Aleksi Neuvosen esitelmä Sosiaalialan asiantuntijapäiville 15.3.2012. Esitelmässä sivutaan viimeaikaista tutkimusta koetusta hyvinvoinnista, nostetaan esiin keskeisiä kysymyksiä talouskasvun ja hyvinvoinnin suhteesta ja ehdotetaan täsmätoimia, joilla hyvinvointia voitaisiin parantaa vaikka talouskasvua ei olisikaan. Esitys ei esitetä, että hyvinvointia olisi helpompi edistää ilman talouskasvua kuin talouskasvun avustuksella.
The document discusses challenges related to digital divides between developing and developed countries. It notes that while information and communication technologies (ICT) can boost economic and social development, many developing nations face obstacles in accessing and utilizing ICT due to limited resources and infrastructure. The document advocates for "appropriate ICT" that is suitable for local contexts through affordable hardware and software, community involvement, and curriculum focused on local needs rather than duplication of Western models. It provides examples of projects working to increase ICT access through low-cost and open-source solutions.
What we know of well-being in contemporary society? This presentation was given by Aleksi Neuvonen in September 2012 in Joensuus in a conference Future of Regional Well-being. It explores different policy options that could increase well-being in current developed, industrialized societies.
Jessica introduces how she uses wikis at work. Wikis allow groups to easily edit and share web pages. At her new job, Jessica used a wiki for new employees during her first three months. She created her own wiki page to introduce herself that others could edit. Wikis allow Jessica to share meeting agendas and minutes. She also uses wikis to post problems and get suggestions from others worldwide.
This document provides an overview of open P2P design processes and methodologies. It begins with background on concepts like crowdsourcing, web 2.0, open source software development and their relation to design. It then discusses open design projects and the current status of open design. The document proposes that open P2P design can be used to design open, collaborative projects and processes. It presents open P2P design as a metadesign approach that can be used to design the tools, processes and systems for open design projects. Finally, it provides examples of using an open P2P design process, including activity analysis and system mapping tools.
The document discusses challenges related to digital divides between developing and developed countries. It notes that while information and communication technologies (ICT) can boost economic and social development, many developing nations face obstacles in accessing and utilizing ICT due to limited resources and infrastructure. The document advocates for "appropriate ICT" that is suitable for local contexts through affordable hardware and software, community involvement, and curriculum focused on local needs rather than duplication of Western models. It provides examples of projects working to increase ICT access through low-cost and open-source solutions.
What we know of well-being in contemporary society? This presentation was given by Aleksi Neuvonen in September 2012 in Joensuus in a conference Future of Regional Well-being. It explores different policy options that could increase well-being in current developed, industrialized societies.
Jessica introduces how she uses wikis at work. Wikis allow groups to easily edit and share web pages. At her new job, Jessica used a wiki for new employees during her first three months. She created her own wiki page to introduce herself that others could edit. Wikis allow Jessica to share meeting agendas and minutes. She also uses wikis to post problems and get suggestions from others worldwide.
This document provides an overview of open P2P design processes and methodologies. It begins with background on concepts like crowdsourcing, web 2.0, open source software development and their relation to design. It then discusses open design projects and the current status of open design. The document proposes that open P2P design can be used to design open, collaborative projects and processes. It presents open P2P design as a metadesign approach that can be used to design the tools, processes and systems for open design projects. Finally, it provides examples of using an open P2P design process, including activity analysis and system mapping tools.
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Työmarkkinoiden ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta työssäkäyvien köyhyys on ongelmallista. Tutkimuksessa selvitetään työtätekevien köyhyyden kehitystä vuosina 1990–2010. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten köyhyyden kuva muuttuu eri mittareilla, mitkä ovat köyhyyden taustatekijät eri väestöryhmissä ja millaista on köyhien tuloliikkuvuus. Tarkastelun kohteena on henkilö, mutta kotitalouden koko ja rakenne huomioidaan ekvivalenttien tulojen avulla. Tarkastelussa kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaetaan muunnellulla OECD-skaalatekijällä. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineistoa vuosilta 1990–2010.
Käytettyjen mittareiden mukaan työssäkäyvien köyhyysaste on pysynyt maltillisella tasolla. Köyhyysaste kasvoi 1990-luvun alun laman jälkeen, ja 2000-luvulla köyhyysaste pysyi tasaisena. Köyhyyden syvyys köyhyyskuilulla mitaten väheni hitaasti 1990-luvun alun laman jälkeen. Huolimatta alhaisena pysyneestä köyhyysasteesta riskiryhmien köyhyyden todennäköisyys kasvoi selvästi. Tarkasteluajanjaksolla nuorten 18-24 -vuotiaiden köyhyyden todennäköisyys kasvoi eniten. Kotitalouskohtaisesti työntekijöiden toimeentulo edellyttää aiempaa useammin kahta ansaitsijaa. Yksinhuoltajataloudet ovat tulosten mukaan heikoimmassa asemassa. Työmarkkinaongelmien kasaantuminen samaan kotitalouteen kasvatti köyhyysriskiä. Huolimatta riskiryhmien köyhyystodennäköisyyksien kasvusta köyhyyaste on pysynyt alhaisena. Tulosten mukaan tulonsiirroilla on merkittävästi onnistuttu vähentämään työssäkäyvien köyhyyttä.
Lähde-voimaa matkalle hankkeen avausseminaarissa Kuopiossa Matti Rimpelä piti luentoa aiheenaan "Lapsista ´hyviä ja hyödyllisiä aikuisia´-miten voisimme tehokkaasti vähentää nuorten hyvinvointitarvetta?"
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Cursor Oy
Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Seudun visio vuodelle 2025 kiteytyy kahteen sanaan - uudistunut ja vetovoimainen. Strategian arvopohja – rohkeus, avoimuus ja aitous edellyttävät meiltä päätöksentekokykyä, kansainvälisyyttä ja omaleimaista tekemistä. Tarvitsemme kaikki mukaan uudistamaan ja rakentamaan entistä vetovoimaisempaa Kotkan-Haminan seutua.
Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020 Demos Helsinki
Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu? -policy paperin julkaisutilaisuuden kalvot. Perustuu Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman URMI-tutkimushankkeen (urmi.fi) tuloksiin. Julkaisu saatavissa kokonaisuudessaan: https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/policy-paper-miksi-suomen-kaupungistuminen-jatkuu/
Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)Demos Helsinki
Henna on uusi juna-asema ja tuleva kaupunginosa Orimattilassa Lahden oikoradan varressa. Hennan aluetta suunnitellaan ja rakennetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Demos Helsinki ja Orimattilan kaupunki käynnistivät Sitran rahoittamassa hankkeessa Hennan kehittäjäklubin, jossa kokeillaan uusia resurssiviisaita ja älykkäitä palveluja. Esityksessä tiiviisti hankkeen tulokset.
Tutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseenDemos Helsinki
Tutkimuksesta toimintaan – Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen (Art House) tarjoaa tutkijoille, asiantuntijoille, opiskelijoille ja tutkimustiedon hyödyntäjille viestinnän ja vaikuttamisen parhaat keinot tutkimusprojektien eri vaiheisiin. Kirjan kirjoittajat Iina Koskinen (Demos Helsinki), Maria Ruuska (Kaskas Media) ja Tanja Suni (Helsingin yliopisto) ovat tutkimuksella vaikuttamisen asiantuntijoita.
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Työmarkkinoiden ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta työssäkäyvien köyhyys on ongelmallista. Tutkimuksessa selvitetään työtätekevien köyhyyden kehitystä vuosina 1990–2010. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten köyhyyden kuva muuttuu eri mittareilla, mitkä ovat köyhyyden taustatekijät eri väestöryhmissä ja millaista on köyhien tuloliikkuvuus. Tarkastelun kohteena on henkilö, mutta kotitalouden koko ja rakenne huomioidaan ekvivalenttien tulojen avulla. Tarkastelussa kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaetaan muunnellulla OECD-skaalatekijällä. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineistoa vuosilta 1990–2010.
Käytettyjen mittareiden mukaan työssäkäyvien köyhyysaste on pysynyt maltillisella tasolla. Köyhyysaste kasvoi 1990-luvun alun laman jälkeen, ja 2000-luvulla köyhyysaste pysyi tasaisena. Köyhyyden syvyys köyhyyskuilulla mitaten väheni hitaasti 1990-luvun alun laman jälkeen. Huolimatta alhaisena pysyneestä köyhyysasteesta riskiryhmien köyhyyden todennäköisyys kasvoi selvästi. Tarkasteluajanjaksolla nuorten 18-24 -vuotiaiden köyhyyden todennäköisyys kasvoi eniten. Kotitalouskohtaisesti työntekijöiden toimeentulo edellyttää aiempaa useammin kahta ansaitsijaa. Yksinhuoltajataloudet ovat tulosten mukaan heikoimmassa asemassa. Työmarkkinaongelmien kasaantuminen samaan kotitalouteen kasvatti köyhyysriskiä. Huolimatta riskiryhmien köyhyystodennäköisyyksien kasvusta köyhyyaste on pysynyt alhaisena. Tulosten mukaan tulonsiirroilla on merkittävästi onnistuttu vähentämään työssäkäyvien köyhyyttä.
Lähde-voimaa matkalle hankkeen avausseminaarissa Kuopiossa Matti Rimpelä piti luentoa aiheenaan "Lapsista ´hyviä ja hyödyllisiä aikuisia´-miten voisimme tehokkaasti vähentää nuorten hyvinvointitarvetta?"
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Cursor Oy
Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Seudun visio vuodelle 2025 kiteytyy kahteen sanaan - uudistunut ja vetovoimainen. Strategian arvopohja – rohkeus, avoimuus ja aitous edellyttävät meiltä päätöksentekokykyä, kansainvälisyyttä ja omaleimaista tekemistä. Tarvitsemme kaikki mukaan uudistamaan ja rakentamaan entistä vetovoimaisempaa Kotkan-Haminan seutua.
Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020 Demos Helsinki
Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu? -policy paperin julkaisutilaisuuden kalvot. Perustuu Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman URMI-tutkimushankkeen (urmi.fi) tuloksiin. Julkaisu saatavissa kokonaisuudessaan: https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/policy-paper-miksi-suomen-kaupungistuminen-jatkuu/
Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)Demos Helsinki
Henna on uusi juna-asema ja tuleva kaupunginosa Orimattilassa Lahden oikoradan varressa. Hennan aluetta suunnitellaan ja rakennetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Demos Helsinki ja Orimattilan kaupunki käynnistivät Sitran rahoittamassa hankkeessa Hennan kehittäjäklubin, jossa kokeillaan uusia resurssiviisaita ja älykkäitä palveluja. Esityksessä tiiviisti hankkeen tulokset.
Tutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseenDemos Helsinki
Tutkimuksesta toimintaan – Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen (Art House) tarjoaa tutkijoille, asiantuntijoille, opiskelijoille ja tutkimustiedon hyödyntäjille viestinnän ja vaikuttamisen parhaat keinot tutkimusprojektien eri vaiheisiin. Kirjan kirjoittajat Iina Koskinen (Demos Helsinki), Maria Ruuska (Kaskas Media) ja Tanja Suni (Helsingin yliopisto) ovat tutkimuksella vaikuttamisen asiantuntijoita.
The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being Demos Helsinki
This document discusses the challenges and opportunities of technological change and globalization. It argues that while past eras saw improved living standards and equality through public investments in infrastructure, education, and welfare systems, new challenges have emerged. These include an aging population, technological unemployment, environmental issues, and questions about whether current democratic systems can adequately address structural economic changes. It proposes that Nordic societies exemplify principles of social justice, equality and inclusiveness that could inform a "Next Era" vision focused on an inclusive circular economy, progressive democratic institutions, and improving skills.
This document discusses scenarios for a hyperconnected society in 2040. It notes that new technologies will emerge that combine the physical and digital realms, with the two worlds colliding and exchanging qualities such that the digital will become physical and vice versa. It identifies five key tensions that will arise in a hyperconnected planet relating to issues like well-being vs planetary boundaries. The document advocates for using scenarios to help reveal possible futures and help decision-making by demonstrating how future events may be linked. Scenarios can help identify opportunities that enable a good life within planetary boundaries and help organizations make informed decisions.
Bees and Trees - a novel way for large companies and startups to co-create su...Demos Helsinki
1) The document discusses a partnership model called "Bees & Trees" that facilitates business experiments between startups ("Bees") and large traditional companies ("Trees") to co-create sustainable innovations.
2) Through facilitated meetings and innovation camps, four pilot business experiments were conducted between 2016-2017, including one between the startup ResQ Club and large food company S Group to fight food waste.
3) Lessons learned from the experiments showed potential for impact but also challenges from different priorities and timelines between large companies and startups. Facilitation was found crucial for setting targets and timelines. The document provides a manual for replicating the Bees & Trees collaboration model.
Developping a transdisciplinary research project - a case study Demos Helsinki
How to develop an impactful transdisciplinary project trough co-creation? Design principles and best practice example case study from Failand to Winland.
Nextera global: from transformation to just societyDemos Helsinki
NextEra is a global initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society. As everyone is speaking about the transformation, we need to create a vision for what next. There is a need to identify, conceptualise and scale social innovations and experiments fast (as the technology and business innovations are changing the world).
Vision is a narrative for that links initiatives.
This intro by Demos Helsinki founders Roope Mokka and Aleksi Neuvonen was held in NextEra workshop 'A New Vision for Democracy?" in London on March 29th 2017.
This document discusses evidence-based policy and some of the challenges involved. It notes that while randomized controlled trials (RCTs) are considered the gold standard for evidence, politics is also influenced by other factors like public opinion and consensus. Politicians must make decisions quickly without full understanding and evidence can be against their values. The document also discusses how evidence is interpreted through ideological lenses and that context is important for determining what works. It advocates for an experimental approach to governance through limited testing of policies rather than trying to fully implement evidence.
Roope Mokka's and Aleksi Neuvonen's presentation on the work, income and progress in the next era.
NextEra is an initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society. Do read our dossier on work and income at nextera.global.
The presentation was held at the San Francisco launch of NextEra.
Roope Mokka's and Aleksi Neuvonen's presentation about the future of work, income and progress at the NextEra San Francisco launch.
The Next Era - An initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society
A lecture by Outi Kuittinen for The New School’s Transdisciplinary Design MA program on how to use co-creation as a strategic tool for change.
Email: outi.kuittinen(a)demoshelsinki.fi Twitter: @outikookoo
The document discusses how sharing economies are changing cities. It notes that sharing economies allow people to share excess capacity through digital platforms, lowering transaction costs. This can create possibilities for cities like wider participation and stronger local economies, but also threats like global monopolies controlling services. The document argues that cities need to focus on people rather than technology, promote platforms governed by users, understand value is created through use rather than production, recognize models already exist in cities, and make the city itself a platform governed by its residents.
Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?Demos Helsinki
Miten jakamistalous ja digitaaliset yhteisöt muokkaavat demokratiaa? Aleksi Neuvosen pitämä esitys Kuntaliiton ja oikeusministeriön Demokratiapäivässä 18.10.2016.
Kuluttajien mukaan ottaminen on paras tapa tasitella energiamarkkinan pienentymistä vastaan. Esitelmä Energiateollisuuden kevätseminaarissa Rovaniemellä 13.5.2016.
5. 10 teesiä ja
100 lupausta
Manifesti lasten ja nuorten liikkumisesta
Lasten ja nuorten liikkumisen ja urheilun kulttuurin tulevaisuus 2020 1
http://demos.fi/files/Liikkumismanifesti.pdf
7. Juho Saari: Onnellisuuspolitiikka. Kohti sosiaalisesti
kestävää Suomea. Kalevi Sorsa -säätiö, 2012.
http://www.sorsafoundation.fi/documents/key20120316192714/dokumentit/2012-1%20Saari%20Onnellisuuspolitiikka_web.pdf
Vanhaliitto vs. uusiliitto:
resurssipohjainen hyvinvointi → koettu
hyvinvointi
Eri maiden väestöjen välillä on selkeitä
(koetun) hyvinvoinnin eroja, jotka eivät
selity esim. genetiikalla tai sosiaalisilla
suhteilla.
Sekä oma yhteiskunnallinen nousu että koko yhteiskunnan tasa-
arvoistaminen nostavat koettua hyvinvointia.
Nousukaudella ihmiset kokevat itsensä keskimäärin
hyvinvoivemmiksi kuin laskukaudella. Ns. Easterlingin paradoksi ei
siis täysin päde.
Korkean vauraustason maissa muut asiat vaikuttavat
keskimääräiseen koettuun hyvinvointiin enemmän kuin vauraustaso.
Riittävä vauraustaso näyttää olevan kuitenkin korkean hyvinvoinnin
edellytys.
8. Huomioita Saaren Onnellisuuspolitiikasta:
Vaurauden kasvaessa kasvun ja vaurastumisen
hyvinvointiteho heikkenee.
Tottuminen, vertailu, työnteon keskeisyyteen
liittyvät virhepäätelmät tekevät kasvun
hyvinvointivaikutuksista vaikeita kohdentaa.
Osaammeko rakentaa
kasvua ilman onnellisuutta
syövää eriarvoisuutta ja
kilpailua?
17. Emme ole varmoja siitä...
Onko talouskasvulle lähivuosina edellytyksiä?
Tuottaako kasvu työtä ja vaurautta?
Rakentuuko kasvu kestävälle pohjalle?
Onko talouskasvulla riittävästi toivottavia vaikutuksia?
26. Emme ole varmoja siitä...
Onko talouskasvulle lähivuosina edellytyksiä?
Tuottaako kasvu työtä ja vaurautta?
Rakentuuko kasvu kestävälle pohjalle?
Onko talouskasvulla riittävästi toivottavia vaikutuksia?
Voiko ”kasvukonetta” pysäyttää ilman kriisiä?
28. Emme ole varmoja siitä...
Onko talouskasvulle lähivuosina edellytyksiä?
Tuottaako kasvu työtä ja vaurautta?
Rakentuuko kasvu kestävälle pohjalle?
Onko talouskasvulla riittävästi toivottavia vaikutuksia?
Voiko ”kasvukonetta” pysäyttää ilman kriisiä?
Onko meillä relevantteja vaihtoehtoisia
hyvinvointimalleja?
31. Yhteenveto: mitä silti tiedämme?
Tietopohja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on
historiallisesti katsottuna loistava
Nykyisenkaltaisen talouskasvun tuottamiseen
liittyvät ongelmat ovat aiempaa paremmin tiedossa
Hyvinvointia ei pystytä enää lisäämään yhtä selkeillä
poliittisilla valinnoilla kuin 1900-luvulla.
vauraus
eliniä piteneminen yksilökeskeisyys
globaali kulttuuri
valinnanvapaus
32. Yhteenveto: mitä silti tiedämme?
Varautusminäkökulma: Olisi syytä vähintäänkin
pohtia muita kuin talouskasvuun perustuvia
hyvinvoinnin kehittämisen reittejä.
34. Juho Saaren arvio onnellisuuspolitiikan eri muotojen toimeenpanokelpoisuudesta
Poliittisuus Poliittisuus
matala korkea
Toimeenpanokel- Onnellisuushait-
Uskonto, seksi
poisuus matala tojen verotus
Uusi
Toimeenpanokel- Yksinäisyys, onnellisuuspolitiikka,
poisuus korkea koulukiusaaminen sosiaalisesti kestävä
kehitys
Juho Saari: Onnellisuuspolitiikka. Kohti sosiaalisesti kestävää kehitystä.