2. Yleiskaavan VISIO
hyväksyttiin KSLK:ssa 3.12.2013
Kaupunkirakennemallina
Raideliikenteen verkostokaupunki
ja laajeneva kantakaupunki
Uusia mittavampia maankäyttöpotentiaaleja
- kattamalla, tunneloimalla tai muuttamalla
moottoriteitä kaupunkibulevardeiksi
- tiivistämällä raideliikenteen solmukohtia,
asemien ja merkittävien pysäkkien ympäristöjä
Elinkeinoelämän toimintaedellytysten
tukeminen
3. -Väestö kasvaa - Helsinkiin 260 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä
-Kaavavaranto loppumassa:,jäljellä oleva merkittävä varanto nykyisillä projektialueilla ja
Östersundomissa (vuonna 2012 asumisen asema- yleiskaavavarantoa yht. noin 8 milj. k-m2 ,
josta Östersundom vastaa noin puolta)
Vuoteen 2050 mennessä tulisi asemakaavoittaa Östersundomin ja nykyisten osayleiskaava-alueiden lisäksi yht. ainakin 9 milj. k-m2, mikäli asuntokysynnän oletetaan
pysyvän suhteellisen vakaana
- Yleiskaava 2002 vanhentunut tilavarauksiltaan
- Yleiskaavassa mahdollista näyttää kaupungin vahva tahtotila elinkeinoalueidensa
kehittämiseen
4. Visiotyöskentely kahdella tasolla loppusyksyn 2012
ja kevään 2013 aikana
Maankäytön tarkastelut ja selvityshankkeet
Visiotyöskentely: tiimit, mukana tiiviisti myös viraston
muut osastot, erityisesti liikenteen
liikennejärjestelmätoimisto.
Vuorovaikutus
Laiturin teemaseminaarit, kaupunkisuunnittelumessut
sekä Yleiskaavakahvit 22.5, asukastilaisuudet,
Sidosryhmätapaamiset, Internet-sivut: www.yleiskaava.fi
Maija Mattila
Kuvat Teina Ryynänen
5. Visiotyön alkuvaiheessa tehtiin skenaariotarkastelu –
vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joista valittiin
toivottavin. Työ raportoitiin.
Päädyttiin tarkastelemaan visiota seitsemän eri teeman
kautta.
Jokaista arvioitiin kaupunkitalouden, saavutettavuuden,
ekotehokkuuden, energian ja ilmastonmuutoksen, hyvän
kaupunkielämän sekä hyvän ympäristön, kulttuuriarvojen ja
luontoarvojen näkökulmasta - eräänlaisten läpileikkaavien
teemojen kautta.
Seitsemän eri teemaa ovat:
Asuminen
Elinkeinot ja keskukset
Liikenne
Virkistys
Merellinen Helsinki
Kansainvälinen Helsinki
Urbaanius
7. Kaupunkitalous vahvana läpileikkaavana teemana koko yleiskaavatyön ajan
Suurkaupungistumisen kaupunkitalouden vaikutus
yleiskaavan visioon 2050:
Yritystoiminnan keskittyminen (agglomeraatioetu)
Asumisen hajaantuminen
Työpaikkamäärän tulisi kasvaa korkean tuottavuuden alueilla keskustassa
ja sen laajennusalueilla. Kasvun ja kilpailukyvyn edellytys on
työpaikkojen pysyminen ja lisääminen Helsingissä, agglomeraatioedun
täysimääräinen hyödyntäminen
Myös asumista tulee löytää paljon samoilta alueilta
8. Energia ja ilmastonmuutos
Helsingin ilmastopäästöjen vähentämisen
mahdollisuudet yleiskaavassa:
Maankäytön suunnittelu voi tukea ja mahdollistaa niin energian
säästöön kuin uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseen vaadittavia
toimia
Alpo Tani
Tärkeimmät:
-kaupunkirakenteen tiivistäminen
-liikenne ja liikkuminen
-kestävä palveluiden mitoitus ja sijainti
Väestönkasvun ilmastovaikutukset
pääkaupunkiseudulla maankäytön suunnittelun
näkökulmasta (Oy Eero Paloheimo Oy Ecosity Ltd)
9. Saavutettavuus
Hyvin saavutettavat alueet ovat vetovoimaisia ja
kilpailukykyisiä
Nykytilanteessa saavutettavuus henkilöautolla on
ylivoimainen julkiseen liikenteeseen nähden
pääkaupunkiseudulla
Maankäyttöä tulisi tehostaa merkittävästi poikittaisten
joukkoliikenneyhteyksien tukemiseksi
Susa Tulikoura, Sakari Jäppinen, Salla Ahokas
Saavutettavuustarkastelut keskeisellä sijalla
yleiskaavatyössä
-saavutettavuus on yksi mittari, jolla yleiskaavan
vaikutuksia arvioidaan
Raportit:
Arjen saavutettavuus - liikumme, jotta saavumme
Saavutettavuuden vaikutus alueiden vetovoimaan
10. Ympäristö - puitteet hyvälle
kaupunkielämälle
Virkistys, viihtyisyys - Hyvä kaupunkiympäristö
Kaupunkikuva
Ympäristöarvot, kulttuurihistorialliset arvot
Luonto
Hyvä kaupunkielämä
Palvelut
Sosiaaliset tekijät
Kulttuurihistoria
Kaupunkikulttuuri - urbaanius
11. Helsinki on urbaani, elämää sykkivä
metropoli
Oikean kaupungin lisääminen on noussut tärkeäksi
teemaksi visiotyössä
-Urbaanin tavoittelu nousi esiin kaikissa 7:ssä eri vision
teemassa
Se nousi myös nettikeskusteluissa ja Laiturin
tilaisuuksissa: ”Miksi sanotte tekevänne
kaupunkimaista, sanokaa tekevänne kaupunkia”
– oikealle kaupungille on ”tilaus”
12.
13.
14. Asumisen visiossa on nostettu esiin kymmenen
kaupunginosakokonaisuutta:
-isompien keskustojen ympärille muodostuu
pienemmistä naapurustoista koostuvia
kaupunginosakokonaisuuksia
J
Kaupunginosa- ja lähikeskustat tarjoavat erilaisia
palveluja – lähipalvelut löytyvät aidosti läheltä
Asumisen kehityksen painopistealueet
hyödyntävät nykyisiä raideyhteyksiä ja tukevat
uusien poikittaisten raideyhteyksien
syntymistä
Ideasuunnitelma Tapani Rauramo
Myllypuron
puukaupunki
rakentumassa
J
Länsi-Herttoniemi
Palvelut turvataan ja asuntokantaa monipuolistetaan
täydennysrakentamisella
-Innovatiivisia asumismahdollisuuksia: alueita,
rakennustyyppejä ja asumismuotoja
15.
16. Helsingin kantakaupunkia tuottavuuden
huippualueena vahvistetaan ja laajennetaan
Myös muita keskustoja vahvistetaan ja
kehitetään sekoittuneiden toimintojen: palvelujen,
työpaikkojen ja asumisen keskittyminä
Keskeiset elinkeinoalueet – tärkeimmät ja
suurimmat työpaikkakeskittymät sekä
elinkeinorakenteen monipuolisuuden kannalta
keskeiset alueet säilytetään ja niitä vahvistetaan
Tietyt elinkeinoalueet nähdään potentiaalisina
tuottavuuden huippualueina: esimerkiksi ItäHelsingissä Herttoniemi-Roihupelto ja Vuosaaren
sataman yritysalue
Kantakaupunki laajenemisalueineen (Pasila- VallilaKalasatama), Pitäjänmäki, Käpylä, Malmi, Viikki
Koivusaari
17. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten
turvaaminen
Väestönkasvuun suhteutettuna vuonna 2050 Helsingissä on
180 000 työpaikkaa nykyistä enemmän.
Uudet tilatarpeet karkeasti arvioiden ovat noin 5 5,4 milj. k-m², josta toimistotilaa 2,2 - 2,5 milj. k-m²,
liiketilaa noin 1,7 milj. k-m² ja valmistus, varasto- ja muuta
tilaa (julkiset palvelut, pienyritykset) noin 700 000 k-m² 1,5 milj.k-m²
Yhdyskuntarakenteen, kaupunkitalouden, kilpailukyvyn sekä
kaupungin vetovoiman näkökulmasta tämä tulisi
mahdollistaa
Yleiskaavalla voidaan näyttää vahva tahtotila Helsingin
elinkeinoalueiden kehittämiseen
18.
19. 600 000 asukkaan kasvu seudulla edellyttää moninverroin parempia
joukkoliikenneyhteyksiä – rakennetaan kattava verkostomainen raideliikennejärjestelmä,
jossa pikaraitiotiet täydentävät raskasta raideliikennettä
Kaiken perusta on saavutettavuus hyvin saavutettavat paikat ovat vetovoimaisimpia
Yleiskaavassa keskeisiä ratkaistavia asioita:
Poikittaiset raideyhteydet:
Jokeri 1 Ja Jokeri 2
Ns. Tiederatikka Otaniemestä Viikkiin ja Myllypuron
kampukselle, mahdollisesti Itäkeskukseen saakka
Töölön metro jatkeineen tai pikaraitiotie
Pääliikenneverkon maanalaiset osuudet – mitä
varauksia nykyisestä yleiskaavasta varataan myös
uudessa yleiskaavassa
20.
21. Keskeistä
Laajat yhtenäiset seudulle jatkuvat vihersormet ja
poikittaiset viheryhteydet muodostavat verkoston
Metsäverkosto, luonnonsuojelualueet ja luonnon
monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ovat osa
virkistysverkostoa
Helposti saavutettavat lähipuistot, kaupunginosapuistot,
liikunta- ja virkistyspalvelut
Simo Karisalo
Merellinen virkistysvyöhyke nykyistä saavutettavammaksi –
sisälahtien virkistyskokonaisuudet ja rantareitti
Keskustassa urbaanit historialliset puistot ja julkiset
kaupunkitilat
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen
22.
23. Keskeisimpiä toimintalinjauksia:
Kehitetään urbaaneja rantoja varaamalla enemmän
tilaa ihmisille ja toiminnoille, vähemmän liikenteelle.
Rakennetaan koko kaupungin kattava rantareitti
Raisa Kiljunen-Siirola
Saaristoratikka Vuosaaresta Laajasalon kautta
kantakaupunkiin
Kartoitetaan uusia merellisen asumisen paikkoja.
Tulevaisuuden mahdollisuutena Melkki
ympäristöineen?
Laajennetaan vesiliikennemahdollisuuksia
Avataan uusia saaria virkistyskäyttöön
Luodaan satamiin tehokkaat raideliikenneyhteydet.
-Vuosaaren sataman metroasema
Edistetään tuulivoimatuotannon mahdollisuuksia
Huomioidaan Suomenlahden haavoittuvuus
Markku Siiskonen
24.
25. Keskeistä:
Ydinkeskustan vahvistaminen elinkeinotoiminnan keskuksena
ja matkailun keskittymänä.
Laajentuvan kantakaupungin vetovoimaisuus
Kasvavat investointivyöhykkeet, jotka houkuttelevat tärkeitä
kansallisia ja kansainvälisiä investointeja
Kuva Helsingin satama
Itäinen kasvukäytävä: Porvoon kehityssuunta
Suomenlahden kehityskolmion (Helsinki-tallinna-Pietari)
vahvistaminen ja
Helsinki-Tallinna-Baltia-Keski-Eurooppa-raideyhteydet
Logistiikkaverkostojen kehittäminen
E18 logistiikkakäytävä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari,
Tallinna
-Etelä-Suomen kaupunkiverkosto
Kuva Kaupunkimittaus
-Toimiva lentoliikenne ja satamat ja niiden
liikenneyhteydet (metro Vuosaaren satamaan)
29. Kantakaupungin laajentaminen – maan vetovoimaisimman
tuottavuuden huippualueen kasvun mahdollistaminen
Moottoritiet eivät voi ulottua uuden kantakaupunkirakenteen sisään
Lahdenväylä
Kuva Kaupunkimittaus
Väylät vievät valtavan määrän tilaa
Arpeuttavat kaupunkirakennetta
Toimivat fyysisinä esteinä jopa saman
kaupunginosan sisällä
Haittaavat palvelujen saavutettavuutta
Vaikuttavat jopa kaupunginosien
eriarvoistumiseen
39. Itäväylä
Itäväylälle kaupunkibulevardi soveltuu huonosti Itäkeskuksesta länteen metroraiteen takia,
kyseeseen tulee pääasiassa erilaiset tunnelointi- ja kattamisratkaisut
Havainnekuva Kulosaaren tunnelista 2000-luvun alusta (NCC/B&M) (n. 200 000-250 000 k-m2) ja
Herttoniemen kattamisesta 2013 /IRA-projekti/ Tuukka Linnas (250 000 k-m2)
40. Tähänastiset moottoritiemäisiä alueita koskevat tarkastelut on
koottu raporttiin ”Helsingin kantakaupungin laajentaminen Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäytön tehostaminen ja
muuttaminen urbaaniksi kaupunkitilaksi”
Hankkeessa on arvioitu lisäksi kaupunkitaloudellisia vaikutuksia ja
liikenteen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia:
Helsingin moottoritiealueiden maankäytön muutosten
kaupunkitaloudelliset vaikutukset (Kaupunkitutkimus TA Oy, Sito Oy
14.2.2013)
Virpi Mamia
Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyvien liikennehankkeiden vaikutusten
arviointi, OSA A (Strafica 7.10.2013) - keskeiset tulokset
Ongelmaksi muodostui kummassakin lähtötietojen keskeneräisyys, mutta
raporteista saatiin hyvää tietoa jatkosuunnittelun pohjaksi
Suunnittelua jatketaan ja
arvioidaan vaikutuksia koko
jatkosuunnittelun ajan
41. Kaupunkibulevardien maankäyttöpotentiaali on suuri
Kaupunkibulevardit tuottavat asuntokerrosalaa arviolta
noin 6 milj. k-m2 (työpaikkakerrosalaa tämän lisäksi noin puolet
tästä).
Kyseessä on merkittävä maankäyttöpotentiaali ja se kattaa noin
puolet tarvittavasta kerrosalasta, joka yleiskaavassa tulee
löytää.
Vuoteen 2050 mennessä tulisi asemakaavoittaa Östersundomin
ja nykyisten osa-yleiskaava-alueiden lisäksi yht. ainakin 9 milj. km2.
Uusia projektialueita on mahdollista muodostaa näiltä alueilta
Turunväylä- Vihdintie/Ideasuunnitelma Tapani Rauramo
48. Täydennysrakentamiseen liittyy paljon ratkaistavia asioita
Kaupungille edullista, taloyhtiöille lisärakentamisesta rahaa korjauksiin
Haasteena pysäköinnin vaatima tila ja kustannukset
Taloudellinen yhtälö täytyy saada yhtiöille kannattavaksi
Yleiskaavan toteutusohjelmassa ”täydennysrakentamisen
työkalupakki”
Kuvat Simo Karisalo
49. Täydennysrakentamiseen liittyy myös raportti ”Uudistava täydentäminen –
purkava saneeraus”
Erityisesti 1960-70 –luvun rakennuskanta esikaupungeissa
-Rakennusten kunnossapidon laiminlyöminen
vaikutukset lähialueisiin
-Rakennuskannan tekninen kunto ei kuitenkaan ole niin huono kuin mielikuvat
antavat olettaa.
Paljon arvoristiriitoja
Ympäristön arvojen mittaaminen absoluuttisesti? Sosiaaliset verkostot?
Kansallisvaranto, resurssit
Asuntorakentamisen paineet
valtavan haasteellista korvata puretut asunnot
ja rakentaa vielä merkittävä määrä niiden lisäksi.
Crista Toivola
Taloudellisuus
Jotta purkava saneeraus olisi taloudellisesti kannattavaa, tulee
rakennusoikeutta nostaa todella reilusti. Uuden rakennusoikeuden arvon on
katettava rakennuksen jäljellä oleva arvo (käytännössä As.Oy:ssä markkinaarvo) ja purkukustannukset sekä uudet, usein kalliimmat pysäköintipaikat.
Milloin purkavan saneerauksen keinot käyttöön?
Purkava saneeraus voisi toimia laajamittaisemmin alueella tai rakennuksissa,
joiden tekninen arvo on täysin romahtanut ja sijainti kaupunkirakenteessa on
hyvä.
Olemassa olevan rakennuskannan muokkaaminen ja
lisärakentaminen on kestävän kaupunkirakentamisen
näkökulmasta laajamittaista purkamista järkevämpää
52. Uuden yleiskaavan rakenne
Ajatus on, että kaava ei ole rajauksiltaan niin tarkka kuin
yleiskaava 2002.
Rakenne määräytyy sen mukaan, mitä asioita on
tarpeen määrätä tässä kaavassa ja mitkä asiat
vaativat joustovaraa.
-Volyymikartta (kartan esitystapaan mallia
Östersundomista?), johon lisäksi kytketty paikkatieto ja jota
täydentää selittäviä detaljikarttoja ja havainnollistavia kuvia?
Aikadimension yhdistäminen kaavaan esim. paikkatietona
-jatkosuunnittelun toteuttamisjärjestys:
strategisesti tärkeimmät kohteet asemakaavoitetaan ensin?
Liikennejärjestelmän merkitsemistapa?
Moottoritiemäisten alueiden tavoitteisto? – mitä merkitään
kaavaan, mitä toteutusohjelmaan?
Keskustatoimintojen alueet – kaupan lainsäädäntö
Yleiskaava 2002 ”volyymikarttana”
1. Visio 2050
2. Yleiskaava
+Selostus taustaselvityksineen
havainnollistavine kuvineen ja
vaikutusarviointeineen
3. Toteuttamisohjelma
(myös paikkatietona
Kartassa?)
53. AINEISTO
Vision pääraportti visiokarttoineen:
Liiteraportit:
• Helsingin kantakaupungin laajentaminen - Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäytön
tehostaminen ja muuttaminen urbaaniksi kaupunkitilaksi
•Kohti urbaanimpaa Helsinkiä
• Lähtökohdat ja periaatteet yritysalueille
• Keskustan rooli yleiskaavan visiossa
• Jokeri 2 - Maankäytön kehittämisperiaatteet
• Tiederatikan vaikutusalueen maankäytön kehittämisperiaatteet
• Esikaupunkien asemanseutujen kehittämisen edellytykset
• Uudistava täydentäminen - purkava saneeraus
• Helsingin palveluverkkoselvitys sekä tavoiteverkko 2050
• Helsingin ilmastopäästöjen vähentämisen mahdollisuudet yleiskaavassa
• Arjen Saavutettavuus - Liikumme jotta saavutamme
• Saavutettavuuden vaikutus alueiden vetovoimaan
• Suurkaupungistumisen kaupunkitalouden vaikutus yleiskaavan visioon 2050
• Helsingin viher- ja virkistysalueet ja kaupunkiluonto
•Kansainvälinen Helsinki
• Vuosaaren satamakeskus osana uutta yleiskaavaa
• Meri-Helsinki yleiskaavassa
•Skenaarioista visioihin - Pitkän aikavälin vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja alustavia vision
elementtejä yleiskaavaan
• Vuorovaikutusraportti
• Yleiskaavan alkumetrit kaupunkilaisten kanssa
- yhteenveto visiovaiheen keskustelusta
•Viranomaisneuvottelumuistio
54. Visioon liittyvä oheismateriaali:
Toimitilavarannot pääkaupunkiseudulla
Helsingin yritysalueiden markkinalähtöinen tulevaisuus (Newsec)
Yritysalueet Helsingissä (sis. Helsingin Yleiskaava 2002 työpaikka-alueiden profiilit)
Pääkaupunkiseudun työpaikkakeskittymät-klustereitako?
Helsingin moottoritiealueiden maankäytön muutosten kaupunkitaloudelliset vaikutukset
(Kaupunkitutkimus TA Oy, Sito Oy 14.2.2013)
Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyvien liikennehankkeiden vaikutusten arviointi, OSA A
(Strafica) - keskeiset tulokset
Väestönkasvun ilmastovaikutukset pääkaupunkiseudulla maankäytön suunnittelun
näkökulmasta (Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd)
Vihreä ja merellinen Helsinki 2050 - VISTRA osa I: lähtökohdat ja visio
(Kaupunkisuunnitteluvirasto 2013)
Automaattisen liikenteen metropolivisio ( Sovelto, Automaattisen liikenteen metropolivisiotyöryhmä 17.5.2013)
Elinkeinoelämän liikennetarpeet - Helsingin citylogistiikan ja asiakasliikenteen
kehittämistarpeet -esiselvitys (Sito Oy, 2013)
Visioon kiinteästi liittyvä kehittämisohjelma
Helsingin Liikkumisen kehittämisohjelma (WSP Finland)
Liiteraporteissa mainitut selvitykset ja lähteet
55. Aikataulu
Suunnittelu- ja
selvityshankkeet:
tarkasteluja eri
mittakaavatasolla koko
Helsingin alueella
Tavoitteenasettelua,
lähtökohtien kartoitusta
Kevät 2012
Teemaryhmien ja
työpajojen
yhteenveto
20.11.2012
Työohjelma Kslk/OAS
Työohjelman valmistelu
2013 alkutalvi
Kslk-seminaari
Laiturin seminaarit
11/2014
Kaavaluonnos/Kslk
2013 loppusyksy
VISIO 2050 Kslk
Kaavaluonnos
nähtävillä
2016
Kaupunginvaltuusto
2015
Kaavaehdotus Kslk
suunnittelu, jatkoselvitykset, vaikutusarvioinnit
Viestintä ja vuorovaikutus: kaupunkilaiset, elinkeinoelämä, sidosryhmät
Teemaryhmätyöskentely
Yleiskaavatoimisto/Marja Piimies
