Multimedia oppimisprojektina kurssin aloitusluento. Tällä luennolla katsotaan esimerkkien kautta mitä multimedia on ja miten se on vuosien kuluessa muuttunut.
Multimedia I “perinteinen” tuotettu multimedia murroksessa
1. Oulun yliopiston opetustelevisio 1960-luvulta. Kuvassa prof. Matti Otala
Multimedia oppimisprojektina
Luento1: Mitä multimedia on?
Jari Laru,KT, yliopisto-opettaja, Kasvatustietieiden tiedekunta, Oulun yliopisto
3. Viisi luentoa
Oulun yliopiston opetustelevisio 1960-luvulta. Kuvassa
prof. Matti Otala
Multimedia oppimisprojektina
Luento1: Mitä multimedia on?
Jari Laru,KT, yliopisto-opettaja, Kasvatustietieiden tiedekunta, Oulun
yliopisto
YKSI luentopäiväkirja
4. Luentojen aikatauluista
Päivä Kello Paikka Muuta
11.03.13 MA 08:00-10:00 L4
14.03.13 TO 08:00-10:00 KO150
18.03.13 MA 14:00-18:00 ? KTK112
21.03.13 TO 14:00-16:00 KTK112 työmatkalla
26.03.13 TI 14:00-16:00 KTK112
11. Case tehtävä
Tehtävänänne on tehdä ryhmissä jokaisen harjoituskerran
jälkeen case tehtävä, jonka laajuus on arviolta yhden A4
mittainen. (syntyy ohjelmiston ohjaamana)
Case tehtävät suoritetaan online työskentelyn aikana
hyödyntäen chat työkalua keskustelun apuvälineenä.
Case tehtävine tarkoituksena on saada teidät pohtimaan
tarkemmin harjoituksissa läpikäytyjen pienoissovellusten
pedagogista hyöty käyttöä. Tehtävien tavoitteena on, että
pääsette yhdessä ryhmän jäsenten kanssa keksimään luovia
ratkaisuja siihen, millä tavalla voisitte hyödyntää teknologiaa
osana opettajan työtä ja luokkahuoneopetusta.
12. Työskentelyn kulku harjoituksissa
1. Tutustukaa etukäteen jokaisen harjoituskerran teemaan. Harjoitustehtävät
löytyvät kurssin wiki-ympäristöstä.
2. Harjoitusten alussa jokainen ryhmän jäsen käyttää ensin yksin Radar –
työkalua, joka löytyy on-line työskentelytilasta.
3. Kun kaikki ryhmän jäsenet ovat käyttäneet Radar – työkalua, täyttäkää
yhdessä ryhmätyöskentelyn suunnittelulomake (OurPlanner), joka löytyy on-
line työskentelytilasta
4.Tehkää ryhmänä teille annettu harjoitustehtävä. (ITSE HARJOITUS)
5. Kun tehtävänne on valmis, täyttäkää on-line työskentely ympäristöstä
löytyvä työskentelyn arviointi --lomake (evaluation)
15. 1978: Aspen Movie Map
TEHTÄVÄ MIT Media
laboratoriolle:
Millä elektronisilla välineillä
Voitaisiin amerikkalaisille
kommandojoukoille
Tarjota samanlainen koulutus
jolla israelilaiset olivat
onnistuneet Entenben
kaappausdraamassa?
http://www.youtube.com/watch?v=Hf6LkqgXPMU
http://en.wikipedia.org/wiki/Aspen_Movie_Map
18. Multimedia: monimediaisuus
“Madonna's Multimedia Megabucks : Pop music: Her
new deal with Time Warner, estimated at $60 million,
will enable her to fund her own music publishing,
film, television, book and merchandising
opportunities.”
”Multimedia” 1992
CD Elokuva Televisio Kirja
http://articles.latimes.com/1992-04-21/entertainment/ca-511_1_time-warner
19. Taiteilija-ohjaaja Marita Liulia on tullut
kansainvälisesti tunnetuksi
vuorovaikutteisen mediataiteen
uranuurtajana. Hänen tuotantoonsa
kuuluu laajojen mediateosten lisäksi
valokuvia, maalauksia, kirjoja,
näyttämöteoksia ja esityksiä.
Matkustamisesta pitävän taiteilijan
teoksia on esitetty yli 45 maassa.
http://www.maritaliulia.com/fi/product
ions/ab/index.php
Liulia, M. (1996). Ambitious Bitch.
Multimediasukellus nykyajan naiseuteen.
Julkaistu 1996, uusitut painokset 1998 ja
2008. Cd-rom, PC, kielet englanti/ranska
22. Esimerkki 1: Miten kaikki toimii cd-rom
Prosessorivaatimus 386 SX, muistivaatimus 4 Mt, vähimmäislevytila 10 Mt, käyttöjärjestelmä DOS + Win 3.X tai Win95,
näyttö 256 väriä, kaiuttimet
23. Esimerkki 2: CD Facta 2000
Kuvat (pl. Cd:tä pitelevä käsi) Tarja Toikka (http://tt-romppuportfolio.blogspot.com/)
24. Feldman, T. (n.d.). An introduction to digital media Negroponte, N., & Bergius, P. (1995).
(p. XVI, 173 s). London Routledge. Retrieved from
:: Digitaalinen todellisuus. Being digital (p.
https://oula.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId= 256 s). Helsingissä Otava. Retrieved
::
507195 from
https://oula.linneanet.fi/vwebv/holdingsI
nfo?bibId=492383
29. ”Multimedia as live performance”
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Chalkboard_color.jpg
Mayer (2005). Introduction to multimedia learning. In Mayer (eds.). The Cambridge Handbook of Multimedia Learning.
30. Karkea määritelmä.
Termi Määritelmä
Multimedia Sanojen (kuten painettu
teksti tai puhuttu teksti) ja
kuvien (kuten kuvitus,
valokuvat, animaatio, video)
esittäminen
Multimediaoppiminen Tietorakenteiden
rakentaminen kuvien ja
sanojen pohjalta.
Multimediaopetus Sanojen ja kuvien
esittäminen oppimisen
edistämistarkoituksessa.
Mayer (2005). Introduction to multimedia learning. In Mayer (eds.). The Cambridge Handbook of Multimedia Learning.
31. MULTIMEDIA 1:
Multimediatietosanakirja
Sanat esiintyvät tekstinä ja äänitiedostoina
(narration)
Kuvat esiintyvät: esim. Animaatioina, mutta
myös kuvituksena
Kuvat (pl. Cd:tä pitelevä käsi) Tarja Toikka (http://tt-romppuportfolio.blogspot.com/)
32. Multimedia 2: Matematiikan
_painettu_ oppikirja
Sanat esiintyvät painettuna tekstinä
Kuvat esiintyvät kirjan kuvituksena
33. Feldmanin määritelmä (1997)
Äänen, videon, kuvien ja datan
Ääni yhdistämistä kutsutaan
multimediaksi. (Feldman, 1997,
pp. 24)
Video
Teksti
34. Oppilaan/oppilaiden
tiedonrakenteluprosessi
• Cognitive theory of multimedia learning
(Mayer, 2005)
• Cognitive load theory (Sweller, 2005)
• Integrated model of text and picture
comprehension (Schnotz, 2005)
Mayer (2005). Introduction to multimedia learning. In Mayer (eds.). The Cambridge Handbook of Multimedia Learning.
35. Lyhyesti kyseessä on
multimediasisältöjen
suunnittelu siten että
opiskelija pystyy
luontevasti
rakentelemaan tietoa
Mayer (2005). Introduction to multimedia learning. In Mayer (eds.). The Cambridge Handbook of Multimedia Learning.
36. RYHMÄTEHTÄVÄ: Miksi multimediaa
opetuksessa?
• Oppivatko opiskelijat paremmin kun teksti ja
kuva yhdistetään kuin pelkkää tekstiä/puhetta
käyttäen?
• ESIMERKKI: Polkupyöränpumppu testi
– A. Luettu teksti, B. Kuva ja C. Kuva + luettu teksti
– Pohdi miten laite X toimii (muistaminen,
retention)
– Laitteesta X ei tule pumppaamisesta huolimatta
ilmaa, mistä johtuu (siirtovaikutustransfer)
Mayer (2005). Introduction to multimedia learning. In Mayer (eds.). The Cambridge Handbook of Multimedia Learning.
37. A. Pelkkä teksti
• Kun kahva vedetään ylös, mäntä liikkuu ylös,
ulosvirtausventtiili sulkeutuu ja ilma virtaa
sisään sylinterin alaosasta. Kun kahva
painetaan alas, mäntä liikkuu alas,
sisäänvirtausventtiili sulkeutuu,
ulosvirtausventtiili avautuu ja ilma virtaa
letkua pitkin ulos.
Richard E. Mayer, The promise of multimedia learning: using the same instructional design methods across different media, Learning and
Instruction, Volume 13, Issue 2, April 2003, Pages 125-139, ISSN 0959-4752, 10.1016/S0959-4752(02)00016-6.
(http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959475202000166)
38. KESKUSTELE KERROTUN POHJALTA
– Kuvatkaa miten laite toimii (muistaminen,
retention)
– Laitteesta ei tule pumppaamisesta huolimatta
ilmaa, mistä se johtuu (siirtovaikutustransfer)
39. B. Pelkkä kuva
Richard E. Mayer, The promise of multimedia learning: using the same instructional design methods across different media, Learning and
Instruction, Volume 13, Issue 2, April 2003, Pages 125-139, ISSN 0959-4752, 10.1016/S0959-4752(02)00016-6.
(http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959475202000166)
40. KESKUSTELE KERROTUN POHJALTA
– Kuvatkaa miten laite toimii (muistaminen,
retention)
– Laitteesta ei tule pumppaamisesta huolimatta
ilmaa, mistä se johtuu (siirtovaikutustransfer)
41. C. Teksti + kuva
Kun kahva vedetään ylös, mäntä liikkuu ylös,
ulosvirtausventtiili sulkeutuu ja ilma virtaa
sisään sylinterin alaosasta. Kun kahva
painetaan alas, mäntä liikkuu alas,
sisäänvirtausventtiili sulkeutuu,
ulosvirtausventtiili avautuu ja ilma virtaa letkua
pitkin ulos.
Richard E. Mayer, The promise of multimedia learning: using the same instructional design methods across different media, Learning and
Instruction, Volume 13, Issue 2, April 2003, Pages 125-139, ISSN 0959-4752, 10.1016/S0959-4752(02)00016-6.
(http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959475202000166)
42. KESKUSTELE KERROTUN POHJALTA
– Kuvatkaa miten laite toimii (muistaminen,
retention)
– Laitteesta ei tule pumppaamisesta huolimatta
ilmaa, mistä se johtuu (siirtovaikutustransfer)
43. Kaksi näkökulmaa
multimediaoppimiseen:
teknologiakeskeinen ja oppijakeskeinen
Suunnittelun Lähtökohta Päämäärä Ongelmat
näkökulma
Teknologiakeskeinen Multimediateknologian Pääsy informaation Kuinka voimme
ominaisuudet äärelle hyödyntää
opetuksessa uusinta
teknologiaa
Oppijakeskeinen Kuinka ihmisen mieli Ajattelun tukeminen Kuinka voimme
toimii sovittaa teknologian
tukemaan ajattelua
Mayer (2005). Introduction to multimedia learning. In Mayer (eds.). The Cambridge Handbook of Multimedia Learning.
48. Kolme multimediaoppimisen
metaforaa
Metafora Määritelmä Sisältö Oppilas Opettaja Multimedian
tavoite
”vahvistaminen” Yhteyksien Yhteydet Passiivinen Kehujen ja Harjoittelusyste
(response vahvistaminen ja Kehujen n ja moitteiden emi ”teaching
strenghtening” heikentäminen moitteiden jakaja machine”
vastaanottaja
”tiedonsiirto” Informaation Informaatio Passiivinen Informaation Siirtojärjestelm
(information vieminen informaation jakaja ä
acquisition) muistiin vastaanottaja
”Tiedonrakentelu Yhtenäisen Tieto Aktiivinen Kognitiivinen Kognitiivinen
” (Knowledge mentaalirakente merkitysten opas opas
construction) en rakentaminen rakentaja
Mayer (2005). Introduction to multimedia learning. In Mayer (eds.). The Cambridge Handbook of Multimedia Learning.
49. Multimediaoppimisen metafora I:
vahvistaminen
Jos vastauksesta seuraa positiivinen
palaute, on todennäköistä että
vastaus toistuu uudelleen
samankaltaisissa tilanteissa.
Jos vastauksesta seuraa
negatiivinen palaute,
todennäköisyys toistumiselle
vähenee
”The law of effect” (Thorndike, 1913)
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Skinner_teaching_machine_08.jpg
51. Multimediaoppimisen metafora
II: siirtäminen
1. Oppiminen perustuu informaatioon –
objektiivinen yksikkö joka voidaan siirtää
paikasta paikkaan (tietokoneen näytöltä yksilön
mieleen)
2. Opiskelijan tehtävä on vastaanottaa
informaatiota
3. Opettajan (tai multimediatuotteen tekijän)
tehtävänä on esittää informaatiota
4. Multimediaesityksen tehtävänä on välittää
informaatio niin tehokkaasti kuin mahdollista
52. Multimediaoppimisen metafora
II: siirtäminen (opetustelevisio)
Oulun yliopiston opetustelevisio 1960-luvulla. Kuvassa prof. Matti Otala
54. Multimediaoppimisen metafora
III: tiedonrakentelu
• Informaation siirto metaforasta poiketen
tiedonrakentelu on merkitysten etsimistä
jossa oppilas yrittää rakentaa selkeät
tietorakenteet esitetyn materiaalin
perusteella.
• Informaatiosta poiketen, rakenneltu tieto on
henkilökohtaista ja sitä ei täten voi
sellaisenaan siirtää henkilöltä toiselle
56. Multimediaoppimisen metafora III:
tiedonrakentelu
• Opettajan tehtävä on tukea merkitysten
rakentamista eli opettaja on kognitiivinen opas
opiskelijalle.
• Multimediaesityksen tehtävänä ei ole pelkästään
informaation (teksti/kuva) esittäminen, lisäksi sen
tulee auttaa käsittelemään esitettyä
informaatiota: mihin tulee kiinnittää huomiota,
kuinka organisoida ja suhteuttaa informaatio
suhteessa aiemmin opittuun tietoon.
92. Tiivistettynä
• Multimedia on digitaalinen esitys joka sisältää
kuvaa, videota, ääntä ja tekstiä
• Aluksi multimedia oli yhtä kuin CD-romput ja
niiden uskottiin korvaavan (tietosana)kirjat
hyvinkin nopeasti
• Internet on muuttanut multimedian jakelutapoja,
mutta myös tuotantotapoja
• Multimediaa voidaan käyttää ilmaisun keinona
niin kirjankustannuksessa, joukkoviestinnässä,
opetuksessa kuin vaikka taiteessakin
93. Kiitos!
Luennot löytyvät osoitteesta:
http://www.slideshare.net/larux
Kurssin www-sivut:
https://wiki.oulu.fi/display/ktktvt/M
ultimedia+oppimisprojektina