Avoimuutta ja vaikuttavuutta terveysalan rahoitukseen
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•58 views
#healthcare #finance #sote #sosiaalijaterveydenhuolto
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (19)
Similar to Avoimuutta ja vaikuttavuutta terveysalan rahoitukseen
Similar to Avoimuutta ja vaikuttavuutta terveysalan rahoitukseen (20)
More from Timo Aronkytö
Avoimuutta ja vaikuttavuutta terveysalan rahoitukseen
- 1. Avoimuutta ja vaikuttavuutta terveysalan rahoitukseen Timo Aronkytö 7.11.2018 Finlandia talo, Mediuutiset (klo 10.30)
- 2. 2 Tämän kertainen alku… Valinnanvapaus lisää kilpailua, kilvoittelua - asiakaslähtöisyys Rahoitusuudistus Integraatio- ja rakenneuudistus; kustannusvaikuttavuus – yksi taho ohjaa pth, esh, sos, vanhuspalveluja
- 3. Suomen (so)temenot kasvavat verrokkeja nopeammin – ikääntyminen, tulotaso, jne
- 4. Sote-uudistuksen rahoituksen periaatteita Sote-rahoitus siirtyy kunnilta maakunnille – valtion ohjaus vahvistuu • Rahoitus ja järjestäminen pidettävä samoissa käsissä: rahoituksen integraatio (pth., sos, vanhustehoito ja esh – rahat samassa pussissa) • Rahoitus “ylhäältä” (tai verotusoikeus) (PeV ed kausi: suorat vaalit ja rahoituksen järjestäminen = rahoitusvastuu ei voisi olla kunnilla?)
- 5. Sote-rahoitus - valtion ohjaus vahvistuu EDUSKUNTA Sosiaali- ja terveyspoliittiset päätökset MAAKUNTA - ITSEHALLINTO Järjestäjä TUOTTAJAT Sote-liikelaitos, yksityinen ja III sektori VOIMAVAROJEN ALLOKOINTI Rajahyöty ”tasattu” TEHOKKUUS TUOTTAVUUS YHDENVERTAISUUS
- 6. Sote-uudistuksen rahoituksen periaatteita • Sote-rahoitus siirtyy kunnilta maakunnille – valtion ohjaus vahvistuu • rahoitus ja järjestäminen pidettävä samoissa käsissä: rahoituksen integraatio (pth., sos, vanhustehoito ja esh –rahat samassa pussissa) • Rahoitus “ylhäältä” (tai verotusoikeus) (PeV ed kausi: suorat vaalit ja rahoituksen järjestäminen = rahoitus ei kunnista?) Maakuntien rahoitus perustuu väestön tarpeeseen, ikärakenne, sote-tarvetekijät, jne. – turvaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa
- 7. Maakuntien rahoitus - voittajat, häviäjät
- 8. Sote-uudistuksen rahoituksen periaatteeita • Sote-rahoitus siirtyy kunnilta maakunnille – valtion ohjaus vahvistuu • rahoitus ja järjestäminen pidettävä samoissa käsissä: rahoituksen integraatio (pth., sos, vanhustehoito ja esh –rahat samassa pussissa) • Rahoitus “ylhäältä” (tai verotusoikeus) (PeV ed kausi: suorat vaalit ja rahoituksen järjestäminen = rahoitus ei kunnista?) • Maakuntien rahoitus perustuu väestön tarpeeseen, ikärakenne, sote-tarvetekijät, jne. – turvaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa Maakunnalinen itsehallinto vs. valtion (yleiskatteinen) rahoitus (tiukka raami) - rahoituslaki STM:n ohjaus – STM:n ja maakunnan neuvottelut: valtion ja maakunnan virkamiesten ja poliitikkojen erilaiset roolit
- 9. Sote-järjestelmä- ja rahoitusmallit Aronkytö 2010, Terveydenhuoltojärjestelmien kehityssuunnat Euroopassa Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Iso-Britannia BISMARC – Sosiaalivakuutus ja markkinamekanismi BEVERIDGE- Julkinen rahoitus (vero) Julkinen tuotanto YKSITYISEN TUOTANNON ROOLI KASVAA Saksa Iso-Britannia Norja (tiukka budjetti) ………………………….. Tanska Suomi (pehmeä budjetti) Ruotsi Julkinen (sosiaali)vakuutus Yksityinen vakuutus Hollanti Yksityinen ja III sektori tuottaa Somen sote-uudistus: hallituksen tavoitteena tiukentaa sote-budjetin sitovuutta; aika näyttää onko se mahdollista valitussa mallissa.
- 10. Sote-uudistuksen rahoituksen periaatteita • Sote-rahoitus siirtyy kunnilta maakunnille – valtion ohjaus vahvistuu • rahoitus ja järjestäminen pidettävä samoissa käsissä: rahoituksen integraatio (pth., sos, vanhustehoito ja esh –rahat samassa pussissa) • Rahoitus “ylhäältä” (tai verotusoikeus) (PeV ed kausi: suorat vaalit ja rahoituksen järjestäminen = rahoitus ei kunnista?) • Maakuntien rahoitus perustuu väestön tarpeeseen, ikärakenne, sote-tarvetekijät, jne. – turvaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa • Maakunnalinen itsehallinto vs. valtion (yleiskatteinen) rahoitus (tiukka raami) - rahoituslaki STM:n ohjaus – STM:n ja maakunnan neuvottelut: valtion ja maakunnan virkamiesten ja poliitikkojen erilaiset roolit Rahoituksen integraation laajentaminen – Kelan sote-rahoituseriä siirtyy maakuntien vastuulle (aikataulu?) – osaoptimoinnin vähentäminen ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen
- 12. Sote-uudistuksen rahoituksen periaatteeita • Sote-rahoitus siirtyy kunnilta maakunnille – valtion ohjaus vahvistuu • rahoitus ja järjestäminen pidettävä samoissa käsissä: rahoituksen integraatio (pth., sos, vanhustehoito ja esh –rahat samassa pussissa) • Rahoitus “ylhäältä” (tai verotusoikeus) (PeV ed kausi: suorat vaalit ja rahoituksen järjestäminen = rahoitus ei kunnista?) • Maakuntien rahoitus perustuu väestön tarpeeseen, ikärakenne, sote-tarvetekijät, jne. – turvaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa • Maakunnalinen itsehallinto vs. valtion (yleiskatteinen) rahoitus (tiukka raami) - rahoituslaki STM:n ohjaus – STM:n ja maakunnan neuvottelut: valtion ja maakunnan virkamiesten ja poliitikkojen erilaiset roolit • Rahoituksen integraation laajentaminen – Kelan sote-rahoituseriä siirtyy maakuntien vastuulle – osaoptimoinnin vähentäminen ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen Valinnanvapaus osana peruspalvelujen vahvistamista (raha seuraa asiakasta); palvelujen saatavuuden, laadun ja asiakaslähtöisyyden parantaminen.
- 13. 2-3% sote-menoista korvataan vakuutuksesta = 500 €/ vakuutuksenottaja 20% ei luota järjestäjään perusterveydenhuollon järjestäjään (kuntaan, maakuntaan)? Yksityinen vakuutus – 20%:lla asukkaita Luottavatko asukkaat sote-järjestäjään? (rahoittajaan?)
- 14. STM 17.11.2017
- 15. Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Soten onnistuminen riippuu tiimitason (“mikrotason”) lennosta. Miten tehdään rakenne jossa em. onnistuu; valtaa ei voi antaa itseohjautuvuuteen ennenkuin varmuus.
- 16. Sote-uudistuksen rahoituksen periaatteita • Sote-rahoitus siirtyy kunnilta maakunnille – valtion ohjaus vahvistuu • rahoitus ja järjestäminen pidettävä samoissa käsissä: rahoituksen integraatio (pth., sos, vanhustehoito ja esh –rahat samassa pussissa) • Rahoitus “ylhäältä” (tai verotusoikeus) (PeV ed kausi: suorat vaalit ja rahoituksen järjestäminen = rahoitus ei kunnista?) • Maakuntien rahoitus perustuu väestön tarpeeseen, ikärakenne, sote-tarvetekijät, jne. – turvaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa • Maakunnalinen itsehallinto vs. valtion (yleiskatteinen) rahoitus (tiukka raami) - rahoituslaki STM:n ohjaus – STM:n ja maakunnan neuvottelut: valtion ja maakunnan virkamiesten ja poliitikkojen erilaiset roolit • Rahoituksen integraation laajentaminen – Kelan sote-rahoituseriä siirtyy maakuntien vastuulle – osaoptimoinnin vähentäminen ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen • Valinnanvapaus osana peruspalvelujen vahvistamista (raha seuraa asiakasta); palvelujen saatavuuden, laadun ja asiakaslähtöisyyden parantaminen.
- 17. Sote-rahoitus
- 18. Maakunta sote-tehtävissä Sote-liikelaitos 3,6 mrd € 0,7 mrd € 0,7 mrd € Ostopalvelut Maakunnan poliittinen tahto, maakuntavaltuusto Maakunta-järjestäjä rahoittaa, ohjaa Maakunnan sote- keskukset Sairaala HUS Talousohjaus - budjetointi Viranomaisohjaus, perusoikeudet ja turvaverkko
- 19. maakuntavaltuusto Maakunta sote-tehtävissä – ja valinnanvapaus Sote-liikelaitos 3,0 mrd € 0,7 - 0 mrd € 0,7 – 0,3 mrd € Ostopalvelut Asiakasseteli Yksityiset sote- keskukset Maakunnan poliittinen tahto, maakuntavaltuusto Maakunta-järjestäjä rahoittaa, ohjaa Henk.koht. budjetti Maakunnan sote- keskukset Sairaala HUS erikois- sairaanhoito sosiaalihuolto: vanhuspalveluja - hoiva - kotihoito sosiaalipalveluja sosiaalihuolto: vammaispalveluja Valinnanvapaus- markkina 1,0 - 1,4 - …mrd € 0,0 - 0,7 mrd €VALINNAN- VAPAUDEN PIIRIIN ENINT. € Talousohjaus - budjetointi Viranomaisohjaus, perusoikeudet ja turvaverkko 0,3 mrd €0,0 mrd € 0,7 mrd €
- 20. maakuntavaltuusto Maakunta sote-tehtävissä – ja valinnanvapaus Sote-liikelaitos 3,0 mrd € 0,7 - 0 mrd € 0,7 – 0,3 mrd € Ostopalvelut Asiakasseteli Yksityiset sote- keskukset Maakunnan poliittinen tahto, maakuntavaltuusto Maakunta-järjestäjä rahoittaa, ohjaa Henk.koht. budjetti Maakunnan sote- keskukset Sairaala HUS erikois- sairaanhoito sosiaalihuolto: vanhuspalveluja - hoiva - kotihoito sosiaalipalveluja sosiaalihuolto: vammaispalveluja Valinnanvapaus- markkina 1,0 - 1,4 - …mrd € 0,0 - 0,7 mrd €VALINNAN- VAPAUDEN PIIRIIN ENINT. € Talousohjaus - budjetointi Viranomaisohjaus, perusoikeudet ja turvaverkko 0,3 mrd €0,0 mrd € 0,7 mrd € Asiakasseteli Yksityiset sote- keskukset Henk.koht. budjetti Kiinteä budjetti - Esh (pth-sos) siirtyy väestövastuuseen Kapitaatio Tikkilaskutus
- 21. Sote-kustannusten jakautuminen ja käyttäjät Sote- keskus Suun terv. ¨huolto Erikois- sairaanhoito Sosiaalihuollon, vanhustenhuollon palvelut (sis.neuvolat) 220 € 80€ 1200 € 1500 € Sote-keskuksen kustannus per asukas Sote-kustannus per asukas mm. Vanhuspalvelut (sis. myös kuntoutuksen ja pitkäaik.hoidon Vammaispalvelut, Perheiden palvelut (lastensuojelu) Lisäksi mm. työterveyshuolto 425€ per työntekijä, yksityinen terveydenhuolto (asiakkaan maksama) 120 € per asukas (ei sis kunt.)
Editor's Notes
- Demografiset muutokset ja alueiden välisen tasapainon järkkyminen johtavat siihen, että nykymuotoinen järjestämisvastuu on liian hajanaisella kuntakentällä Työvoimapula ja palvelutarpeen kasvu edessä jo lähivuosina Terveydenhuollon rakenteet ovat vanhentuneita ja uudistuminen on hidasta (vrt. PARAS, eli tahto puuttuu). Aluemalli ja muut viritelmät: strateginen tilaajataso vaiko operatiivinen tuottajataso? Valtion nykyinen informaatio-ohjaus ei yksinään riitä Kuntien sisäiset sopimusohjausjärjestelmät ovat tehottomia. Ne eivät tue peruspalvelujen asemaa.
- Tässä kuvataan sitä, minkä arvioidaan olevan valinnanvapauslain vaikutus yksityisen palvelutuotannon osuuteen maakuntien järjestämissä palveluissa Palvelujen arvo on kuvattu vuoden 2015 tasossa, eikä tässä ole otettu kantaa siihen, miten ”piirakan koko” tulee muuttumaan Bruttolukuja, eli asiakasmaksut ovat mukana Yksityiseen palvelutuotantoon luetaan tässä yritysten ja kolmansien sektorin tuotanto, ei maakunnan yhtiöitä (vaikka lakiluonnoksessa maakuntien yhtiöt lukeutuvat yksityisiin palveluntuottajiin) Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo vuoden 2015 tasossa perustuu Kuntatalous-tilaston tehtäväluokkakohtaisiin tietoihin, joita on korjattu THL:n tiedoilla perustoimeentulotuesta ja vammaspalvelulain mukaisista palveluista Tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien järjestämänä yksityistä palvelutuotantoa on ostopalveluiden sekä palveluseteleiden kautta Sosiaalipalveluissa ostopalveluja oli vuonna 2015 noin 2,3 miljardia euroa ja palveluseteleiden kautta kunnat ja kuntayhtymät rahoittivat palveluja noin 80 miljoonalla eurolla Terveyspalveluissa ostopalveluja oli vuonna 2015 noin 530 miljoonaa euroa ja palveluseteleiden kautta rahoitettiin palveluja noin 20 miljoonalla eurolla Tämän lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelualan yritykset myyvät välituotepalveluja eli esimerkiksi vuokraavat henkilöstöä kunnilla ja kuntayhtymille. Tässä kyse kuitenkin palvelutuotannosta