Sote -uudistus ja
vaikutukset
kuntoutukseen
13.11.2013
Kirsi Varhila
Osastopäällikkö, ylijohtaja

14.11.2013
14.11.2013
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen
keskeiset tavoitteet
• Terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen
turvallisuuden ed...
Järjestämisvastuu; vastuu
• väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja
edistämisestä
• julkisen vallan käytöstä sosi...
Järjestämisvastuun edellytykset
• itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja
toimeenpanokyky
• mahdollisuus tuotantotapojen...
Palvelujen tuottaminen
• Kuten nykyisin; rakennelailla ei puututa tähän
1. tuottamalla ne itse
2. yhdessä toisen vastuukun...
Nykyinen sosiaali- ja
terveydenhuoltojärjestelmä
Yhteistoiminta-alue
Isäntäkunta
Kunta
20 kpl

Sairaanhoitopiiri
Erityisva...
Uusi sote-palvelurakenne
20–30 sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta?
Sote-alue

Sote-alue

Perustason alue
Vastuukun...
Vastuu sote-palvelujen
järjestämisestä
• Ensisijainen vastuu
on sosiaali- ja terveysalueella
– kaikki kunnat kuuluvat sote...
Hallinto
• Pääsääntöisesti vastuukuntamalli
– sote-alueen hallinto voi poikkeussäänön
perusteella toteutua kuntayhtymämall...
Sote-alueen muodostaminen
• Maakunnan keskuskaupunki
– näillä on velvollisuus toimia vastuukuntana
• Vähintään noin 50 000...
Maakuntien keskuskaupungit
ja yli 50 000 asukkaan kaupungit:
Maakuntien keskuskaupungit:
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Jyväs...
Perustason alueen muodostaminen
• Oikeus perustason alueeseen on, jos:
– kunnan asukasluku on vähintään noin 20 000
ja se ...
Kuntarakennelain
4 d §:n poikkeus
• Kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla selvitysalueella
oleva yli 20 000 asukkaan ku...
20 000–50 000 asukkaan kunnat
50 000– asukkaan kunnat
Porvoo
Lohja
Kokkola
Hyvinkää
Nurmijärvi
Rauma
Järvenpää
Kajaani
Tuu...
Alle 20 000 asukkaan kunnat
• Kunta saa lakisääteiset sote-palvelut sote-alueelta tai
sote-alueelta ja perustason alueelta...
Esimerkki Sote-alueesta
ja perustason alueesta
Sote-alue
(laaja perustaso)
Perustason alue

Kunta B: 15 000 as.

Kunta E: ...
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus
• Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat
kunnat rahoittavat palvelujen järjestämise...
Keskeinen sisältö
• Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sotealueilla
• Sote-alue vastaa kaikkien pal...
Sosiaali- ja terveydenhuollon
erityisvastuualueet jaosto
Tarkennettu ehdotus seuraavista asioista
•
•
•
•
•

•

•

viranom...
Metropolijaosto
• selvittää, kuinka laajaa perustasoa, sote -aluetta, ja sosiaalija terveydenhuollon erityisvastuualueita ...
Ehdotukset järjestämisvastuun
yhteisen toteutuksen malleiksi
• Ylikunnallisen järjestämisvastuun malli:
optimaalinen, yhte...
Hankinnat ja kilpailutus jaosto
• Muistio hallituksen esitysluonnosta varten järjestämislain
valmisteluun liittyvistä kysy...
Perustuslaki jaosto
• Jaoston tehtävät liittyvät perustuslain säännöksiin koskien
erityisesti sosiaalisia ja sivistykselli...
Valvonta ja ohjaus
• Valvira ja Avit
• ohjaus valvonnan näkökulmasta Avilla
• mahdollinen toimivalta rakenteiden
valvontaa...
Hallituksen kannanotto
•

Rakennepoliittinen ohjelma; Sote

•

Sosiaali‐ ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n jä...
Laki
yksityisestä
terveydenhuollosta

Laki
kunnan
peruspalveluje
n valtionosuudesta

Laki sosiaalija terveydenhuollon
suun...
Uudistuksen toimeenpano
• Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014
• Päätös alueista ja niihin kuuluvista
kunnista, 2014–20...
Kiitos!

14.11.2013
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

KUNKin seminaari 13.11.2013 | Kirsi Varhila

370 views

Published on

osastopäällikkö Kirsi Varhila, STM:
Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan seminaari 13.11.2013

KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.

Lue lisää KUNKista:
http://kuntoutusportti.fi/portal/fi/toimijat/julkishallinto/kuntoutusasiain_neuvottelukunta/

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
370
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

KUNKin seminaari 13.11.2013 | Kirsi Varhila

  1. 1. Sote -uudistus ja vaikutukset kuntoutukseen 13.11.2013 Kirsi Varhila Osastopäällikkö, ylijohtaja 14.11.2013
  2. 2. 14.11.2013
  3. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet • Terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen • Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa • Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen • Mahdollisimman laaja integraatio – sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla – ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena • Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan – ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti käynnistetty 14.11.2013
  4. 4. Järjestämisvastuu; vastuu • väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä • julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä • sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta • sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta • sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä • tuotannon seurannasta ja valvonnasta • järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta • voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta • sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 14.11.2013
  5. 5. Järjestämisvastuun edellytykset • itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky • mahdollisuus tuotantotapojen valintaan • mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin • kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön • kyky rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollosta merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan • riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta • kyky ohjata kokonaisuutta 14.11.2013
  6. 6. Palvelujen tuottaminen • Kuten nykyisin; rakennelailla ei puututa tähän 1. tuottamalla ne itse 2. yhdessä toisen vastuukunnan / kunnan kanssa 3. olemalla jäsen palveluja tuottavassa kuntayhtymässä 4. hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta vastuukunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta 5. palvelusetelillä 14.11.2013
  7. 7. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta Kunta 20 kpl Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Kunta Kunta Kunta Erityishuoltopiiri sosiaalipalvelut Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) Sairaanhoitopiiri 5 kpl Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) 14.11.2013 Kunta sosiaalipalvelut Erityishuoltopiiri Erityisvastuualue - kansallinen ohjaus 320 kuntaa 15+1 kpl
  8. 8. Uusi sote-palvelurakenne 20–30 sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta? Sote-alue Sote-alue Perustason alue Vastuukunta Kunta Sote-palvelut järjestävä kunta Sote-alue Kunta Kunta Vastuukunta Kunta Vastuukunta Kunta Kunta 5 aluetta Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus 14.11.2013
  9. 9. Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä • Ensisijainen vastuu on sosiaali- ja terveysalueella – kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen – vastuu käsittää kaikki sote-palvelut • Osavastuu voi olla perustason alueella – osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen – pääosin nykyiset kuntien ja terveyskeskusten tehtävät – erikoissairaanhoito (eräin poikkeuksin) ja 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) ovat kuitenkin sote-alueen järjestämisvastuulla 14.11.2013
  10. 10. Hallinto • Pääsääntöisesti vastuukuntamalli – sote-alueen hallinto voi poikkeussäänön perusteella toteutua kuntayhtymämallilla • Kaikki kunnat osallistuvat sote-hallintoon – yhteinen toimielin – kunnan edustaja – perustaso valitsee yhteisen edustajan sote-alueen toimielimeen 14.11.2013
  11. 11. Sote-alueen muodostaminen • Maakunnan keskuskaupunki – näillä on velvollisuus toimia vastuukuntana • Vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunta • Vähintään noin 50 000 asukkaan kunta – oikeus muodostaa sote-alue ja toimia vastuukuntana – edellytyksenä riittävä kantokyky • Metropolialueen sote-alueista päätetään erikseen 14.11.2013
  12. 12. Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani 595 384 215 168 188 114 178 630 132 062 103 932 102 308 83 133 73 758 72 133 67 270 65 173 60 637 58 703 54 831 54 530 46 585 38 045 Yli 50 000 asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo Vantaa Kouvola Salo 14.11.2013 252 439 203 001 87 567 55 283 12
  13. 13. Perustason alueen muodostaminen • Oikeus perustason alueeseen on, jos: – kunnan asukasluku on vähintään noin 20 000 ja se ei kuulu samaan työssäkäyntialueeseen sote-alueen vastuukunnan kanssa – kunta toimii samalla työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien < 20 000 asukkaan kuntien vastuukuntana – Eräitä > 20 000 asukkaan kuntia koskeva poikkeus • suurten kaupunkien kehyskunnat • oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen • ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana 14.11.2013
  14. 14. Kuntarakennelain 4 d §:n poikkeus • Kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli 20 000 asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä: − kunnan asukasluku on nyt yli 20 000 − valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kokonaisratkaisu − lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sote-alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu • Muilla kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja. 14.11.2013
  15. 15. 20 000–50 000 asukkaan kunnat 50 000– asukkaan kunnat Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Raasepori 14.11.2013 48 47 46 45 40 39 38 38 37 37 36 34 32 31 30 29 29 28 833 374 585 527 349 820 966 045 667 192 854 549 056 081 942 891 018 959 Vihti Imatra Sastamala Raahe Raisio Varkaus Tornio Jämsä Kemi Iisalmi Hollola Hamina Siilinjärvi Valkeakoski Lempäälä Äänekoski Heinola Mäntsälä 28 28 25 25 24 22 22 22 22 22 22 21 21 21 20 20 20 20 581 472 763 652 559 606 545 507 399 147 020 403 311 022 888 334 164 131
  16. 16. Alle 20 000 asukkaan kunnat • Kunta saa lakisääteiset sote-palvelut sote-alueelta tai sote-alueelta ja perustason alueelta • Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen – kuntarakennelain 4 d §:n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenneja työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen – muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua suoraan sote-alueeseen • Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä – jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä – perustason yhteinen toimielin valitsee edustajan sote-alueen yhteiseen toimielimeen • Kunta osallistuu sote-palvelujen rahoitukseen 14.11.2013
  17. 17. Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Sote-alue (laaja perustaso) Perustason alue Kunta B: 15 000 as. Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. Sote-alueen vastuukunta Kunta C: 6000 as. • • • • • Kunta G: 25 000 as. Kunta D: 20 000 as. Perustason alueen vastuukunta Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A–C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D–G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D–F. Kunta G on kuntarakennelain 4 d §:n tarkoittama > 20 000 asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < 20 000 asukkaan kunnille => B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote-palveluja Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A–C ja G sekä perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä. 14.11.2013
  18. 18. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus • Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. • Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin aiheuttamat kustannukset • Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa. • Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö 14.11.2013
  19. 19. Keskeinen sisältö • Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sotealueilla • Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) • Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita • Alueiden hallinto vastuukuntamallilla • Erva-ky koordinoi toiminnan järjestämistä • Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita 14.11.2013
  20. 20. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet jaosto Tarkennettu ehdotus seuraavista asioista • • • • • • • viranomaistehtävät, jotka tulisi osoittaa lainsäädännössä ervalle; ervan hallintomalli ja organisaatio tapaukset, joissa ervaan kuuluvien sote-alueiden välisen työnjaon tulisi olla ervan päätettävänä; ervojen yhteiset tehtävät ja valtakunnallinen työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustuksen turvaaminen ervan hallinnossa sekä niiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta antavien muiden oppilaitosten vastuulla olevien toimintojen integroituminen sotealueiden ja ervojen toimintaan käytännössä; ervojen rooli ja päätösvalta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnassa ottaen huomioon muun muassa nykyisten perusterveydenhuollon yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten asema; sekä ervojen tehtäväksi tulevan tutkimustoiminnan koordinoinnin rakenteet ja menettelytavat sekä ervan yhteistyö tutkimusta tekevien ja sitä rahoittavien tahojen kanssa. 14.11.2013
  21. 21. Metropolijaosto • selvittää, kuinka laajaa perustasoa, sote -aluetta, ja sosiaalija terveydenhuollon erityisvastuualueita koskevat yleissäännökset ovat sovellettavissa metropolialueella ja miltä osin on tarvetta erillissääntelyyn • tehdä ehdotus metropolialueelle (14 kuntaa) muodostettavien sote-rakenteiden muodostumisperiaatteista ottaen huomioon nykyisen HUS:n alueelle muodostuva kuntarakenne • tehdä ehdotus erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityispalveluiden tuotantolaitosten omistuksesta ja hallinnasta em rakenteissa • selvittää HUS:n tukipalveluiden tuotanto-organisaatioiden asema uudistuksessa siten, että saavutettuja mittakaavaetuja ei vaaranneta. • HUOM; rakennepoliittinen ohjelma ! 14.11.2013
  22. 22. Ehdotukset järjestämisvastuun yhteisen toteutuksen malleiksi • Ylikunnallisen järjestämisvastuun malli: optimaalinen, yhteisessä, ylikunnallisessa ja integroidussa järjestämis-vastuussa oleva koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjä • Useamman kunnan yhtenäisen järjestämisvastuun malli: muodostuvien kuntien ja sote-alueiden yhteinen erityispalveluiden järjestäjä (yhdessä järjestettävät erityispalvelut = HUS + Eteva + Kårkulla + muu määritelty) • Kunta/sote-aluekohtaisen järjestamisvastuun malli: kukin muodostuva kunta ja sote-alue kattavasti järjestämis-vastuullinen; yhteinen uusi tuotantoorganisaatio + tiukka järjestämissopimus, jolla estettäisiin kilpavarustelu • Kaksi jälkimmäistä mallia ovat tasa-arvoisia vaihtoehtoja 14.11.2013
  23. 23. Hankinnat ja kilpailutus jaosto • Muistio hallituksen esitysluonnosta varten järjestämislain valmisteluun liittyvistä kysymyksistä, jotka koskevat palvelujen toteuttamista ja niihin liittyviä hankintoja sote-alueilla ja perustason alueilla sekä niiden välistä yhteistyötä ja tähän yhteistyöhön liittyviä hankintamenettelyjä ja kilpalutusvelvoitteita. • Tavoitteena on, että sote-alueet ja perustason alueet voisivat yhdessä ervan kanssa sopia ja toteuttaa tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen, jossa voidaan hyödyntää kuntien ja kuntayhtymien olemassa oleva palveluinfrastruktuuri. Samalla tulee arvioida yksityisen palvelutuotannon asema kuntien järjestämisvastuun toteuttamisessa. 14.11.2013
  24. 24. Perustuslaki jaosto • Jaoston tehtävät liittyvät perustuslain säännöksiin koskien erityisesti sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia, perusoikeuksien turvaamista koskevaa julkisen vallan vastuuta, kunnallista itsehallintoa ja osana sitä vastuukuntaan, kuntien äänivaltaan ja erikokoisten kuntien asemaan. • Lisäksi jaoston tulee tarkastella kansalliskieliä koskevia kielellisiä oikeuksia, saamelaisten kielellisiä oikeuksia, viittomakieltä käyttävien oikeuksiin ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeuksiin. 14.11.2013
  25. 25. Valvonta ja ohjaus • Valvira ja Avit • ohjaus valvonnan näkökulmasta Avilla • mahdollinen toimivalta rakenteiden valvontaan • omavalvonta myös julkiselle toimijalle • Sote Erva koordinoi toimintaa sote-alueilla – kehittämistä, laatua, tutkimusta 14.11.2013
  26. 26. Hallituksen kannanotto • Rakennepoliittinen ohjelma; Sote • Sosiaali‐ ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n järjestämislakityöryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Jatkotoimenpiteet päätetään kuntien lausuntojen pohjalta. • Valmistellaan laajapohjaisesti (mukana mm. parlamentaarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt) selvitys sosiaali‐ ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali‐ ja terveydenhuoltojärjestelmään ja kansantalouteen. Selvityksen tavoitteena on rahoituksen selkiyttäminen ja sen ongelmien poistaminen sekä osaoptimoinnin mahdollisuuksien vähentäminen. Selvityksessä otetaan huomioon palvelujen ja etuuksien saatavuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen sekä terveydenhuoltolain ja potilasliikkuvuusdirektiivin mukainen asiakkaan/potilaan valinnanvapaus. Lisäksi selvityksessä tulee ottaa huomioon meneillään olevan sote‐palvelurakenneuudistuksen päätökset. • Sosiaali‐ ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisessa tulee turvata myös opiskelijaterveydenhuollon, kuntoutuksen, vanhuspalveluiden, työterveyshuollon sekä lääkehuollon saatavuus. Selvityksessä on huomioitava kaikki rahoituskanavat, kuten mm. valtionosuudet, kuntien rahoitus, Kela, työeläke‐ ja vakuutusyhtiöt, työnantajat ja työntekijät, seurakunnat, potilasvakuutus ja muut vastuuvakuutukset sekä palveluiden käyttäjien maksamat asiakasmaksut. Selvityksen tulee olla valmis alkuvuodesta 2015. (STM) 14.11.2013
  27. 27. Laki yksityisestä terveydenhuollosta Laki kunnan peruspalveluje n valtionosuudesta Laki sosiaalija terveydenhuollon suunnittelust a ja valtionavustuksesta Työterveyshuoltolaki Tartuntatautilaki Laki kuntaja palvelurakenne uudistuksest a Laki Laki sosiaali- ja sosiaali- ja terveydenterveydenhuollon huollon asiakassaumattoma tietojen n sähköisest palveluketju ä n kokeilusta käsittelystä Laki sähköisestä lääkemääräyksest ä Lääkelaki Erikoissairaanhoitolaki Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä Sairausvakuutuslaki 14.11.2013 Laki Kainuun hallintokokeilust a Laki sosiaalialan osaamiskeskuksist a Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Lastensuojelulaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Päihdehuoltolaki Mielenterveys -laki Laki omaishoidon tuesta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Laki asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sosiaali- ja terveydenhuollossa (itsemääräämisoikeuslaki) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Kansanterveysl aki Laki valtion mielisairaaloista Laki sosiaalija terveyden -huollon asiakasmaksuista Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Laki toimeentulotuesta Laki sosiaalisesta luototuksesta Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
  28. 28. Uudistuksen toimeenpano • Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 • Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista, 2014–2015 • Laki voimaan 1.1.2015 • Sairaanhoitopiirit hallinnollisena yksikkönä lakkaavat 31.12.2016 • Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017 14.11.2013
  29. 29. Kiitos! 14.11.2013

×