Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmän ja reformiministerityöryhmän ministerit kertoivat kärkihankkeiden etenemisestä 3.9.2015. Paikalla olivat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Taina Mäntyranta
Strateginen sotenkäynti - julkisen ja yksityisen toiminnan kohtaamiset sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin esitys. Tekes-hankkeen loppuseminaariin 2.12 Finlandia -talossa.
Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmän ja reformiministerityöryhmän ministerit kertoivat kärkihankkeiden etenemisestä 3.9.2015. Paikalla olivat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Taina Mäntyranta
Strateginen sotenkäynti - julkisen ja yksityisen toiminnan kohtaamiset sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin esitys. Tekes-hankkeen loppuseminaariin 2.12 Finlandia -talossa.
Anja Noro ja Päivi Voutilainen (STM): Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja va...THL
*Päivitetty versio 14.11.2016*
STM:n esittelee I&O-kärkihankkeen taustan, tavoitteet, toteutuksen ja aikataulut I&O-maakuntatilaisuuksissa.
I&O-kärkihankkeen 19 maakuntatilaisuutta järjestetään loka-joulukuussa 2016.
https://www.thl.fi/iomaakunnat
Päivi Voutilaisen esitys 21.3. järjestetyssä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa -kärkihankeken aloitusseminaarissa.
Oulun palvelunohjaushanke on Oulun sosiaali- ja terveystoimen tilaajan ja tuottajan yhteinen kehittämishanke. Tavoitteena on kehittää geneerinen palvelu- ja asiakasohjausmalli, jota voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa.
Luvat ja valvonta -kärkihankkeessa uudistetaan lupa- ja valvontatoiminnan toimintamallit digitalisaatiota hyödyntämällä. Tarkoituksena on aidosti asiakaslähtöinen kehittäminen sekä asiakkaan tarpeisiin vastaavien lupa- ja valvontakokonaisuuksien tunnistaminen. Hanke osa osa hallitusohjelman Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankekokonaisuutta.
Tekesin Serve -Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille 2006-2013 -ohjelma on edistänyt edelläkävijyyden syntymistä suomalaisissa yrityksissä kannustamalla rohkeisiin harppauksiin ja toimialoja mullistaviin kehityshankkeisiin. Ohjelman keskeiset opit ja teesit on koottu yhteen, jotta tämä muutos ei pysähtyisi.
Tämä on loppuraportti Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut eli ODA-hankkeen kustannus-hyötyanalyysista. Analyysi on laadittu perustuen jo aiemmin laadittuun visiokuvaukseen, vaikuttavuuskaavioon sekä tietoon alueilta (Espoo, Tampere, Turku, Joensuu, Hämeenlinna, Eksote, Helsinki, Oulu) kerätyistä tiedoista. Pohjatietoihin sisältyy noin 70 mittaria suun terveydenhuollosta, neuvolatyöstä, avoterveydenhuollosta sekä sosiaalipalveluista.
ODA-palvelukokonaisuus koostuu sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta ja -valmennuksesta, älykkäästä oire- ja palvelutarpeen arviosta sekä hyvinvointisuunnitelmasta. Sen keskeinen tavoite on, että itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida kokonaan. Keskeisenä nykytilan haasteena on, että pieni vähemmistö kuluttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista, mikä näyttäytyy suurelle enemmistölle osin pitkinä jonoina palvelun heikkona saatavuutena.
Sosiaalisen median palvelumalli, case TeliaSonera OyjJenni-Mari Karén
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda kohdeorganisaation sosiaalisen median asiakaspalvelun käyttöön palvelumalli, mikä mahdollistaa asiakkaiden sujuvan palvelemisen sosiaalisen median kanavissa. Palvelumallin kehityksessä huomioi- tiin asiakkaan odotukset sosiaalisen median asiakaspalvelua kohtaan, kohdeor- ganisaation tapa palvella asiakkaitaan sekä organisaation strategiset tavoitteet.
Raportin tarkoituksena on kuvata kehittämistyön tuloksena luotu sosiaalisen me- dian palvelumalli. Palvelumallin kehittäminen perustui sekä teoriasta nousseisiin sosiaalisen median keskeisiin elementteihin että organisaation tahtotilaan. Palve- lumalli muodostettiin palvelumuotoiluprosessin mukaisesti.
Kirjallisuuskatsauksessa keskitytään asiakaslähtöisyyteen ja palvelukokemukseen. Lisäksi kuvataan sosiaalista mediaa ja sen mahdollisuuksia asiakaspalvelukanava- na. Kehittämistyön tuloksena luotu palvelumalli muodostuu kolmesta osasta. En- simmäinen osa on sisällöntuottaminen, toisessa osassa kannustetaan nettiasioin- tiin, kolmas osa painottaa asiakassuhdetta vahvistavia toimenpiteitä.
Kehittämistyön tuloksena luodussa palvelumallissa asiakkaat saavat sujuvaa ja vaivatonta palvelua. Asiakkaan ongelmaan paneudutaan yksilöllisesti ja asiakkaal- le tarjotaan parasta ratkaisua juuri hänen käyttöönsä tai vahvistetaan nykyisten palvelujen sopivuutta. Viestintätyyli mukailee asiakkaan valitsemaa tyyliä.
Kehittämistyön tulosta voidaan hyödyntää asiakaspalveluorganisaatioissa, joiden strategia pohjautuu asiakasuskollisuuden ja asiakastyytyväisyyden kohottamiseen ja joiden tavoitteena on tarjota sosiaalisen median kanavissa laadukasta, tehokasta ja asiakastarpeisiin vastaavaa asiakaspalvelua.
Asiakaslähtöisen ja ennakoivan sekä monituottajamallissa toimivan hyvinvointiyhteiskunnan muutostarpeita avattuna 6aika kehittämisen valossa sekä suunnaten kunnista maakuntien kautta kohden kansallista yhteiskehittämistä.
Syftet med lagstiftningsreformen är framför allt att förbättra service som tillhandahålls hemma och boendeservice enligt socialvårdslagen. För socialvårdslagens del gäller reformen utöver äldre personer även andra klienter inom socialvården. Reformen träder i huvudsak i kraft samtidigt som strukturreformen av ordnandet av social- och hälsovårdstjänster, det vill säga den 1 januari 2023.
Genom reformen ändras socialvårdslagen och äldreomsorgslagen. Till följd av dessa ändringar medför reformen även tekniska ändringar i klientavgiftslagen och i lagen om privat socialservice.
Lainsäädäntöuudistuksessa parannetaan erityisesti sosiaalihuoltolain kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Sosiaalihuoltolain osalta uudistus koskee iäkkäiden lisäksi myös muita sosiaalihuollon asiakkaita. Uudistus tulee pääsääntöisesti voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa.
Uudistuksella muutetaan sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia. Muutosten johdosta uudistuksessa tehdään myös teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin.
Diaesitykseen on päivitetty 16.12.22 ohjeistus yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen toteuttamisesta samassa rakennuskokonaisuudessa.
More from Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset (20)
5. päätoimenpide ja
alitoimenpiteet
rahoitus aikataulu vastuu päätulokset
1: Uudistetaan sosiaali- ja
terveydenhuollon
toimintaprosessit - asiakas
keskiöön
15 m€
+
22 milj.€
2016: 2 m€,
2017: 6,5 m€
2018 6,5 m€
STO/ AHE
Iivari
Asiakaslähtöiset, matalan kynnyksen moniammatilliset ja
sähköiset palvelut. Palvelut räätälöidään asiakkaiden tarpeiden ja
valmiuksien mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelman avulla
varmistetaan oikea-aikainen ja koordinoitu hoito/palvelu.
Asiakkaiden kokemukset ja palaute otetaan huomioon
palveluiden kehittämisessä ja ohjauksessa.
1.1. Määritellään julkinen
palvelulupaus.
Säädöspohja
valmistellaan
osana SOTEn
järjestämislakia
12/2016.
Saario Maakunnalliset palvelulupaukset valmisteltaneen osana sote-
uudistuksen toimeenpanoa.
Kokonaisaika-taulu täsmentyy valmistelun edetessä.
1.2. Määritellään
kokemusasiantuntijuuden ja
asiakkaiden osallistumisen
toimintamalli.
Valmis
käyttöön
otettavaksi
12/2017.
Sarvimäki 1. vaiheen valmistelu tuottaa kokeiluversion toimintamallista, joka
vahvistaa asiakkaan roolia palveluiden suunnittelussa ja
kehittämisessä. 2. vaiheessa toteutetaan toimintamallin kokeilu
joissain maakunnissa.3. Kokeilun ja sen arvioinnin perusteella
tarkennetaan toimintamallia (evoluutio) käyttöön otettavaksi.
1.3. Kehitetään ja otetaan
käyttöön uudet omahoidon
sähköiset palvelut.
rahoitus
muualta
(VM, Kanta,
kunnat)
Valmis
12/2018.
Virtanen Uudet kansalaisen hyvinvointia tukevat sähköiset palvelut /VM:n
digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanke.
Talletuspaikka kansalaisen omille hyvinvointitiedoille ja itse
kerättyjen tietojen hyödyntäminen palvelujärjestelmässä
(Omakanta).
1.4 (A) Toteutetaan
palvelusetelikokeilu
laajennettuna SOTE -
lainsäädäntömuutosten
mukaisesti.
10 m€ Valmis
12/2018.
Saario Kokeiluun ja sen arviointiin perustuvaa tietoa tulevan
valinnanvapausmallin ja lainsäädännön valmistelun tueksi.
Palvelutuottajien hakemisen ja vertailun mahdollistava sähköinen
palvelu ja valinnanvapautta tukevat tietojärjestelmäratkaisut.
1.4 (B) Suun terveydenhuollon
konseptointi ja käyttöönotto.
sisältyy
edelliseen
2016 - 2018 Nordblad Konseptointityön perusteella toteutetaan uuden toimintamallin
käyttöönotto, jonka tukemisesta päätetään erikseen (sis.
tukirahoituksen).
Kärkihanke 1. Palvelut asiakaslähtöisiksi, osahankkeet 1.1 - 1.4 vuosina 2016 - 2018
5
7. Kokeiltavat ja käyttöön otettavat kokonaisuudet
8.6.2016
’väestövastuullinen
sosiaali- ja
terveysasema’,
kokeilun sisällön
määrittely ja
tarkennus (osana
VA-prosessia)
A1. Kansallisten kriteerien perusteella
suunniteltu ja toteutettava
kokeiluhanke
(1 - 5 kpl)
A2. Hakijan suunnitelman perusteella
toteutettava kokeilu (tavoitteet
täyttävä) (1 - 5 kpl)
Toimintamallin
käyttökokeilut
(<10 kpl)
Toimintakonseptin käyttöönotto
(<10 kpl)
’Suu kuntoon’ -
toimintakonseptin
luominen
Asiakkaiden
osallistumisen
toimintamallin
luominen
2017 20182016 2019
A
R
V
I
O
I
N
T
I
Toiminta-
mallin
muokkaus
valta-
kunnallisesti
käyttöön
otettavaksi
1.2.
Asiakkaiden
osallistumisen
toimintamalli
1.4 (A)
Palveluseteli-
kokeilu
1.4 (B)
Aikuisten suun
terveydenhuollon
palvelu-
setelikokeilu
7
8. 1.4 Palvelusetelikokeilu, kokeiluprojektien tavoitteet ja
valtionavustusrahoituksen kriteerit ja periaatteet/ 1
Asiakaslähtöisyys,
johon sisältyy asiakkaan palaute oman palvelunsa osalta ja kokemusasiantuntijuus laajemmin koko
palvelujärjestelmää koskien. Asiakkaiden osallisuus vahvistuu.
Palvelujen tarjoaminen suurempina kokonaisuuksina
valinnanvapausselvitysraportissa alustavasti linjattujen vaihtoehtoisten palvelukokonaisuuksien
tuottajien valinnassa (monikanavarahoitukseen ei kokeiluissa puututa).
Tuotannon monipuolisuus
tuleva valinnanvapausmalli tukee PK-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia
innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja.
Hallinnon yksinkertaistaminen
prosessien digitalisointi, hallinnollisen työn keventäminen.
Toiminnan kehittäminen
malli kannustaa palveluntuottajia kehittämään toimintaansa. Kunnallinen palvelutuotanto voidaan
sopeuttaa hallitusti.
SOTE-henkilöstön osallistuminen
SOTE-henkilöstö osallistuu aktiivisesti kokeilun suunnitteluun ja arviointiin.
Sote-integraatio
järjestämisen, rahoituksen, tiedon, palveluketjujen sekä tuotannon integraatio.
8
9. 1.4 Palvelusetelikokeilu, kokeiluprojektien tavoitteet ja
valtionavustusrahoituksen kriteerit ja periaatteet/ 2
Rahoituksen periaatteet
− palvelusetelikorvaus tuottajille määräytyy samoin perustein
riippumatta siitä, onko se julkinen vai yksityinen, asiakasmaksun on
oltava asiakkaalle aina sama
− erilaisten kapitaatio- ja toimenpidehinnoittelujen kokeilut ja arviointi
− mahdollisuus kokeilla erilaisia malleja ja vaihtoehtoja.
Tietojärjestelmävaatimukset
− asiakas- ja potilastietojen käsittely ensisijaisesti Kanta-palveluja
käyttäen, mutta mahdollisuus esittää erilainen malli, mikäli valmiutta
Kantan käyttöön ei kaikilta osin ole
− muut kansallisesti yhteisesti käytettävät ratkaisut = palveluhakemisto
ja -vaaka palveluntuottajien hakemiseen ja vertailuun, hankkeen
hallinnollisten tietojen käsittely digitaalisesti.
9
11. Palvelusetelikokeilu, kokeiluprojektin kokonaisuudet /hakukohteet 1
kokeilun vaihtoehdot ja sisällöt 1.4. A hakijat tukirahoitus aikataulu
Hakukohde A1 = ’Sote-keskuksen valinta’ -malli
Kokeiltavan mallin yksityiskohdat ja kokeilussa varioitavat
osat/toiminnot päätetään hallituksen valinnanvapautta
koskevien linjausten perusteella. Kokeiluja koskevien
rahoituspäätösten kriteerit tarkennetaan VA-prosessin aikana.
yksittäiset kunnat ja
kuntakonsortiot
hakijan tulee olla
palvelun järjestäjä
Kokonaissumma
10 m€
max.80% kunta-
hankkeiden
budjeteista?
2017 - 2018
Hakija kuvaa kokeiltavan palvelun sisältäen rahoitusmallin,
kokeiluun valittavien asiakkaiden rajaukset (ikäryhmän, alueen tms.
mukaan) sekä lisää kuvauksen nykyisistä julkisista palveluistaan
(tarvitaan arviointia varten ja rahoituksen ohjaamiseksi tuottajille).
Asiakkuuksien hallintamalli on kuvattava hakemuksessa, mm.
miten asiakasvalinta tehdään ja miten siitä tiedotetaan. Lisäksi on
kuvattava, miten asiakkaat voivat osallistua kokeilun
suunnitteluun/ mallien kehittämiseen, oman palvelunsa
suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä miten asiakkailta
kerätään palautetietoa ja miten sitä hyödynnetään.
Kokeiluun on sisällyttävä verkostomainen toimintamalli,
asiakkaille tarjottava palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi
(ei sis. suun terveydenhuoltoa, jota kokeillaan toisessa osassa).
Varioitavat osat/toiminnot: mm. palveluntuottajan
vaihtamissykli ja tuottajille maksettavan korvauksen perusteet.
Hakukohde A2 = hakijan esittämä muu valinnanvapausmalli,
joka perustuu palvelusetelilakiin
0 - 2017 - 2018
Hakija kuvaa, miten malli vastaa kokeilun tavoitteisiin.
11
12. Palvelusetelikokeilu, kokeiluprojektin kokonaisuudet /hakukohteet 2
kokeilun vaihtoehdot ja sisällöt 1.4 B hakijat/osallistujat rahoitus aikataulu
(Haku)kohde 1.4 B Kehitetyn suun terveydenhuollon (’Suu
kuntoon’) toimintakonseptin käyttöönotto, jossa tavoitteena
kustannussäästöt
kunnat, Kela?,
yritykset (erityisesti
pienet ja keskisuuret)
2016 - 2017
Tarkoitus on yksinkertaistaa suun th:n asiakasmaksuperusteita
nykyisen erillishinnoittelun sijaan, vähentää hallinnollista työtä ja
joustavoittaa asiakkaiden palveluprosesseja.
Muilta osin suun terveydenhuollon palvelusetelihanke noudattaa
kärkihankkeessa sovittuja linjauksia ja on osa kokonaisuutta.
Kehittämishankkeen vaiheistus
1. Konseptin luominen kuntakumppaniprojektina, johon otetaan
mukaan pieniä ja keskisuuria suun terveydenhuollon
palveluntuottajia sekä Kela
2. Kehitetyn konseptin perusteella toteutettava toimintamallin
käyttöönotto, jota tuetaan yhteisellä markkinoinnilla, toimintamallin
käyttöönottopaketeilla sekä näiden tueksi hankittavalla
konsulttituella, ja hankehenkilöstön palkkaamiseen myönnettävällä
rahalla.
08/2016 -
12/2016
kevät 2017 -
12/2018
12
14. STM
Kuntien
kokeiluprojekti
1
Kuntien
kokeiluprojekti
2
Kuntien
kokeiluprojekti
n
THL
Sitra
Kela
Kokeiluhankkeen toteutus/pilotointi,
yhteisesti käytettävät toimintamallit ja tiedonhallintaratkaisut
Palvelusetelikokeilu / valintakokeilut sote-palveluissa hankekaavio
Palvelusetelikokeilun valtion-
avustuksen kriteerit ja haun
toteuttaminen
Toiminnallisten kehittämistarpeiden määrittely
Tiedonhallinnan kehittämistarpeet, kokeilun KA:n
suunnittelu ja työkalutoteutus
Alueellisten kumppanuuskonsortioiden muodostaminen
Markkinavuoropuhelu ja liiketoimintaosaamisen sparraus
yhdessä kuntien kanssa
Kokeilun seuranta ja arviointi
Kokeilun kriteerien
määrittely
- sääntökirja
Muutosjohtamisen ja uusien toimintamallien käyttöönoton tuki kunnille
Suunnitteluun osallistuminen
Arviointimallin luominen
Arviointimallin luominen
Suunnitteluun osallistuminen
Suunnitteluun osallistuminen
Suun
terveydenhuollon
projekti
Kela SitraTHL
STM
6/2016 12/20181/201710/2016
Kansalaisviestintä yhdessä kuntien kanssa
LUONNOS
Suunnitteluun osallistuminen
16. Toimenpiteet
hankkeistus (työpaketit ja aikataulut, talousarviosuunnitelma ja
organisoituminen) 05 - 06/2016
– kriteerit tehdään suhteellisien väljiksi ja niitä tarkennetaan prosessin
aikana, jotta hakijoille jää mahdollisuus esittää omia ehdotuksiaan
VA-haku 06 - 08/2016
– 7.6. HyTe-minry päätti valtionavustushaun käynnistämisestä
– kokeilun sisältöjen ja kriteerien viimeistellään ennen haun avaamista
– hankeavustusohje julkaistaan viikolla 25
– hakemukset jätettävä viimeistään 31.8.2016
VA-päätökset - 10/2016
– hakemusten käsittelyprosessissa tarkennetaan kriteerejä ja
hakijoille varataan mahdollisuus täydentää hakemuksiaan
kokeiluhankkeiden käynnistys viimeistään 1/2017
kesto -12/2018
arviointi ja tulokset valinnanvapauslainsäädännön tueksi - 06/2019
8.6.201616
17. 17 8.6.2016
KIITOS
Minna Saario
hankepäällikkö
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveyspalveluosasto
Asiakkaat ja henkilöstö -ryhmä
Meritullinkatu 8, 00170 Helsinki
puh. 02951 63146 ja 050 313 6992
Twitter: @Saario_Minna