Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Sote -uudistus tulee -oletko valmis?

1,573 views

Published on

Esityksessä kuvataan Sote -uudistuksen keskeisiä tavoitteita pähkinänkuoressa ja nostetaan esimerkiksi Länsi-Suomen Sote -alue tilastojen valossa

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

Sote -uudistus tulee -oletko valmis?

  1. 1. LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE TULEE –OLETKO VALMIS? VTT Timo Aro 20.5.2014 Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen valtuustoseminaari Kuva: www.yle.fi
  2. 2. SISÄLTÖ I. SOTE –UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA II. LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE PALVELURAKENTEEN KANTOKYKYMITTARIEN NÄKÖKULMASTA III. HAASTEET
  3. 3. I SOTE –UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA
  4. 4. Yhteistoiminta-alue Erityisvastuualue Nykyinen järjestelmä Kunta sosiaali- palvelut 5 kpl 20 kpl 15+1 kpl 304 kuntaa Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveyden- huolto)Kunta sosiaali- palvelut Kunta sosiaali- palvelut Erityisvastuualue Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Kunta Kunta Kunta Isäntäkunta Lähde: Kuntaliitto
  5. 5. Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Kunnat yhteensä, Manner-Suomi (304) Kunta järjestää palvelut itse (89 kuntaa, väestöstä 59 %) Yhteistoiminta-alueet (yhteensä 62, kuntia 215, väestöstä 41 %) Terveyskeskukset yhteensä (151) Kuntien (89) Kuntayhtymien (31) Vastuukuntien (31) Terveyskeskukset Alle 20 000 asukasta (73) Yli 20 000 asukasta (78) Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Lähde: Kuntaliitto
  6. 6. KUNTARAKENNE- LAKI KUNTIEN VALTIONOSUUS- JÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN KUNTALAIN KOKONAIS- UUDISTUS KUNTIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON RATKAISUT METROPOLIALUEEN RATKAISUT KUNTA- UUDISTUS
  7. 7. 7 Uudistusten aikataulut 2012 2013 Alue- kierros ja kuntien kuulemi- nen 2014 2015 2016 Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 – 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Kesäkuu kriteerit Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua Rakennelaki- työryhmä HE + eduskuntakäsittely Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen – selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 15.4.2014 mennessä HE + eduskuntakäsittely Arvio uudistuksesta 21.1.2014 ja 4/2014 Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 2.12.2013 Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen) Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Eduskun- takäsittely Metropoli- selvitys 5.3.2013 Sote-selvi- tyshenkilöt 19.3.2013 Selvitysalueesta poikkeaminen Sote järjestämislaki väliraportti 30.6.2013. loppuraportti 31.12.2013 Sote Palvelurakennetyöryhmä 11.1.2013 Hallituksen sote- ja kuntauudistustyö- ryhmä15.5. Kuntien lausunnot 22.5.2013 HE 05/ 2014 Sote-alueet toiminnassa viimeistään 1.1.2017 Kuntien kuuleminen 05- 06/2014 Kuntien lausunnot 11.10.2013 Kuntien lausunnot 13.3.2014 Kuntien II kuulemis- kierros 7.3.2013 Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Uusi kuntalaki voimaan Kuntien lausunnot 17.1. ja 4.4.2014 Kuntien lausunnot 5/14 – 31.8.2014 Rakennelain täydennys – Lausunnot 31.3.2014 Lähde: Kuntaliitto
  8. 8. 23.3.2014…
  9. 9. Erityistason palvelut Kuntayhtymä Palvelurakenne Järjestämisvastuu Hyvinvoinnin edistäminen Peruserikoissairaanhoidon palvelut Rahoitusvastuu Tuottaja Järjestäjä Sote -alue Sote -integraatio Saumattomat palveluketjut Yhdenvertaiset palvelut Ennaltaehkäisevät palvelut Lähipalvelut
  10. 10. Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 1 (3)  Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin.  Sote-alue järjestää palvelut, mutta kunta toimii tuottajana.  Uudistus mahdollistaa sote –sopuun liittyvien linjausten mukaan (…ainakin periaatteessa seuraavan toivelistan/TA):  yhdenvertaiset palvelut riippumatta asuinkunnasta  toimivat palveluketjut, joissa asiakasta ei pompotella (!)  purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä  turvaa varhaisen puuttumisen, siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin  kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja  turvaa palvelujen rahoituksen  turvaa osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvoinnin. UGH!!!!
  11. 11. Käytännössä…
  12. 12. Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 2 (3)  Kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen (VOS-periaatteen?) mukaisesti: kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa väestömäärän lisäksi väestön ikärakenne ja sairastavuus.  Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta: perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla  Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua yhteen viidestä sote - alueesta. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä.  Uudistuksen yhteydessä lisätään kansallista ohjausta. Perusteluina muun muassa: 1. Erikoissairaanhoidon tehokkuuserojen kaventaminen. 2. Uuden teknologian ja alueiden välisen ja sisäisen työnjaon tehokkaampi hyödyntäminen 3. Kansallisen normiohjauksen tehostuminen.
  13. 13.  Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan (ministeriöiden ja kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti)  Nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei voi purkaa ennen uusien sote -alueiden toiminnan alkamista vuoden 2017 alussa (HE 8.5.2014)  Uudistukselle on asetettu peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä. Valmistelu tehdään virkatyönä. Taustalla asiantuntijaryhmä.  Hallituksen esityksen tulee lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan käsittelyyn esitys tarkoitus saada syysistuntokaudella.  Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017. Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 3 (3)
  14. 14. Lähde: Kuntaliitto
  15. 15. Auki on vielä muutamia pikku juttuja…  Sote-alueiden lopulliset maantieteelliset rajat ja kuntakokoonpanot  Palveluiden tuottaminen (miten) ja kuntien rooli (vain laskujen maksaja?)  Kunnallinen itsehallinto ja perustuslain säädökset ”mammuttisuuralueiden” muodostumisen kohdalla (vrt. kuntauudistuksen juridinen pallottelu)  Ohjaus  Täydellisen integraation varmistaminen (terveyspalvelut vie ja vikisee medikalisoitumisen ja vahvoihin professioihin perustuvan rälssijärjestelmän nimissä…sosiaalipalvelut jäävät lapsipuolen asemaan eikä niiden erityispiirteitä tunnisteta).  Omistamiseen liittyvät kysymykset  Rahoitukseen liittyvät kysymykset  Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset (sote –palveluita tuottavissa peruskunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä henkilöstöä noin 191000 henkilöä, joista 67 % terveyspalveluissa ja 33 % sosiaalipalveluissa)  Sitoumuksiin liittyvät kysymykset  Nykyisten yhteistoiminta-alueiden rooli jatkossa
  16. 16. Lähde: Kuntaliitto
  17. 17. Lähde: Kuntaliitto
  18. 18. II LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE KANTOKYKYMITTARIEN VALOSSA
  19. 19. 15-20 %
  20. 20. 21 Aluerajat©MML, 2013 Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa KYS erva 817 782 as. 68 kuntaa OYS erva 739 475 as. 68 kuntaa TAYS erva 1 106 115 as. 67 kuntaa TYKS erva 865 184 as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi 472 139 29 kuntaa Satakunta 224 934 20 kuntaa Vaasa 168 111 13 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 355 9 kuntaa Kymenlaakso 174 466 6 kuntaa Pohjois-Savo 248 233 20 kuntaa Etelä-Savo 104 803 9 kuntaa Itä-Savo 44 881 4 kuntaa Keski-Suomi 250 369 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 496 14 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa 400 959 29 kuntaa Kainuu 77 435 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 237 10 kuntaa Lapin 118 189 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 655 6 kuntaa Pirkanmaa 518 157 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 944 19 kuntaa Kanta-Häme 175 472 11 kuntaa Päijät-Häme 213 542 14 kuntaa Ahvenanmaa 28 501 as. 16 kuntaa
  21. 21. Länsi-Suomen kolmen maakunnan yleinen profiili eri muuttujilla MAAKUNTA BKTA €/AS. 2011 BKT INDEKSI 2011 TYÖTTÖ- MYYSASTE 2014 % TALOUDEL- LINEN HUOL- TOSUHDE 2012 VÄESTÖL- LINEN HUOLTO- SUHDE 2012 LAINA- KANTA €/AS. 2012 VUOSI- KATE €/AS. 2012 TUTKIN- NON SUORIT- TANEET 2012 TYÖ- PAIKKO- JEN MÄÄRÄ 2012 YRITYSTEN MÄÄRÄ 2012 Varsinais-Suomi 31838 90,9 11,5 1,33 0,57 2157 88,6 68,2 200167 33544 Satakunta 32732 93,5 11,9 1,46 0,63 1545 241,5 65,4 93039 14554 Pohjanmaa 35756 102,1 7,5 1,23 0,61 2439 215,9 67 80984 11490 KOKO MAA 35016 100 11,7 1,32 0,56 2261 249,3 68,5 2354422 349010 Lähde: Tilastokeskus
  22. 22. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien väestökehitys ja väestöennuste 2014-2030 MAAKUNTA VÄKILUKU 31.3.2014 VÄESTÖ- ENNUSTE 2030 MUUTOS ABS. 2014-2020 MUUTOS % 2014-2030 POHJANMAA 180 571 197 064 16 493 9,1 SATAKUNTA 224 438 220 157 -4 281 -1,9 VARSINAIS- SUOMI 470 988 499 915 28 927 6,1 LÄNSI-SUOMEN SOTE-ALUE 875 997 917 136 41 139 4,7 KOKO MAA 5 455 068 5 847 678 392 610 7,2 Lähde: Tilastokeskus
  23. 23. 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 55000 60000 65000 70000 75000 80000 85000 90000 95000 100000 105000 110000 115000 120000 125000 130000 135000 140000 145000 150000 155000 160000 165000 170000 175000 180000 185000 190000 195000 200000 0 10 20 30 40 50 60 70 Väestöennuste2030 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Väestöennuste 2030 Lin. (Väestöennuste 2030) VÄESTÖENNUSTE 2030 Turku Ulvila Kustavi Rauma Salo Vaasa Pori Porin perusturvan yta-alue 100.084 asukasta • Länsi-Suomen Sote –alueella on neljä yli 50 000 asukkaan kaupunkia ja kuusi 20.000- 49.999 asukkaan kuntaa • 11 kuntaa, joissa 10000- 19.999 asukasta • 42 kuntaa, joissa alle 10 000 asukasta. Alle 5000 asuk- kaan kuntia 23 ja alle 2000 asukkaan kuntia 9 • Porin perusturvan yta- alueella väestöennusteen mukaan 100 084 asukasta vuonna 2030 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  24. 24. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien verotulot, sote –menot ja valtionosuudet euroina asukasta kohden vuonna 2012 Maakunta Verotulot €/as. Sote -kustannukset €/as. Valtionosuudet €/as. POHJANMAA 3477 3587 1979 SATAKUNTA 3341 3484 1783 VARSINAIS- SUOMI 3368 3416 1674 KOKO MAA 3560 3445 1487 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  25. 25. 2000 2200 2400 2600 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 5400 0 10 20 30 40 50 60 70 Verotuloteuroaperasukas Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Verotulot euroa per asukas Lin. (Verotulot euroa per asukas) Eurajoki Kustavi Vaasa Merikarvia Ulvila Pori Turku Karvia Porin perusturvan yta-alue 3.294 €/asukas VEROTULOT EUROA ASUKASTA KOHDEN (2012) • Verotulot asukasta kohden ylivoimaisesti korkeimmat Eurajoella • Verotulot alhaisimmat Pohjois-Satakunnan ja Varsinais-Suomen reuna- alueilla • Porin perusturvan yta- alueella verotulot 3.294 euroa asukasta kohden • Länsi-Suomen Sote – alueen mediaani 3.307 €/asukas (Tarvasjoki) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  26. 26. 2500 2700 2900 3100 3300 3500 3700 3900 4100 4300 4500 4700 4900 0 10 20 30 40 50 60 70 Sosiaali-jaterveystoimennettokustannukset€/as. Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset €/asukas Lin. (Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset €/asukas) SOTE –NETTOKUSTAN- NUKSET €/ASUKAS (2012) • Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset korkeim- mat Kustavissa, Laviassa, Merikarvialla, Pomarkussa ja Loimaalla • Sote –nettokustannukset alhaisimmat Turun seudun kehyskunnissa: kymmenen alhaisimman kunnan joukossa seitsemän Turun kehyskuntaa • Porin perusturvan yta- alueen sote –kustannukset medi-aanikuntia alhaisemmat 3.409 €/as. • Länsi-Suomen Sote –alueen mediaani 3.498 €/as. (Laihia) Kustavi Luoto Rusko Pomarkku Merikarvia Lavia Pori Turku Vaasa Ulvila Porin perusturvan yta-alue 3.409 €/asukas Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  27. 27. 500 700 900 1100 1300 1500 1700 1900 2100 2300 2500 2700 2900 3100 3300 3500 3700 3900 0 10 20 30 40 50 60 70 Valtionosuudet€/asukas Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Valtionosuudet €/asukas Lin. (Valtionosuudet €/asukas) VALTIONOSUUDET €/ASUKAS (2012) • Valtionosuudet olivat asukasta kohden korkeimmat Meri- karvialla ja Pohjois-Satakunnan kunnissa • Valtionosuudet olivat alhai- simmat Turun seudun kehys- kunnissa ja korkean työpaik- kaomavaraisuuden kunnissa (Kaskinen, Rauma): seitsemän alhaisimman valtionosuuden kuntaa oli Turun seudulta • Porin perusturvan yta-alueen valtionosuudet olivat mediaania alhaisemmat (1.717 €/as.) • Länsi-Suomen Sote –alueen mediaani oli 2.085 €/asukas (Marttila) Lavia Merikarvia Pomarkku Pori Karvia Ulvila Vaasa Kaarina Porin perusturvan yta-alue 1.717 €/asukas Turku Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  28. 28. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien väestö- ja ikärakenne, työllisyystilanne ja väestön pääasiallinen toiminta MAAKUNTA Yli 85 v. osuus % väestöstä Yli 75 v. osuus % väestöstä Väestöllinen huoltosuhde Työlliset väestöstä % Työttömät % työvoimasta Pitkäaikais- työttömät työttömistä % Alle 25 v. työttömistä % POHJANMAA 3,1 9,7 61,1 44,8 6 22 7,2 SATAKUNTA 3 10,6 62,7 40,7 10,5 26,7 14,3 VARSINAIS- SUOMI 2,7 9,2 56,5 43 9,9 23,7 12,1 KOKO MAA 2,4 8,5 55,7 43,1 9,8 24,2 12,4 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  29. 29. 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 0 10 20 30 40 50 60 70 Sairastavuusindeksi Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Sairastavuusindeksi Lin. (Sairastavuusindeksi) KELAN SAIRASTAVUUS- INDEKSI (2013) • Sairastavuusindeksi oli alhaisin Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa ja Turun seudun kehyskunnissa • Sairastavuusindeksi oli korkein Pohjois-Satakunnassa ja Var- sinais-Suomen reuna-alueilla • Porin perusturvan yta-alueen sairastavuusindeksi koko maan indeksin (100) ja Länsi-Suomen mediaanikuntien yläpuolella: Luvian indeksi 8:nneksi alhaisin Länsi-Suomen alueella. • Länsi-Suomen Sote –alueen mediaani oli 97,4 (Pöytyä) Lavia Siikainen Merikarvia Vehmaa Pomarkku Mustasaari Pori Ulvila Turku Vaasa Porin perusturvan yta-alue 104,7 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  30. 30. 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 0 10 20 30 40 50 60 70 Yli75-vuotiaidenosuusväestöstä% Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä Lin. (Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä) Merikarvia Siikainen YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (2013) • Yli 75-vuotiaiden osuus oli korkein kolmen maakunnan reuna-alueilla • Yli 75-vuotiaiden osuus oli alhaisin Luodon kunnassa ja Turun seudun kehyskunnissa: kymmenen alhaisimman joukossa oli yhdeksän kuntaa Turun seudulta • Luodossa ja Maskussa oli kolme kertaa vähemmän yli 75- vuotiaita kuin esim. Siikaisissa • Porin perusturvan yta-alueella yli 75-vuotiaita joka kymmenes väestöstä (10,2 %) • Länsi-Suomen Sote –alueen mediaani oli 10.7 % (Laitila) Karvia Masku Luoto Pori Ulvila Vaasa Porin perusturvan yta-alue 10,2 % Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  31. 31. 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 0 10 20 30 40 50 60 70 Työllistenosuus%väestöstä Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Työllisten osuus % väestöstä Lin. (Työllisten osuus % väestöstä) TYÖLLISTEN OSUUS % VÄESTÖSTÄ (2012) • Työllisten osuus oli korkein Turun ja Vaasan seudun kehys- kunnissa: Mustasaaressa työllisiä oli lähes joka toinen väestöstä • Työllisten osuus oli alhaisin Satakunnan pohjoisissa kunnissa ja Pohjanmaan sekä Varsinais- Suomen reuna-alueilla: Vaasan ja Turun seudun kehyskunnissa työllisten osuus oli 10-13 %- yksikköä korkeampi kuin maa- kuntien reuna-alueilla • Porin perusturvan yta-alueella työllisten osuus oli 40,5 % • Länsi-Suomen Sote –alueen kuntien mediaani oli 41,9 % (Eurajoki) Mustasaari Masku Rusko Pomarkku Lavia Merikarvia Siikainen Turku Ulvila Vaasa PoriPorin perusturvan yta-alue 40,5 % Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  32. 32. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien segregaatiokehitystä kuvaavia muuttujia MAAKUNTA Koulutustaso- mittain Yksinhuoltajaperh eet % lapsiper- heistä Toimeentulotuki €/asukas Toimeentulotukea saaneet 25-64 vuotiaat % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v. % POHJANMAA 330 13,9 74 4,6 0,6 SATAKUNTA 301 20,1 76 5,5 1,4 VARSINAIS- SUOMI 340 20,6 98 5,9 1,3 KOKO MAA 345 20,4 130 6,8 1,4 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  33. 33. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 0 10 20 30 40 50 60 70 Yksinhuoltajaperheidenosuus%lapsiperheistä Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä % Lin. (Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %) YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN OSUUS LAPSIPERHEISTÄ % (2012) • Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä vaihteli merkit- tävästi kuntien välillä: Turussa oli lähes kuusi kertaa enemmän yksinhuoltajaperheitä lapsi- perheistä kuin Luodossa • Yksinhuoltajaperheiden osuus oli korkein Turussa, Kustavissa, Harjavallassa ja Porissa • Yksinhuoltajaperheiden osuus oli alhaisin Pohjanmaan kunnissa: kuusi alhaisinta kuntaa oli Pohjanmaan kunnissa • Porin perusturvan yta-alueella oli yksinhuoltajaperheiden osuus • Länsi-Suomen Sote –alueen mediaani oli 15,9 % (Isokyrö) Turku Kustavi Harjavalta Pedersöre Luoto Pori Vaasa Ulvila Merikarvia Porin perusturvan yta-alue 22,1 % Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  34. 34. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 0 10 20 30 40 50 60 70 Toimeentulotukeasaaneiden25-64vuotiaidenosuus% Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. % Lin. (Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. %) TOIMEENTULOTUKEA SAANEIDEN 25-64- VUOTIAIDEN OSUUS % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ (2012) • Toimeentulotukea saaneiden osuus oli alhaisin Vaasan ja Turun seudun kehyskunnissa: osuus oli alle kaksi prosenttia viidessä kunnassa (Pedersöre, Luoto, Kruunupyy, Masku ja Mustasaari) • Toimeentulotukea saaneiden osuus oli korkein Harjavallassa ja keskuskaupungeissa • Porin perusturvan yta-alueen kunnissa toimeentulotukea sai 5,9 % 25-64-vuotiaista suhteessa vastaavanikäiseen väestöön • Länsi-Suomen Sote –alueen mediaaniluku oli 4,4 % (Ulvila) Pedersöre, Luoto, Kruunupyy Harjavalta Raisio Turku Vaasa Pori ja Merikarvia Ulvila Porin perusturvan yta-alue 5,9 % Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  35. 35. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 0 10 20 30 40 50 60 70 Toimeentulotukieuroaperasukas Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Toimeentulotuki euroa per asukas Lin. (Toimeentulotuki euroa per asukas) Merikarvia TOIMEENTULOTUKI EUROA PER ASUKAS (2012) • Toimeentulotukimenot asukasta kohden vaihtelivat merkittävästi alueen kuntien välillä: • Yhdeksässä kunnassa toimeentu- lotukimenot olivat yli 100 euroa asukasta kohden: Raisio, Kus-tavi, Harjavalta, Vaasa, Turku, Vehmaa, Naantali, Pomarkku, Uusikaupunki ja Nakkila • Kymmenessä kunnassa toimeen- tulotukimenot asukasta kohden jäivät alle 30 euron: alle 20 euron tason jäivät ruotsinkieliset kunnat Pedersöre, Luoto ja Kruunupyy • Porin perusturvan yta-alueen tt- menot olivat 86,5 euroa asukasta kohden • Länsi-Suomen Sote –alueen tt- menojen mediaani oli 60 euroa asukasta kohden (Vöyri) Kustavi Raisio Harjavalta Vaasa Turku Raisio Pedersöre, Luoto, Kruunupyy Pori Ulvila Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
  36. 36. III HAASTEET
  37. 37. Haasteet  Tuottajan rooli (mikä on ylipäätään tuottajan rooli jatkossa) ja tuottajan kannusteet muutostilanteessa  Noin 2,5 vuotta aikaa ”trimmata” Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen ”organisaatiokone” kuntoon. Mitä edellyttää ja miten? Profilointi ja erikoistuminen?  Palveluiden saatavuuteen ja palveluverkkoon liittyvät kysymykset: proaktiivinen vai reaktiivinen toimintamalli? Miten lähipalvelut turvataan uudessa mallissa?  Henkilöstön kannustinjärjestelmät muutostilanteessa (organisaatiomuutoksesta toiseen: Paras-uudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen, yhteistoiminta- alueen muodostaminen, kuntaliitokset ja sote –uudistus)  Julkinen keskustelu pyörii järjestäjän ja tilaajan roolin ympärillä –entä palvelun käyttäjien rooli?  Tuotteistaminen  Jos 10 % asiakkaista aiheuttaa 80 % kustannuksista Porinkin perusturvan yta-alueella, niin mitä on omaehtoisesti tehtävissä ja miten?  Tanskan malli: kunnat maksavat viidelle suuralueelle asukasmäärän ja asukkaiden käyttämien palvelujen perusteella  kannustaa kuntia ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin: terveysasemat antavat terveysneuvontaa, palkattu runsaasti esim. toiminta- ja fysioterapeutteja, tehdään järjestelmällisesti ehkäiseviä kotikäyntejä, perhelääkärit jne.
  38. 38. K I I T O S ! ! !

×