Heikki Hiilamon esitys Hyvinvoinnin kova ydin -seminaarissa Helsingin yliopistolla 7. huhtikuuta 2014. Seminaari oli osa Helsingin yliopiston ja LähiTapiolan Hyvä yhteiskunta – Master Class -ohjelmaa.
6. “Rikkaat
”Köyhät”
Sodanjälkeinen
Suomi
”Köyhät”
”Rikkaat”
Keskiluokka
HyvinvoinDvalDo
Suomi
Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta
Keskiluokka
“Super-‐Rikkaat
”Rikkaat”
Keskiluokka
Globalisoitunut
Suomi
”Köyhät”
9. Perustuslaki 19. pykälä: oikeus
sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan
ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on
oikeus välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon
turvaan työttömyyden, sairauden,
työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä
lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen
perusteella
13. naisElinajan odote 35-vuotiailla naisilla
ja miehillä 1988-2007
13
30
35
40
45
50
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
Women 5th
quintile
(highest)
Women 4th
quintile
Women 3rd
quintile
Women 2nd
quintile
Women 1st
quintile
(lowest)
Men 5th
quintile
(highest)
Men 4th
quintile
Men 3rd
quintile
Men 2nd
quintile
Men 1st
quintile
(lowest)
Ero 3.9 vuotta
Ero 7.4 vuotta
Ero
6.8
vuoLa
Ero
12.5
vuoLa
Lähde Tarkiainen L,
Martikainen P,
Laaksonen M,
Valkonen T. JECH
2010
14. Sosiaalinen riski
Taustalla joku "negatiivinen” muutos:
- Työttömyys/lomautus/palkan alennus
- Yritystoiminnan loppuminen
- Eläkkeelle jääminen
- Lapsen kotihoito
- Sairastuminen/vammautuminen
- Koulutuksen keskeytyminen
- Parisuhteen purkautuminen
- Velkaantuminen/varallisuuden arvon
romahtaminen
16. Myönteisiä siirtymiä
- Uusi (tuettu) työ, korkeampi palkka
- Uusi yritystoiminta
- Korkeampi eläke/lisätulo eläkkeellä
- Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen
- Kuntoutuminen
- Koulutuksen loppuun suorittaminen
- Uusi parisuhde
- Velkojen järjestely/varallisuuden arvon
kohoaminen
17. 17
Miten edistää myönteisiä
siirtymiä?
Edellyttää yksilön/perheen aktiivisuutta (vrt.
hyvinvointisopimus)
Tarvitaan riittävän joustava ja antelias järjestelmä,
jotta ihmiset uskaltavat yrittää
Tärkeä arvokysymys: luotammeko ihmisten haluun
tehdä myönteisiä valintoja vai etsimmekö kaikkialta
pinnareita?
18.
19. ”Vanhojen” riskien muutos
Työttömyys -> työpaikkoja katoaa mutta
myös syntyy, ei enää ”odotusaika”
Sairaus/työkyvyttömyys -> työkyky vaihtelee
Korkea ikä -> eliniän pidentyminen,
manuaalisten töiden vähentyminen
20. Uusi sopimus hyvinvoinnista
”Hyvinvointivaltiossa ei ole kysymys vain
sosiaalisten riskien välttämisestä, vaan
myönteisistä elämänmuutoksista”
Sosiaalisten riskien politiikasta sosiaalisten
mahdollisuuksien politiikkaan (soma)
21. Uuden hyvinvointivaltion
käsitteet
Sosiaalikustannukset EI, sosiaaliset investoinnit KYLLÄ
Sosiaaliturva EI, trampoliini KYLLÄ
Päivähoito HV EI, varhaiskasvatus HV KYLLÄ
Työttömyysturva EI, työnhakuvakuutus KYLLÄ
Osatyökyvyttömyys EI, osatyökykyisyys KYLLÄ
Eläkeikä EI, elinikäinen osallistuminen KYLLÄ
22. Uusi
sopimus
hyvinvoinnista
HyvinvoinDvalDo
ei
vain
pehmennä
riskiä
vaan
on
myös
mukana
riskin
voiLamisessa
(myönteinen
siirtymä)
Tulonsiirrot
ja
palvelut
”tuuppaavat”
ihmisiä
voiLamaan
vaikeuksiaan
25. Yleisiä ratkaisuehdotuksia
Työnantajamaksujen uudistaminen työllistämistä
suosivaan suuntaan (maksujen yleinen korotus ja
alennus joka sidottu tehtyjen työtuntien määrään)
Osingon pääomaosuuden sitominen
palkkasummaan (ei ainakaan kokonaan
nettovarallisuuteen)
Työeläkevarojen sijoittaminen (omistajavalta)
työllisyyttä edistävään suuntaan
26. Mistä töitä ”vaikeasti työllistyville”?
Tärkeä
hyvinvoinDkysymys
pienituloisille
itselleen
Tärkeä
kysymys
myös
hyvinvoinDvalDon
kannatukselle
à
sosiaalinen
koheesio,
luoLamus
Työmarkkinoilla
ratkaiseva
rooli
uudessa
hyvinvoinDsopimuksessa
-‐>
yhdistääkö
vai
hajoLaako
yhteiskuntaa?
27. Ehdotuksia
(Pienten)
työtulojen
ja
sosiaaliturvan
radikaalimpi
yhdistäminen
(vrt.
perustulo
ja
-‐
Dli)
Osallistava
sosiaaliturva
Sosiaalinen
luototus
Investoinnit
varhaiskasvatukseen
28. Johtopäätökset
Uusi yhteiskuntasopimus hyvinvoinnista
muokataan sosiaalisten mahdollisuuksien
strategia pohjalle
Hyvinvointivaltio palaa – myös mielikuvissa
ja politiikan retoriikassa – Suomen
menestystekijäksi (vrt. Pekka Kuusi) eikä jää
hyväosaisten veronmaksajien ”kivireeksi”