Deep Lead Oy on suomalainen johdon, esimiestyön sekä tavoitteellisen vuorovaikutuksen valmennukseen erikoistunut yritys. Yrityksen tehtävä on valmentaa asiakkaita kehittämään johtajuudesta mitattavissa oleva menestystekijä. Valmennuksien perustana käytetään Syväjohtaminen®-valmennusmenetelmiä. Deep Lead Oy:n järjestämissä valmennus- ja koulutustilaisuuksissa Syväjohtaminen®-menetelmät ovat tulleet tutuiksi käsitteiksi. Erilaisia Syväjohtaminen®-profiileja on näissä valmennuksissa tehty yli 20 000 henkilölle. Vastaajien lukumäärä on jo ylittänyt 200 000 rajan. Deep Lead Oy on perustettu vuonna 2002. Yhtiö on vakavarainen ja kuuluu korkeimpaan AAA-luottoluokitukseen. Deep Lead Oy:lle on myös myönnetty Suomen Vahvimmat -erikoissertifikaatti (2007–2012).
Ammattina esimies. Esimiestyön tehtäväkenttä tarkasteltuna erilaisten roolien kautta. Miten johdamme itseämme toimimaan kulloinkin tarpeellisessa roolissa, sen sijaan että ajaudumme tiedostamatta omalle mukavuusalueelle.
Deep Lead Oy on suomalainen johdon, esimiestyön sekä tavoitteellisen vuorovaikutuksen valmennukseen erikoistunut yritys. Yrityksen tehtävä on valmentaa asiakkaita kehittämään johtajuudesta mitattavissa oleva menestystekijä. Valmennuksien perustana käytetään Syväjohtaminen®-valmennusmenetelmiä. Deep Lead Oy:n järjestämissä valmennus- ja koulutustilaisuuksissa Syväjohtaminen®-menetelmät ovat tulleet tutuiksi käsitteiksi. Erilaisia Syväjohtaminen®-profiileja on näissä valmennuksissa tehty yli 20 000 henkilölle. Vastaajien lukumäärä on jo ylittänyt 200 000 rajan. Deep Lead Oy on perustettu vuonna 2002. Yhtiö on vakavarainen ja kuuluu korkeimpaan AAA-luottoluokitukseen. Deep Lead Oy:lle on myös myönnetty Suomen Vahvimmat -erikoissertifikaatti (2007–2012).
Ammattina esimies. Esimiestyön tehtäväkenttä tarkasteltuna erilaisten roolien kautta. Miten johdamme itseämme toimimaan kulloinkin tarpeellisessa roolissa, sen sijaan että ajaudumme tiedostamatta omalle mukavuusalueelle.
Neste Oil Globaali henkilöstötutkimus on merkittävä organisaation kehittämisen väline
Henkilöstötutkimukset Aloita henkilöstötutkimus lopusta
HENRY ry:n NHRG New Human Resources Generation tapaaminen
Johtoryhmä Cooper tulee
Katse eteen…päin! Henry ry:n Uudista ja Uudistu messujen jälkimainingit
Fountain Park vastasi maabrändivaltuuskunnan haasteeseen ja julkisti Kumppanuusjohtamisen mallin
Kumppanuusjohtamisen malli julkistettin 20.1.2011 Kiasmassa aamiaistilaisuudessa, johon oli kokoontunut joukko sekä yritysmaailman, että julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia. Toimitusjohtaja Riitta Ahlholm julkisti ja avasi yleisölle Kumppanuusjohtajuuden mallin, jonka Fountain Park on kehittänyt vastattuaan Suomen maabrändivaltuuskunnan tehtävään kumppanuusjohtamisen mallintamisesta. Päätettyään ottaa maabrändivaltuuskunnan haasteen vastaan, Fountain Park kutsui suomalaiset johtajat yhteiseen ideointiin verkkohaastattelunsa avulla. Käytännön johtamisen näkökulmasta syntynyt kumppanuusjohtamisen malli rakentuu viidestä elementistä, joita tarvitaan kaikissa johtamisen rajapinnoissa; tavoitteellisuudesta, vastuunkannosta, osallistumisesta, monimuotoisuudesta ja läpinäkyvyydesta. Maabrändivaltuuskunnan puolesta mallin otti virallisesti vastaan Marco Mäkinen, SEK&GREY:n toimitusjohtaja ja maabrändivaltuuskunnan asiantuntijajäsen.
Malli toimi alustuksena julkistusta seuranneelle paneelikeskustelulle johon osallistuivat Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Anvian toimitusjohtaja Matti Makkonen, Aalto-yliopiston professori Janne Tienari ja Boydenin Senior Partner Jussi Eränen. Panelistit kommentoivat aluksi mallia ja jatkoivat sen jälkeen keskustelua mallin esille nostamista viidestä tärkeimmästä kumppanuusjohtamisen teemasta. Palaute oli positiivista ja keskustelu sekä panelistien että yleisön kesken vilkasta.
”Kumppanuusjohtamisen ytimessä on johtajan uskallus johtaa hyvin,”kommentoi Anni Vepsäläinen.
Käsittelemme lehdessä organisaatioiden toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä asioita kertomalla mm. henkilöstö- ja johtamistutkimusten ja niihin liittyvän konsultoinnin uusista tuulista. Kerromme myös yrityksemme ja yhteistyökumppaneidemme kehittymisestä ja yhteistyömme mukanaan tuomasta lisäarvosta.
Otavamedia: Menestys tehdään yhdessä
Näkökulma: Yhteistyössä on voimaa!
Yksiköiden välistä yhteistyötä tehostamalla parannetaan kilpailukykyä!
Tekoäly tukee kehittämistä teknologian huipulla
Neste Oil Globaali henkilöstötutkimus on merkittävä organisaation kehittämisen väline
Henkilöstötutkimukset Aloita henkilöstötutkimus lopusta
HENRY ry:n NHRG New Human Resources Generation tapaaminen
Johtoryhmä Cooper tulee
Katse eteen…päin! Henry ry:n Uudista ja Uudistu messujen jälkimainingit
Fountain Park vastasi maabrändivaltuuskunnan haasteeseen ja julkisti Kumppanuusjohtamisen mallin
Kumppanuusjohtamisen malli julkistettin 20.1.2011 Kiasmassa aamiaistilaisuudessa, johon oli kokoontunut joukko sekä yritysmaailman, että julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia. Toimitusjohtaja Riitta Ahlholm julkisti ja avasi yleisölle Kumppanuusjohtajuuden mallin, jonka Fountain Park on kehittänyt vastattuaan Suomen maabrändivaltuuskunnan tehtävään kumppanuusjohtamisen mallintamisesta. Päätettyään ottaa maabrändivaltuuskunnan haasteen vastaan, Fountain Park kutsui suomalaiset johtajat yhteiseen ideointiin verkkohaastattelunsa avulla. Käytännön johtamisen näkökulmasta syntynyt kumppanuusjohtamisen malli rakentuu viidestä elementistä, joita tarvitaan kaikissa johtamisen rajapinnoissa; tavoitteellisuudesta, vastuunkannosta, osallistumisesta, monimuotoisuudesta ja läpinäkyvyydesta. Maabrändivaltuuskunnan puolesta mallin otti virallisesti vastaan Marco Mäkinen, SEK&GREY:n toimitusjohtaja ja maabrändivaltuuskunnan asiantuntijajäsen.
Malli toimi alustuksena julkistusta seuranneelle paneelikeskustelulle johon osallistuivat Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Anvian toimitusjohtaja Matti Makkonen, Aalto-yliopiston professori Janne Tienari ja Boydenin Senior Partner Jussi Eränen. Panelistit kommentoivat aluksi mallia ja jatkoivat sen jälkeen keskustelua mallin esille nostamista viidestä tärkeimmästä kumppanuusjohtamisen teemasta. Palaute oli positiivista ja keskustelu sekä panelistien että yleisön kesken vilkasta.
”Kumppanuusjohtamisen ytimessä on johtajan uskallus johtaa hyvin,”kommentoi Anni Vepsäläinen.
Käsittelemme lehdessä organisaatioiden toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä asioita kertomalla mm. henkilöstö- ja johtamistutkimusten ja niihin liittyvän konsultoinnin uusista tuulista. Kerromme myös yrityksemme ja yhteistyökumppaneidemme kehittymisestä ja yhteistyömme mukanaan tuomasta lisäarvosta.
Otavamedia: Menestys tehdään yhdessä
Näkökulma: Yhteistyössä on voimaa!
Yksiköiden välistä yhteistyötä tehostamalla parannetaan kilpailukykyä!
Tekoäly tukee kehittämistä teknologian huipulla
Raaka-aineet yrityksen jatkuvaan menestymiseen ovat 1. valmius nopeisiin muutoksiin, 2. jatkuva oppiminen ja kehittyminen sekä 3. ymmärrys jatkuvasti muuttuvista markkinoista. Nämä raaka-aineet eivät valmistu pelkästään johtoryhmän strategiatyössä vaan tähän tarvitaan isompi mullistus, joka muuttaa koko toimintaympäristön, henkilöstön toimiessa näiden organisatoristen raaka-aineiden tehokkaina valmistajina. Miten laiva käännetään, mitä asioita menestyminen vaatii henkilöstön osaamiselta ja johtamiselta?
Moderni johtaminen ja työyhteisön tuottavuuden parantaminenTomi Kasurinen
Esitykseni modernista johtamisesta ja työyhteisön kehittämisestä. Kasvun tavoittelusta sekä Ison Unelman ja yrityskulttuurin merkityksestä työn tuottavuuden parantamisessa.
Mirror Incondia on Pohjoismaissa kehitetty johtajaominaisuusanalyysi. Analyysi vertaa itseäsi kymmeniin tuhansiin analyysin tehneisiin henkilöihin, eli antaa todellisen kuvan johtajaominaisuuksistasi suhteessa muihin johtajiin. Malli on kehitetty palvelemaan liike-elämää, ei sotateollisuutta, kuten suurin osa "psykologisista" testeistä.
Lisätiedot: www.mirrorlearning.com
Kohti oppivaa ja kehittyvää toimintakulttuuria - järjestöjen koko toiminnan arviointi haltuun. Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, valtakunnallinen koulutus järjestöille, helmikuu 2015, Helsinki ja Oulu.
Similar to Muutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota - Pauli Juuti (20)
Otavan Opisto on Mikkelissä toimiva, pitkät perinteet omaava kansanopisto, jossa voit opiskella lyhytkursseja eri aiheista tietotekniikasta hyvinvointiin.
Tieto- ja viestintäteknologia tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen ...Otavan Opisto
Tieto- ja viestintäteknologia tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen tukena: tapaus ilmastonmuutos (TULUVAT-hanke), Jari Kolehmainen, Kouvolan Lyseon lukio ja Kouvolan iltalukio
3. Joitakin väittämiä
Oppiva organisaatio on moniottelija
Hyvän organisoitumisen ytimessä on kiinnostus ja
keskittyminen perustehtävään
Muutosten myllertäessä ei selvitä suunnittelemalla, vaan
innon ja osaamisen avulla
4. Kaikissa organisaatio- ja
johtamisteorioissa puhutaan
menestyksestä
Mukana olevat teoriat
• Klassilliset organisaatio- ja johtamisteoriat
– Weber, Taylor, Fayol
• Vaihtoehtoiset organisoitumisen muodot
– Ihmissuhdekoulukunta, sosiotekninen näkökulma ja High
Performance Work Systems
• Erinomaisuuskoulukunnan näkemykset
• Kompleksisuusajattelun mukaiset
organisaationäkemykset
• Tekstuaaliset organisaationäkemykset
5. Menestyksen ristikkäiset kriteerit
Näkökulma Menestyksen Vs. Menestyksen Näkökulma
kriteeri kriteeri
Perinteiset org. näk. Tehokkuus Vs. Ihmisläheisyys Vaihtoeht. org. n.
Perinteiset org. näk. Tehokkuus Vs. Asiakaskes- Erinomaisuusk.
keisyys
Perinteiset org. näk. Suunnitelmallis. Vs. Omatoimisuus Vaihtoeht. org. n.
Perinteiset org. näk. Hierarkkisuus Vs. Joustavuus Erinomaisuusk.
Vaihtoeht. org. n. Ihmisläheisyys Vs. Asiakaskes- Erinomaisuusk.
keisyys
Perinteiset org. näk. Tehokkuus ja Vs. ”Kuilun reuna” Kompleksisuus a.
suunnitelmallis.
Perinteiset org. näk. Tehokkuus ja Vs. Diskurssi, Tekstuaalinen n.
suunnitelmallis. positio,
vastapuhe,
moniäänisyys
6. Aineisto
Organisaatio- tai työyhteisökohtaisia onnistumisen
tarinoita kerättiin noin 50 organisaatiosta
Toimiala LKM %
Yrityksiä 21 48
Kuntia tai kunnallisia työyhteisöjä 14 32
Valtion työpaikkoja 3 7
Järjestöjä ym. 6 13
YHTEENSÄ 44 100
7. Yritysten menestystarinoiden
luokittelu
Luokka LKM
Tuote- tai liiketoimintainnovaatio sekä asiakaskeskeisyys 6
Tuote- tai liiketoimintainnovaatio + asiakaskeskeisyys + 4
henkilöstökeskeisyys
Kehittäminen 4
Henkilöstökeskeisyys 3
Asiakaskeskeisyys + uusi teknologia tai toimintatapa 2
Korkealaatuinen toimintatapa kaikilla sektoreilla 2
8. Kunnallisten työyhteisöjen
menestystarinat
Luokka LKM
Hyvä esimies 5
Kehittäminen 4
Uudenlainen toimintatapa + hyvä henki + asiakaskeskeisyys 3
Uudenlainen toimintatapa + hyvä henki + hyvä esimies 2
11. Tutkimuksen opetukset
1. Yhteen organisaatio- tai johtamisoppiin nojaaminen täytyy
hylätä. Pitää olla avoin useille näkemyksille
2. Menestystä etsivä yritys ei voi luottaa perinteisen
organisoitumisen muotoihin
3. Menestys ei tule saneeraamalla eikä toimintaa
tehostamalla
4. Vaihtoehtoiset organisaatiomuodot ja
erinomaisuuskoulukunta ovat lähellä menestyviä
organisaatioita sikäli, että niissä korostuu ihmisten vapaus
itse suunnitella työtään
12. Tutkimuksen opetukset (jatkoa)
1. Menestyvät organisaatiot ovat myös
henkilöstöjohtamiseltaan hyviä. Niissä ei puhuta
henkilöstöjohtamisesta (HRM), mutta niissä on luotu
kulttuuri, joka kannustaa ihmisiä oppimaan toiminnastaan
ja jakamaan oppimansa. Niissä on myös jatkuva
vuorovaikutus toisten kanssa
2. Menestyvissä organisaatioissa painottuu asiakaskeskeisyys
ja organisaation kulttuuri
3. Menestyvissä organisaatioissa toimitaan innovatiivisesti.
Innovatiivisuus voi näyttäytyä tuote- tai
palveluinnovaatioina tai liiketoimintainnovaatioina
4. Menestyvien organisaatioiden toimintalogiikka rakentuu
monien asioiden huomioon ottamiseen
.
14. Menestyvissä organisaatioissa
painottuvat ainakin
Monitaitoisuus ja joustavuus
Asiakaskeskeisyys
Ihmisten arvostaminen
Ihmisten epävirallinen vuorovaikutus
Into tuottaa uusia innovaatioita
Joustava toiminta
Organisaation oppiminen
Johtaminen ja esimiestoiminta on korkeatasoista ja
keskustelevaa palvelutoimintaa
Menestyvät organisaatiot ovat tehokkaita, mutta
tehokkuus ei ole niissä itseisarvo
15. Mitkä menestyskriteerit pitävät
paikkansa ja mitkä eivät?
Näkökulma Menestyksen Vs. Menestyksen Näkökulma
kriteeri kriteeri
Perinteiset org. näk. Tehokkuus Vs. Ihmisläheisyys Vaihtoeht. org. n.
Perinteiset org. näk. Tehokkuus Vs. Asiakaskes- Erinomaisuusk.
keisyys
Perinteiset org. näk. Suunnitelmallis. Vs. Omatoimisuus Vaihtoeht. org. n.
Perinteiset org. näk. Hierarkkisuus Vs. Joustavuus Erinomaisuusk.
Vaihtoeht. org. n. Ihmisläheisyys Vs. Asiakaskes- Erinomaisuusk.
keisyys
Perinteiset org. näk. Tehokkuus ja Vs. ”Kuilun reuna” Kompleksisuus a.
suunnitelmallis.
Perinteiset org. näk. Tehokkuus ja Vs. Diskurssi, Tekstuaalinen n.
suunnitelmallis. positio,
vastapuhe,
moniäänisyys
17. Väittämiä
Henkilöstöä valmennetaan tietämään kognitiivisella tasolla
substanssia (mitä), kun pitäisi valmentaa vapauttamaan
luovuuttaan yhteistyössä muiden kanssa
Tasot:
• Kognitiivinen: Mitä
• Taito: Miten, kuinka
• Systeemiäly: Miksi
• Itseohjautuva luovuus: Kantaa huolta siitä, miksi
Organisaation osaamispääomalla on yhteys organisaation
tulokseen
• Inhimillinen pääoma
• Organisatorinen pääoma
• Sosiaalinen pääoma
18. Organisaation oppimisen ja innovatiivisuuden
välinen yhteys
Suuri Radikaaleja innovaatioita
Pienin askelin kehittyvä
tekevä, alaa uudistava
organisaatio
organisaatio
Organisaation
oppiminen
Vähäinen Luova organisaatio
Taantuva organisaatio
Vähäinen Organisaation innovatiivisuus Suuri
19. Onko henkilöstöjohtaminen
Hallintoa?
Johdon tuki?
Strateginen toimija?
Uudistaja, kehittäjä ja innostaja?
21. Henkilöstöjohtamisen ja innovatiivisuuden yhteys
U5. Kehittämis-
keskeinen
henkilöstöjoht.
U4. Hyvä U6. Sosiaalinen
henkilöstö- pääoma
johtaminen
U7. Henkilöstö- U9. Organisaation
U3. Valvonnan
johtamisen avulla innovatiivisuus
painottaminen
saadut tulokset
U2.
Innovatiivisuuteen U8.
panostaminen Innovatiivisuutta
edistävät keinot
U1. Henkilöstö-
johtamiseen
panostaminen
22. Miten saada henkilöstöjohtamisella tuloksia?
Kehittämis-
keskeinen
henkilöstöjoht.
Hyvä henkilöstö-
johtaminen
Henkilöstö-
Valvonnan johtamisen avulla
painottaminen saadut tulokset
Innovatiivisuuteen
panostaminen
Henkilöstö-
johtamiseen
panostaminen
23. Millaisia ovat henkilöstöjohtamisen
avulla saadut tulokset?
Luottamusta organisaatiota kohtaan
Työtyytyväisyyttä ja työmotivaatiota
Työhyvinvointia
Osaamista ja ammattitaitoa
Hyvää yhteistyötä
Toiminnan kehittämistä
Hyvää asiakaspalvelua
24. Millaisia seikkoja on hyvässä
henkilöstöjohtamisessa?
Hyvää johtamista johdon taholta niin, että organisaatioon
luotetaan
Hyvää ihmisten johtamista esimiesten taholta niin, että
ihmisiä innostetaan ja kannustetaan
Muutosten hyvää toteuttamista
Oikeudenmukaisuutta palkka- ja työsuhdeasioissa
Jatkuvaa kehittämistä niin toimintatavoissa kuin
palveluissakin
25. JOHTAMINEN TUOTTAA SELKEÄN
STRATEGIAN JA KIINNITTÄÄ IHMISET
PERUSTEHTÄVÄÄN
Strategia luo selkeitä mielikuvia
Perustehtävä tuottaa ihmisille merkityksellisen ja
mielekkään työn
Ihmiset käyttävät ja kehittävät ammattitaitoaan
perustehtävän mukaisia tehtäviä tehdessään
26. MUUTOS: Millainen on organisaation
muutoshalukkuus?
KIEHUNTA FLOW
-Muutoshalua -Energiaa, vahvoja tunnetiloja
VAHVA
-Poikkeavia käsityksiä -Innokkuutta
muutoksen suunnasta -Haasteena positiivisen
Uudistus-
hakuisuus -Haasteena yhtenevän uudistumiskierteen
näkökulman luominen ylläpitäminen
PYSÄHTYNEISYYS LEPOKITKA
HEIKKO -Epäluuloa ja pelkoa -Yhtenäinen käsitys suunnasta
-Ristiriitoja -Vaikeuksia lähteä liikkeelle
-Haasteena luottamuksen -Haasteena pienten
rakentaminen muutosten käynnistäminen
HEIKKO Strategisen suunnan VAHVA
selkeys
27. Oikeudenmukaisuus
-Epäoikeudenmukaisuutta on helppo saada aikaan: alistamalla
vallan väärinkäytöllä, ahneudella, työpaikan rakkaussuhteilla,
petollisuudella, epärehellisyydellä, epäluotettavuudella,
oikullisuudella, oman edun ajamisella jne.
OIKEUDENMUKAISUUDEN ETEEN ON TEHTÄVÄ PALJON TYÖTÄ
29. Henkilöstöjohtamisen hyvyys
Henkilöstöjohtamisen hyvyys Ylin Henk Asi- Toi- Työn Yht.
(%-vastaajista) johto johto ant. mih. -tek.
Johtaminen toimii 65 42 42 33 22 38
organisaatiossamme hyvin
Esimiehet innostavat ja kannustavat 69 52 21 15 20 44
alaisiaan
Esimiehet omaavat hyvät ihmisten 63 36 17 18 14 34
johtamisen taidot
Muutokset organisaatiossamme on 49 36 17 18 20 29
toteutettu hyvin
Organisaatiossamme kehitetään 50 46 42 33 22 42
jatkuvasti uusia tuotteita ja
palveluita
Työsuhdeasiat on hoidettu 94 84 44 38 22 62
oikeudenmukaisesti
Palkka-asiat on hoidettu 77 72 34 18 26 46
oikeudenmukaisesti
30. Eri henkilöstöryhmät näkevät
henkilöstöjohtamisen tuloksellisuuden
eri tavoin
Henkilöstöjohtaminen on Ylin Henk Asi- Toi- Työn Yht.
edesauttanut… (%-vastaajista) johto johto ant. mih. -tek.
Työsuhdeasioiden 65 77 29 26 17 45
oikeudenmukaisuus
Henkilöstön osaaminen 59 48 32 28 19 41
Palkka-asioiden oikeudenmukaisuus 65 66 19 21 22 39
Henkilöstön työhyvinvointi 72 56 24 15 25 39
Henkilöstön työtyytyväisyys 69 39 22 15 19 35
31. Eri henkilöstöryhmät näkevät
henkilöstöjohtamisen tuloksellisuuden
eri tavoin
Henkilöstöjohtaminen on Ylin Henk Asi- Toi- Työn Yht.
edesauttanut… (%-vastaajista) johto johto ant. mih. -tek.
Asiakaspalvelun laatu 50 25 31 31 33 34
organisaatiossa
Ihmisten johtaminen 59 50 19 18 9 33
Henkilöstön luottamus 64 43 12 21 8 33
organisaatiota kohtaan
Organisaation toimintatapojen 61 43 14 13 20 32
kehittäminen
Ihmisten välinen yhteistyö 47 39 19 15 14 31
työpaikalla
32. Mitä henkilöstöjohtamisen tulisi
kehittää?
Yhteisen näkemyksen omaksumista
Keskustelua
Intoa, sitoutumista ja lojaalisuutta
Muutoksen toteuttamista
Esimiesten ihmisten johtamisen taitoja
Johdon johtamistaitoja
Toiminnan jatkuvaa kehittämistä
33. Pois erillisyydestä
-Hierarkkia
-Osastot, yksiköt, tehtävärajat, siilot
-Alistaminen ja alistuminen
-Ärtymys
-Pahoinvointi
34. Kohti yhteisöllisyyttä
-Tekeminen keskiöön
-Hyvä työilmapiiri
-Hankkeet, yhdessä tekeminen
-Onnistuminen
35. Lojaaliutta, sitoutuneisuutta ja intoa
Sitoutuminen ja lojaalisuus ovat eri asioita kuin
-Sopeutuminen
-Mukautuminen
-Ritualisoituminen
-Kyynisyys ja
-Epätoivo
38. Toiminnan jatkuva kehittäminen
-Toimijat arvoonsa ja tekemään sekä
kehittämään toimintaa
-Kukoistavassa organisaatiossa on paljon
erilaisia kokeiluita ja jatkuvaa oppimista