Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?THL
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Suomen Yrittäjät esittää 10 keinoa kuntien tuottavuuden parantamiseksiSuomen Yrittäjät
Jos kuntien tuottavuus ei parane, veroprosentteja ja palvelumaksuja on pakko nostaa. Nämä heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja syövät yritysten kykyä työllistää ja inves-toida. Suomen Yrittäjät osallistuu keskusteluun kuntien tuottavuuden parantamisesta laatimalla esitykset toimista, joilla tilannetta voisi parantaa huomattavasti.
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema?THL
Jukka Haapakoski: Muuttuuko pitkäaikaistyöttömien asema? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Suomen Yrittäjät esittää 10 keinoa kuntien tuottavuuden parantamiseksiSuomen Yrittäjät
Jos kuntien tuottavuus ei parane, veroprosentteja ja palvelumaksuja on pakko nostaa. Nämä heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja syövät yritysten kykyä työllistää ja inves-toida. Suomen Yrittäjät osallistuu keskusteluun kuntien tuottavuuden parantamisesta laatimalla esitykset toimista, joilla tilannetta voisi parantaa huomattavasti.
Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 5: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle...EHYT
Seminaarissa tarjotaan katsaus kuntien ehkäisevän päihdetyön tilaan ja tuleviin näkymiin. Miltä näyttää kuntien ehkäisevä päihdetyö vuonna 2020?
Millaisissa perusrakenteissa kunnat nyt toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä: toteutuuko lakisääteisyys, entä suositukset?
Miten työtä kohdennetaan eri sisältöihin ja ikäryhmiin? Lisäksi hahmotetaan kuntien ehkäisevää päihdetyötä tulevaisuudessa sekä kunnille tarjottua tukea eri toimijoiden näkökulmista. Seminaarissa myös kunnat kertovat käytännön kokemuksia ehkäisevän päihdetyön onnistumisista ja haasteista sekä alueet tarjoamastaan tuesta.
Viestintätoimisto Avaran tiivis esitys maakuntavaalien keskeisistä toimista ja teemoista. Esitys rakentaa lähtökohtaa yhteiskunnalliselle viestinnälle vaaleihin liittyen.
Hennamari Mikkola, Päivi Tillman & Petri Roponen: Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja sote. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Jaana Nevalainen: Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksen näk...THL
Jaana Nevalainen: Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksen näkökulmasta. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
osastopäällikkö Kirsi Varhila, STM:
Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan seminaari 13.11.2013
KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.
Lue lisää KUNKista:
http://kuntoutusportti.fi/portal/fi/toimijat/julkishallinto/kuntoutusasiain_neuvottelukunta/
Eeva Nykänen: sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 5: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle...EHYT
Seminaarissa tarjotaan katsaus kuntien ehkäisevän päihdetyön tilaan ja tuleviin näkymiin. Miltä näyttää kuntien ehkäisevä päihdetyö vuonna 2020?
Millaisissa perusrakenteissa kunnat nyt toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä: toteutuuko lakisääteisyys, entä suositukset?
Miten työtä kohdennetaan eri sisältöihin ja ikäryhmiin? Lisäksi hahmotetaan kuntien ehkäisevää päihdetyötä tulevaisuudessa sekä kunnille tarjottua tukea eri toimijoiden näkökulmista. Seminaarissa myös kunnat kertovat käytännön kokemuksia ehkäisevän päihdetyön onnistumisista ja haasteista sekä alueet tarjoamastaan tuesta.
Viestintätoimisto Avaran tiivis esitys maakuntavaalien keskeisistä toimista ja teemoista. Esitys rakentaa lähtökohtaa yhteiskunnalliselle viestinnälle vaaleihin liittyen.
Hennamari Mikkola, Päivi Tillman & Petri Roponen: Ajankohtaista omaishoidossa – hoitopalkkioiden vaihtelu ja sote. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Jaana Nevalainen: Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksen näk...THL
Jaana Nevalainen: Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksen näkökulmasta. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
osastopäällikkö Kirsi Varhila, STM:
Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan seminaari 13.11.2013
KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.
Lue lisää KUNKista:
http://kuntoutusportti.fi/portal/fi/toimijat/julkishallinto/kuntoutusasiain_neuvottelukunta/
Eeva Nykänen: sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Cursor Oy
Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Seudun visio vuodelle 2025 kiteytyy kahteen sanaan - uudistunut ja vetovoimainen. Strategian arvopohja – rohkeus, avoimuus ja aitous edellyttävät meiltä päätöksentekokykyä, kansainvälisyyttä ja omaleimaista tekemistä. Tarvitsemme kaikki mukaan uudistamaan ja rakentamaan entistä vetovoimaisempaa Kotkan-Haminan seutua.
Kuntasektorilla on merkittävä tuottavuuden kehityspotentiaali. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan palvelujen tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä
Palvelukeskuksen neuvotteluasema ja ostovoima mahdollistavat tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen, joka helpottaa eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan kilpailukykyä sekä siirtää resursseja ylläpitävästä työstä kehittävään toimintaan.
ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan maakuntauudistuksessa kasvupalveluiksi. Miten palvelut rahoitetaan ja järjestetään? Mitä allianssimallilla tarkoitetaan?
SAK korostaa kuntavaalitavoitteissaan palvelujen toimivuutta, henkilöstön aseman turvaamista ja kunnan elinvoimaisuudesta huolehtimista. Suomen suurin palkansaajajärjestö haluaa myös nostaa kuntavaalien äänestysaktiivisuutta.
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Antti Hagqvist: Jokainen voi oll...Suomen Yrittäjät
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Antti Hagqvist: Jokainen voi olla tehokkaampi! Kapasiteetti yrityksen ja yrittäjän voimavarana www.yrittajaristeily.fi
Omistajanvaihdos 2014 -konferenssi pidettiin 11.11. 2014 Crown Plazassa. Konferenssi käsitteli omistajanvaihdosta asiantuntijoiden ja aitojen omistajanvaihdostapausten kautta.
2. Lähtökohdat kuntavaalikauteen
• Kuntavaalit olivat yrittäjille
menestys: 2020
yrittäjävaltuutettua, kasvua
kaikilla mittareilla.
• 21,7 % valtuutetuista
yrittäjiä
• 17 kunnassa valtuutetuista
yrittäjiä on yli 40 %
• 38 kunnassa valtuutetuista
yrittäjiä on 10 %
2
3. Sosiaalinen pääoma suhteessa yritystoiminnan
menestykseen
Esimerkki: PK-YRITYSTEN KERRANNAISVAIKUTUKSET ETELÄ-
POHJANMAAN YRITTÄJIEN TOIMIALUEEN KUNNISSA
11 160
yritystä
40 254
työpaikkaa
Tuloveroja
valtiolle 194M€
+ alv-tuotto
Kunnallis- ja
yhteisövero
kunnille 300 M€
Ostovoima
alueella
1,14Mrd€
Osuus kaikista
työpaikoista 47%
Osuus
yksityisistä
työpaikoista 64%
Kuntien rahoituksen
valtionosuus keskim. 20%,
josta pk-sektorin panos
noin puolet (n. 215M€)
Paraneva mahdollisuus kunnan
palvelutuotannolle
Palveluelinkeinon
elinkykyisyyden
paraneminen
Kunnan vetovoiman
lisääntyminen,
imagon
paraneminen
Uusia asukkaita,
uusia yrityksiä,
uusia
alihankintayrityksiä
Vapaa-ajan ja
kulttuuripalveluiden
tarjonnan
kehittyminen
Uusien
palveluyritysten
syntyminen
Rakennus-
toiminnan
vilkastuminen
Tukimenojen ja
terveydenhuollon
kulujen
väheneminen
Resursseja
infrastruktuurin
kehittämiseen
Työllisyyden
paraneminen ja
vakiintuminen,
yleinen
vaurastuminen
ja elintason
kehittyminen
Olemassa olevan
yritystoiminnan
ja uusyritysten
toimintaedelly-
tysten
paraneminen
3
4. 4
• Suomen kilpailukyky
• Kansainvälistyminen
• Kuntarakenteen muutokset
• Omistajanvaihdokset
Yrittäjyyden, yrittäjäjärjestön ja kuntien
muutospaineita
• Yritysmuotojen monipuolistuminen
• Kasvukeskusten korostuminen
• Toimialan merkityksen kasvu
• Palvelutuotannon uudistaminen
6. 4
10
20
28
38
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
muu
muut omistajat
jatkavat toimintaa
sukupolvenvaihdos
yrityksen toiminta
loppuu
yritys myydään
ulkopuoliselle
YRITYKSEN TULEVAISUUS VASTAAJAN LUOVUTTUA
PÄÄVASTUUSTA YRITYKSESSÄ
n=2830
Lähde: valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri, julkaistu 4.10.2012 OV-konferenssissa.
Tarvitaan uusia yrittäjiä
6
7. Kuntien tehtävät
Nyt 535 + tehtävää. Tuplaantunut 20 vuodessa.
Suomen Yrittäjät esittävät keskustelunavauksen
lakisääteisistä tehtävistä joiden tarpeellisuus on syytä
pohtia.
7
8. Kunnan elinvoiman kehittämisen ”esteet”
• Kuntien lakisääteisten tehtävien ( nyt 535 + 30)
kasvava määrä on johtanut toiminnan
painottumiseen soten ja opetustoimen tehtäviin.
• Tuorein merkittävä kokeilu:
• pitkäaikaistyöttömyyden hoidon vastuun siirto kunnille (12 kk jälkeen)
• Syntynyt valtava kustannuspaine ja kuntien
itsehallinnollinen asema on vaarassa.
• Itsenäisen kunnan eräs tärkeä tunnusmerkki on kyky
panostaa elinvoimaisuuteen.
• Panostuksia kehittämiseen ja elinvoimaisuuteen
ei ole ollut – eikä ole - riittävästi
8
9. Kunnille vapauksia
• Kunnat tukahtuvat lailla säädeltyihin tehtäviin,
normeihin ja suunnitteluvelvollisuuksiin.
• Vie mahdollisuuden tehdä paikallisesti järkeviä
ratkaisuja.
• Tiukka sääntely
• hidastaa yritystoiminnan edellytyksien parantamista
• vaikeuttaa palveluiden ulkoistamista
• vaikeuttaa ja hidastaa päätöksentekoa
• Palveluiden kehittäminen ja joustavat yrityksien kanssa
tehtävät ratkaisut jumittuvat säädöksiin.
• Valvontaviranomainen estää hyvät hankkeet.
9
11. • ”Avi puuttui peliin
juuri normien vuoksi.
Nyt kävi niin, että Avin
vaatimus johti siihen,
että hoitajien määrä
väheni kun palvelut
pitää tuottaa eri
tavalla”
Isonkyrön kh pj. Jaakko
Pukkinen
• ”Miksei kysynnän
kasvaessa voisi olla
vaihtoehtoja
yhteisölliseen suuntaan
kunhan palvelun
laadusta ei tingitä”
Pukkilan kunnanjohtaja
Juha Myyryläinen
11
Lähde: Pohjankyrö, 18.4.2013
Normit jarruttavat
15. Yhteenveto
• Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää (+ 30)
• 974 näistä tehtävistä johtuvaa velvoitetta
• Suunnitteluvelvoitteita 85
15
16. SY kävi läpi kuntien tehtävät
Keskustelunavaus ”normitalkoisiin”, tahtotilan
ilmaisu siitä, että normitusta on purettava.
• Nostamme esiin 174 tehtävää, joista on syytä
käydä keskustelu.
• Oleellista eivät ole yksityiskohdat vaan pohdinta
siitä mikä on välttämätöntä hoitaa kunnan
toimesta tai säädellä tiukkaan.
• Kustannusvaikutuksia ei ole pyritty arvioimaan
16
17. Tehtävien karsinta ja uudelleenjako
Listassa on esitetty tehtävävastuiden
uudelleenjakoa seuraavalla ryhmittelyllä:
• tehtävän poisto/tarvitaanko normiohjausta (P)
• tehtävän poisto/kunta harkitsee pitääkö tehtävän
vapaaehtoisesti itsellään (P/HV)
• tehtävän siirto toiselle taholle (S)
• tehtävän ulkoistaminen (U)
• tehtävät, joissa on paljon ulkoistamispotentiaalia (MU).
Esitykset tehtävien karsimisesta, poistamisesta tai ulkoistamisesta on tehty
siinä tarkoituksessa, että asiakirjaan perehtyvät voivat omalta osaltaan pohtia,
mikä tehtävä on välttämätöntä hoitaa kunnan toimesta ja mikä ei.
17
19. Esimerkkejä tehtävien siirrosta
• Maataloushallinnon tehtävät
• Palo –ja pelastustoimi
• Yksityisteihin liittyvät tehtävät
• Ammattikorkeakoulujen ylläpito
• Yksityisen henkilön tai yhteisön
päivähoitotoiminnan valvominen
• Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta
ylipäänsä valvontaa, lupa-asioita, yms. tulisi koota yhteen
• Tietohallinnon suuret kokonaisuudet yhden
”sateenvarjon” alle PPP mallilla
19
20. Esimerkkejä tehtävien poistosta tai
siirrosta harkinnanvaraiseksi
• Taiteen perusopetus, teatterit ja orkesterit
voisivat olla harkinnanvaraisia kunnan niin
halutessa
• Onko välipala aamu –ja iltapäivätoiminnassa
pakollinen lailla määriteltävä asia?
20
22. Yrittäjyys luo elinvoimaa
22
Kuntien elinvoimaisuus ratkeaa yrittäjyydellä. Omat tulot ylös, menot
alas. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan yrittäjiä.
23. Kuntalain uudistaminen, yrityksiä
koskevat asiakokonaisuudet
• Kuntien yleinen toimivalta ja kilpailuoikeus
• Takaukset, lainat, avustukset sekä muut tuet
• Kiinteistöjen ja rakennusten myynti ja vuokraus
• Palvelustrategia (SY:n esitys)
• Myös osallistumista, taloutta ja hallintoa
koskevilla säädöksillä merkitystä
23
24. Palvelustrategia kuntalakiin
• Suomen Yrittäjien esityksen mukaan kuntalain
uudistuksessa lakiin tulisi säätää kunnille
talousarviota ja -suunnitelmaa (65 §) vastaava
velvoite laatia palvelustrategia.
• Lain kirjaus voisi olla esimerkiksi
seuraavanlainen:
• Valtuuston on kunkin valtuustokauden ensimmäisenä
vuotena hyväksyttävä kunnalle palvelustrategia x
vuodeksi.
• Voidaanko tällä purkaa sektorikohtaisia
suunnitelmavelvollisuuksia. Niitä on nyt 85.
24
25. Palvelustrategia kuntalakiin
• Palvelustrategioita laaditaan vaihtelevasti,
yleensä palvelutarvearviointi muttei riittävää
visiota markkinoille
• Strategia, jossa linjaukset kunnan palvelujen
kehittämisestä ja järjestämisestä pitkällä
aikavälillä
• Palvelustrategian kaksi funktiota:
• Kunnan tarveanalyysi, rooli ja tavoitteet palvelun
järjestäjänä ja tuottajana sekä muiden toimijoiden
roolit
• tukee myös yritystoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä
25
27. Yhtiöittämisvelvollisuus
• Kuntalain osauudistus voimaan 1.9.2013. Laki
velvoittaa kuntia yhtiöittämään ne
liikelaitokset, jotka toimivat markkinoilla.
• Yhtiöittämisvelvollisuus kunnan/kuntayhtymän
toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla
• koskee sekä virasto- että liikelaitosmuotoisena
harjoitettua tehtävää
• mahdollista siirtää yhtiö-, yhteisö- tai
säätiömuotoon
27
28. Yhtiöittämisvelvollisuus
• Kilpailutilanne markkinoilla?
• EU: taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa
tavaroita ja palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla
• Työryhmä: vero-oikeuden elinkeinotoiminnan käsite
1. palvelun tai tuotteen vastaavuus yksityisen
elinkeinonharjoittajan toimesta tarjottuun tuotteeseen
tai palveluun,
2. palvelun tai tuotteen hinnoittelu sekä
3. toiminnan markkinointi ja suuntautuminen
rajoittamattomaan asiakaskuntaan.
• on olemassa kilpailutilanne tai mahdollisuus
kilpailun vääristymiseen
• osallistuminen tarjouskilpailuun
28
29. Ei toimintaa kilpailutilanteessa
markkinoilla
• lakisääteiset tehtävät lakisääteisen vastuun rajoissa
• pakollinen yhteistoiminta lakisääteisen velvoitteen
rajoissa
• muu yhteistoiminta, jota ei tarvitse kilpailuttaa
(sidosyksikkö, muu hankintalainsäädännön poissulku)
• järjestämis-/ylläpitämisluvanvarainen opetus, luvassa
määrätyt tehtävät ja opetukseen liittyvät oppilas- ja
opiskelijatöinä tuotetut palvelut
• maankäytön suunnittelutehtävään liittyvä kiinteistön
myynti ja vuokraus
• Luonnollinen/lakisääteinen monopoli
29
30. Yrittäjien esitykset kunnille
• Pilliin vihellyksen periaate:
• kuntien kannattaa arvioida aina, onko
yhtiöittäminenkään tarpeen vai olisiko parempi
lopettaa yritysten kanssa kilpaileva liiketoiminta
kokonaan.
• Kuntien syytä miettiä sitä, miksi ne toimisivat
markkinoilla, joilla on olemassa yksityistä tarjontaa
• Linjattava peräydytäänkö markkinoilta vai yhtiöitetäänkö
• Siirtymäaika vuoden 2014 loppuun saakka:
• Siirtymäaikana on tärkeää seurata sitä, että
yhtiöittämiset hoidetaan asiallisesti ilman
perusteettomia pääomituksia.
30
32. Teknologiakeskukset, uusyrityskeskukset
ja kehittämisyhtiöt
• Teknologiakeskukset saivat alkunsa
hautomotiloista yliopistojen kupeessa
• Uusyrityskeskukset saivat alkunsa työttömäksi
jäävien muuttamisesta yrittäjiksi, rahoitus on
ollut voimakkaasti projektirahoitteista
• Kehittämisyhtiöiden alku on kunnallisessa
elinkeinopolitiikassa ja elinkeinoasiamiehissä
• Nyt toimintoja yhdistetään eri seuduilla.
32
33. Arvio kehittämisyhtiöistä
• Useimmat asiat sellaisia, joita kuntakin tekisi elinvoimansa
vahvistamiseksi.
• Sparraavat tai herättelevät yrityksiä ja asioita eteenpäin, sellaisessa
vaiheessa, jossa kukaan muu ei toimi
• Kaikki yhtiöt ovat kunnallisia tai seutukunnallisia
• Toimivat julkisen ja yksityisen rajapinnassa
• Yksityinen rahoituspohja ei ole toiminut, useat elävät hankerahoilla
ja ovat todellisia hankegeneraattoreita
• Tarpeellisia peruspalveluita (neuvontaa) yrityksille
• Kunnianhimo puuttuu (tehdään liian ”tavallisia” asioita)
• Hallinto ja henkilöstö paisuneet
• Yrittäjien kannalta ei aina hyvä, että elinkeinoasiamiehet laitetaan
yhteen keskuskaupungin isoon organisaatioon kauas yrittäjistä
33
34. Kehittämisyhtiön ja seudun kehittämisen
viitekehys
34
Seudun elinvoiman vahvistaminen
Tämä tehtävä kuuluu kaikille organisaatioille
Osaamisen
vahvistaminen
Ihmiset
-erilaiset koulutukset
Yritykset
-kehittäminen eri
muodoissaan
Kilpailukyvyn vahvistaminen
Fyysinen toimintaympäristö
-logistiikka
-kampukset
-keskustan ilme
Liiketoiminnallinen
toimintaympäristö
- klusterit
- painopisteet
Vetovoimaisuuden vahvistaminen
Maine ja imago
- muodostuu teoista,
- ihmisten mielikuvissa
- ”todellinen kuva”
Markkinointi
Vahvistetaan viestin perillemenoa
Kukin laatikko pitää sisällään monien eri toimijoiden tekemisiä!
Lähde: SEKES34