Lähde-voimaa matkalle hankkeen avausseminaarissa Kuopiossa Matti Rimpelä piti luentoa aiheenaan "Lapsista ´hyviä ja hyödyllisiä aikuisia´-miten voisimme tehokkaasti vähentää nuorten hyvinvointitarvetta?"

1. Lapsista ’hyviä ja hyödyllisiä’aikuisia - miten voisimme tehokkaasti vähentää nuorten hyvinvointivajetta? Matti Rimpelä matti.rimpela@uta.fi Lähde - voimaa matkalle –hanke Aloitusseminaari/21.2.2011 Kuopio 22.2.2011 1

2. Esitykseni teemoista Olen lähettänyt viestini kirjallisena Aluksi: Miten ymmärrämme lapset ja nuoret lapsuuden, nuoruuden kasvun, kehityksen aikuistumisen hyvinvointivajeen ja sen vähentämisen? Mitä tulisi tehdä? Keskityn julkisen vallan, erityisesti kunnan, toimiin Julkinen valta on muutoksen aikaansaamisessa ratkaisevassa asemassa Lasten ja nuorten tuen/palveluiden liikevaihto on useita miljardeja euroja vuodessa – onko tehokkaasti käytetty??? 22.2.2011 2

3. Olennaista on ”yhteinen tulkintakehys” Olisiko mahdollista esittää lasten kehityksestä aikuiseksi sellainen tulkintakehys, jonka voisimme kaikki yhdessä hyväksyä? Vanhemmat, lapset, nuoret ??? Lapsiperheiden/lasten/nuorten tuessa toimivat ammatilliset osaajat ??? Valtio/kunnat, ministeriöt/hallintokunnat ??? Jopa yhteiskunnallisia valintoja ohjaavat ideologiat??? Seuraavassa luonnostelen yhden mahdollisen tulkintakehyksen 22.2.2011 3

4. Virikkeeksi: Mikä uhkaa nuorten tulevaisuutta Suomessa eniten? 22.2.2011 4

5. ”Aivohyvinvointi vs. -pahoinvointi” Jatkuva informaatiokuorman kasvaminen Lepo vähenee Rentoutumisen osaaminen/mahdollisuus ”Mielialakemia” yleistyy Energiajuomat, lääkkeet, päihteet, huumeet Pysyvätkö nuorten aivot toimintakykyisinä ikääntymiseen saakka vai ”nitkahtavatko ne kuin Koskelan akselin selkä” jo varhaisessa keski-iässä? 22.2.2011 5

6. Aikuistuvatko lapset yhä nuorempina? Biologinen kasvu ja kehitys varhaistunut Kasvupyrähdys, kuukautiset, siemensyöksyt Aikuisen fyysinen ulkonäkö aikaisemmin Psyykkinen ja sosiaalinen aikuistuminen suhteessa ympäristöön on hidastunut Aikuisten maailma on yhä vaativampi Fyysinen aikuisuus ei enää riitä työhön Yksilöiden välinen vaihtelu aikuistumisessa lisääntynyt 22.2.2011 6

7. Milloin lapsuus muuttuu nuoruudeksi, aikuisuudeksi??? Lapsuus ->12/13->… ->18 (->21) Nuoruus ->21 ->29 Aikuisuus 21-> (30 ->) ”varhaisnuoret” ”nuoret aikuiset” Kriittisiä vaiheita, erityisen tuen tarvetta: Noin 4 – 8/9 v Noin 10/11 -> 14/15 Noin 16-17 -> 20/21 22.2.2011 7

8. Hyvinvointia/pahoinvointia rakennetaan koko lapsuuden ja nuoruuden ajan Jokainen ikäluokka kantaa mukanaan aikaisempaa historiaansa/kokemustaan Syntymästä alkaen Seurantatutkimukset osoittavat kasautumisen Syntymärekisteriseuranta Poikien kohortit neuvolakäyntien laiminlyönti vakava riskitekijä) Lasten mielenterveystutkimus 1995 ( 8-vuotiaat->) 22.2.2011 8

9. Mikä on tärkeintä lapsen kehittyessä aikuiseksi? 22.2.2011 9

10. Oppiminen, erityisesti hyvinvointioppiminen Vuorovaikutus, sosiaaliset taidot Liikkuminen Arjen rytmit Mielen ja ruumiin viestit Itsehoito Osallistuva kansalaisuus … Hyvinvointioppimisen kriittiset vuodet varhaislapsuudessa, jatkuu koko elämän 22.2.2011 10

11. Oppiminen ratkaisee paljolti lapsen ja nuoren tulevaisuuden, myös hyvinvoinnin ”Tieto- ja osaamisyhteiskunta” Oppimaan oppiminen Työ vaatii osaamista, elinikäinen oppiminen Oppimisen/koulutuksen ja hyvinvoinnin välillä erittäin vahva yhteys 22.2.2011 11

12. Keskivaikea/vaikea masentuneisuus8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat 22.2.2011 12 Matti Rimpelä: Perhe, hyvinvointi ja oppiminen/Eduskunnan naisverkoston seminaari

13. Ekologinen tulkinta:Mitä tarkoittaa kehitysyhteisö? Lapset/nuoret ovat oppivat yhteisönsä jäseninä Perhe, koti, asunto Asuinalue Varhaiskasvatus/päiväkoti Koulu/oppilaitos Harrastus Media Katu Kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuus 22.2.2011 13

14. Mitä tarkoittavat lasten ja nuorten palvelut ? Palvelun ydin on asiakkuus/asiakassuhde asiakkaan suhde palvelun tuottajaan hyvin/pahoinvoinnin ammatillinen osaaja Palvelut useimmiten ongelmasuuntautuneita ammatilliset osaajat ongelmien asiantuntijoita Palveluissa yhdistyy lähes aina ongelma- ja asiakassuuntautuneisuus 22.2.2011 14

15. Milloin lapset/nuoret ovat kypsiä asiakkaiksi/kuluttajiksi? Hyvinvointi/pahoinvointipalveluissa asiakkuuden perinteet ja osaaminen ovat yksilökeskeisiä ”Vahva ja valitseva” asiakas = kuluttaja Lasten (ja nuorten) asiakkuus on erilaista kuin aikuisten asiakkuus Ydinkysymys : Onko ”asiakas” lapsivai hänen kehitysyhteisönsä? 22.2.2011 15

16. Miten palvelut suuntautuvat? Yksilösuuntautuneilla palveluilla korjataan kehitysyhteisöjen ja niiden heikon kasvatuskumppanuu-den tuottamia ongelmia ”Varhainen toteaminen” Tuki ja hoito asiakassuhteissa Ammatillisen erityisosaamisen päätavoite kehitys-yhteisöjen ja niiden kasvatuskumppanuuden vahvistaminen Lapset ja nuoret oppivat selviämään hyvinvointihaasteistaan omissa yhteisöissään Yksilöiden tuki ja auttaminen asiakassuhteessa myös tärkeää, mutta tarve minimoidaan 22.2.2011 16

17. Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteena voisi olla vahvistaa lasten ja nuorten kehitysyhteisöjä ja niiden kasvatuskumppanuutta niin, että asiakkuuteen perustuva pahoinvointipalvelujen tarve on mahdollisimman pieni 22.2.2011 17

18. Olennaista jatkuvuus Lapsilla ja nuorilla on oikeus jatkuvuuteen: Paikan, aikuisten ja moraalin jatkuvuus. Esimerkkinä yläkoulu/toisen asteen koulutus: Toteutuuko jatkuvuus? 22.2.2011 18

19. Erityisvaatimuksia julkiselle vallalle Läpinäkyvyys Veronmaksajille, kuntalaisilla, vanhemmilla, lapsilla ja nuorilla oikeus saada avoimesti vertailukelpoista tietoa kaikesta toiminnasta ja sen suhteesta hyviin käytäntöihin Ks. www.teaviisari.fi Tilivelvollisuus Julkisen vallan ja kunnan on järjestettävä tiedonhallinta niin, että toiminnan tehokkuutta ja vaikutuksia jatkuvasti seurataan ja arvioidaan 22.2.2011 19

20. Haasteena tiedonhallinta Lapsen/nuoren ja hänen perheensä tiedot yhdessä tietojärjestelmässä Tietosuoja varmistetaan käyttöoikeuksilla Esim ”lapsiperhenäkymä” Ydintiedot vertailukelpoisia, ajantasainen raportointi ”Varastokirjanpito” lasten/nuorten ja lapsiperheiden voinnista, seuranta ainakin 21. ikävuoteen Tuotetaan paikallisesti tarve-, toiminta- ja vaikutustietoa Mahdollistettava vaikutusten jatkuva arviointi Ydintiedot avoimessa käyttöliittymässä 22.2.2011 20

21. Mitä tämä voisi olla käytännössä? Esimerkkinä nuoret 16 – 20 v.: Valtion tuki kunnille määräytyy ensin tämän ikäisten nuorten lukumäärän, seuraavaksi paikallisen tarpeen mukaan. Kunnan koulutustakuu 21. ikävuoteen: Kaikille mahdollisuus/velvollisuus yleisivistävään/ ammatilliseen oppimiseen tai vähintään työhön oppimiseen Kunnan palvelut kaikille, painotetaan tarpeen mukaan 22.2.2011 21

22. ”Hyvinvointineuvola”Imatran tulkinta Hyvinvointineuvolapalveluilla tarkoitetaan äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa sekä neuvolan perhetyöntekijöiden palveluja Kolmannen sektorin mukaantulo: ”Vauva tulee kotiin” – hanke, Etelä-Karjalan Martat ry 22.2.2011 22

23. Imatran kaupunki: Lasten ”häiriöpalvelukustannukset”2005-2010 (Hyvinvointineuvola 14.4.2009 alkaen) 22.2.2011 23

24. Miten olemme Suomessa onnistuneet nuorten hyvinvoinnin edistämisessä??? 22.2.2011 24

25. j 22.2.2011 25

26. 1900-luku hyvinvoinnin menestystarinaa Suomessa ”Väestöpoliittinen intressi” 1860->1970 1920-30 –luvuilla lasten ja nuorten terveys oli edelleen ”kehitysmaatasoa” - sitten loistavia tuloksia Kansallinen projekti 1940-1960 –luvuilla Julkisen vallan, kansalaistoiminnan ja liike-elämän konsensus Neuvolat, kouluterveydenhuolto, terveyssisaret ja kätilöt Tulonsiirrot, ym Oppivelvollisuuskoulu rakensi osaltaan menestystarinaa 26 22.2.2011

27. 27 Päättyikö menestystarina 1990-luvulla? 1985-> yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta 1980-luku tyytyväisyyden aikaa, mutta…. 1995-> uusia huolia: Mielenterveyspalvelujen ja erityisopetuksen kuormitus kasvoi yli kaksinkertaiseksi 1995 -> 2009. Lastensuojeluun 2011 noin 500 milj. € enemmän kuin 1900-luvulla 22.2.2011

28. 28 Lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle 1991-2007 22.2.2011

29. Nuorten ”eläkepommi” maksaa 6,6 miljardia € hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina, jos nuoret eläkeläiset eivät palaa työelämään 22.2.2011 29

30. Maailman terveimmistä lapsista olisi voinut kasvaa maailman terveimpiä nuoria!!! 1985-1990 –syntyneet nyt 20-25 –vuotiaita Tänään 15-16 –vuotiaat ovat 2020 noin 24-25 -vuotiaita Enemmistö voi hyvin, mutta… kasvava vähemmistö voi huonosti ja ennuste heikkenee!!! 30 22.2.2011

31. Lasten ja nuorten hyvinvointivaje uhkaa kansantaloutta! Väestön vanhentuessa edessä työvoimapula Työvoima uusiutuu viiveellä Tänään syntyvät työvoimaa 2030-luvulla Menetämme vuosittain kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia hyvinvointivajeen vuoksi Kaksoismenetys: Ei työvoimaa, mutta sote-asiakkaita! Pyritään korvaan työvoimatuonnilla Kansallinen konsensus lasten hyvinvoinnin väestöterveyden edistämisestä murtunut!!!! Tulkitaan käyttömenoiksi, ei investoinneiksi 31 22.2.2011

32. Menestystarina on muuttunut vakavaksi epäonnistumiseksi! Olemme seuranneet hyvinvointivajeen kasvua 2000-> Lukuisia ohjelmia/strategioita Satoja miljoonia uusia euroja häiriötukeen Pahoinvointi yleistyy ja ennuste heikkenee 22.2.2011 32

33. Matti Rimpelä Oppiminen ja lasten hyvinvointi 2000-luvulla: Yhteinen haaste 33 Villakoiran ydin?Tuotamme palveluja lapsiasiakkaille - kun pitäisi tukea lapsiperheitä! Lasten/nuorten palvelut jakautuvat lukuisiin sektoreihin/ammattikuntiin Jokainen vastaa "siilossaan" haasteisiin Omat tulkinnat tuen tarpeesta ja perhekeskeisyydestä ”Omien ongelmien" korostaminen tuo asiakkaita - jonoja – resurssikasvua Asiakkuudesta on tehty ratkaisu 22.2.2011

34. Väitän, että lukuisilla hankkeilla yritetään korjata julkisen vallan/kunnan toiminnan vanhentuneisuutta vanhentuneet valtarakenteet yrittävät sopeutua Verkostoituminen Moniammatillisuus Hallintorajojen ylittäminen 22.2.2011 34

35. Tiivistäen: Valtio/kunnat käyttävät vuosittain miljardeja euroja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Yli 200 000€/yksi lapsi 0-18 v. aikana Nuorten hyvinvointivajeen kasvun suurin yksittäinen aiheuttaja on julkisen vallan – valtion ja kunnan – toimintojen kyvyttömyys uudistua vastaamaan 2000-luvun haasteisiin 22.2.2011 35

36. Ensin yhteinen tulkintakehys: Hyvinvointioppiminen lKehitysyhteisöt ja niiden kasvatuskumppa-nuuden vahvistaminen: Opitaan selviytymään hyvinvointihaasteistaan omissa yhteisöissään Lasten ja nuorten palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä: Asiakkuutta vaativan selvittelyn ja tuen tarve minimoidaan Jatkuvuuden mahdollistaminen: Paikan, aikuisten ja moraalin jatkuvuus 22.2.2011 36

37. Toimenpide-ehdotuksia Valtion/kunnan järjestämän tuen ja toiminnan eriytyminen lukuisiin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisiin yksikköihin ammattiryhmiin ja Tietojärjestelmiin ei vastaa 2000-luvulle ominaisiin lasten, nuorten eikä lapsiperheiden hyvinvointihaasteisiin. 22.2.2011 37

38. Toimenpide-ehdotuksia Asiakas- ja ongelmasuuntautuneista palveluista painopisteen tulisi siirtyä kehitysyhteisöjen ja niiden kasvatuskumppanuuden vahvistamiseen. Tavoitteeksi lasten ja nuorten oppiminen selviytymään hyvinvointihaasteistaan ensisijaisesti arjen kehitysyhteisöissä ja vasta toissijaisesti asiakassuhteeseen perustuvissa palveluissa. 22.2.2011 38

39. Toimenpide-ehdotuksia Asiakas- ja ongelmasuuntautuneet palvelut ovat välttämättömiä, mutta niiden tulisi ensisijaisesti suuntautua kehitysyhteisöjen vahvistamiseen ja vasta toissijaisesta lasten ja nuorten ongelmien hoitoon yksilökeskeisenä tukena 22.2.2011 39

40. Mitä tekisin jos olisimme1960-luvulla ja olisin Kekkonen? Esimerkkejä: Perhetyöntekijät terveydenhoitajien työpareiksi lapsiperheiden hyvinvointineuvoloihin Varhaiskasvatus ja perusopetus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Vahvistetaan kouluja oppilaitosten sisäistä mielenterveys/sosiaalityötä Koulutustakuu ja opiskeluhuolto kaikille 21. ikävuoteen saakka Päätoimiset lääkärit neuvoloihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon 22.2.2011 Matti Rimpelä 40

41. Miksi näin paljon julkisesta vallasta? Nuorten hyvinvointivajeen juuret varhaislapsuudessa Julkisen kasvava tehottomuus Nuorten auttaminen välttämätöntä,… mutta hankkeet voivat myös hidastaa välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia Kunnan toiminnoista tehtävä tulosvastuinen kokonaisuus ainakin 21. ikävuoteen saakka Läpinäkyvyys, tilivelvollisuus, jatkuva vaikutusten seuranta 22.2.2011 41

42. Investointi lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin =Suomen kansantalouden tulevaisuuden rakentamista Maksimoidaan työvoiman uusintamisen (”hyviä ja hyödyllisiä aikuisia”) Minimoidaan väestöterveysvajeen korjaamiseen sitoutuvat voimavarat Julkiset ja yksityiset Mahdollisimman pini osa lapsista/nuorista oppii asiakkaaksi Vapautetaan häiriöpalveluista henkilöstöä + muita voimavaroja muuhun tuotantoon 42 22.2.2011

43. Tärkein viestini on vanhemmuuden ja isovanhemmuuden ilo ja onni! 22.2.2011 43