Esitys kuvaa Kuopion alueen menestystä nyt ja lähitulevaisuudessa. Kuopion asemaa analysoidaan ulkoiseen elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen avulla ja alueen vetovoimaisuuden näkökulmasta. Keskeiset havainnot kootaan yhteen Kuopion alueelle kilpailuetua tuottaviksi bränditekijöiksi
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
Uudenmaan liiton Länsi-Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön osana on teetetty linea-konsulteilla perusasioista pp-esitys, jossa kuvin näkyvät mm. aluerakenne, väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne, palvelut ja palveluverkko, vapaa-ajan asuminen ja matkailu, työssäkäynti ja tavaraliikennettä tuottavien toimintojen sijoittuminen.
Esitys kuvaa Kuopion alueen menestystä nyt ja lähitulevaisuudessa. Kuopion asemaa analysoidaan ulkoiseen elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen avulla ja alueen vetovoimaisuuden näkökulmasta. Keskeiset havainnot kootaan yhteen Kuopion alueelle kilpailuetua tuottaviksi bränditekijöiksi
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
Uudenmaan liiton Länsi-Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön osana on teetetty linea-konsulteilla perusasioista pp-esitys, jossa kuvin näkyvät mm. aluerakenne, väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne, palvelut ja palveluverkko, vapaa-ajan asuminen ja matkailu, työssäkäynti ja tavaraliikennettä tuottavien toimintojen sijoittuminen.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...TimoAro
Esityksessä käydään läpi aluekehitykseen vaikuttavia keskeisiä muutosvoimia ja aluerakenteen muutosta erityisesti toiminnallisten alueiden laajentumisen, kasvukäytävien ja vyöhykkeisyyden näkökulmasta. Esityksen case-esimerkkinä käytetään Kuopion seudun ulkoisen elinvoiman muutosta ja kehitystä suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkiseutuihin (12) vuosien 2000-luvun aikana. Muutosta verrataan käyttämällä kuuteen eri teemaan sisältyviä elinvoima- ja kilpailukykymuuttujia.
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Esityksessä kuvataan Turun seudun ulkoista elinvoimaa suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Esitys painottuu erityisesti Turun seudun elinvoimaan alue- ja kuntatalouden, työllisyyden ja muuttovetovoiman osalta.
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...TimoAro
Esityksessä käydään läpi aluekehitykseen vaikuttavia keskeisiä muutosvoimia ja aluerakenteen muutosta erityisesti toiminnallisten alueiden laajentumisen, kasvukäytävien ja vyöhykkeisyyden näkökulmasta. Esityksen case-esimerkkinä käytetään Kuopion seudun ulkoisen elinvoiman muutosta ja kehitystä suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkiseutuihin (12) vuosien 2000-luvun aikana. Muutosta verrataan käyttämällä kuuteen eri teemaan sisältyviä elinvoima- ja kilpailukykymuuttujia.
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Esityksessä kuvataan Turun seudun ulkoista elinvoimaa suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Esitys painottuu erityisesti Turun seudun elinvoimaan alue- ja kuntatalouden, työllisyyden ja muuttovetovoiman osalta.
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Kaupunginsihteeri Anne Mäkisen diat valtuuston ensimmäisessä koulutuksessa 10.1.2013. Sisältää perustietoa kokouskäyttäytymisestä, luottamushenkilön roolista ja tulevista aikatauluista niin kokousten kuin koulutuksenkin osalta.
Ankkuri-topiminta on Kanta-Hämeessä kokeiltu toimintamalli, jolla tehostetaan moniammatillista yhteistyötä mm. nuorisorikollisuuden ja lähisuhdeväkivallan kohtaamisessa.
4. Kuntien palvelut korkeatasoisia
• Kuntaperusteinen palvelujärjestelmä ja yhdyskuntien
infrastruktuuri ovat olleet jatkuvasti korkeatasoisia ja
vahva perusta Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja
kehittymiselle.
• Kuntaperusteiset palvelut on hoidettu hyvin ja edullisesti.
• Suomessa terveydenhuollon BKT-osuus 7,4 % on OECD-
maiden pienimpiä.
• Kansainvälisissä vertailussa (esim. PISA) suomalaiset
koulut ovat menestyneet erinomaisesti
• Kuntalaiset ovat tutkimusten mukaan tyytyväisiä kuntien
järjestämiin palveluihin
• Edessä ovat muutokset ja niiden tuomat haasteet
| 4 | |
5. Väestöntiheys Suomessa
Koko EU –alueen asukastiheys
on n. 114 as/km2.
Suomen asukastiheys on
17,6 as/km2.
Uudenmaan maakunnan
asukastiheys 222,6 as/km2
vastaa keskimäärin Saksan
asukastiheyttä.
Helsingin asukastiheys on
2730,3 as/km2.
km² ruutujen
% osuus
Maan harvimmin asutuissa km²
%-osuus koko maan
Väestöntiheys/
Asukkaiden koko ruutujen maapinta-
kunnissa asukastiheys on vainlkm
km²lkm väestöstä alasta
0,2 3as/km2.
500-
100-499
350 757
843 055
63,6
16,0
2 328
3 671
0,8
1,2
50-99 253 320 4,8 3 733 1,2
25-49 257 482 4,9 7 559 2,5
10-24 315 156 6,0 20 972 6,9
1-9 251 634 4,8 63 486 20,9
Yhteensä 5 271 404 100,0 101 749 33,5
6. Esimerkkejä kuntien erilaisuudesta
PIENIN MEDIAANI SUURIN KOKO MAA KERAVA
VÄKILUKU (31.12.2011) 5 401 267
Keskiarvo
Sottunga (Ahvenanmaa) 103 5 839 Helsinki 595 384 16 075 34 549
MAAPINTA-ALA (1.1.2012), km2 303 893
Keskiarvo
Kauniainen 5,9 527 Inari 15 052 904 30,79
ASUKASTIHEYS (1.1.2011),
as/maa-km2 Savukoski 0,18 10,9 Helsinki 2 785 17,8 1122,1
IKÄRAKENNE (31.12.2011), %
0-6 v. Sottunga (Ahvenanmaa) 1 7 Liminka 17,5 7,8 8,5
7-14 v. Pelkosenniemi 4,3 8,7 Liminka 17,2 8,6 8,6
15-64 v. Luhanka 52,4 61,3 Helsinki 71 65,4 68,6
65-74 v. Liminka 4,4 11,7 Hailuoto 18,8 9,9 9,1
75-84 v. Kiiminki 2,3 7,6 Luhanka 14,2 6 3,9
85- v. Kempele 0,7 29 Sottunga (Ahvenanmaa) 11,6 2,2 1,2
VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2011
(alle 15 v. + yli 64 v./15-64 v.) Helsinki 41 63 Luhanka 91 53 45,8
ELINKEINORAKENNE 2010, %
Maa- ja metsätalous Espoo 0,2 10,1 Lestijärvi 35,8 3,7 0,2
Jalostus (teoll. + rakentaminen) Föglö (Ahvenanmaa) 7,1 25,1 Eura 43,9 22,1 25,3
Palvelut Pyhäntä 41,7 61,8 Helsinki 87,6 72,9 73,1
TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS 2010, %
Lemland (Ahvenanmaa) 33,2 87 Maarianhamina (Ahvenanmaa)
180,6 100 70,4
TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE 2010, %
Jomala (Ahvenanmaa) 94,1 151,3 Kivijärvi 247,1 154,2 103
TUTKINNON SUORITTANEITA 2010, %
15 v täyttäneistä Luhanka 46,4 60,9 Kauniainen 79,2 67 67,1
Korkea-asteen suorittaneita 2010, %
15 v täyttäneistä Geta 9,6 19,1 Kauniainen 56 27,8 30,1
Lähde: Tilastokeskus, Maanmittauslaitos
19. Vuosien 2020 ja 2030
laskennalliset tulovero-%:t
Vuosien 2020 ja 2030 laskennalliset tulovero-%:t on laskettu
vuoden 2011 laskennallisen tulovero-%:n* ja vuoden 2011
huoltosuhteen välisen suhdeluvun avulla. Suhdeluvut on saatu
jakamalla vuoden 2011 kunnittaiset huoltosuhteet vuoden
2011 laskennallisilla tulovero-%:eilla. Vuosien 2020 ja 2030
huoltosuhteet jaetaan kertoimella.
Esim. Alajärven huoltosuhde v. 2011 = 66,6 ja laskennallinen
tulovero-% = 48,43.
Huoltosuhde / tulovero-% = 1,4
Kertoimella 1,4 jaetaan vuoden 2020 huoltosuhteen arvo
85,0, jolloin laskennalliseksi tulovero-%:ksi saadaan 60,7.
Samaa laskutapaa noudattaen on laskettu tulovero-%:ien
kunnittaiset arvot vuodelle 2030.
* mitään tasausta tai VOS järjestelmää ei ole käytössä.
| | 9.10.2012 | etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma