Kokonaistoiminnan arviointi haltuun
•
0 likes•668 views
Kohti oppivaa ja kehittyvää toimintakulttuuria - järjestöjen koko toiminnan arviointi haltuun. Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, valtakunnallinen koulutus järjestöille, helmikuu 2015, Helsinki ja Oulu.
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Kokonaistoiminnan arviointi haltuun
Similar to Kokonaistoiminnan arviointi haltuun (20)
More from SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
More from SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (20)
Kokonaistoiminnan arviointi haltuun
- 1. Kohti oppivaa ja kehittyvää toimintakulttuuria ─ Järjestöjen koko toiminnan arviointi haltuun Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake Valtakunnallinen koulutus järjestöille Helmikuu 2015, Helsinki ja Oulu
- 2. ”Kaikki menetelmät ja työvälineet tarvitsevat toimiakseen ympärilleen käytäntöjä ja toimintatapoja, joilla niitä käytetään…” (Kohti avointa kehittämistä – matkaoppaana Innokylä)
- 3. Opas Arvioiva toimintakulttuuri järjestöarkeen. Opas kokonaistoiminnan arviointiin (toim. Aalto-Kallio, Haake & Saarinen, 2014) http://www.soste.fi/ajank ohtaista/julkaisut/jarjesto toiminnan- kehittaminen.html
- 4. Arviointi osana oppivaa ja kehittyvää toimintakulttuuria
- 5. Toimintakulttuuri: mitä kehitämme? Arvot, uskomukset, säännöt, normit Tavat ajatella Tavat toimia Tavat strukturoida valinnan mahdolli- suuksia
- 6. Käsitteistä Oppivassa ja kehittyvässä työyhteisössä on arvioiva toimintakulttuuri, joka näkyy työyhteisön arkisena työtapana, jossa koko työyhteisö on sitoutunut ja osallistuu arviointiin. Arvioivassa toimintakulttuurissa arvioiva ajattelu ja rakentava vuoropuhelu onnistumisista ja kehittämistarpeista ovat jatkuva ja luonnollinen osa arkityötä.
- 8. Oppimisen portaat sovellettuna arvioinnin eri vaiheisiin LUULEE TIETÄVÄNSÄ TIETÄÄ, ETTEI TIEDÄ TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ SOVELTAA KEHITTÄÄ Havaitaan tarve arvioinnille **Arviointia ei koeta tarvittavan Suunnitellaan ja toteutetaan arviointi, saadaan tietoa ** Analysoidaan ja käsitellään arviointitietoa ** Pohditaan ja ideoidaan realistiset kehittämistoimenpiteet ** Kehittämistoimenpiteet käytäntöön, arviointi jatkuu ** Oppimisen portaat: Sydänmaanlakka (2000)
- 9. Edellytys Selkeä visio ja tavoite, päämäärä siitä, mihin pyritään. Arviointi Tulosten ja kehittämistarpeiden arviointi on mahdollista vasta kun tiedetään, mitä tavoitellaan. Edellytys Toimiva palautejärjestelmä (feedback feedforward). Arviointi Jatkuva, systemaattinen ja monipuolinen palaute tuottaa arviointitietoa. Avoimuutta palautteen vastaanottamiseen. Edellytys Osaamisen ja tiedon jakaminen. Arviointi Arviointitieto dokumentoitava ja saatettava kaikkien tietoon. Oppimisen ja kehittymisen edellytyksiä työyhteisössä
- 10. Oppimisen ja kehittymisen edellytyksiä työyhteisössä Edellytys Riittävä aika reflektoinnille ja arvioinnille. Arviointi Arvioinnin on oltava osa perustyötä, silloin se ei jää jalkoihin. Tarvitaan yhteiset arviointikäytännöt, joihin sitoudutaan Edellytys Toimiva vuorovaikutus ja viestintä. Arviointi Edellyttää rakentavaa ja avointa vuoropuhelua, kysymistä, ongelmien pohdintaa, kuuntelemista ja taitoa kyseenalaistaa. Edellytys Hyvä vire ja motivaatio sekä kannustava ilmapiiri. Arviointi Positiivisessa ilmapiirissä arviointi nähdään todennäköisemmin myönteisten silmälasien lävitse.
- 11. Oppimisen ja kehittymisen edellytyksiä työyhteisössä Edellytys Tunteet ja uskomusten muutokset ovat osa oppimista ja kehittymistä. Arviointi Arviointitiedon avulla voidaan tunnistaa tosiasiat uskomuksista ja löytää mekanismeja tunteiden taustalla. Edellytys Virheiden salliminen ja niistä oppiminen. Arviointi Arviointi antaa tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei, mikä on huonoa, mikä hyvää. Näin saadaan tieto siitä, mitä pitää korjata ja mihin puuttua Edellytys Työyhteisötaitojen kehittäminen Arviointi Palautejärjestelmän ja itsearvioinnin avulla yhteiset pelisäännöt, jolloin työ sujuu soljuvammin
- 12. Oppimisen ja kehittymisen edellytyksiä työyhteisössä Edellytys Uusiutumiskyky ja taito ennakoida Arviointi Tarvitaan kykyä ennakoida muutoksia ja yhdistää ennakointitieto organisaation osaamisen kehittämiseen. Edellytys Asiakkaista/jäsenistä huolehtiminen. Arviointi Esim. tarvekartoitukset ja toiminnan kehittäminen. Arviointiosallisuus toteutuu parhaiten, kun palaute johtaa muutokseen. Edellytys Johdon kannustus ja tuki Arviointi Arviointi on johtamisen työkalu.
- 13. Kun jotain muutetaan… Muutos ja uuden oppiminen, sitoutuminen Poisoppi- minen Muutos- vastarinta
- 14. Muutokseen suhtautuminen Organisaation - Rakenne - Ketteryys - Kulttuuri Yksilön - Voimavarat - Oppimiskyky - Ammattitaito - Työyhteisötaidot Muutoksen - Toiminta-ympäristö - Nopeus - Tapa
- 15. Luodaan perustaa ja tehdään pohjatöitä arvioivalle toimintakulttuurille
- 16. Vaihe 1: Yhteisen ymmärryksen luominen: Miten ymmärrämme arvioinnin? Millaisia tunteita arviointi herättää? Vaihe 2: Hyödyn määrittäminen: Miten hyödymme arvioinnista? Miksi teemme arviointia? Mitä siltä odotamme? Vaihe 3: Sitouttaminen ja osaamisen vahvistaminen: Millaista osaamista tarvitsemme arviointiin? Miten arviointia johdetaan ja miten vastuut jaetaan? Vaihe 4: Toiminnan kokonaisuuden hahmottaminen: Mitä järjestömme koko toiminta sisältää? Miltä kokonaisuus näyttää? Vaihe 5: Nykyisten arviointikäytäntöjen tarkasteleminen Miten arvioimme tällä hetkellä ja millaisia menetelmiä käytämme? Kattaako arviointi koko toiminnan? Suunnitelkaa ja toteuttakaa Kartoittakaa lähtötilanne Tehkää pohjatyöt hyvin Vaihe 6: Valintojen tekeminen ja toteutuksen suunnittelu: Millaiset resurssit ovat käytössämme? Millaisia aineistoja meillä on? Millaisia aineistoja tarvitsisimme, kuka/ketkä ne kerää? Millaisin menetelmin arvioimme? Millaiset pelisäännöt tarvitsemme? Mistä voisimme ottaa mallia? Arvioivan toimintakulttuurin vahvistamisen tuloksena koko työyhteisö oppii ja kehittyy, toiminnan tarpeellisuus ja tulokset saadaan näkyväksi ja järjestön uskottavuus kasvaa
- 17. STRATEGIA JA ENNAKOINTI TOIMINTA- JA ARVIOINTISUU NNITELMA, TALOUSARVIO TARKEMMAT TYÖSUUNNI- TELMAT SEURANTA- JA ARVIOINTIAINEISTON KOKOAMINEN TOIMINNAN AIKANA TOIMINNAN ARVIOINTI: ONNISTUMISET JA KEHITTÄMIS- KOHTEET RAPORTOINTI JA JOHTOPÄÄ- TÖKSET Valintojen tekeminen Toiminnan täsmentäminen ToimintaToiminta Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittäminen ja uudelleen suuntaaminen Arviointi vuosisyklissä Vuosittain järjestö saa tietoa tuloksista, vaikutuksista ja kehittymis- tarpeista sekä pitkällä aikavälillä koottu Tieto kertoo järjestön vaikuttavuudesta ja kehityksestä ajassa.
- 18. Arvioinnin merkityksen luomista ja ymmärtämistä • Arvioinnin arkipäiväisyys: Mitä arviointi sinulle tarkoittaa? järjestetään esim. arviointipäiviä/kehittämispäiviä • Arviointi ja sen lähikäsitteet • Arviointi kuuluu kaikille, jokaisella arviointiin tarttumapintaa ja annettavaa • Arviointi sanana - fragmentoitunut, - kärsinyt osittain inflaation, - muuttunut ”kirosanaksi”, - tullut samalla muotisanaksi
- 19. Dialogia SWOT-analyysin avulla Vahvuudet ja myönteiset seikat: Miksi arviointi on hyvä juttu? Mitä saan siitä itse, entä työyhteisö? Heikkoudet ja uhat: Mitkä ovat arvioinnin sudenkuoppia tai kompastuskiviä? Mahdollisuudet: Mitä arviointi mahdollistaa ja tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa? Kehittämistarpeet: Miten vahvistamme arvioinnin myönteisyyttä ja otamme sen mahdollisuuksista kaiken irti välttämällä samalla pahimmat kompastuskivet?
- 20. Oman järjestön sitoutuminen ja näkökulma arviointiin TILINTEKO- VELVOLLISUUS OPPIMINEN JA KEHITTYMINEN TEKNINEN SUORITTAMINEN RITUAALI JA ”TALON TAPA” ULKOINEN SISÄINEN KORKEA MATALA S I T O U T U M I S E N ALOITE/TARVE ARVIOINNILLE A S T E Lähde: mukaillen Virtanen & Uusikylä, teoksessa Kohti julkisten palvelujen yhteistä arviointia (2001)
- 21. Luottamusjohto esim. vastuun kantaminen järjestön toiminnasta ja taloudesta sekä niiden suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista. Toimintalinjauksista päättäminen. Toiminnanjohtaja esim. kiinnostus ja tuki arviointiin, arviointimyönteisyyden johtaminen, kuunteleminen ja kannustaminen, arvioivaa toimintakulttuuria tukevien rakenteiden vahvistaminen, arvioinnin kiinnittäminen osaksi strategia-, ohjaus- ja kannustejärjestelmiä… Koko (työ)yhteisö esim. osallistuminen, vuoropuhelu, sitoutuminen, erityisesti oman toiminnan arviointi ja omaan toimintaan liittyvien toimintojen arviointi kriittisesti reflektoiden, onnistumiset ja kehittymistarpeet esille tuoden, arviointitulosten tarkastelu, kehittämistoimien suunnittelu ja toimeenpano, toiminnan ja oman työn kehittäminen Arvioinnin koordinaatio • myönteiset arviointi- ilma-piirin luominen, kuunteleminen ja kannustaminen • tarvittavan arviointi- osaamisen järjestäminen arviointikäytännön jalkauttamiseksi • arvioinnin käytännön toteutuksen koordinaatio ja tuki • arviointiaineiston käsittely, dokumentaatio ja yhteenveto • johdon arvioinnin tuki Roolit arvioinnissa
- 22. Ainakin kolme motiivia arvioida Kehittä- minen ja oppiminen Tilivelvollisuus Tiedon tuotta- minen ja/tai lisääminen …Kysymys kuuluu: hyödynnetäänkö arviointitietoa? LUOTTAMUSJOHTO JOHTAJA/ JOHTO(RYHMÄ) HENKILÖSTÖ/ TYÖNTEKIJÄT JÄSENET JA MUUT SIDOSRYHMÄT RAHOITTAVAT VIRANOMAISET LAHJOITTAJAT, SPONSORIT KANSALAISET ja useita arvioinnin hyödynsaajia
- 23. Vinkit arviointitiedon hyödyntämisen edistämiseksi 1. Tarvelähtöisyys 2. Linkittyminen johtamiseen ja strategiatyöhön 3. Oikea-aikaisuus 4. Resursointi, tarkoituksenmukaisuus 5. Laadukas arviointi 6. Selkeä tulosten raportointi, perustellut johtopäätökset ja realistiset kehittämistoimenpiteet 7. Osallistaminen 8. Ajan varaaminen arvioivaan keskusteluun
- 26. Esimerkkejä seuranta- ja arviointiaineistoista Arvioinnin kohde Seuranta-aineisto esim. Arviointiaineisto esim. Järjestön ns. perustoiminta toiminnan volyymit: jäsentiedot, tilinpäätös, henkilöstötilinpäätös henkilöstö- ja sidosryhmäkyselyt, riskien arvioinnit, toimintaympäristö-analyysit, erilliset kustannushyötyanalyysit Vaikuttamistoiminta tiedotteiden, kannanottojen, lausuntojen, asiantuntijakirjoitusten, nettisivukävijöiden määrä, mediaseuranta raportit toiminnan sisällöstä ja näkyvyydestä, arviot sen vaikutuksista Kansalaistoiminta/ Jäsentoiminta toiminnan määrä ja laajuus, osallistuja- ja kävijämäärät osallistujapalautteet ja kokemukset (kyselyt, havainnoinnit, haastattelut, työpäiväkirjat…), sisällön arvioinnit Kehittämistoiminta/ projektitoiminta projektitoiminnan laajuus, uusien innovaatioiden, toimintamallien, sovellusten ja muiden tuotosten määrä ja kuvaukset toiminnan sisältö ja onnistuneisuus, hyödyntäminen, projektiarvioinnit toimintojen erilliset syvällisemmät arvioinnit Järjestölähtöiset palvelut toiminnan määrä ja laajuus, osallistuja- ja kävijämäärät, resurssit asiakaskyselyt (kyselyt, havainnoinnit, haastattelut), laadun arvioinnit
- 27. Valinnat ja yhteiset pelisäännöt arviointiin
- 28. Systemaattista resurssien ehdoilla • Tarkastetaan henkilö- ja aikaresurssit arviointi on renki, ei isäntä Ollaanko alkutekijöissä? Tarvitaanko koordinoivaa henkilöä? • Olennaista on huolehtia, että Arviointi on systemaattista Saadaan vähintään riittävät tiedot koko toiminnan tuloksista (huomioi esim. rahoittajan tarpeet)
- 29. Arviointikäytännön valinnassa tai nykyisen kehittämisessä huomioitavia tekijöitä • Järjestön koko ja organisoituneisuus • Toiminnan laajuus • Järjestössä entuudestaan oleva arviointikokemus • Resurssit • Työntekijöiden tarpeet, toiveet ja osallistaminen (arviointiosallisuus)
- 30. Vaihtoehtoja lähteä kehittämään arviointikäytäntöä • Valmiit: Tutustuu ja miettii soveltamismahdollisuuksia olemassa olevista järjestelmistä ja/tai malleista (LFA, CAF, BSC) • Oma käytäntö: lähtee kehittämään rohkeasti omaa arviointikäytäntöä esim. soveltamalla oppaan esimerkkejä • Bencmarkkaus: vierailee ja hakee sparrausta niissä järjestöissä, joissa kokee olevan arviointikäytännön, joka voisi soveltua omaan järjestöön • Ulkopuolinen tuki: pyytää ulkopuolista antamaan tukea oman järjestön arviointikäytännön kehittämiseen
- 31. Mitä arviointikäytännöstä pitää tulla ilmi? • Muoto: arviointistrategia, arviointisuunnitelma, toimintaohje- tai opas, tiedote/ilmoitus, taulukko… 1. Mitä arvioidaan 2. Kuka arvioi 3. Kuka kokoaa kaiken arviointitiedon 4. Minne tieto kootaan ja mistä sen löytää ja milloin 5. Milloin koottu arviointitieto käsitellään yhdessä 6. Kuka ja miten kokonaistoiminnan arviointitiedon raportoi tulokset; onnistumiset ja kehittämiskohteet sekä niiden toimeenpano
- 32. Kokonaistoiminnan arvioinnissa olennaisia kysymyksiä 1. Onko edetty tavoitteiden suuntaisesti? 2. Onko asetetut tavoitteet ylitetty, saavutettu vai alitettu? Miten se ilmenee (määrällisesti, laadullisesti, kokemuksellisesti)? 3. Mitkä ovat koko toiminnan kannalta keskeiset onnistumiset ja hyödyt? Miksi? Miten tämä ilmenee ja kenelle? 4. Mitkä ovat toiminnan kannalta olennaisia kehittämisen kohteita tulevalle vuodelle/tuleville vuosille? Miksi? Miten niihin panostetaan jatkossa? 5. Onko toiminnassa joitain osa-alueita, jotka on tarpeen arvioida syvällisemmin? Miksi? 6. Saatiinko suunniteltu toiminta toteutettua siihen tarkoitetulla määrärahalla?
- 33. Vinkit arviointitiedosta viestimiseen • Kohdenna viesti kiinnostus herää, kun se koskettaa kuulijaa • Kerro, mistä tieto on saatu ja miten se on käsitelty lisää uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä • Tuo esimerkkejä muutoin kankeahkolle arviointikielelle konkretisoi ja pitää yllä kiinnostusta • Analysoi tuloksia antaa kuulijalle tiedon siitä, miten onnistuttiin, pelkkä ”tulosraportti” ei riitä • Rohkeutta suosituksiin ja kehittämisideoihin viestii kuulijalle kehittämismyönteisyydestä, ratkaisukeskeisyydestä ja muutoshalukkuudesta • Näe tulokset osana kokonaisuutta linkittää tiedon osaksi isompaa kuvaa, mitä tieto kertoo suhteessa toimintaympäristön muutoksiin, yhteiskunnallisiin odotuksiin jne.
- 34. Pelisäännöt • Reiluus ja tasapuolisuus, kannustus ja innostaminen • Kuuntelu ja rakentava keskustelu • Eettisyys arvioinnin toteuttamisessa • Toiminnan kehittäminen vaatii myös ikävien asioiden purkamista, rakentavasti, arviointitiedon pohjalta • Kun työ tulee näkyväksi, osoitamme myös itsellemme tekevämme tärkeää työtä hyvin • Muista juhlia onnistumisia ja hyviä tuloksia!
- 35. 1. Järjestöllämme on jaettu ja yhdessä ymmärretty arviointikäytäntö. 2. Tiedän, mitä ja milloin minun tulee toimia omalta osaltani tekemäni työn seurannan ja arvioinnin suhteen. 3. Kokoan tarvittavaa seuranta- ja arviointitietoa toiminnan aikana parhaaksi katsomallani tavalla. 4. Käymme kokoamani arviointitiedon pohjalta tarvittaessa pienemissä ryhmissä arviointikeskusteluja, jotta saamme hyödynnettyä tietoa toiminnan kehittämiseen mahdollisimman pian. 5. Arviointikäytäntömme mukaisesti osalllistun koko toimintaamme koskevaan arviointikeskusteluun tuomalla mukanani omasta toiminnasta kokoamani seuranta- ja arviointiteidot tai välittämällä ne muulla tavalla koko toiminnan arviointia koskevaan yhteenvetoon 6. Arvioimme keskustellen ja reflektoiden, kyseenalaistaen ja pohdiskellen koko toimintaa yhdessä arviointikysymyksillä, jotka olemme itse laatineet. 7. Raportoimme tulokset, teemme johtopäätöksiä ja laadimme kehittämistarpeet . 8. Viemme kehittämistarpeet käytäntöön, otamme arviointitiedon seuraavan vuoden toiminnan suunnittelun pohjaksi PÄHKINÄN- KUORESSA!
- 36. Hyödynnettyjä lähteitä mm.: Kuvat: www.pixabay.com Aalto-Kallio, M., Haake, N. & Saarinen, E. (toim.) (2015) Arvioiva toimintakulttuuri järjestöarkeen. Opas kokonaistoiminnan arviointiin. Helsinki: SOSTE. Talentum. Harisalo, R. (2010) Organisaatioteoriat. Tampere:: Tampereen yliopisto. Harisalo, S., Klingberg, R. & Pentti, P. (2011) Kaikkien aivot käyttöön. Helsinki: WSOYpro. Juuti, P. & Rovio, E. (toim.) (2010) Keskusteleva johtaminen. Helsinki: Otava Kohti julkisten palvelujen yhteistä arviointia. Keskustelualoite (2001) Helsinki: Kansallinen tuottavuusohjelma Tuottavuudella tulevaisuuteen. Suomen Kuntaliitto, Sisäasiainministeriö, Valtiovarainministeriö. Kolb, D. (1984) Experiential Learning. Experience as the Source of Learning and Development. Prentice-Hall.
- 37. Lyytinen, H. K. & Nikkanen, P. (2005) Kehittämisvoimaa arvioinnista. Teoksessa Lyytinen, H. K. & Räisänen, A. (toim.) Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 6. Helsinki: Koulutuksen arviointineuvosto, 129-141. Pantzar, J. A., Saikkonen, P. & Viirkorpi, P. (2009) Arviointi järjestöjen kokonais- ja vaikuttamistoiminnan tukena. Teoksessa Koskinen-Ollonqvist, P., Paija, L., Pantzar, J.A., Saikkonen, P. & Savolainen, N. (toim.) Näkökulmia järjestöarviointiin. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Terveyden edistämisen keskus ry. Pohjola, P. ym. (toim.) (2014) Kohti avointa kehittämistä – matkaoppaana Innokylä. THL:n Opas 38. Helsinki: THL. Seppänen-Järvelä, R. & Vataja, K. (2009) Kehittävän itsearvioinnin taidot, kyvykkyydet ja osaaminen. Empiirinen analyysi sosiaalitoimen työyhteisöistä. Hallinnon Tutkimus 28, 5, 60-73. Sydänmaanlakka, P. (2007) Älykäs organisaatio. Helsinki: Talentum.
- 38. Kiitos! Mervi Aalto-Kallio Niina Haake arviointi@soste.fi tai etunimi.sukunimi@soste.fi