Terveyden oikeudenmukaisuuden lisääminen koko elinkaaren kattavilla toimilla:...DRIVERS
Finnish translation of the final recommendations produced by the DRIVERS project, which aimed to propose solutions to improve health equity across the life course.
Terveyden oikeudenmukaisuuden lisääminen koko elinkaaren kattavilla toimilla:...DRIVERS
Finnish translation of the final recommendations produced by the DRIVERS project, which aimed to propose solutions to improve health equity across the life course.
Satu korhonen demos helsinki kytke hankkeen aloitusseminaari 19.11.2015Demos Helsinki
Mitä opiskelijat ja järjestöt voivat saada yhdessä aikaan? Satu Korhosen puheenvuoro Jyväskylän yliopiston KYTKE-hankkeen aloitusseminaarissa 19.11.2015.
Näkökulmia asumiseen: Kaupunki palkkatyön jälkeen (Ara-päivät)Demos Helsinki
Ihmiseen ja kaupunkiin molempiin vaikuttaa suuresti työ. Nyt työn toiminta on suuressa ja nopeassa murroksessa: automatisaatio, robotisaatio, tekoäly, globaali kilpailu ja muut suuret muutostekijät vaikuttavat siihen, miten kaupunki kannattaa järjestää. Teollisuuskaupungin ja kampuskaupungin seuraaja saattaa olla kohtaamisten kaupunki: paikka, jossa erilaiset ihmiset löytävät vuorovaikutukseen keskenään ja luovat hyvinvointia ja vaurautta myös muille. Tässä esityksessä on kaksi Demos Helsingin toteuttamaa case-esimerkkiä, joilla kohtaamisia on haluttu lisätä kaupunkiympäristössä.
Nurmi - Peloton Smart Retro Testing Phase PitchDemos Helsinki
Nurmi creates clothes and accessories where the nordic tradition of minimalism and long-lasting design goes hand in hand with true sustainability. The straightforward yet functional design of Nurmi garments form the cornerstones of a wardrobe. The key factors for Nurmi are sustainability and openness. All products are ecological and ethical throughout the whole life cycle and the whole production process is transparent: http://www.nurmiclothing.com/about
This is is their pitch for the test-bed phase of the Peloton Smart Retro Acceleration Programme: http://smartretro.demoshelsinki.fi/join-smart-retro-program/testbeds-bagarmossen-lahti/
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus, Juha Mikkonen 14.1.2015Demos Helsinki
Demos Helsinki associate Juha Mikkosen esitys Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefingin julkaisutilaisuudessa 14.1.2015. Lue koko julkaisu osoitteesta: http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveyden-tasa-arvon-tulevaisuus/
Roope Mokka's and Aleksi Neuvonen's presentation about the future of work, income and progress at the NextEra San Francisco launch.
The Next Era - An initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society
Tulevaisuuden ruoka seminaari 23.1. satu korhonen demos helsinkiDemos Helsinki
Mitä on tulevaisuuden ruokakulttuuri? Kulutusrakenne, elämäntavat ja ruoan arvoketjut muuttuvat. Kestävämpi ja terveellisempi ruokakulttuuri on mahdollinen. Satu Korhosen puheenvuoro Steiner-koulun Tulevaisuuden ruoka-seminaarissa 23.1.2016.
Roope Mokka's and Aleksi Neuvonen's presentation on the work, income and progress in the next era.
NextEra is an initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society. Do read our dossier on work and income at nextera.global.
The presentation was held at the San Francisco launch of NextEra.
A lecture by Outi Kuittinen for The New School’s Transdisciplinary Design MA program on how to use co-creation as a strategic tool for change.
Email: outi.kuittinen(a)demoshelsinki.fi Twitter: @outikookoo
Backcasting Transformation towards smart and sustainable citiesDemos Helsinki
A presentation held in Nordic Innovation House Palo Alto by Johannes Koponen and Aleksi Neuvonen in the seminar Backcasting Transformation: Smart + Sustainable Cities in 2040.
Roope Mokka's presentation on Internet of NO things in technology conference Slush 15. Announcing the release of the foresight report "Gardens and Street" that looks into the social and economic tensions of the post IoT-world. http://nakedapproach.demoshelsinki.fi/2015/11/12/the-internet-of-things-is-not-about-technology-its-about-society/
Satu korhonen demos helsinki kytke hankkeen aloitusseminaari 19.11.2015Demos Helsinki
Mitä opiskelijat ja järjestöt voivat saada yhdessä aikaan? Satu Korhosen puheenvuoro Jyväskylän yliopiston KYTKE-hankkeen aloitusseminaarissa 19.11.2015.
Näkökulmia asumiseen: Kaupunki palkkatyön jälkeen (Ara-päivät)Demos Helsinki
Ihmiseen ja kaupunkiin molempiin vaikuttaa suuresti työ. Nyt työn toiminta on suuressa ja nopeassa murroksessa: automatisaatio, robotisaatio, tekoäly, globaali kilpailu ja muut suuret muutostekijät vaikuttavat siihen, miten kaupunki kannattaa järjestää. Teollisuuskaupungin ja kampuskaupungin seuraaja saattaa olla kohtaamisten kaupunki: paikka, jossa erilaiset ihmiset löytävät vuorovaikutukseen keskenään ja luovat hyvinvointia ja vaurautta myös muille. Tässä esityksessä on kaksi Demos Helsingin toteuttamaa case-esimerkkiä, joilla kohtaamisia on haluttu lisätä kaupunkiympäristössä.
Nurmi - Peloton Smart Retro Testing Phase PitchDemos Helsinki
Nurmi creates clothes and accessories where the nordic tradition of minimalism and long-lasting design goes hand in hand with true sustainability. The straightforward yet functional design of Nurmi garments form the cornerstones of a wardrobe. The key factors for Nurmi are sustainability and openness. All products are ecological and ethical throughout the whole life cycle and the whole production process is transparent: http://www.nurmiclothing.com/about
This is is their pitch for the test-bed phase of the Peloton Smart Retro Acceleration Programme: http://smartretro.demoshelsinki.fi/join-smart-retro-program/testbeds-bagarmossen-lahti/
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus, Juha Mikkonen 14.1.2015Demos Helsinki
Demos Helsinki associate Juha Mikkosen esitys Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefingin julkaisutilaisuudessa 14.1.2015. Lue koko julkaisu osoitteesta: http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveyden-tasa-arvon-tulevaisuus/
Roope Mokka's and Aleksi Neuvonen's presentation about the future of work, income and progress at the NextEra San Francisco launch.
The Next Era - An initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society
Tulevaisuuden ruoka seminaari 23.1. satu korhonen demos helsinkiDemos Helsinki
Mitä on tulevaisuuden ruokakulttuuri? Kulutusrakenne, elämäntavat ja ruoan arvoketjut muuttuvat. Kestävämpi ja terveellisempi ruokakulttuuri on mahdollinen. Satu Korhosen puheenvuoro Steiner-koulun Tulevaisuuden ruoka-seminaarissa 23.1.2016.
Roope Mokka's and Aleksi Neuvonen's presentation on the work, income and progress in the next era.
NextEra is an initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society. Do read our dossier on work and income at nextera.global.
The presentation was held at the San Francisco launch of NextEra.
A lecture by Outi Kuittinen for The New School’s Transdisciplinary Design MA program on how to use co-creation as a strategic tool for change.
Email: outi.kuittinen(a)demoshelsinki.fi Twitter: @outikookoo
Backcasting Transformation towards smart and sustainable citiesDemos Helsinki
A presentation held in Nordic Innovation House Palo Alto by Johannes Koponen and Aleksi Neuvonen in the seminar Backcasting Transformation: Smart + Sustainable Cities in 2040.
Roope Mokka's presentation on Internet of NO things in technology conference Slush 15. Announcing the release of the foresight report "Gardens and Street" that looks into the social and economic tensions of the post IoT-world. http://nakedapproach.demoshelsinki.fi/2015/11/12/the-internet-of-things-is-not-about-technology-its-about-society/
Tässä esityksessä käydään läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella laajemmin, myös teemakohtaisia haasteita esitellen. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Terveyspolitiikan taustalla on kaksi erilaista lähestymistapaa, joita sanon sosiaaliseksi determinismiksi ja sosiaaliseksi voluntarismiksi. Edellinen pyrkii vähentämään terveyseroja kehittämällä elinoloja ja tarkastelee terveyttä väestötasolla. Jälkimmäinen painottaa terveyskäyttäytymistä ja ihmisten omia valintoja, painottaen yksilötasoa ja motivaatioita. Kumpikin lähestymistapa ei yksin riitä kohottamaan ihmisten hyvinvointia; tarvitaan duaalistrategiaa, jossa eroja tasataan ja ihmisiä voimannutetaan.
Päihdepäivät 2022: Päihde- ja mielenterveysoikeudetEHYT
Hyvä mielenterveys on ihmisoikeus, ja ihmisoikeuksien edistäminen on aina ajankohtaista. Seminaari käsittelee ihmisoikeustematiikkaa päihde- ja mielenterveysoikeuksien näkökulmasta.
Mielenterveysoikeudet on yksi kansallisen mielenterveysstrategian painopisteistä, mutta toistaiseksi siitä on yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuttu varsin vähän. Mielenterveysoikeudet ja päihdepalvelut linkittyvät myös tiiviisti toisiinsa.
Seminaari koostuu kahdesta osasta. Ensin TT Karoliina Ahonen alustaa ihmisoikeuksista suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa väitöskirjansa pohjalta. Toisella puolikkaalla päihde- ja mielenterveystyön asiantuntijat kokoontuvat paneelikeskusteluun pohtimaan, toteutuvatko päihde- ja mielenterveysoikeudet Suomessa.
Seminaari on suunnattu kaikille mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista kiinnostuneille kuulijoille.
14.30 Tervetulosanat
Mielenterveyspooli
14.35 Alustus: Ihmisoikeudet suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa
TT Karoliina Ahonen
15.15 Tauko
15.20 Paneelikeskustelu: Toteutuvatko päihde- ja mielenterveysoikeudet Suomessa?
Moderaattori: Katri Ylinen, Darravapaa-yhteisön toinen perustaja
Panelistit:
Tuula Sillanpää (EHYT ry, päihdeasiamies)
Oskari Korhonen (Mielenterveyden keskusliitto, juristi)
Anna Kontula (kansanedustaja, vas., eduskunnan päihdepoliittisen neuvottelukunnan jäsen)
Riika Nieminen (koulutettu kokemusasiantuntija, KoKoA -Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry)
16.25 Seminaarin päätössanat
Mielenterveyspooli
16.30 Seminaari päättyy
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan esitys Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina on pidetty Helsingin seudun Duodecim-seurassa 8.5.2014. Esitys käsittelee terveyspolitiikkaa osana muuta politiikkaa ja lääkärien rooleja siinä.
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
Tässä esityksessä käydään tiiviisti läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Hannamaria Kuusion esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.
Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020 Demos Helsinki
Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu? -policy paperin julkaisutilaisuuden kalvot. Perustuu Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman URMI-tutkimushankkeen (urmi.fi) tuloksiin. Julkaisu saatavissa kokonaisuudessaan: https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/policy-paper-miksi-suomen-kaupungistuminen-jatkuu/
Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)Demos Helsinki
Henna on uusi juna-asema ja tuleva kaupunginosa Orimattilassa Lahden oikoradan varressa. Hennan aluetta suunnitellaan ja rakennetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Demos Helsinki ja Orimattilan kaupunki käynnistivät Sitran rahoittamassa hankkeessa Hennan kehittäjäklubin, jossa kokeillaan uusia resurssiviisaita ja älykkäitä palveluja. Esityksessä tiiviisti hankkeen tulokset.
Tutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseenDemos Helsinki
Tutkimuksesta toimintaan – Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen (Art House) tarjoaa tutkijoille, asiantuntijoille, opiskelijoille ja tutkimustiedon hyödyntäjille viestinnän ja vaikuttamisen parhaat keinot tutkimusprojektien eri vaiheisiin. Kirjan kirjoittajat Iina Koskinen (Demos Helsinki), Maria Ruuska (Kaskas Media) ja Tanja Suni (Helsingin yliopisto) ovat tutkimuksella vaikuttamisen asiantuntijoita.
The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being Demos Helsinki
A presentation by Aleksi Neuvonen on post-industrial transformation and the next era of well-being, based on work conducted by Demos Helsinki and the Finnish innovation fund Sitra. Held in Vision Europe Summit on Nov 15th 2017 in Turin, Italy. Based on The Next Era reports
- From Pause to Play (https://www.sitra.fi/en/publications/from-pause-to-play/)
- From the trials of democracy towards future participation (https://www.sitra.fi/en/publications/trials-democracy-towards-future-participation/#introduction)
- Rewiring Progress (https://www.sitra.fi/en/publications/rewiring-progress/)
Developping a transdisciplinary research project - a case study Demos Helsinki
How to develop an impactful transdisciplinary project trough co-creation? Design principles and best practice example case study from Failand to Winland.
Nextera global: from transformation to just societyDemos Helsinki
NextEra is a global initiative to track, connect, and amplify emerging ideas for an open and forward-looking society. As everyone is speaking about the transformation, we need to create a vision for what next. There is a need to identify, conceptualise and scale social innovations and experiments fast (as the technology and business innovations are changing the world).
Vision is a narrative for that links initiatives.
This intro by Demos Helsinki founders Roope Mokka and Aleksi Neuvonen was held in NextEra workshop 'A New Vision for Democracy?" in London on March 29th 2017.
Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?Demos Helsinki
Miten jakamistalous ja digitaaliset yhteisöt muokkaavat demokratiaa? Aleksi Neuvosen pitämä esitys Kuntaliiton ja oikeusministeriön Demokratiapäivässä 18.10.2016.
Kuluttajien mukaan ottaminen on paras tapa tasitella energiamarkkinan pienentymistä vastaan. Esitelmä Energiateollisuuden kevätseminaarissa Rovaniemellä 13.5.2016.
Outi Kuittisen esitelmä Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan FHKT:n laitoksen Murros-projektikurssilaisille.
Presentation on the disruption of work life & what to do then for students of the University of Helsinki.
Incorporating to digital lifestyles to circular economy.
A framework by Demos Helsinki.
Roope Mokka's presentation at the Circular Economy 29th of October 2015 European Energy Agency
1. 1
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus
Demos briefing -julkaisutilaisuus
Juha Mikkonen
Demos Helsinki associate
Arkadia International Bookshop
Helsinki, 14.1.2015
1
“Tehtäväsi ei ole nähdä tulevaisuuteen,
vaan tehdä se mahdolliseksi.”
- Antoine de Saint-Exupéry
2
2. 2
Tausta
• Kirjoittaja
• Raportin syntyhistoria
– 2002-2015
• Miksi?
– ”- - synnyttää keskustelua tulevaisuuden kannalta tärkeistä
yhteiskunnallisista teemoista.”
– Uusia avauksia ja käsitteiden selventämistä
– Terveyspolitiikan perimmäiset tavoitteet keskiöön
3
4
3. 3
Keskeiset jännitteet
1. Terveyden tasa-arvo: terveyttä harvoille
vai terveyttä kaikille?
2. Näkökulma terveyteen:
markkinahyödyke vai perusoikeus?
3. Voimavarojen suuntaaminen: yksilön
terveys vai väestön terveys?
5
I OSIO:
Terveyden
yhteiskunnallisuus
6
4. 4
Terveyden yhteiskunnallisuus
Terveyden sosiaaliset määrittäjät
Terveyden tasa-arvo
Terveyserot
Terveyden edistämisen etiikka
Toimintamahdollisuudet ja terveys
Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa
Yksilön ja yhteisön vastuusta
Valinnanvapauden ongelmakohtia
7
Dahlgren
&
Whitehead,
1991
8
5. 5
Kaplan,
2002
9
Ennaltaehkäisy
• Sisyfoksen työ
– Kivi vierii aina takaisin
– Sisyfos:
”Kaikista kuolevaisista viisain ja
älykkäin”
10
6. 6
Wikipedia
11
Ennaltaehkäisy
• Pitkät aikajänteet
• Hyötyjien epäselvyys
• Ei yksiselitteistä yksimielisyyttä keinoista
• Menestyksekäs ennaltaehkäisy:
”… on näkymätöntä ja toteutuu ilman dramatiikkaa”
”… silti yksi terveyspolitiikan tärkeimmistä asioista.”
12
7. 7
www.thinkupstream.net
13
Oikeudenmukaisuus:
haasteena terveyserot
• Terveyserot tarkoittavat systemaattisia väestöryhmien välisiä
eroja terveydentilassa, toimintakyvyssä, sairastavuudessa ja
kuolleisuudessa.
• Tulotaso, varallisuus, koulutus ja ammattiasema
(=sosioekonominen asema).
• Tutkimuksissa aina toistuva havainto:
– Mitä matalampi sosioekonominen asema,
sitä heikompi terveys.
14
8. 8
Terveyserot Suomessa I
• Tulot:
– Rikkaimman ja köyhimmän tuloviidenneksen erot
35-vuotiaiden eliniänodotteessa olivat miehillä 12,5
ja naisilla 6,8 vuotta vuonna 2007.
• Erot kasvoivat miehillä 5,1 ja naisilla 2,9 vuotta
vuosien 1988-2007 välillä.
15
Terveyserot Suomessa II
• Ammattiasema:
– 35-vuotiaan työntekijämiehen eliniänodote 74
vuotta vs. johtavassa asemassa 80 vuotta.
• Koulutusaste:
– Huono tai enintään keskitasoinen koettu terveys
perusasteella n. 30% vs. korkea-asteella n. 15%
16
9. 9
Aineelliset selitysmallit
Elin- ja työolojen erot eri väestöryhmissä
Elämänkulkuun liittyvät selitysmallit
Elämäntapahtumien kasautuvat vaikutukset lapsuudesta vanhuuteen
Käyttäytymiseen liittyvät selitysmallit
Terveyskäyttäytyminen ja siihen liittyvät kulttuuriset erot
Poliittiset selitysmallit
Hallinnon rakentuminen sekä vallan ja vaikutusmahdollisuuksien erot eri
väestöryhmissä
Psykososiaaliset selitysmallit
Matalan sosiaalisen aseman aiheuttama stressi ja kuormitus
Terveyspalveluihin liittyvät selitysmallit
Erot terveyspalveluiden laadussa ja saatavuudessa eri väestöryhmissä
Mistä terveyserot syntyvät?
17
1. Terveyserojen syyt ovat moniulotteisia ja useat erilaiset
toimenpiteet voivat olla tehokkaita, mutta niiden vaikuttavuuden
osoittaminen on vaikeaa ongelman monimutkaisuudesta johtuen.
2. Terveyseroja kaventavaa politiikkaa tulisi panna toimeen
suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä, mutta käytännössä
politiikassa vaikuttavat lyhyet vaalikausien mittaiset aikavälit.
3. Aidosti poikkisektoriaalinen ja hallintorajat ylittävä terveyserojen
kaventamistyö on haasteellista, vaikka yhteinen tahtotila
toimenpiteiden tärkeydestä saavutettaisiin.
Miksi erojen kaventaminen on vaikeaa? I
Exworthy,
2008
18
10. 10
Miksi erojen kaventaminen on vaikeaa? II
4. Muiden sektoreiden intressit ohittavat prioriteeteissa
kansanterveydellisen intressin.
5. Syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja toimenpiteiden
seurauksia on vaikea ennustaa.
6. Terveyseroista ja niiden kehityksestä ei ole runsaasti luotettavaa
tietoa.
7. Globalisaatio ja desentralisaatio ovat kaventaneet yksittäisten
valtioiden sekä hallitusten kykyä monimutkaisten
politiikkahaasteiden ratkaisemiseksi.
Exworthy,
2008
19
Terveydenhuoltopolitiikka:
perimmäiset tavoitteet
• Terveyspalvelujen tulisi olla:
– Kaikkien kansalaisten saatavilla (universaalisuus)
– Palvelujen piiriin pääsyn tulisi olla yhdenvertaista
(oikeudenmukaisuus)
– Palvelujen kustannukset tulisi jakaa maksukyvyn
mukaan (solidaarisuus)
• Järjestelmän pitkän aikavälin taloudellinen kestävyys
20
11. 11
…todellisuudessa palvelut eivät kohdennu
tarpeen mukaan
• Perusterveydenhuollossa jakolinja on muodostunut
hoidon tarvetta arvioidessa kääntäen: sairaimmat
kohtaavat eniten esteitä hoitoonpääsyssä ja
terveimmillä on nopein pääsy palveluihin.
• Alueellisten erojen ja hoidon saavutettavuuden lisäksi
kyse on palvelujärjestelmien eriytymisestä julkiseen,
yksityiseen ja työterveyshuoltoon.
21
Tosiasioiden tunnustaminen
on viisauden alku
• Terveyden tasa-arvo ei toteudu Suomessa,
tai se voisi ainakin toteutua paljon paremmin.
Paluu todellisuuteen:
• Jotta tasa-arvopainotteinen terveyspolitiikka ei jäisi
vain poliittisten puheiden ja asiakirjojen retoriikaksi
olisi löydettävä vahva tahto, että eroihin aiotaan
aidosti puuttua sektorirajat läpäisevällä politiikalla
(tavoitteet, keinot, toimeenpano, seuranta)
22
12. 12
II OSIO:
Megatrendit ja
terveyden tasa-arvo
23
Megatrendit ja terveyden tasa-arvo
Yksilöllistyminen
Markkinaehtoistuminen
Digitalisaatio
24
14. 14
Digitalisaatio I
• Terveyspalveluiden tuotanto
• Sairauksien hoito
• Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen
• Terveysteknologia: potentiaalinen kasvuala
• Haasteet tuotteistamisessa ja markkinoinnissa
27
Digitalisaatio II
• Kohdentaa huomion yksilötason
terveysindikaattorien mittaamiseen ja seurantaan sekä
itsehoitoon kannustamiseen
• Paljon avoimia eettisiä ongelmia ja
tietosuojakysymyksiä
• Terveysteknologian harkitsematon ja vähäiseen
terveyshyötyyn pohjautuva käyttöönotto on vaarassa
kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia
28
15. 15
Digitalisaatio III
• Terveyspoliittisessa mielessä vaarana huomion
liiallinen kiinnittyminen riskikäyttäytymiseen
taloudellisten ja sosiaalisten riskiolosuhteiden sijaan
• Pohdinta: Miten uudet teknologiat on
mahdollista saattaa palvelemaan myös
heikommassa sosioekonomisessa asemassa
olevia väestöryhmiä mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa?
29
Tulevaisuuden jännitteet:
kolme suositusta
1. Terveyden tasa-arvo:
terveyttä harvoille vai terveyttä kaikille?
2. Näkökulma terveyteen:
markkinahyödyke vai perusoikeus?
3. Voimavarojen suuntaaminen:
yksilön terveys vai väestön terveys?
30
16. 16
1. SUOSITUS – Tasa-arvo
TERVEYDENHUOLLON RAHOITUS
• Lähivuosien tavoitteena tulee olla terveydenhuollon
monikanavarahoituksen purkaminen ja
rahoitusjärjestelmän selkiyttäminen.
• Ohjaavina periaatteina: kokonaistaloudellinen
kestävyys, ennaltaehkäisy sekä palveluiden
yhdenvertainen laatu ja saatavuus kaikille
sosioekonomiselle ryhmille.
31
2. SUOSITUS – Näkökulma
VAIKUTTAVUUS JA TERVEYSHYÖTY
• Terveysmarkkinoiden kasvua voidaan hillitä
ohjaamalla terveyspalveluiden tuottamista kohti
parasta mahdollista tietoa verorahoitteisesti
tarjotun hoidon kustannusvaikuttavuudesta ja
todellisesta terveyshyödystä.
• Markkinat voivat toimia renkinä mutta eivät isäntänä.
Esimerkiksi tehdyt toimenpiteet tai tarjottujen
palveluiden määrä eivät ole terveydenhuollon
tehokkuuden mittareita. 32
17. 17
3. SUOSITUS – Voimavarat
ENNALTAEHKÄISY
• Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn
panostuksia merkittävästi nykyistä enemmän. Toiminnan tulee
ylittää perinteiset hallintorajat muodostamalla uusia
terveyden edistämisen kumppanuuksia
(esim. Health in All Policies).
• Uusia teknologisia innovaatioita tulee hyödyntää
ennaltaehkäisyssä yhä vahvemmin.
• Suurin terveyshyöty on tavoitettavissa koko väestöön
keskittyvillä terveyden edistämisen strategioilla.
• Toimien vaikuttavuutta tulee arvioida ennen kaikkea
terveyserojen kaventamisen näkökulmasta.
33
Niukkuuden jakamisen aikakausi
• Voimavarojen sijoittaminen toimintaan, jonka kautta on
mahdollista saavuttaa suurin mahdollinen
terveyshyöty koko väestölle.
• Taloudellisia resursseja ei ole tuhlattavaksi tehottomiin
palveluketjuihin ja hyödyltään kyseenalaisiin
terveyspalveluihin (-> tuotantorakenne).
• Pyrkimys sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvaan
integraatioon sekä ennaltaehkäisevien toimien
korostamiseen.
34
18. 18
Mitä seuraavaksi?
• Terveyden tasa-arvo on liian iso asia jätettäväksi vain
“perinteisille” terveyden edistäjille.
Hallitusohjelma
• Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen yhtenä
kärkenä (sote-uudistus yksi mutta ei ainoa keino).
• Mikäli ohjaus- ja valvontavastuu olisi valtioneuvostossa
niin eri hallinnonalojen toimenpiteille voitaisiin saada
merkittävästi enemmän vaikuttavuutta ja seurantavastuu
olisi tarpeeksi korkealla tasolla. 35