2. ALKUPORINA CHATISSA
Kirjoita chattiin mitä erilaisia medioita / materiaalin
muotoja olet käyttänyt omassa opetuksessasi?
5min
3. 29.01.15
3
MITEN MEDIAT SOPIVAT VERKKO-
OPETUSMATERIAALIIN?
teksti – pääosa materiaaleista edelleen
kuinka paljon / pitkiä?
missä muodossa tuodaan verkkoon? (liitetiedosto vai
html-teksti?)
kuvat, piirrokset ja kaaviot elävöittävät
äänitiedosto / selostus havainnollistaa
animaatio kirkastaa perusidean
video luo todellisuutta
simulaatio – mahdollistaa ongelmalähtöisen
oppimisen ja testauksen
4. 29.01.15
4
KUVAT, PIIRROKSET, KAAVIOT
kuvan funktio (tiedonvälitys, kuvitus, taustakuva, huomion
kiinnittäminen, ohjaus, muistaminen)
erilaiset kuvat (symboli, sarjakuva, piirros, hymiö, video,
profiilikuva jne)
kuvat käsiteltyinä ja jpg-pakattuina
digitaalikameralla
skannerilla
kuvatietokannasta
piirrokset ja kaaviot .gif (256 väriä) tai jpg-pakattuina
Kuvien resoluutio verkossa ei tarvitse olla kirjapainoluokkaa
(72pix)
HUOM! Kuvien käyttöoikeus tarkistettava!
Kuvalle määriteltävä korvausteksti, tulee näkyviin jos kuva ei
lataudu käyttäjälle!
5. 29.01.15
5
ÄÄNI
Tehosteäänet, taustamusiikki & taustaäänet
oma selostus (esim. kuvakaappauksien kanssa)
opiskelijan oma ääninäyte
esim. kieltenopiskelussa
Podcastit esim. Yle Areena
Huomioitavaa:
Tarvittaessa ääni tulee saada myös OFF
mobiilisuuden mahdollisuudet!
6. 29.01.15
6
ANIMAATIOT
yksinkertaiset gif-animaatiot
vain muutaman kuvan vaihtuminen saa aikaan liikkeen
vaikutelman
Powerpointillakin saa aikaan helposti animaation esityksiin
Isot animaatiot
Vievät paljon aikaa ja resursseja
Vaatii hyvää Flash-ohjelmiston hallintaa
Alan ammattilaisten hyödyntäminen tarvittaessa
7. 29.01.15
7
VIDEO
Vastaa lähinnä lähiopetustilannetta
Tärkeäähyvä etukäteissuunnittelu
Käsikirjoituksen tekeminen, tilanteiden ja
kameran/kameroiden käytön suunnittelu
Videon julkaisemisessa huomiotava mahdolliset käyttäjien
erilaiset yhteysnopeudet (nykyisin yhteydet aika nopeita)
Tekijänoikeudet -> esim. kuinka kauan esiintyjän luento on
saatavilla verkosta
helposti opetusvideon voi tehdä vaikka ACP-tallenteesta
tallenus videopalvelimelle ja linkitykset esim. Moodleen
lisäksi verkossa paljon valmista materiaalia (YouTube, MIT
http://ocw.mit.edu/courses/audio-video-courses/ )
videon upottaminen (embed)
Katso esimerkkejä opetuskäyttöön tehdyistä videotallenteista
esim. http://www.helsinki.fi/videot
8. 29.01.15
8
SIMULAATIOT
jalostunut havainnollistamismuoto
yksinkertaisia, esim. Laskentasimulaatio
kokeellinen havainnollistaminen
Koiran anatomia (VIELO)
Harjoittelusimulaattorit
Esim. lentäjien koulutuksissa lentosimulaattorit
Metsäkonesimulaattori
9. 29.01.15
9
MEDIAELEMENTTIEN
TARKOITUKSENMUKAINEN KÄYTTÖ
(1)
Informaatiota voidaan välittää siis tekstin ohella
myös kuvien, liikkuvien kuvien ja äänen avulla.
Arvioitaessa mediaelementtien käyttöä pohditaan
kunkin informaatioelementin kohdalla
mikä on sen merkitys informaatiosisällön
oppimiselle?
tukeeko se vai onko ristiriidassa?
10. 29.01.15
10
MEDIAELEMENTTIEN
TARKOITUKSENMUKAINEN KÄYTTÖ
(2)
Kuva: Yleensä täydentää, selventää ja havainnollistaa tekstin
esittämää informaatiota
Valokuva: Tunnelman luomiseen ja mielenkiinnon
herättämiseen
Piirrokset: Rakenteen ja yksityiskohtien havainnollistamiseen
Ääni: Tunteisiin vaikuttaminen
Varoitus- ja huomioääni: Käyttäjän huomion kiinnittäminen
(tarvitaan myös jokin muu mediaelementti)
Musiikki: Luo tunnelmaa, viihdyttää (ärsyttää), toimii
tunnuksena tai kertovana elementtinä.
Puhe: Antaa tietoa, opastaa käyttäjää, johdattaa asiaan,
kommentoi.
Tehoste: Tukee kuvaa tai kertoo asioita kuvan ulkopuolisia
asioita.
11. 29.01.15
11
MEDIAELEMENTTIEN
TARKOITUKSENMUKAINEN KÄYTTÖ
(3)
Liikkuva kuva: Käyttäjän huomion herättäminen
Animaatio: Muutoksen, siirtymisen ja jatkumisen
havainnollistaminen. Myös informaation tiivistäminen ja
kolmiulotteisen tilan tai rakenteen havainnollistaminen.
Video: tekstissä esitetyn informaation täydentäminen ja
havainnollistaminen, liikkeen ja persoonallisuuden
välittäminen.
Lähde: Tervakari & Silius http://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpkk/vpkk-oppimateriaali
12. 29.01.15
12
RYHMÄPOHDINTA:
MIKÄ MEDIAELEMENTTI?
Mikä mediaelementti sopisi mielestänne seuraavien
sisältöjen esittämiseen verkossa?
Jonkin tuotteen esim. huonekalun kokoamisohjeet
Toimintaohjeet esim. jonkun sovelluksen käyttöohjeet
Ongelmanratkaisuun liittyvä informaatio
Eläinlajin tunnistaminen
Lyhyt sanallinen tieto nopeasti
Yksityiskohdat kertomuksessa
14. 29.01.15
14
LOPUKSI:
MEDIAELEMENTTIEN KÄYTTÖ ERITYYPPISTEN
SISÄLTÖJEN ESITTÄMISESSÄ: YHDISTELY
Kuva ja ääni:
Kun tietty informaatiosisältö on saatava käyttäjän
tietoisuuteen nopeasti
Verbaalisen ja ei-verbaalisen yhdistäminen tehokas keino
tukea informaation omaksumista
Yhdistelmä tukee sekä visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä.
Kuva ja teksti:
rasittaa käyttäjän kognitiivisia prosesseja enemmän kuin
kuvan ja äänen käyttö
Toisaalta kuva auttaa palauttamaan paremmin mieleen
tekstissä esitettyjä asioita
Toisaalta verbaalisen ja ei-verbaalisen samanaikainen
hyödyntäminen visuaalisella tasolla saattaa joillakin häiritä
liikaa informaation prosessointia
Tukee parhaiten visuaalisia ihmisiä
15. 29.01.15
15
LOPUKSI:
MEDIAELEMENTTIEN KÄYTTÖ ERITYYPPISTEN
SISÄLTÖJEN ESITTÄMISESSÄ: YHDISTELY
Teksti ja ääni:
Toimii ainoastaan tietyissä tapauksissa (käyttäjä on joko kuulo- tai
näkövammainen ja informaatio välitetään hänelle ainoastaan toisen
aistikanavan kautta).
Animaatio/video ja ääni:
Verbaalinen ja ei-verbaalinen
Tukee informaation omaksumista jopa paremmin kuin kuvan ja
äänen yhdistelmä
Edellytyksenä, että käyttäjä voi kontrolloida animaation ja kuvan
etenemistä tarvittaessa
Hyvä still -kuva toimii paremmin kuin heikkolaatuinen animaatio
Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä
16. MEDIAT JA ERI MUOTOISET MATERIAALIT
VIRIKKEELLISTÄVÄT VERKKO-OPETUSTA
Kiinnostuksen herättäminen ja sen ylläpito
Oppimisen prosessit
Eri medioiden käytöllä tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja
oppia asioita
Vrt. oppimistyylit
auditiivinen (kuuloaisti),
visuaalinen (näköaisti) ja
kinesteettinen (liikkeet, tekeminen)
Tavoitteena saavuttaa ”jännite” oppijan ja
opiskeltavan asian välille (kiinnostus/motivaatio)
Seuraava sivut on hyödynynnetty oheisesta materiaalistaTämä oppimateriaali on tuotettu Tampereen teknillisen yliopiston Hypermedialaboratoriossa opintojakson MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi opetuskäyttöön. Oppimateriaalin ovat kirjoittajaneet Anne-Maritta Tervakari & Kirsi Silius.
Käyttöehdot: Oppimateriaalia saa näyttää ja esittää ei-kaupallisissa tarkoituksessa edellyttäen, että tekijöiden tiedot mainitaan asianmukaisesti tekijöiden moraalisia oikeuksia kunnioittaen. Materiaalin käyttämisestä muihin tarkoituksiin tulee sopia erikseen tekijöiden kanssa kirjallisesti. Jälkiperäisten teosten (sivuston materiaalin muokkaaminen ja muuntelu) valmistamisesta sekä kääntämisestä tulee myös sopia erikseen kirjallisesti tekijöiden kanssa.
Viittausohje: Tervakari, A-M. & Silius, K. 2005 - 2008. Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen [online]. Oppimateriaali. Tampere: Tampereen teknillisen yliopiston hypermedialaboratorio, päivitetty 18.8.2008. Saatavissa www-muodossa: http://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/fi/vpkk/vpkk-oppimateriaali
Tulostusystävällinen versio: kirjaudu sivustolle TTY:n tunnuksilla, niin saat näkyviin linkin materiaalin tulostusversioon.