Työterveyslaitoksen Perjantaimeeting 10.2.2017
Raskauteen liittyvät etuisuusasiat ja työolot
Anita Riipinen, johtava työterveyslääkäri, Terveystalo Kamppi
bagaimana hubungan nyeri kepala dengan epilepsi? epilepsi menyebabkan nyeri kepala? nyeri kepala menyebabkan epilepsi? epilepsi yang manifestasinya nyeri kepala? kapan kita curiga suatu nyeri kepala merupakan bentuk kejang?
Työterveyslaitoksen Perjantaimeeting 10.2.2017
Raskauteen liittyvät etuisuusasiat ja työolot
Anita Riipinen, johtava työterveyslääkäri, Terveystalo Kamppi
bagaimana hubungan nyeri kepala dengan epilepsi? epilepsi menyebabkan nyeri kepala? nyeri kepala menyebabkan epilepsi? epilepsi yang manifestasinya nyeri kepala? kapan kita curiga suatu nyeri kepala merupakan bentuk kejang?
Mielenterveys ja päihdepotilaiden syrjäytyminen: toivo ja tosiasiat
neuropsykologi Pekka Rapeli, HUS, päihdepsykiatrian klinikka
Kuntoutusakatemia on Kuntoutussäätiön järjestämä foorumi, jossa kuntoutuksen ja sen lähialojen asiantuntijat arvioivat kuntoutuksen merkitystä ja tulevaisuudennäkymiä.
Mielenterveys ja päihdepotilaiden syrjäytyminen: toivo ja tosiasiat
neuropsykologi Pekka Rapeli, HUS, päihdepsykiatrian klinikka
Kuntoutusakatemia on Kuntoutussäätiön järjestämä foorumi, jossa kuntoutuksen ja sen lähialojen asiantuntijat arvioivat kuntoutuksen merkitystä ja tulevaisuudennäkymiä.
Apulaisylilääkäri Katinka Tuiskun, HUS/HYKS työkyvyntutkimuspoliklinikalta esitys Työterveysyhteistyöllä eteenpäin juhlaseminaarissa 9.6.2015 Helsingissä Eteran Auditoriossa
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
Kognitiivinen kuormittuminen ja aivojen hyvinvointi työssä
1. 10.11.2015
1
Hyvinvointia työstä
2015 Teemu Paajanen
Kognitiivinen kuormittuminen
ja aivojen hyvinvointi työssä
Teemu Paajanen
johtava psykologi
Työterveyslaitos
SAK Työympäristöseminaari
17.10.2015 Kiljava
2. 10.11.2015
2
Esityksen aihepiiriä
• Kuinka töissä voidaan ?
• Ihminen tiedonkäsittelijänä
• Mikä kaikki kognitiota kuormittaa ja voidaanko
kuormitusta arvioida?
• Kognitiivisella ergonomialla työ tehokkaaksi ja
kuormitus sopivaksi
2015 3 Teemu Paajanen
Työ muuttuu – miten aivot jaksavat?
Työntekijän
psyykkinen
toimintakyky
Työelämä
(työtehtävät,
-tavat, ICT
jne.)
Yhteiskunta
(Globaalius,
24/7)
2015 4 Esittäjän nimi
muutos
3. 10.11.2015
3
Työstä tulevat aivojen
riskitekijät
• Työelämän muutos näkyy työperäisissä sairauksissa
• Työperäiset rasitusvammat vähentyneet (ergonomia)
• Fyysiset altisteet (teollisuuskemikaalit, pään vammat jne.)
enää harvemmin työssä uhkaamassa aivoja
• Uudenlaisia uhkia:
- psyykkiset vaatimukset
(”psyykkinen ergonomia”)
- kognitiiviset vaatimukset
(kognitiivinen ergonomia)
2015 5 Teemu Paajanen
Tietotyön piirteet
lisääntyvät joka alalla
• tarvitaan useita tiedonkäsittelyn osa-alueita
ja niiden sujuvaa yhteistoimintaa
• käsitellään, muokataan ja tuotetaan tietoa
4. 10.11.2015
4
10.11.2015 7 Esittäjän nimi
8
FlowIT –
virtaa IT-hankintoihin
Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina
Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno
Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen &
Kiti Müller
Työterveyslaitos
Marko Nieminen, Mikael Runonen & Sampo Teräs
Aalto-yliopisto
Tekes strateginen tutkimusavaus 1.9.2012– 31.8.2014:
Kysyntä edelläkävijämarkkinoiden synnyttäjänä
www.ttl.fi/flowIT
5. 10.11.2015
5
Hyvä - paha tietotekniikka?
• Tietotekniikkaan suhtaudutaan
yleisesti hyvin myönteisesti työvälineenä
• Toisaalta tietojärjestelmissä ja ohjelmistoissa nähdään
myös paljon kehittämistä
• Useiden eri järjestelmien ja ohjelmien käyttäminen, sekä
informaatiotulva ovat yleisiä työelämässä
Miten töissä voidaan?
Osaaminen:
• 84 % työssäkäyvistä 20 – 64 –vuotiaista koki, että työkyky vastaa vähintään melko hyvin
työn henkisiä vaatimuksia.
Innostuminen:
• 40% innostui päivittäin työstään; lähes 90% vähintään kerran viikossa
Psyykkinen kuormitus:
• Runsas neljännes (28%) koki työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi
• Vain 1/3 pystyi merkittävästi vaikuttamaan työmääräänsä
Elpyminen, palautuminen, uni, alkoholi
• Noin 1/2 palautui hyvin työn aiheuttamasta kuormituksesta
• Vuorotyötä/epäsäännöllistä työaikaa tekee 1/4 työvoimasta
• Lähes 1/5 nukkuu arkisin 6 tuntia tai alle
• Noin 30%:lla alkoholia kuluu runsaasti
Työ ja terveys Suomessa, 2012
6. 10.11.2015
6
Teemu Paajanen
Ihminen tiedonkäsittelijänä
• Ihmisen kyky käsitellä tietoa on monin tavoin
rajallinen
• havaitseminen
• tarkkaavaisuus
• muisti, oppiminen
• päättely/ongelmanratkaisu
• tilannetietoisuuden ylläpito
Ihmisen suorituskyky on rajallinen
Ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn
vaikuttavat:
• yleiset inhimilliset tekijät (esim. aistien ja muistien rajoitukset)
• yksilölliset inhimilliset tekijät (esim. ikä, kyvyt)
• ihmisen tila (esim. univaje, stressi, motivaatio)
• työskentelyolosuhteet (esim. kuumuus, häly)
Teemu Paajanen
7. 10.11.2015
7
Tarkkaavaisuus
Tahdonalainen
tietoisesti ohjattu
esimerkkejä:
- vaativa päätöksenteko häiriötekijöistä
huolimatta
- risteystilanteen havainnointi kiireisessä
ruuhkaliikenteessä
automaattiseksi
harjaantunut
esimerkkejä:
- tekstiviestin lukeminen kävellessä
- kahvin keittäminen ja juttelu vieraan
kanssa
Tahaton
orientaatioreaktio
esimerkkejä:
- puheääni kaappaa huomion
- liikkuva kohde näkökentän äärireunassa
vie huomion
Kuikka & Paajanen 2015
Työmuisti – tiedonkäsittelyn pullonkaula
• kapasiteetti on ja tiedon säilymisaika rajalliset
• herkkä ulkoisille ja sisäisille häiriötekijöille
• työmuistin kapasiteetissa myös yksilöllisiä eroja
• suurin osa työikäisten kokemista muistivaikeuksista liittyy
tarkkaavaisuuden ja työmuistin toimintaan
2015
8. 10.11.2015
8
Voiko pitkäkestoiseen muistiin
luottaa ?
• Pysyvien muistijälkien
syntyminen
edellyttää yleensä
huomion
kohdentamista
• Eksplilisiittinen vs.
implisiittinen
• Prospektiivinen vs.
retrospektiivinen
• Muistamme hyvin
merkityksiä
• Yksityiskohtien
muistaminen on
vaikeaa
• Muistellessa
rakennetaan
uudestaan muistikuvia
ja päätellään
Automatisoituminen
Syntyy, kun samaa toimintoa/tehtävää toistetaan samoissa tai
eri olosuhteissa
Plussat:
• Toiminta kyseisessä tehtävässä nopeutuu/tehostuu
• Resursseja siirtyy muuhun toimintaan
• Hyvä, kun toimintoa ei tarvitse muuttaa
Miinukset:
• Automatisoitunut toiminto vaikeasti muutettavissa
• Altistaa toimintavirheille yllättävissä tilanteissa
Teemu Paajanen
10. 10.11.2015
10
Teemu Paajanen
Haitallinen työkuormitus
Milloin työkuormitus muodostuu haitalliseksi
terveydelle ja työkyvylle ?
• pitkään jatkuessaan
• äärimmäisen voimakkaana
• voimakkaana usein toistuessaan
• palautumisen estyessä
Tavallisimpia kognition tehokkuuden
heikentäjiä työikäisillä
• Krooniset stressitilat ja työuupumus
• Univaje ja tavallisimmat unihäiriöt
• Masentunut tai ahdistunut mieliala
• Alkoholin liikakäyttö (suora ja epäsuora
mekanismi)
2015 20 Teemu Paajanen
11. 10.11.2015
11
Unen merkitys työelämässä
• Unen laadulla ja riittävällä määrällä on keskeinen merkitys
somaattisen ja mielenterveyden kannalta.
• Edellisen yön uni vaikuttaa voimakkaasti vireyden säätelyyn
työpäivän tai yötyön aikana.
• Univajeella merkittävä vaikutus työn tuottavuuteen
• Työ voi haitata unta: vuorotyö, stressi, vaihtelevat työajat.
Tällöin unen laadun parantamiselle on tarvetta.
• Nukahtamis- ja unilääkkeiden käytöstä voi aiheutua
ongelmia. Unettomuuden lääkkeettömille hoitomuodoille on
tarve.
Teemu Paajanen
Uni on tärkeää hyvinvoinnille
• Unen aikana palaudutaan, mutta aivot ovat jatkuvasti
aktiiviset
• Perusfysiologinen huolto, energiavarantojen täyttö,
metaboliatuotteiden siivous
• Uni vaikuttaa muistikonsolidaatioon
• Myös pitkäkestoiset vaikutukset mahdollisia esim.
kroonisen univajeen seurauksena
Teemu Paajanen