Tutkimuspäällikkö, dosentti Liisa Valsta, THL. Mitä FinTerveys-tutkimus kertoo suomalaisten ravitsemuksesta. Suomalaisen ruokavalion laatu. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Neuvonnan ja asiakasohjauksen toimintayksikkökysely toteutettiin THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteistyönä ja osana Ikäihmisten koti- ja omaishoidon kärkihanketta (I&O)
Lisätietoa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/toimivat-vanhuspalvelut/keskitetty-neuvonta-ja-asiakasohjaus
Tutkimuspäällikkö, dosentti Liisa Valsta, THL. Mitä FinTerveys-tutkimus kertoo suomalaisten ravitsemuksesta. Suomalaisen ruokavalion laatu. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Neuvonnan ja asiakasohjauksen toimintayksikkökysely toteutettiin THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteistyönä ja osana Ikäihmisten koti- ja omaishoidon kärkihanketta (I&O)
Lisätietoa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/toimivat-vanhuspalvelut/keskitetty-neuvonta-ja-asiakasohjaus
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...THL
Harriet Finne-Soveri, Marja Äijö, Eija Tolonen, Pirjo Rehula, Pia Vähäkangas, Mari Patronen, Tiina Autio, Sara Haimi-Liikkanen, Satu Havulinna. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä. TOIMIA-suositus.
Ikäihmisten ohjaaminen – vertaisohjaajan tietopaketti osa 5UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy ikäihmisten liikuntaryhmien ohjaamisen erityispiirteisiin.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Liikkumattomuuden terveysriskit ja kustannuksetUKK-instituutti
Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin tueksi laadittu diasarja.
Esityksessä on tiivistetysti ja visuaalisesti tietoa suomalaisten aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden liikkumisesta, liikkumattomuuden terveysriskeistä ja liikkumattomuuden kustannuksista.
Tutustu raporttiin ja muihin tukimateriaaleihin: http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Esa Nordling: Ratkaisu ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössäTHL
Esityksen nimi: Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössä
Puhujan nimi: Esa Nordling, PsT, kehittämispäällikkö, THL
Päivämäärä: 14.4.2016
Tilaisuus: Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -verkostopäivä
Suomalaisten hyvinvointi 2018 tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan väestön elinoloista, hyvinvoinnista, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä asenteista.
Tutkimuskokonaisuus perustuu useisiin tuoreisiin rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoihin.
Kirjan ovat toimittaneet Laura Kestilä & Sakari Karvonen (THL).
RAI on menetelmä ja välineistö iäkkään tai vammaisen asiakkaan palvelutarpeiden arviointiin ja johtamisen tueksi. Vuonna 2018 RAI-järjestelmää käytti yli 2500 toimintayksikköä Suomessa. Tässä esityksessä kerrotaan, mikä RAI-järjestelmä on ja miten organisaatio voi tulla sen käyttäjäksi.
Lue lisää verkkosivuiltamme: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/rai-vertailukehittaminen
Tutustu RAI-verkkokouluun: https://verkkokoulut.thl.fi/web/rai
Kansalaisten kokemuksia asioinnista - sosiaali- ja terveydenhuolto esimerkkinäTHL
E-asioinnin haasteet - seminaari 16.3.2018. Hannele Hyppönen ja Tarja Heponiemi: Kansalaisten kokemuksia asioinnista - sosiaali- ja terveydenhuolto esimerkkinä.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...THL
Harriet Finne-Soveri, Marja Äijö, Eija Tolonen, Pirjo Rehula, Pia Vähäkangas, Mari Patronen, Tiina Autio, Sara Haimi-Liikkanen, Satu Havulinna. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä. TOIMIA-suositus.
Ikäihmisten ohjaaminen – vertaisohjaajan tietopaketti osa 5UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy ikäihmisten liikuntaryhmien ohjaamisen erityispiirteisiin.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Liikkumattomuuden terveysriskit ja kustannuksetUKK-instituutti
Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin tueksi laadittu diasarja.
Esityksessä on tiivistetysti ja visuaalisesti tietoa suomalaisten aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden liikkumisesta, liikkumattomuuden terveysriskeistä ja liikkumattomuuden kustannuksista.
Tutustu raporttiin ja muihin tukimateriaaleihin: http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Esa Nordling: Ratkaisu ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössäTHL
Esityksen nimi: Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössä
Puhujan nimi: Esa Nordling, PsT, kehittämispäällikkö, THL
Päivämäärä: 14.4.2016
Tilaisuus: Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -verkostopäivä
Suomalaisten hyvinvointi 2018 tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan väestön elinoloista, hyvinvoinnista, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä asenteista.
Tutkimuskokonaisuus perustuu useisiin tuoreisiin rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoihin.
Kirjan ovat toimittaneet Laura Kestilä & Sakari Karvonen (THL).
RAI on menetelmä ja välineistö iäkkään tai vammaisen asiakkaan palvelutarpeiden arviointiin ja johtamisen tueksi. Vuonna 2018 RAI-järjestelmää käytti yli 2500 toimintayksikköä Suomessa. Tässä esityksessä kerrotaan, mikä RAI-järjestelmä on ja miten organisaatio voi tulla sen käyttäjäksi.
Lue lisää verkkosivuiltamme: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/rai-vertailukehittaminen
Tutustu RAI-verkkokouluun: https://verkkokoulut.thl.fi/web/rai
Kansalaisten kokemuksia asioinnista - sosiaali- ja terveydenhuolto esimerkkinäTHL
E-asioinnin haasteet - seminaari 16.3.2018. Hannele Hyppönen ja Tarja Heponiemi: Kansalaisten kokemuksia asioinnista - sosiaali- ja terveydenhuolto esimerkkinä.
Luento Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n "Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä" (DigiErko) -täydennyskoulutuksen osallistujille, Harto Pönkä, Innowise
Otto Ruokolainen: Uudesta alkoholi-, tupakka, huume- ja rahapelitiedosta virtaa ehkäisevään työhön alueilla ja kunnissa -yhteistyöseminaari, 6.11.2018, THL
Marja Harjumaa, Salla Muuraiskangas & Kirsikka Kaipainen
Tiivistelmä Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtymiselle. Työntekijöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantaminen ja
mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, mutta
haasteena on kustannustehokkaiden, helppojen ja houkuttelevien menetelmien
löytäminen. Viime vuosina on tutkittu paljon hyväksymis- ja
omistautumisterapiaan (HOT) perustuvia valmennusohjelmia stressin ja sen
haitallisten seurausten vähentämiseksi. Niiden on osoitettu parantavan
hyvinvointia ja työsuoritusta sekä lievittävän stressiä. Oiva on VTT:n ja Jyväskylän
yliopiston yhteistyössä kehittämä HOT-pohjainen valmennussovellus, joka toimii
sekä mobiililaitteessa että web-selaimen kautta. Tässä julkaisussa kuvatun
tutkimushankkeen tavoitteena oli tutkia Oivan vaikutuksia työyhteisön
hyvinvointiin IT-alan yrityksissä ja selvittää ohjelman käyttöön ja
hyväksyttävyyteen vaikuttavia seikkoja. Tutkimus tehtiin noin kolmen kuukauden
mittaisena interventiotutkimuksena, johon osallistui kaksi IT-alan yritystä.
Tutkimuksen odotettua vähäisemmän osallistujamäärän vuoksi Oivan vaikutuksia
työyhteisön hyvinvointiin ei pystytty luotettavasti tutkimaan, mutta käyttöönoton
ja digitaalisen valmennusohjelman hyväksyttävyyden suhteen tutkimuksesta
voidaan vetää seuraavia johtopäätöksiä:
1. Interventio on syytä nähdä prosessina, jota arvioidaan kokonaisuutena eikä
pelkästään lopputulosten perusteella. Silloin pystytään tunnistamaan tekijöitä,
jotka ovat ratkaisevia intervention todellisen käyttöönoton kannalta.
2. Mobiilivalmennuksen käyttöönoton onnistuminen edellyttää koko
organisaation tukea johtoa myöten.
3. Mobiilivalmennuksen sisällön, toiminnallisuuksien ja käyttötapojen sopivuus
työympäristöön vaikuttavat ohjelman käyttöönottoon työntekijöiden
keskuudessa. Intervention aikainen tuki on tärkeää.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Miten iäkkäät suomalaiset pärjäävät? FinTerveys-tutkimuksen tuloksia toimintakyvystä
1. FinTerveys-tutkimuksen
tuloksia toimintakyvystä
Päivi Sainio, THL
13.4.2018 1
MITEN IÄKKÄÄT
SUOMALAISET
PÄRJÄÄVÄT?
Miten iäkkäät suomalaiset pärjäävät – FinTerveys 2017 –tutkimuksen tuloksia toimintakyvystä / Päivi Sainio
Kansanterveyspäivä 13.4.2018
2. PÄRJÄÄMINEN ON TOIMINTAKYKYÄ
13.4.2018 2
No, se on loppujen lopuksi
selviytymistä…kaikista
päivittäisistä toimista…ja
osallistuminen ja…kaikki
mikä elämään kuuluu. Niin ja
sosiaalinen puoli…
Lehto ym. 2017. Understanding functional ability:
perspectives of nurses and older people living in long-
term care
3. TOIMINTAKYKY…
Summaa sairauksien vaikutuksen
Riippuu myös ympäristön
myönteisistä tai kielteisistä
vaikutuksista.
Koostuu eri ulottuvuuksista:
fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen
ja sosiaalinen
13.4.2018 Esityksen nimi / Tekijä 3
4. SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY:
IHMISSUHTEET JA YKSINÄISYYS
13.4.2018 4
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Ei yhtään läheistä ystävää Yksinäinen usein tai jatkuvasti
60-69 70-79 80+
MIEHET MIEHETNAISET NAISET
%
5. HARRASTUKSIIN OSALLISTUVIEN
OSUUS (%)
13.4.2018 5
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Kerho- ja yhdistystoiminta,
väh. 1x/kk
Teatterit, elokuvat, ym., väh.
1x/kk
Liikunta, ulkoilu ym., väh.
1x/vko
60-69 70-79 80+
MIEHET MIEHET MIEHETNAISET NAISET NAISET
%
6. INTERNETIN KÄYTTÖ ASIOINTIIN
13.4.2018 Esityksen nimi / Tekijä 6
”Vika on kuulemma väärään
kohtaan painamisessa… Miten
tässä pankkiasioita hoidellaan?
Silmä ei näe eikä aivo
ymmärrä, mikä on oikea
kohta.”
HS Mielipide 8.4.2018
8. KOGNITIIVINEN TOIMINTAKYKY:
OMA ARVIO ERITTÄIN HYVÄ TAI HYVÄ
13.4.2018 8
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Muisti Oppimiskyky Keskittymiskyky
60-69 70-79 80+
MIEHET MIEHET MIEHETNAISET NAISET NAISET
%
9. TESTITULOS: ALLE 5 SANAA
VIIVÄSTETYSSÄ MIELEENPALAUTUKSESSA
13.4.2018 Esityksen nimi / Tekijä 9
10. FYYSINEN TOIMINTAKYKY: LIIKKUMISESTA
VAIKEUKSITTA SUORIUTUVIEN OSUUS (%)
13.4.2018 10
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Puolen km kävely Portaiden nousu 1 krs-väli Juoksu 100 m
60-69 70-79 80+
MIEHET MIEHET MIEHETNAISET NAISET NAISET
%
12. ASUINYMPÄRISTÖN HAITTATEKIJÖITÄ
RAPORTOINEIDEN OSUUS (%)
13.4.2018 12
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Liikkumista haittaavat tekijät
asunnossa
Asunnon varustetason
puutteet
Pitkät etäisyydet
palveluihin/huonot
julk.liikenneyhteydet
70-79 80+
MIEHET MIEHET MIEHETNAISET NAISET NAISET
%
13. VÄHITEN KOULUTETUILLA ON USEIN
HEIKOMPI TOIMINTAKYKY
13.4.2018 13
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Puolen km kävely, vaikeuksitta Kogn.tk. heikentynyt: alle 5 sanaa
(70+v)
Osallistuu kerho- tai
yhdistystoimintaan kuukausittain
Perusaste Keskiaste Korkea-aste
MIEHET MIEHET MIEHETNAISET NAISET NAISET
%
14. MITEN IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY ON
MUUTTUNUT VUODESTA 2011?
Harrastaminen pysynyt melko lailla ennallaan tai vähän
lisääntynyt (naisilla); yksinäisyyden yleisyydessä ei muutosta
Suoriutuminen kognitiivisista testeistä on pysynyt ennallaan
Näkökyky parantunut
Liikkumiskyvyn pitkään jatkunut paraneminen on hidastunut:
itse raportoitu liikkumiskyky heikentynyt, testeissä vähän
paranemista
Muutosten suuruutta ja suuntaa on arvioitava vielä tarkemmin
13.4.2018 Esityksen nimi / Tekijä 14
15. JOHTOPÄÄTÖKSET
Iäkkään väestön toimintakyvyn pitkään jatkunut
myönteinen kehitys saattaa olla nyt käännekohdassa
Toimintakyvyn sosioekonomiset erot ovat edelleen
suuria
Iäkkäiden, 80 vuotta täyttäneiden, lukumäärän
ennustetaan kaksinkertaistuvan parissa
vuosikymmenessä => toimintarajoitteisten ihmisten
määrä väistämättä kasvaa
13.4.2018 15
16. JOHTOPÄÄTÖKSET
Iäkkäiden toimintakykyä ja mahdollisuuksia elää hyvää
elämää on välttämätöntä pyrkiä kohentamaan, vaikuttamalla
mm.
– Toimeentuloon
– Asuin- ja elinoloihin
– Sosiaaliseen ympäristöön
– Elintapoihin
– Sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen
– Muihin toimintakykyä edistäviin toimiin
13.4.2018 Esityksen nimi / Tekijä 16
17. 13.4.2018 Esityksen nimi / Tekijä 17
KIITOS!
Kiitokset myös FinTerveys-raportin
kirjoittajille!
paivi.sainio@thl.fi
www.thl.fi/finterveys
FinTerveyden tutkimusraportti:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8