ETK luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) päivitetyn selvityksen eläkekatosta torstaina 18.12.2014.
Ministeri Risikko pyysi keväällä 2014 Eläketurvakeskukselta selvitystä suurten eläkkeiden kertymisestä. Selvityspyyntö liittyi eläkekatosta tuolloin käytyyn julkiseen keskusteluun.
Eläketurvakeskus on tehnyt suurista eläkkeistä ja eläkekatosta aiemmin selvityksen vuonna 2009. Nyt julkaistavassa muistiossa on tutkittu keskeisten asiaan vaikuttavien seikkojen nykytilannetta ja mahdollisia muutoksia vuonna 2009 tehtyyn selvitykseen nähden.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
ETK luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) päivitetyn selvityksen eläkekatosta torstaina 18.12.2014.
Ministeri Risikko pyysi keväällä 2014 Eläketurvakeskukselta selvitystä suurten eläkkeiden kertymisestä. Selvityspyyntö liittyi eläkekatosta tuolloin käytyyn julkiseen keskusteluun.
Eläketurvakeskus on tehnyt suurista eläkkeistä ja eläkekatosta aiemmin selvityksen vuonna 2009. Nyt julkaistavassa muistiossa on tutkittu keskeisten asiaan vaikuttavien seikkojen nykytilannetta ja mahdollisia muutoksia vuonna 2009 tehtyyn selvitykseen nähden.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia. Vielä viime maaliskuussa ennustimme kokonaistuotannon kasvavan 0,6 prosenttia. Odotettua heikompaa kehitystä selittää taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä on rajoittanut vientiämme, jolle on koitunut lisävaikeuksia talouskasvun ainakin väliaikaisesta hidastumisesta joissakin vientimme kannalta tärkeissä kehittyvissä maissa. Teollisuuden rakenteen heikkoudella – kuten Nokian markkinaosuuksien jyrkällä pudotuksella ja paperin kysynnän laskevalla trendillä – on toki ollut oma vaikutuksensa, mutta talouden vajoamisessa uudelleen taantumaan vuosina 2012–2013 sillä on ollut vain sivuosa.
Kansainvälisen talouden paraneminen aikaansaa käänteen Suomenkin talouteen jo tämän vuoden lopulla. Euroalue nousi tämän vuoden toisella neljänneksellä noin puolitoista vuotta kestäneestä yhtäjaksoisesta taantumasta. Koko EU:n alueella talouskehitys on ollut jopa euroaluetta parempaa. Aivan viime kuukausina myös Kiinan, Japanin ja Brasilian talouskasvu on vauhdittunut. Osassa kehittyvistä maista talouskasvu on tosin vielä ainakin väliaikaisesti hidastunut, kun rahoitusvirtojen suunta on kääntynyt kehittyvistä maista Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin nousevien korkojen ja parantuneiden talousnäkymien houkuttelemana. Suomen viennin kannalta on myönteistä myös se, että investoinnit alkavat elpyä Euroopassa ja laajemminkin globaalitaloudessa. Suomen bruttokansatuote kasvaa ensi vuonna 2,1 prosenttia. Ennuste on näin 0,3 prosenttiyksikköä maaliskuista arviotamme alempi. Koska talouskasvu nojautuu pitkälti vientiin, ei se juuri lisää työllisyyttä eikä kavenna merkittävästi julkisen talouden alijäämiä vielä tällä ennustejaksolla.
Elon sijoitukset tuottivat tammi-kesäkuussa 7,8 (-4,1) prosenttia eli 2 007,5 miljoonaa euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 27,8 miljardia euroa. Vakavaraisuusaste oli 126,6 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,6-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Globaalin osakemarkkinan epävakaa kehitys vuoden viimeisellä neljänneksellä painoi Varman koko vuoden sijoitustuoton negatiiviseksi. Varman sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 44,0 (45,4) miljardia euroa. Tehokkuus parani edelleen ja oli kaikkien aikojen paras. Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 60 % (67 %).
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Työeläkeyhtiö Elon osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2021Työeläkeyhtiö Elo
Elon sijoitukset tuottivat tammi-maaliskuussa 3,9 (-9,5) prosenttia eli 996,4 miljoonaa euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 26,8 miljardia euroa. Vakavaraisuusaste oli 125,0 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,5-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia. Vielä viime maaliskuussa ennustimme kokonaistuotannon kasvavan 0,6 prosenttia. Odotettua heikompaa kehitystä selittää taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä on rajoittanut vientiämme, jolle on koitunut lisävaikeuksia talouskasvun ainakin väliaikaisesta hidastumisesta joissakin vientimme kannalta tärkeissä kehittyvissä maissa. Teollisuuden rakenteen heikkoudella – kuten Nokian markkinaosuuksien jyrkällä pudotuksella ja paperin kysynnän laskevalla trendillä – on toki ollut oma vaikutuksensa, mutta talouden vajoamisessa uudelleen taantumaan vuosina 2012–2013 sillä on ollut vain sivuosa.
Kansainvälisen talouden paraneminen aikaansaa käänteen Suomenkin talouteen jo tämän vuoden lopulla. Euroalue nousi tämän vuoden toisella neljänneksellä noin puolitoista vuotta kestäneestä yhtäjaksoisesta taantumasta. Koko EU:n alueella talouskehitys on ollut jopa euroaluetta parempaa. Aivan viime kuukausina myös Kiinan, Japanin ja Brasilian talouskasvu on vauhdittunut. Osassa kehittyvistä maista talouskasvu on tosin vielä ainakin väliaikaisesti hidastunut, kun rahoitusvirtojen suunta on kääntynyt kehittyvistä maista Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin nousevien korkojen ja parantuneiden talousnäkymien houkuttelemana. Suomen viennin kannalta on myönteistä myös se, että investoinnit alkavat elpyä Euroopassa ja laajemminkin globaalitaloudessa. Suomen bruttokansatuote kasvaa ensi vuonna 2,1 prosenttia. Ennuste on näin 0,3 prosenttiyksikköä maaliskuista arviotamme alempi. Koska talouskasvu nojautuu pitkälti vientiin, ei se juuri lisää työllisyyttä eikä kavenna merkittävästi julkisen talouden alijäämiä vielä tällä ennustejaksolla.
Elon sijoitukset tuottivat tammi-kesäkuussa 7,8 (-4,1) prosenttia eli 2 007,5 miljoonaa euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 27,8 miljardia euroa. Vakavaraisuusaste oli 126,6 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,6-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Globaalin osakemarkkinan epävakaa kehitys vuoden viimeisellä neljänneksellä painoi Varman koko vuoden sijoitustuoton negatiiviseksi. Varman sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 44,0 (45,4) miljardia euroa. Tehokkuus parani edelleen ja oli kaikkien aikojen paras. Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 60 % (67 %).
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Työeläkeyhtiö Elon osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2021Työeläkeyhtiö Elo
Elon sijoitukset tuottivat tammi-maaliskuussa 3,9 (-9,5) prosenttia eli 996,4 miljoonaa euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 26,8 miljardia euroa. Vakavaraisuusaste oli 125,0 prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,5-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Prof. Jouko Vilmunen, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, esitteli vuosiraportin 2019 pääkohdat medialle 29.1. 2020 järjestetyssä tilaisuudessa.
Tutustu koko raporttiin:
https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Vakausarvio: Pandemia osoittaa riskipuskureiden välttämättömyyden
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 5.5.2020
www.eurojatalous.fi
Pääjohtaja Olli Rehn: Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehnin puhe Suomen Pankin vuoden 2018 vuosikertomuksen julkistustilaisuudessa Helsingissä 26.4.2019.
Suomen Pankin vuoden 2018 vuosikertomukseen: https://vuosikertomus.suomenpankki.fi
Talouden näkymät maailmalla ja SuomessaSuomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa
Yritystilaisuus, Kuhmo 14.10.2019
Kainuun kauppakamariosaston seminaari, Kajaani 15.10.2019
Pääjohtaja Olli Rehn: Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden näkymä silti heikko
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 17.9.2020
#eurojatalous
Työeläkeyhtiö Elon osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2022Työeläkeyhtiö Elo
Globaali kasvu hidastui edelleen vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Elon sijoitustoiminnan kokonaistuotto jäi negatiiviseksi yleisen taloustilanteen heikkenemisen myötä. Syksyllä käytyjen muutosneuvottelujen seurauksena Elosta väheni 44 tehtävää. Uusi strategia luotsaa Eloa kohti tavoitetta olla toimialan vetovoimaisin yritys vuonna 2025.
Campus Conexus II Kyky -projektin (2011-2013) kokoava tuotos Innolla opiskelukykyä -materiaalipaketti sisältää tietoa ja virikkeitä opiskelukyvyn ja opiskeluinnon edistämiseen yliopistoyhteisössä. Tässä tiedostossa materiaalin vihko, virikekortit, juliste ja tarrat koottuna.
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...SYL
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen.
(toim.) Juhana Harju & Juuso Leivonen
SYL-julkaisu 2/2013
ISBN: 978-951-703-276-5
ISSN: 0356-8245
Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 10
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010
Järvenpää-talo, Järvenpää
HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN1
TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2012-20142
1. JÄSENMAKSUN JA JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS3
SYL on riippuvainen jäsenmaksuista, sillä noin kaksi kolmasosaa järjestön kuluista katetaan4
jäsenmaksuilla. Muita tuottoja ovat opetusministeriön nuorisolain perusteella maksama valtionapu,5
sijoitustoiminnan tuotot sekä sektoreiden tuotot, jotka suurimmaksi osaksi ovat SYL:n jäsenjärjestöille6
kohdennettujen palvelujen käyttömaksuja. Syksystä 2008 alkaen ylioppilaskuntien jäsenmäärä on7
kääntynyt laskuun, mikä vaikeuttaa rahoitustilannetta. Syksyllä 2009 jäsenmäärä nousi, mutta tämän8
ennustetaan olevan poikkeus muuten laskevassa kehityksessä. Varautumalla vuosittain jäsenmaksun9
tarkistamiseen talouden suunnittelu helpottuu huomattavasti. Suunnitteessa on asetettu etusijalle10
pienet vuosittaiset korotukset harvemmin tapahtuvien suurempien kertakorotusten sijasta.11
SYL arvioi jäsenmääränsä kehitystä vuosittain. Jäsenmäärän arvioidaan opetusministeriön12
koulutuksellisten tavoitteiden perusteella laskevan 120 000:een vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 201013
tekniikan ja lääketieteen alan tutkinnonuudistuksen siirtymäajan päättymisen jälkeen ei ole tiedossa14
suurempia yksittäisiä jäsenmäärään vaikuttavia tekijöitä, joten vuodesta 2011 alkaen jäsenmäärän15
laskun voidaan olettaa olevan suhteellisen tasaista. Valtiovallan työuran pidentämiseksi tekemien16
koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia jäsenmäärään on erittäin vaikea arvioida tässä vaiheessa.17
Henkilökunnan vaihtumisen myötä pyritään laajempaan yhteistyöhön toiminnan tukipalvelujen osalta.18
Nämä kehittämisprosessit ovat pitkäkestoisia ja niiden edistämiseksi työskennellään järjestöissä19
jatkuvasti. Merkittävimmät hyödyt yhteisistä prosesseista on saavutettavissa jo suunnitelmakaudella20
2012-2014.Keskeiset muutokset koskevat toimistopalveluita sekä tieto- ja taloushallintoa. Viestintä- ja21
tietopalveluissa pyritään yhteistyöhön mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi mediaseurannassa ja22
käännöstöissä.23
Liiton tehtäväkenttä on korkeakoululaitoksen laajenemisen ja kansainvälisen ulottuvuuden kasvun24
myötä merkittävästi lisääntynyt. Erityisesti Bologna-prosessin myötä tullut koulutuspolitiikan25
kansainvälisen ulottuvuuden merkityksen kasvu on tuonut liitolle haasteita, joihin nykyisillä26
resursseilla ja työnjaolla on vaikea vastata. Samoin tarve kehittää ylioppilaskunnille tarjottavia27
palveluja on kasvanut. Yhteistyö OSS-järjestöjen kanssa avaa mahdollisuuksia henkilöstörakenteen28
kehittämiseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia.29
Seuraavasta taulukosta ilmenee jäsenmäärän ja jäsenmaksukertymän kehitys. Indeksitarkistuksessa on30
käytetty elinkustannusindeksiä, jonka nousu on ollut vähäistä 2000-luvulla. SYL:n kulurakenteessa31
palkkojen – jotka nousevat elinkustannuksia nopeammin- vaikutus on huomattava.32
2. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 10
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.20010 KTS 2012-2014
__________________________________________________________________________________________
2/6
33
Liiton jäsenmaksukehitys opiskelijaa kohden elinkustannusindeksillä tarkastettuna on kehittynyt34
seuraavan taulukon mukaisesti.35
36
37
38
39
3. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 10
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.20010 KTS 2012-2014
__________________________________________________________________________________________
3/6
Jäsenmaksua tarkasteltaessa on otettava huomioon että vuodesta 2009 alkaen SYL on Opiskelijoiden40
liikuntaliiton jäsen, ja OLL:n jäsenmaksun perintä tapahtuu SYL:n jäsenmaksun yhteydessä. Vuonna41
2009 elinkustannusindeksin kehitys on ollut lähes nolla, jopa negatiivinen. Tämän vuoksi OLL:n42
jäsenmaksun aiheuttama jäsenmaksuperusteen korotus näkyy nimelliskorotuksen suuruisena myös43
jäsenmaksun reaaliarvoa vertailtaessa. Tässä suunnitteessa esitetyllä jäsenmaksukehityksellä voidaan44
turvata liiton jäsenmaksukehityksen niin kokonaiskertymänä kuin yksittäisen opiskelijan kannalta45
tarkasteltuna säilyminen nykyisellä tasolla.46
Automaatiojäsenyyden säilyminen on keskeinen rakenteellinen tekijä jäsenmaksukehityksen osalta.47
Mikäli automaatiojäsenyys poistuu, tulee liiton taloudellinen rakenne pohtia uudestaan ja48
ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätä merkittävästi.49
2. VALTIONAPU50
Valtionapu toimintavuodelle 2010 on 315 000 euroa. Nuorisolain mukaisesti valtionapuja jaetaan51
toiminnan laajuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden mukaan. SYL:n toiminta on näillä52
kriteereillä ollut huomattavan korkeatasoista suhteessa muihin tuettuihin järjestöihin ja niiden53
valtionapuihin. Nuorisojärjestöjen avustuksiin kohdennettu määräraha kasvoi merkittävästi vuosina54
2009 ja 2010. Vuodesta 2011 määräraha ei kuitenkaan nouse juuri lainkaan eikä jatkossakaan55
merkittävää kasvua ole ennakoitavissa. Huonoimmassa tapauksessa SYL arvioidaan vakavaraiseksi56
automaatiojäsenyytensä sekä olemassa olevan varallisuuden perusteella, jolloin avustuksia uudelleen57
kohdennettaessa, SYL ei välttämättä olisi ensisijaisessa asemassa. Toisaalta SYL:n valtionapu on58
useaan muuhun järjestöön verrattuna ollut nuorisolain mukaisilla kriteereillä arvioituna melko59
alhainen, joten talouden suunnittelussa on kohtuullista olettaa SYL:n avustuksen nousevan60
maltillisesti. Avustus maksetaan veikkausvoittovaroista, ja sen kehitystä on vuotta pidemmälle ajalle61
vaikea arvioida. tämän vuoksi suunnittelussa on syytä olettaa vain maltillista avustussumman62
kehitystä.63
3. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA64
Edellisten toimitilojen myynti tammikuussa 2010 mahdollisti SYL:lle aiempaa laajamittaisemman65
sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja omarahoituspohjan vahvistamisen pitkällä aikavälillä tätä kautta.66
Kesäkuussa 2010 sijoitettiin 600 000 euron pääoma varainhoitopalveluun. Varainhoitajana tiomii67
Icecapital Oy.68
SYL:n sijoitustoimintaa ohjaa hallituksen hyväksymä sijoitusstrategia ja siitä vastaa pääsihteeri69
hallituksen tehdessä keskeiset sijoitustoimintaa koskevat päätökset. Liiton taloustoimikunta toimii70
konsultoivassa roolissa. Sijoitustoiminnan päämääränä on SYL:n varallisuuden turvaaminen sekä71
mahdollisuus tukea omarahiotusta tulouttamalla toimintaan osa varallisuuden tuotosta. Strategian72
mukaan vuodessa voidaan tulouttaa enintään 2% pääomasta edellyttäen, että vähintään tämä tuotto73
on vuoden aikana toteutunut. Sijoitusvarallisuus kehittyy sen verran hitaasti, että74
suunnitelmakaudella ei ole syytä olettaa tuloutettavan summan kasvavan olennaisesti.75
Varainhoitajan ohjauksesta vastaa liiton pääsihteeri. Hallitukselle toimitetaan säännöllisesti raportti76
varallisuuden kehityksestä. Reaalitalousarvion yhteydessä hallitus päättää vuosittain tuloutettavasta77
summasta edellisen vuoden tuoton perusteella. Samassa yhteydessä varainhoitaja esittää, miten78
salkun tilanne vastaa SYL:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja millä toimenpiteillä vastuullista79
sijoittamista SYL:n sijoitussalkussa voidaan edelleen kehittää.80
81
4. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 10
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.20010 KTS 2012-2014
__________________________________________________________________________________________
4/6
3. HENKILÖSTÖ- JA TOIMINTAKULUT82
Seuraavassa kuvaajassa esitetään liiton kulujen ja jäsenmaksutulojen kehitystä ja tästä seuraavaa liiton83
muun rahoituksen tarvetta. Toimintakulujen kasvupainetta on helpottanut viime vuosien alhainen84
inflaatio, mutta myöskään jatkossa ei ole tarpeen kasvattaa toimintakuluja merkittävästi, ellei uusia85
toiminta-aloja haluta avata. Henkilöstökustannusten kasvu tasaantuu suunnitelmakauden86
alkupuolella liiton uusien henkilöstöjärjestelyjen vuoksi. Lisäksi osa aiemmista henkilöstökuluista87
siirtyy toimintakuluiksi kyseisten palveluiden siirtyessä OSS:lta ostettavaksi.88
Esitetyillä muutoksilla liiton tilinpäätös jää hieman alijäämäiseksi, joten suunnitelmakaudella on89
syytä seurata taloudellista tilannetta tarkasti ja tehdä tarvittaessa tasapainottamissuunnitelmia.90
91
92