuoteen 2030 mennessä. • Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin sataa kuolemaa ja 450 vakavaa loukkaantumista vuodessa.
  • 26. 26 Kohti nollavisiota • Silti liikenteessä niin pyörällä kuin jalan liikkuvan kannalta suurimmat riskit ovat yhä puutteellinen infrastruktuuri ja autojen liialliset nopeudet kaupungeissa. • Saammeko 2020-luvulla painettua ensi kertaa sataan vuoteen kaikki liikennekuolemat lähemmäs 100:aa tapausta kuin 200:aa?
  • 27. 27 Liikenneturvallisuuden yleiskuva: parempaan suuntaan mennään • 100 vuoden aikana kuollut lähes 50 000 ihmistä tieliikenneonnettomuuksissa ja loukkaantunut useita satoja tuhansia. • Aikajaksolla 1931–2020 tieliikenne vei hengen 45 000 suomalaiselta. • Synkin vuosikymmen oli 1964–73, jolloin joka vuosi keskimäärin 1047 ihmistä kuoli liikenteessä ja jopa 15 000 loukkaantui.
  • 28. 28 1970-luvun kriisistä nykypäivään • Huippu saavutettiin vuonna 1972, jolloin 1156 suomalaista menetti liikenteessä henkensä ja 16 000 loukkaantui. Kulma kääntyi syksyllä 1973. • Silloin iski ensimmäinen öljykriisi, jonka taustalla oli sota Israelin ja arabimaiden välillä.
 • Öljykriisi nosti polttoaineiden hinnat pilviin ja taittoi utopian autoilun täysin rajoittamattomasta kasvusta. • Kriisi ravisteli myös sosiaalisesti. Ympäri Eurooppaa havahduttiin 25 vuotta kestäneen suitsimattoman liikenteen ajanjakson seurauksiin.
  • 29. 29 Nykytilanne • Nykyään liikennekuolemia tapahtuu onneksi enää noin 1/5 vuoden 1972 määrästä. • Tieliikenteessä loukkaantuu yhä silti keskimäärin 5000 suomalaista vuodessa. • Heistä 830–960 loukkaantuu vakavasti sairaaloiden ja poliisin tilastojen yhdistämiseen perustuen.
  • 31. 0 15 30 45 60 2017 2018 2019 2020 2021 Investoinnit pyöräväyliin Oulussa, Helsingissä ja Joensuussa
 (euroa asukasta kohti) €/as. Lähteet: Helsingin, Oulun ja Joensuun kaupungit Oulu Helsinki Joensuu 31
  • 32. 2 4 6 8 10 12 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 Lähde: Helsingin kaupunki. Pyöräliikenteen kulkutapaosuus (%) Helsingissä 2007–2021 32
  • 33. 10 20 30 40 2007 2010 2013 2016 2019 2022** 2025** € / asukas, pyöräväylät Investoinnit pyöräväyliin euroina asukasta kohti Helsingissä 2007–2024 € Lähde: Helsingin kaupungin tilinpäätökset 2011–2020. *Talousarvio 2021. **Investointiohjelma 2022–2031. 33
  • 34. 0 50 100 150 200 250 300 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 € / asukas, pyöräväylät € / asukas, muut katuinvestoinnit kuin pyöräväylät Lähde: Helsingin kaupungin tilinpäätökset 2011–2020. Katuinvestoinnit euroina asukasta kohti
 Helsingissä 2011–2020 € 34
  • 35. 8,5 % Pyöräväylät 95 M € Muut investoinnit 1 026 M € Investoinnit katurakentamiseen Helsingissä 2011–2020 Katurakentaminen yhteensä: 1 120 775 000 euroa. Lähde: Helsingin kaupungin tilinpäätökset 2011–2020. 35