Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Digiopus luento 4

115 views

Published on

Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Neljäs luento: Digitaalisen oppimateriaalin käytettävyys ja laatu. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Digiopus luento 4

  1. 1. Luento 4 Digitaalisen oppimateriaalin käytettävyys ja laatu 11.5.2017 Pedagoginen muotoilu oppimateriaalissa
  2. 2. Tavoitteena tällä kurssilla innostaa, kannustaa ja antaa riittäviä eväitä tekemiseen (ks. YouTube). Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
  3. 3. Luentosarjan kulku ja ohjeet 1. Mitä opettajan on hyvä tietää, kun hän tekee oppimateriaaleja digitaalisessa muodossa? (Intro YouTube) 2. Mitä tietoja tarvitsen digitaalisten oppimateriaalien tekemisen alkuvaiheessa? (20.4., aina klo 15-16:30) 3. Vuorovaikutteisuus ja interaktiiviset elementit (27.4.) 4. Oppimateriaalin moniaistisuus (4.5.) 5. Digitaalisen oppimateriaalin käytettävyys ja laatu (11.5.) 6. Digimateriaalin uudelleenkäyttö ja toisen tuottaman aineiston käyttäminen (18.5.) OHJE: Jos haluat 1 op suorituksen, tee omalla tyylilläsi lyhyt tuotos, joka ilmentää tällä kurssilla oppimaasi. Tuotos saa olla mielellään kollaasimainen eli yhdistää useampaa eri sisältömuotoa. Tekstinä korkeintaan yksi A4-sivu, video- tai audiotiedostona enintään 2 minuuttia. Toimita tuotoksesi koulutuksen päätyttyä viimeistään 8.6.2017 mennessä sähköpostilla digiopus1op@gmail.com. Viestin otsikkoon Digiopus 1 op ja nimesi.
  4. 4. Kurssisuorituksesta Millainen kurssisuoritus voi olla? ● riittää, että kurssisuorituksen MUOTO on digitaalinen ● ei pitkä, tekstinä n. 1 A4, mediatiedostona pari minuuttia ● jos olet tehnyt pidemmän aineiston, tee siitä lyhyt esittely ● kurssisuorituksen aiheena voi olla myös kurssi itsessään, mutta silloinkin suoritusmuotona jokin digitaalinen toteutus ● 1 op suorittaneet saavat käyttöönsä badgen eli osaamismerkin (ks. lisätietoja osaamismerkeistä).
  5. 5. Verkkojatkot ja aineistot ● Facebook: Digiopus-ryhmä https://www.facebook.com/groups/Digi opus/ ● Twitter #digiopus ● Purot-wiki http://digiopus.purot.net/ luentokertojen chat + taustakeskustelu yhdistettynä pohja-aineistoon. Avoin editointi, mahdollisuus kommentoida. ● Kevään 2017 kurssiesite ● Luentotallenteiden linkit on lähetetään osallistujille sähköpostilla. ● Kevään 2017 luentotallenteet ovat katsottavissa 31.8.2017 saakka. Aineistowiki aina avoin.
  6. 6. “ Pedagoginen muotoilu: käyttäjille suunniteltu, käyttökokemus, oppimisen tukeminen, ohjauksellisuus, palvelumuotoilun tapaan (ks. palvelumuotoilun työkalupakki http://sdt.fi/). □ Esim. sisällön rajaaminen ja kohdentaminen, käyttäjien kanssa suunnittelu, käyttökontekstit, käyttäjätestit.
  7. 7. Kriteeristö sähköiselle oppimissisällölle? □ Muodot kehittyvät nopeasti. Miten esimerkiksi annettaisiin kriteerejä 3D-tulostetulle havainnekuvalle, jota käytetään opetuksessa tai 3D-elokuvalle, jota katsotaan erityisillä laseilla? □ Perusasiat pysyvät, mutta erityiskysymyksissä vanhoja kriteeristöjä pitää soveltaa. Tarve ja tavoite määrittelevät myös sitä, millaisia kriteerejä tarvitaan.
  8. 8. Kriteeristö sähköiselle oppimissisällölle? □ Kun sisällöntuotannosta on tullut osittain tai kokonaan käyttäjien (vertais)tuotantoa, tarvitaan myös kriteerejä, joilla opastetaan käyttäjiä. □ Kriteerien päivittämisessä ollaan tällä hetkellä vaiheessa.
  9. 9. Opus2015 – oppikirja oppimisympäristönä -hanke julkaisi yhtenä tuotoksena ominaisuuslistauksen sekä vertailun tekijälle kopioitavan taulukon, joiden avulla voi hahmottaa uudenlaisten oppikirjan tyyppisten oppimissisältöjen ominaisuuksia.
  10. 10. Laatukriteeristöt • Taustalla yleinen laadun ja sen arvioinnin lisääminen, kuten korkeakouluissa EU:n Barcelona-sopimus 1994 kurssien kuvaukset opinto-ohjelmissa • Suomessa mm. Virtuaaliyliopisto-konsortio yritti aikoinaan • JHS 129, verkkopalvelun suunnittelu ja toteutus, päivityksessä • Julkishallinnon laatukriteeristö 2000-luvun alusta alkaen, nyt Suomi.fi • Opetushallitus: Arvioi ja analysoi – digimateriaalien ominaisuudet ja pedagogiset käyttötavat (päivitetty 2016), ks. pedagoginen laatu. • Opetushallituksen Edu.fi: E-oppimateriaalin laatukriteerit-sivu • Opetushallituksen Verkko-oppimateriaalin laatukriteeristö (PDF, 2005) ja oppimateriaalin laadun pikatesti. • Liisa Ilomäki toim. 2012 Laatua e-oppimateriaaleihin (OPH:n julkaisu).
  11. 11. Laatu- kriteeristöt • Suomessa mm. Virtuaaliyliopisto-konsortio yritti aikoinaan 2001-2010 laatuloikkaa korkea-asteen verkko-opetuksessa. • Kun julkinen rahoitus loppui 2007, Virtuaaliyliopiston toiminta laantui ja loppui. • Niiltä ajoilta edelleen monin osin toimivat VopLa ja TieVie-sivustot.
  12. 12. Laatu- kriteeristöt □ E-aineisto ei vain kirja verkossa. Mahdollisuuksien mielekäs hyödyntäminen. □ Oppimisen taitojen kehittymisen tukeminen. □ Ohjaa työstämään opittavaa. □ Laatu on osiensa summa. □ OPH on tuottanut laatukriteeristön arvioinnin apuvälineen. □ Arviointi-apuväline löytyy http://edu.fi/verkk o_oppimateriaalit/ arvioi_ja_analysoi
  13. 13. Laatukriteeristö • Digioppimateriaalin kokonaisuus koostuu useista osista, kuten – Varsinaisen kurssin tai jakson sisältö – Pakolliset ja valinnaiset tehtävät – Vaihtoehtoiset oppimispolut, erilaiset kurssin suoritustavat – Opettajan ohjeistus – Oheismateriaali Opetushallitus 2005
  14. 14. Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005) A. Pedagogisen laadun kriteerit • 1. Verkko-oppimateriaalin tavoitteet ja opiskelun luonne ilmaistaan selkeästi • 2. Verkko-oppimateriaali tukee kehittyneitä opiskelukäytäntöjä • 3. Verkko-oppimateriaalin tieto on merkityksellistä, ja se esitetään oppimista tukevalla tavalla • 4. Verkko-oppimateriaali tukee monipuolista arviointia
  15. 15. Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005) B. Käytettävyyden laatukriteerit • 1. Verkko-oppimateriaali löytyy ja voidaan ottaa käyttöön helposti • 2. Verkko-oppimateriaalin käyttö on nopeaa ja tehokasta • 3. Verkko-oppimateriaali ohjaa käyttäjää toimimaan oikein. • 4. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on selkeä ja innostava
  16. 16. Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005) C. Esteettömyys (ks. myös Essi – esteetön sisällöntuotanto) • 1. Verkko-oppimateriaalin sisältö on kaikkien saavutettavissa • 2. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on kaikkien käytettävissä • 3. Verkko-oppimateriaalin sisältö ja käyttöliittymä ovat helppoja ymmärtää • 4. Käytetyt tekniikat toimivat luotettavasti mahdollisimman monissa käyttömuodoissa.
  17. 17. Opetushallituksen verkkomateriaalin laatukriteerit (2005) D. Tuotanto 1. Verkko-oppimateriaali tuotetaan hallitusti 2. Verkko-oppimateriaalin tuotanto pohjautuu tiedollisiin, taidollisiin ja oppimista tukeviin tavoitteisiin 3. Käyttäjäryhmät, käyttäjien tarpeet ja käyttötilanteet otetaan huomioon 4. Käytettävyys ja esteettömyys arvioidaan ja varmistetaan 5. Sisältö tuotetaan ammattimaisesti 6. Verkko-oppimateriaalin tekijän- ja käyttöoikeuksia hallitaan. 7. Tuotanto on teknisesti korkealaatuista ja medianmukaista 8. Verkko-oppimateriaalin turvallisuus ja tekninen toimivuus varmistetaan 9. Verkko-oppimateriaalia kehitetään seurannan perusteella.
  18. 18. Ks. Virtuaaliammattikorkeakoulun aineisto Nielsenin säännöt
  19. 19. Käytettävyyden kotimainen klassikko Käytettävyyden psykologia Sinkkonen Irmeli, Kuoppala Hannu, Parkkinen Jarmo ja Vastamäki Raino Edita 2006
  20. 20. Käytettävyys (Jacob Nielsen 1993) a) Kuinka hyvin jonkin järjestelmän, kuten web-palvelun, toimintoja voidaan käyttää? b) Haluttuun tarkoitukseen esimerkki: kirves □ Opittavissa tarkoitukseltaan ja logiikaltaan □ Aktivoitavissa nopeasti ja virheettömästi □ Ymmärrettävissä perustuen jo opittuihin asioihin □ Muistettavissa ilman palveluun palattaessa Käyttöliittymän lisäksi käytettävyyttä parantaa muun muassa ohjeistus palvelun käyttöympäristö erityisesti käytön tarve.
  21. 21. Jacob Nielsen: Käytettävyys Yhdessä toiminnallinen hyödyllisyys (toiminnot) ja niiden käytön sujuvuus (käytettävyys) muodostavat järjestelmän kokonaishyödyllisyyden
  22. 22. Uuden omaksuminen Everett M. Rogersin mukaan yksilön kyky omaksua idea, käytäntö tai uusi tuote riippuu viidestä seikasta: 1) suhteellinen hyöty, eli onko innovaatio parempi kuin edellinen ratkaisu, 2) sopivuus, eli kuinka hyvin innovaatio vastaa henkilön omia kokemuksia, arvoja ja tarpeita, 3) tarve muutokseen, eli paljonko käyttäjän tulisi mukauttaa oma toimintaansa, 4) kokeilumahdollisuus, eli kuinka paljon systeemiä on mahdollisuus kokeilla etukäteen 5) kommunikoitavuus, eli kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille.
  23. 23. Käyttäjien tarveanalyysi □ Mitä käyttäjien tarpeita palvelulla pyritään tyydyttämään? □ Tarpeet voivat olla ristiriidassa tarjoajan tavoitteiden kanssa □ Ensisijaisia tavoitteita ovat kuitenkin asiakkaiden tarpeet □ Digioppimateriaaleilla selkeä tarve, kuten digikirjoilla, mutta millainen?
  24. 24. Käyttäjien tarveanalyysi □ Mitä tarpeita käyttäjillä on jo nyt ennen palvelua (suhteessa palveluun)? □ Mihin tarpeisiin ei tällä hetkellä vastata eli miten toimitaan nyt? □ Mihin tarpeisiin voidaan tällä hetkellä itse vastata? □ Mitä muita tarpeita käyttäjillä on, jotka sivuavat palvelua? □ Miten perustella käyttäjälle, jos tarpeeseen ei voida vastata? □ Onko tarve luonteeltaan muuttuvaa vai pysyvää? □ Onko tarve luonteeltaan usein vai harvoin? □ Onko tarve aikakriittinen?
  25. 25. Mitä hyötyä käytettävyydestä on? • Jonkun aikaa tärvääntyy sisällön tai palvelun käytettävyydessä: suunnittelijan, toteuttajan - tai varsinaisen käyttäjän – Erityisesti nettiaikana tieto ja mielikuva tuotteen käytettävyydestä tai sen puutteesta leviää nopeasti, kuten lukko jota ei voi murtaa Käytettävyys on enemmän asenne ja lähestymistapa kuin koulutusta • Verkotettu itsepalvelu voi säästää merkittävästi kustannuksia • Virheet havaitaan aikaisemmin tuotesuunnitteluprosessissa – korjaaminen alussa edullisempaa • Sujuvampi käyttö vähentää käyttötuen tarvetta käyttäjien keskuudessa • Käyttöönoton yhteydessä koulutustarpeet voivat olla vähäisempiä • Hyvä käytettävyys nostaa käyttäjätyytyväisyyttä • Edullinen satsaus tarjoajan mielikuvan parantamiseen kuluttajan silmissä • Hyväkään käytettävyyssuunnittelu ja -testaus ei 100 % takaa tuotteen tai palvelun käyttökelpoisuutta käyttäjälle, mutta ainakin poistaa suurimman osan virheistä
  26. 26. Verkkokäytettävyyden erityispiirteitä • Fyysisten liikkeiden ja materiaalisuuden simulointi – Perinteisesti vain a) otetaan b) kirja c) käteen ja d) käännetään sivua • Edelleenkin vakiintumattomat esitys- ja hallintakäytännöt • Käyttäjän tarpeet (kerta-asiointi, jatkuva käyttö, haku, jne.) • Käyttäjän taidot sekä käyttötapa / käyttäjäprofiili (aloitteleva, ammattikäyttäjä, yleiskatsaus, syventävä opiskelu jne.) • Yleiset muotoilukysymykset ja estetiikka - osin makuasioita, osittain huomioitava erityisryhmille, kuten värisokeat • Teknologiset reunaehdot, kuten tekstin skaalautuvuus, luettavuus eri päätelaitteilla, www-selaimet ja eri käyttöjärjestelmät
  27. 27. Informaatioarkkitehtuuri oppimateriaalissa ja muuallakin • Oppimateriaali toteutetaan yhä useammin oppimisympäristöön • Sisältö • Pääkäyttöliittymä ja navigointi, toiminnallisuudet ja liikkuminen • Käyttäjän sijainti eli muropolku • Työkalut, kuten tekstin suurennus / pienennys, haku, kieliversiot ja painike aloitustilanteeseen, esim. tuotteen tai palvelun logo vasen yläreuna • Apunavigointi, kuten Edellinen / Seuraava, nuolet • Apua-painike tai vastaava, yhteydenotto • Päivitettävät ja dynaamiset elementit, kuten Ajankohtaista • Upotukset ja linkitykset muualle (nettiin) • Mahdollinen metadata ja kuvaus hakukoneita varten • Jos oppimateriaali on itsenäinen, niin on tarjottava vastaavat käyttöliittymäelementit • Usein nämä elementit on toteutettu sovelluksessa, jolla materiaalia käytetään: Slideshare, PDF-lukija, nettiselain etc.
  28. 28. Otavan Opisto: Muikku Oppimateriaali ja sisältö
  29. 29. Esimerkki käyttöliittymistä: Wikiopisto Kärrynpyörä –rakenne vrt. Vuorovaikutteisuus Puuhierarkia –rakenne vrt. Vuorovaikutteisuus Wikiopiston pääkäyttöliittymä ja navigointi Wikiopiston Työkalut Wikiopiston Muropolku
  30. 30. Käytettävyyden testaus • Huolellisesti tehtynä oma aliprojektinsa • Käytettävyysmenetelmiä on kymmenittäin, kuten heuristinen arviointi • Oppimateriaalin tuottamisen kannalta toteutuu – tai ei toteudu - pääosin oppimisympäristössä tai käyttösovelluksessa kuten PDF-lukija, YouTube, Slideshare, www-selain etc.
  31. 31. Yksinkertainen käytettävyystestaus ei-ammattilaiselle • 1. Käy läpi oppimateriaalisi eri laitteilla, käyttöjärjestelmillä ja selaimilla tai erityissovelluksilla – Apple / Android / Windows (ja Linux) sekä läppäri / tabletti / älykänny – Safari / Chrome / Firefox / Explorer – Jopa PDF-materiaali ja Wordpress-blogi käyttäytyy eri tavoin • 2. Etsi 3-5 kohderyhmän todellista edustajaa, ei työkavereita – Jo näin pieni määrä testaajia löytää 90 % havainnoista ja mahdollisista ongelmista • 3. Teetä 2-3 aitoa tehtävää ja tee huolelliset muistiinpanot ja / tai haastattelut, kuten – Miten käyttäjä pääsee oppimateriaalin aloitustilanteesta kohtaan X – Miten käyttäjä suorittaa tehtävän X – Toiminnoista riippuen, miten käyttäjä vaikkapa kopioi tai kommentoi sisältöä • 4. Korjaa oppimateriaalia ja sen käyttöliittymää havaintojen mukaisesti • 5. Resurssien puitteissa tee testi korjausten jälkeen uusilla käyttäjillä
  32. 32. “ Saavutettavuus – yksi digitaalisen aineiston laatukriteeri on pääsy aineistolle, joten ei ole merkityksetöntä, missä aineisto sijaitsee ja miten sitä jaellaan.
  33. 33. Kiitos! Seuraava jakso: to 18.5. klo 15-16:30: 5. luento: Digimateriaalin uudelleenkäyttö ja toisen tuottaman aineiston käyttäminen Kysyttävää, kommentteja tai palautetta? Jatketaan Facebookissa ja Purot-wikissä Aineistopaketti rakentuu kurssin ajan. Anne Rongas, Twitter @arongas rongas.anne (a) gmail.com Kari A. Hintikka, Twitter @nethunt kari.hintikka (a) gmail.com
  34. 34. Credits Esityksen layout, kiitokset: □ SlidesCarnival

×