Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (7)
Similar to Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017
Similar to Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017 (20)
More from Päivi Uljas
Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017
- 1. Ovatko puheet kuolemastani ennenaikaisia? Kiljavan luottamusmieskurssi 4.10.2017 Päivi Uljas Hyvinvointivaltio
- 2. Sosiaalisen turvajärjestelmän suhde yhteiskunnan tuotannolliseen malliin Vanhusten ja lasten hoito, perhekäsitys ja suhtautuminen valtioon vaihtelevat yhteiskunnasta toiseen. Tuhansien vuosien ajan perhe- ja sukuyhteisö sekä kylät ovat huolehtineet itse itsestään. Lapset on koulutettu työskentelemään vanhempien rinnalla. Ajatus siitä, että valtio huolehtii ilmaisesta koulutuksesta, tarjoaa terveydenhuollon jne. on nuori ja utopiaa edelleen maailman kansojen enemmistölle. Engels pohtii perheen olemusta erilaisissa yhteiskunnissa ja voidaan ajatella, että myös sosiaalisen turvajärjestelmän luonne on yhteydessä tuotannollisen mallin, urbanisoitumisen ym. tekijöiden kanssa. Yhteiskunnalla voi myös olla joko hyvä, vanhanaikainen tai toimimaton systeemi, koska myös uskonto, asenteet ja kamppailu määrittävät sitä. Olli Kankaalla aiheesta hienoa vertailevaa aineistoa. Braudelin mentaalivankilan käsite Immanuel Wallerstein Puoliproletaaristen yhteisöjen kilpailuetu mahdollistaa työskentelyn pienemmillä palkoilla. Pienviljely-yhteisön sosiaaliturva suvun ja aputalouden varassa, kansalaismielipiteet ja uskonnolliset arvot tukena. Silverin ja Arrighin analyysien mukaan valtioiden hegemonian nousun tai laskun taustana ovat muun muassa kulloinkin hegemonisen valtion tuotannollisen mallin vanheneminen, siitä seuraava tuloerojen kasvu ja siitä puolestaan aiheutuvat sosiaaliset ongelmat ja konfliktit, jotka nousevan valtion systeemi kykenee ratkaisemaan aiempaa systeemiä paremmin.
- 3. Mutta vuosituhannesta toiseen yksi ominaisuus näyttää yhdistävän useimpia yhteisöjä Eliitillä näyttäisi olleen vuosituhannesta toiseen taipumus kääntää kansantulo Keskeinen yhteiskunnallinen ilmiö on ristiriita ja konflikti siitä, miten kulloistenkin resurssien - maan, laitumien, joutometsien, yritystoiminnan, tai kansantulon uusjako toteutetaan. Eri logiikka ja moraali kansalaisilla ja kapitalismilla – Yhteiskunta ei rakennu siten, että viisaat päättäjät ja tutkijat yhdessä pohtivat ja valitsevat parhaista malleista vaan kyse jatkuvasta konfliktista ja kompromissista. Konflikti ei sopeudu havaittavissa olevaksi yhden luokan eduksi toista vastaan jokapäiväisessä elämässä. Eliitin lisäksi muutkin haluavat siivunsa ja pyrkivät edistämään asiaansa hallussaan olevilla menetelmillä. Kuka määrittää luokan edut? Niinpä yhteiskunnassa päädytään sellaisiin kansantulon jakoratkaisuihin, jotka minimitasossaan turvaavat suostumuksen vallassa olevien vallan jatkumiselle ja etuoikeuksille. Se, mille tasolle ratkaisujen viiva sitten asettuu, kertoo kyseisen hetken yhteiskunnasta, voimasuhteista, mutta myös sen selviytymismahdollisuuksista. Kenet jätetään, kenellä on yhteiskunnassa vähiten toimintaresursseja?
- 4. Suostumus ja pakotus eli muutamien avaintermien esittelyä Suostumus ja pakotus ovat kuuluisia ”gramcilaisia” käsitteitä. Niiden avulla pyritään määrittelemään yhteiskunnallista tilannetta; miten hallitsevat voivat jatkaa ja hallitut suostuvat olemaan hallittuja. Suostumus kuvaa liki toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa tai näkevät olosuhteensa niin siedettävinä, etteivät koe riittävän voimakasta tarvetta lähteä liikkeelle ja riskeerata omaa arkeaan ja tulevaisuuttaan, muuttaakseen yhteiskuntaa (tai työolosuhteitaan) Liikkuva tilanne. Pelko voi myös olla esteenä. Pakotus on aina läsnä armeijan, ym. avulla, mutta sen näkyvä käyttö kuvaa aina yhteiskunnan tasa-painon järkkymistä, tilaa, jossa hallitsevat eivät enää suostu hallittaviksi. (esim. myös työnantajan direktio-oikeus) Hullut vuodet, vaikkapa 1830, 1848, 1958 tai 1968 ja niiden ympärillä olevaa tematiikkaa: yhteiskunnallinen muutos tai /ja kv. esimerkki. Voiton näköala: Kun tulokset ovat realistisesti saavutettavissa olevia ja liikkeen johtoon voidaan luottaa
- 5. Vanha hegemonia 1920-1960 Suostumus ja pakotus vanhassa systeemissä Häätöjen kansainvälistä taustaa ennen 1917 tapahtumia - vapaakauppa ja lisääntynyt laiduntarve Ei vuoden 1918 jälkeen sosialismia, mutta kylläkin iso korjausliike Venäjän halvasta viljasta viljatulleihin Maannälän osittainen tyydyttäminen torpparivapautuksella Pienviljelykseen perustuva ruokaomavaraisuus Lasten ja suvun rooli, energiaomavaraisuus, peruna ja sika Puunjalostusteollisuuden kilpailukykyä palveleva aputaloudella varustettu alipalkattu työvoima •Kahdeksantuntinen työpäivä •Progressiivinen verotus ja budjettilait •Koululait •Kunnallinen äänioikeus Lapuanliike, vasemmistolait ja ay-liikkeen diskriminointi
- 6. 3 % 15 % 18 % 34 % 30 % Kaikki ostettiin Mökkiläisyys ilman eläimiä Mökkiläisyys eläimillä Omavarainen Puoliproletaarisen elämänmuodon kartta Kyselytutkimus 850 pääkaupunkiseudun rakennus- ja elintarvikealan eläkeläisen lapsuuden oloista. (2007-2008)
- 7. Pienviljelyvaltion sosiaalipoliittinen linjaus Asustuskomiteoiden mietinnössä 1943 todettiin, että sotaleskelle ja orvoille lapsineen pitää antaa maata raivattavaksi: ”Monet ovat sodassa menettäneet perheen huoltajan, työkykynsä, jopa jotkut lapset vanhempansakin. Näidenkin henkilöiden tulevaisuus on turvattava” Yhteiskunta ei koskaan pysty antamaan rahallisesti niin paljon avustusta, että se turvaisi kohtuullisen toimeentulon eikä ”tällainen avustamisen muoto sitä paitsi yhteiskunnallisista syistä ole soveliaskaan”. ”…monta kertaa on jouduttu havaitsemaan, ettei maaseudulla perheen huoltajan kuolema ole niin ratkaiseva kuin muissa yhteiskuntaluokissa, koska maata viljelevällä perheellä on toimeentulonsa perustana viljelmä. Perhe voi jatkaa työtänsä vaikkakin perheen pää on poistunut elävien joukosta…Mainittakoon ainoastaan, että leski ja lapset voivat kykyjensä mukaan osallistua vaikkapa pienenkin tilan hoitoon siitä puhumattakaan, että lapsien varttuessa heidän työkykynsä kasvaa.”
- 8. Yövartijavaltion verolinjaus vuodelta 1956 •Vuosina 1953-1959 valtaisa kamppailu veroja ja sosiaaliturvaa vastaan ja, jossa vaadittiin paluuta 1930-talouspolitiikkaan. Satoja artikkeleita, tutkimuksia, poliitikkojen puheita ja julkilausumia. •Vuoden 1956 Helsingin Sanomat esimerkkinä yövartijavaltion mallista •”…pyritään eräiden ryhmien kannettavaksi sälyttämään menoja, jotka aiheutuvat toisten ryhmien suosimisesta. Tähän sisältyy selvästi pyrkimys eri yhteiskuntaryhmien tulojen ja varallisuuden tasaamiseen verotuksen avulla. •Sillä tavoin on loitonnuttu verotuksen alkuperäisestä tarkoituksesta, joka oli valtionhallinnon välittömien kustannusten peittämiseen tarvittavien varojen hankinta.”
- 9. Vanha systeemi rapautui 1950 luvun alkuvuosina Pienviljelytilojen kannattavuus jäi heikoksi, eivätkä ne kyenneet rationalisoimaan ja koneistamaan toimintaansa varakkaampien tilojen vauhdissa. Pienten tilojen viljelijöille välttämättömät sivuansiot heikkenivät sekä asutustoiminnan hiipumisen myötä että puun korjuun rationalisoinnin vuoksi. Kun asutustoiminnan uudet kylät, tiet, koulut, postit, navetat ja talot oli rakennettu, ei kirvesmiehille ja muurareille ollut enää paljonkaan töitä etenkään maan itäisillä ja pohjoisilla alueilla. Metsäteollisuus ei enää myöskään tarvinnut entisessä määrin pientilojen työpanosta. Työttömyys lisääntyi. Elintarvikkeiden omavaraisuus oli saavutettu, ja karjatalouden tuotannossa oli jo ylijäämää. Pienviljelyksen järkevyyttä alettiin kyseenalaistaa sekä tutkijoiden että poliitikkojen piirissä ja tilanne synnytti kaikkien puolueiden sisällä ristiriitoja. Maatalouskomitean mietintö vuodelta 1962 raportoi, että vuosina 1945–1961 oli raivattu 313 000 hehtaaria uutta peltoalaa. Vuoden 1970 kulutustarve voitaisiin tyydyttää noin 350 000 hehtaaria nykyistä pienemmällä peltoalalla.” Koko sodanjälkeinen valtaisa pellonraivaus oli osoittautumassa turhaksi.
- 10. Vanha sosiaalipolitiikka ei näyttäytynyt oikeudenmukaiselta kaupunkityöläisten mielestä. Heidän lapsilukunsa oli vähäisempi kuin maaseudulla ja lapsilisien merkitys oli pienempi. Subventiot, joilla ruoan hintaa alennettiin, estivät indeksin laukeamisen ja palkankorotukset. Subventiot rahoitettiin verovaroilla, jotka kohdistuivat paremmin palkattuun työväkeen, koska maaseudun mökkiläisiltä tai uusilta rintamamiestiloilta oli vaikea nyhtää yhtään mitään. Heidän oli edelleen palkastaan säästettävä mahdollisen sairauden ja pahan päivän varalle, koska myöhemmin säädettävästä työttömyysvakuutuksesta, sairausvakuutuksesta tai työeläkkeestä ei vielä ollut tietoa. Osa joutui edelleen elättämään myös omia vanhempiaan. Heidän oli maksettava vuokraa tai ainakin isompia asumiskuluja, osa pyrki jo kouluttamaan lapsiaan oppikouluissa ja niiden lukukausimaksut olivat korkeita. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa vanha lähinnä mökkiläiselämälle suunnattu tukipolitiikka ei auttanut sitä kasvavaa väestöosaa, joka eli pelkästään palkkatyönsä varassa. Sosialidemokraattisen puolueen hajaannus mm. liittyi tämän ongelman ratkaisemattomuuteen
- 11. Hullut vuodet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1860 1867 1874 1881 1888 1895 1902 1909 1916 1923 1930 1937 1944 1951 1958 1965 1972 1979 1986 1993 2000 2007 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS
- 12. Vuosien 1950–1960 välisenä aikana maa- ja metsätaloudesta sekä maatilataloudesta poistui runsaat 500 000 ihmistä Suomessa; heistä avustavia perheenjäseniä (lähinnä perheen nuoria) oli yli 300 000. Alle viiden hehtaarin tiloilta avustavien perheenjäsenten määrä väheni yli 40 ja alle kahden hehtaarin tiloilta yli 60 prosenttia. Ajattelitteko itse nuorena, että teidän velvollisuutenne oli tukea vanhempianne ja sisaruksianne taloudellisesti 63 prosenttia elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisistä vastasi kyllä (Kyselytutkimus)
- 13. Mielenosoitusten järjestäjinä olivat pääkaupunkiseudun rakennus- metalli- ja elintarvikealojen ammattiosastojen yhteiselimet sekä muita aloja. Pääkaupunkiseudun rakennus- ja elintarvikealan eläkeläiskyselyyn vastanneista vajaa syntyperäisiä helsinkiläisiä 7-8 prosenttia. •Oliko lasten tekemä työ tärkeää perheenne taloudelle •Kyllä vastasi 85 prosenttia elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisistä
- 14. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Lapsilisien jarrutuskeskustelu 1957 Yleislakko Hinnankorotukset ja lapsilisien leikkaukset 1957-1958 Välikysymysmielenosoitukset 1958 Vasemmistoenemmistö 1958-1962 Vasemmistoenemmistö 1966-1970
- 15. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Työttömyysturva uudistuu Kolmas lomaviikko Työeläkejärjestelmä Sairausvakuutus Työajanlyhennys Sosiaalivakuutusjärjestelmä uusiutui ja muuttui palkkatyöläisiä suosivaksi
- 16. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Maalaisliitto hajoaa Kekkosesta presidentti 1956 SDP hajoaa Honka liitto Kekkosesta presidentti 1962 Kansanpuolueet hajoavat Kokoomuksessa hajontaa Yöpakkashallitus Valtavien skandaalien, oikeudenkäyntien ja puoluehajaannusten jälkeen syntyi uusi tasapaino. Useimpien puolueiden sisällä hyvinvointivaltioiden kannattajat voittivat noin vuoteen 1966 mennessä, ja oikeistosiipi kärsi vakavia tappioita.
- 17. ”Oman onnensa seppä” – omavaraistalouden ideologia? Itse jäin pohtimaan valtion merkityksen muuttumista tilanteessa, jossa entinen puolittainen omavaraiselämä käy mahdottomaksi. Prosessi on ollut käynnissä maailmanmittaisesti historiallisesti vasta pari sataa vuotta ja kaikkialla joudutaan ratkomaan samoja ongelmia. Perheen tarjoama sosiaaliturva ei enää riitä, liikenne, sairaanhoito tai esimerkiksi tietoyhteiskunta vaativat jatkuvasti monimutkaisempia järjestelmiä ja yhteiskunnan uuden infrastruktuurin pyörittäminen vaatii yhä korkeatasoisempaa koulutusta. Systeemi on kalliimpi ja vaikeammin hoidettava. Kaupungistuneen yhteiskunnan järjestämisen ja rahoittamisen malleista väitellään ja taistellaan joka puolella maapalloa. Kansalliset traditiot ja visiot vaihtelevat ja historiallinen tietoisuus muuttuu hitaasti. Puoliproletaaristen yhteisöjen matala palkkataso ja nopea kasvu luovat kilpailutilannetta ja saattavat harhauttaa luulemaan tulevaisuutta sellaiseksi, mikä oli meidän menneisyyttämme vielä 50-60 vuotta sitten.
- 18. Määrittelen hyvinvointivaltiota alituisessa muutoksessa olevana järjestelmänä, jossa jokaisen ratkaisun rahoitus on alituisen konfliktin kohde. Valtio vastaa ja huolehtii luotettavasta infrastruktuurista Valtio osallistuu kansantulon uusjakoon tasoittavalla tavalla Valtio joko järjestää tai valvoo säädeltyä tai takaamaansa sosiaalivakuutusta valtio joko järjestää tai takaa kaikille hyvän koulutuksen Valtio tarjoaa kohtuullisen turvaverkon ihmisten vaikeiden hetkien kohdalle ja Valtio mahdollistaa eri sukupuolille tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja työhön järjestämällä lasten päivähoidon Supistukset ja tulonjaon muutokset eivät ole samanlaisia vitsauksia tai mahdollisen jumalan rangaistuksia kuin heinäsirkat, rajumyrskyt tai suuri kuivuus. Päätöksenteko on ns. demokraattista Palkkaratkaisut päätetään työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen neuvotteluissa. Veroratkaisut päätetään eduskunnassa Kunnan talouden käyttö päätetään kunnallisissa elimissä Asunto-osakeyhtiöissä on yhtiökokoukset Maidon ja lihantuottajilla on omat osuuskuntansa 40 prosenttia kaupasta kuuluu yhteisesti omistetulle osuuskaupalle Kaikkien näiden johdossa olevat henkilöt ovat demokraattisesti tapahtuneen seulonnan tuloksena valittu tehtäviinsä
- 19. Jouko Kajanoja ”Hyvän kehä”
- 20. KESKIARVOINA TARKASTELTUNA SUOMI ON PÄRJÄNNYT HYVIN (Juho Saari) 3.10.2017Hyvinvointivaltion tulevaisuus Prosperity Index (2009) Competitiveness Index (2010) Sustainable society index (2010) Newsweek Index (2010) SUOMI Sveitsi Sveitsi SUOMI Sveitsi Ruotsi Ruotsi Sveitsi Ruotsi Singapore Itävalta Ruotsi Tanska Yhdysvallat Norja Australia Norja Saksa SUOMI Luxembourg Australia Japani Latvia Norja Kanada SUOMI Uusi-Seelanti Kanada Alankomaat Alankomaat Slovenia Alankomaat Yhdysvallat Tanska Luxembourg Japani Uusi-Seelanti Kanada Tanska Tanska Irlanti Hong Kong Viro Yhdysvallat Iso-Britannia Iso-Britannia Saksa Saksa Belgia Taiwan Valko-Venäjä Uusi-Seelanti Saksa Norja Unkari Iso-Britannia Itävalta Ranska Ranska Etelä-Korea 104 139 151 100
- 21. ”… Puheet lamasta ovat johtaneet suuren yleisön ajatukset jossakin edessäpäin odottavaan suureen suhdannenousuun joka 60-luvun lihavien vuosien tapaan jakaisi ympärilleen vaurautta ja hyvinvointia. On kuitenkin välttämätöntä todeta ettei edessä ole mitään suhdannenousua: siitä puhuvat tiedossa olevat tosiasiat omaa kylmää kieltään.” (Ministeri Aarne Berner 1977) … on syytä muistaa, että meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan kansantaloudellisia mahdollisuuksia lisätä sosiaalimenojen osuutta kansantulosta vaan pikemminkin päinvastoin.” (HS 1957) Joko tuoni korjaa omansa ?Taivas putoaa Maamme köyhä, siksi jää, eikä ole varaa nykyisenkaltaiseen hyvinvointiin… (Goldman Sachs)
- 22. Onko hyvän kehä alkanut pyöriä taaksepäin? Juho Saari melko laajan aineistonsa pohjalta miettii, että ihmiset alkavat menettää uskonsa hyvinvointivaltioon, Jouko Kajanoja epäilee, ettei kehä enää pyöri Widerin tutkimusten mukaan aiemmin suomalaisten vähäistä kiinnostusta omaisuutta kohtaa selitti antelias sosiaaliturva, nyt radikaali murros. OP tutkimuksen mukaan pari vuotta sitten 25 prosenttia vastaajista, nyt 40 prosenttia katsoo tärkeäksi hankkia omaisuutta pahan päivän varalle. Monet nuoret eivät oleta saavansa eläkettä Yksityisvakuutusten ja yksityisten eläkkeiden määrä kasvussa Kaikki tämä lisää eriarvoisuutta, hyvätuloiset eivät ehkä kiinnostu yhteisestä sosiaalivakuutuksesta, ja alkavat varautua oman elämäntilanteensa heikkenemiseen säästämällä ja sijoittamalla. Köyhyys, syrjäytyneisyys, yksinäisyys, leipäjonot, köyhyyden periytyminen lisääntyvät Pitkään kestänyt lama ja epävarmuus tulevaisuudesta syövät luottamusta yhteiseen
- 23. Eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtyminen tapahtui vuonna 1993. Sen mukaan yrityksiä ja kaikkia pääomatuloja alettiin verottaa 25 prosentin tasaverolla ja osingoille säädettiin verohyvitys. Näin pääomatuloja alettiin verottaa selvästi kevyemmin kuin työtuloja. Kuvio Kuntaliiton pääekonomi Juhani Turkkilan väitöskirjasta. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1948 1951 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 Progressiivisen tuloveron osuus kaikista henkilöveroista
- 24. Se vaarallinen yksi prosentti (Olli Savela)
- 25. Ginikerroin 1966-2014 Suomessa, mitä suurempi prosenttiluku, sitä suuremmat tuloerot
- 26. Plutokratia How Money Corrupts Our Politics and Culture Cowen, Tyler; Mallaby, Sebastian; Fukuyama, Francis; Reich, Robert; Kurth, James; Mead, Walter Russell (2012-10-04). Plutocracy & Democracy: (Kindle Locations 89-96). The American Interest. Kindle Edition. •Plutokratialla tarkoitamme sellaista enemmän tai vähemmän systemaattista poliittisten ja taloudellisten prosessien manipulointia, jonka avulla varakkaiden omaisuus on suojeltu ja laajenee muiden yhteiskunnan jäsenten kustannuksella. Kirjassa esitellään viittä eri mekanismia, jolla tätä toteutetaan: 1. Suojellaan lainsäädännöllä teollisuuden etuja veronmaksajilta eikä säädellä tuottavaa yritystoimintaa 2. Manipuloidaan verolainsäädäntöä rikkaiden hyväksi. 3. Vaikutetaan ja manipuloidaan poliittisia henkilövalintoja 4. Vahvistetaan lobbaamiselle täydellinen vapaus, ja sillä mahdollistetaan laaja vaikuttaminen 5. Turvataan suurille toimijoille leijonan osuus julkisista hankinnoista ja tuotetaan rajoituksia paikallisille kilpailijoille
- 27. Plutokratian vaarat - ”Rikkaat aloittivat luokkataistelun he ovat voittaneet sen” Tavattoman monet USA:n radikaalit arvioivat, ettei valtavasti rikastuneen yhden promillen valtaa kyetä enää kampeamaan. Heidän arvionsa mukaan mielettömiin painunut lobbariverkosto ja valtavat taloudelliset ja poliittiset voimavarat estävät todellisen muutoksen mahdollisuuden. Ns. tiheän valtion käsite on noussut Trumpin myötä keskusteluun. Meilläkin tämä vaarallinen yksi prosentti on vahvistunut taloudellisesti ja poliittisesti, käyttää monella eri tavalla vaikutusvaltaa: mm. taitavasti toteutettu verotuksen painopisteen siirto pois varakkaimmilta Kaksoispalkkauksen avulla rakennettu eliitti, eläkeyhtiöt ym. Ylikorkeat ylimpien virkamiesten palkat, plutokratian jäsenet tukevat ja palkitsevat toisiaan Kansalaisjärjestöjen, ay-liikkeen ja valtion ja kuntien johtoporras osallistuu ja samaistuu yhteistä elitististä kulttuuria vahvistavalla tavalla vaikkapa vain armeijan yhteisiin maapuolustuskursseihin ja moniin muihin eliitin yhteishenkeä nostattaviin tilaisuuksiin. Plutokratian etuja ajaa koko median, koulutuksen, tutkimuksen, asiantuntijoiden, ja ajatushautomoiden ideologinen apparaatti Irtisanomiset pitävät toimittajia kurissa, säätiöiden apurahoja ei myönnetä väärään tutkimukseen, taiteen, urheilun ja tapahtumien sponsoroinnista saattaa päättää yritysten viestintäpäälliköt. Plutokratian ääreispesäkkeet ulottuvat kenties myös kansalaisyhteiskunnan sisälle – Wallersteinin huoli oli, että demokratian suurin vaara on, ettei valtaapitävien tarvitse ostaa myönnytyksillä koko kansaa, riittää kun ostaa liikehdinnän vetäjät.
- 28. Tulonjaon monta vaikeata tasoa Miten demokratia saadaan suostumaan supistuksiin ja tulonsiirtoihin rikkaille: Rakennettu tai todellinen kriisi / rakennetut rahapulat Paljon monimutkaisia ja vaikeasti hahmottuvia tulonsiirtoja työnantajille ja maksuja rikkailta muille, joita ei hahmoteta tulonjakotaistelun osaksi tai ei ymmärretä: Valtiolta tehtäviä kunnille – yritykset tai pääoma eivät maksa kunnallisveroa, kuntapalveluiden rahoitukseen ei edes progressiota Verotuksen painopistettä kulutusveroihin, regressiivinen vero Ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle, työnantajien maksuosuus pois, asumistukimenot kasvavat tai sosiaalitoimisto maksajaksi Työttömyysturvan muut heikennykset vähentävät työnantajakuluja Varallisuusveron poisto Työnantajien kelamaksun poisto Kunnalliset supistukset Ym… Demokraattisesti valituille päättäjille jää vapaus päättää, mistä supistetaan, koska ”rahaa ei ole”.
- 29. Yritysten veroja on alennettu vuoden 2004 tasosta 9 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013, Suomen yritysverokanta laskettiin 20 %:iin – selvästi alemmas kuin EU:n ja OECD:n keskiarvo. Verotuloja menetetään 2013 tulotasolla noin miljardi euroa vuodessa. • Yritysten maksamat osingot olivat 14 miljardia euroa ja verot alle 4 miljardia euroa vuonna 2014. •Jos osinkotulot olisivat kokonaan veronalaisia, saataisiin verotuloja lisää lähes miljardia. Jos pääomatuloista vielä maksettaisiin kunnallisvero, saataisiin lisää kaksi miljardia. •Vuonna 1997 poistettiin varainsiirtovero (entinen leimavero) pörssiosakkeiden kaupalta. Jos tämä vero palautettaisiin, saataisiin verotuloja 2 miljardia euroa. •Jos yrityksille palautettaisiin vuonna 2010 poistettu Kela-maksu, saataisiin julkiselle sektorille miljardi euroa vuodessa. •Harmaa talous ja suuryritysten kansainvälinen ”verosuunnittelu” vie arvioiden mukaan 4-8 miljardia euroa vuodessa. Kansainväliseen verosuunnitteluun kyettäisiin puuttumaan kansallisella lainsäädännöllä. •Ansiotulojen keskimääräinen veroaste laski vuoden 1995 tasosta vuoteen 2013 mennessä 6 prosenttiyksikköä. Tämä on noin 7 miljardin menetys valtion ja kuntien verotuloissa. Hyvätuloiset hyötyivät veronalennuksista pienituloisia enemmän. Ansiotulojen keskimääräisen verotuksen palauttaminen vuoden 1995 tasolle poistaisi julkisen sektorin rahapulan.
- 30. Ei palata menneisyyteen Suomalaisen maatalousvaltaisen vanhan maailman oikeiston talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma: Valtiontaloutta on supistettava omaiset hoitakoot toisensa. Sosiaaliturva rapauttaa kansan moraalisesti. Työnantajat ja työntekijät sopikoot palkat keskenään, liittoja ei tarvita. (1920-2015). Tämä linja on monesti johtanut taloudellisiin katastrofeihin ja mitä monimutkaisemmaksi yhteiskunta käy, sitä tuhoisampaa tämä on. Koska: Paluuta romantiikkojen kyläyhteisölliseen ”idylliin” ei ole, vaan valitsemme tulevaisuutta pikemminkin sellaisista vaihtoehdoista, että valvooko turvallisuutta verovaroilla palkattu poliisi,vai turvabisnes ja aseistetut suojelurahaa keräävät rikollis- ja huumekauppiaiden moottoripyöräjengit. Modernin yhteiskunnan tulevaisuuden tärkein kysymys on, saadaanko moninkertaistuneesta kansantulosta riittävä osuus käytettäväksi koulutuksen, sosiaaliturvan ja infrastruktuurin hyödyksi, koska muutoin nykyaikainen yhteiskunta ja sen rakenteet rapautuvat.
- 31. Hyvinvointivaltion säilymisen puolesta puhuvat monet seikat EVA:n tutkimukset: vuoden 2013 tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista katsoi, että hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen ja toisaalta vain 20 prosenttia arvioi, että markkinatalous toimii Suomessa hyvin ja kaikkien parhaaksi. ”Reilut kaksi kolmasosaa vastaajista (68 %) on sitä mieltä, että taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo maassamme on kasvanut liian suureksi. Vain kuudesosa (17 %) on asiasta eri mieltä. Suomalaisten toleranssi tuloeroille onkin ilmeisen alhainen”, todetaan EVA:n vuoden 2014 tutkimuksessa. Uusliberalismin huonot kokemukset USA:sta, Silicon Valley:n kustannustaso ja suomalaisten tietämys, kun matkustavat ja lukevat kirjallisuutta. Riku Rantalan ym. valistus hyvin modernia agitaatiota. Vastarinnan ja kansalaisliikkeiden luvattu maa, kymmeniä tuhansia ay-aktiiveja, kunnallisaktiiveja, lasten vanhempia, urheiluseurojen toimijoita, liikenne- ja ympäristöaktiiveja, ihmisiä, jotka puolustavat kouluja, tarhoja, vanhusten hoitoa, vammaisia, käyttävät mediaa hyväkseen, soittavat ja postaavat vastalauseita. Radikalismi on palaamassa takaisin talouskysymysten ymmärtämiseen ja tulonjakokysymyksiin kadottuaan joskus hyvinvointivaltion kulta-aikana enemmän muihin asioihin. Kansainväliset esimerkit ja tutkimukset osoittavat yhä selkeämmin uusliberalismin talousmallin epäonnistumista ja tieteellisen näytön puutetta. Oman tutkimukseni mukaan, on tärkeätä kysyä, mitä ihmiset haluavat, mihin he uskovat ja minkä puolesta he ovat valmiit toimimaan. Ennustaminen on vaikeata.
- 32. Tulevaisuus on avoin •Aiempia käänteitä 1960 tai 1990 ei juuri osattu ennakoida •Vielä 1957 koko taloudellinen ja poliittinen eliitti kannatti sosiaaliturvan ja valtiontalouden supistamista •Euron, kansainvälisen tilanteen, ilmastokriisin jne. seurauksina tulevaisuus on muuttunut entistäkin ennakoimattomaksi: mutta esitän pari skenaariota/poliittista visiota
- 33. Politiikan ja poliittisen kannatuksen keskinäissuhde, eli vastaliikkeiden logiikkaa •Jos vasemmisto haluaa edistää sosiaalista turvallisuutta lisäämällä sosiaalikuluja, mutta sallii ylimmän prosentin rohmuamisen, se lisää oikeiston kannatusta, koska laskut joutuu silloin maksamaan keskituloisten työssäkäyvien ryhmä. Taloudellisen turvattomuuden kasvaessa ihmiset alkavat kerätä omaisuutta eivätkä luota enää hyvinvointipalvelujen saatavuuteen eivätkä halua maksaa niitä. •Jos työttömyyden ja laman aikana vasemmisto ja ay-liike eivät kykene tai halua puolusta omiaan, ihmisille syntyy turvattomuuden tunne, joka purkautuu maahanmuuttovastaisuutena ja äärioikeistolaisuutena. •Niinpä katse on suunnattava omaan toimintaan.
- 34. Ennusteet ovat myös politiikkaa; koska kuolleet eivät herää henkiin, mutta osa sairauksista voidaan parantaa Yhteiskunnan tulonjako on alituisessa liikkeessä, ei ole olemassa täsmällistä pistettä, milloin ollaan saavutettu hyvinvointivaltio ja missä se kuolee. Luottamuksen menettäminen yhteiskunnan turvaan tuottaa yksilötasolla ratkaisuja, jotka edistävät prosessin rapautumista.
- 35. Skenaario I The Failed State Osana atlanttista kauppa- ym sotaa ajaudutaan stagnaatioon ja/tai maailmankaupan säännöt ajavat kansallisen päätöksenteon yli, tai oikeistohegemonia niitä hyödyntäen ajaa alas julkisen sektorin. Tulonjako vääristyy entisestään, eikä kansantuloa pystytä ulosmittaamaan tarpeeksi yhteisön hyväksi. Kun julkiset palvelut yksityistetään, niiden hinta nousee ja yhä harvemmat pääsevät niiden pariin, voitot valuvat ulkomaille ja palvelujen taso laskee väestön valtaosalle Jokainen yrittää hankkia itselleen yksityisvakuutukset eläkkeen ja sairauden varalle. Ihmiset alkavat äänestää oikeistoa, koska se lupaa veronalennuksia. Veronkeruu epäonnistuu, koska julkisella sektorilla ei kansalaisten luottamusta, rahat menevät yksityisvakuutuksiin ja infrastruktuuri ja koulutus sekä sosiaalihuolto rapautuvat. Hyvän kehä kääntyy pahan kehäksi tuottamaan epäonnistumisia, rikollisuus ja epäluottamus lisääntyvät
- 36. Skenaario II Meillä on varaa hyvinvointivaltioon Olemme kahdeksan kertaa rikkaampia kuin silloin, kun hyvinvointivaltiokehitys lähti liikkeelle. Onnistumme ratkaisemaan nykyistä paremmin kansantulon keruun yhteisön hyväksi. Työntuottavuus on jatkuvasti moninkertaistunut ja teknologia edistyy edelleen: näemme että meillä on varaa elättää vanhuusväestö ja työllistää työttömät Hyvinvoinnin supistuksiin ei enää suostuta, koska kansalaisten enemmistö on niitä vastaan ja koska ne tuottavat epätasa-arvoa, ja muita kielteisiä asioita, jotka tuhoavat yhteiskunnan Ymmärrämme että vasta noin 50 vuotta vanha utopia ei ole hetkessä eikä koskaan valmis, byrokratian ja plutokratian vaarat vaanivat aina, kaikki rakenteet ja ratkaisut eivät ole hyviä. Löydämme uusia demokraattisia ja tehokkaita tapoja organisoida yhteisöä. New Deal / reduktio /suuri käänne tai hitaita pieniä parannuksia Säilytämme asemamme the Failed state indeksissä, ja olemme edelleen maailman kansoille utopia ja todiste siitä, että tasa- arvoinen yhteiskunta on myös toimivin ja tehokkain.
- 37. Olli Kangas PELKO JA ERIARVOISUUS Maiden välisissä eroissa tärkein yksittäinen selittäjä on tulonjaon epätasaisuus Myös rikoksen uhriksi joutuminen lisää pelkoa Muilla tekijöillä ei vaikutusta
- 39. The Economist Sep 8th 2012 | from the print edition •Rethinking the welfarestates •Asian next revolutions •Countries across the continent are building welfare states—with a chance to learn from the West’s mistakes
- 40. Kenen etuja, kenen agendalla Owen Jones ja The Chavs, köyhien demonisointi. Corbynismin taustaa Englannista. ”Nouse luokkasi kanssa, älä sen yläpuolelle.” Nyt kehotetaan nostamaan itsensä itse oman luokkansa yläpuolelle. Mikä on duunarin missio? Kuka määrittää vasemmiston agendan, Sailas, köyhän kunnan virkamies, teollisuusliiton puheenjohtaja, rakennusurakoitsija Kainuusta vai opiskelija tai taiteilija Kalliosta, vai / ja pääluottamusmiehet yhdessä kaikkien kanssa? Kurssitehtävä–minkälaisista yhdistävistä elementeistä rakentuisi sellainen Suomi, jota te tavoittelette? Kirjoittakaa yhteiskunnallinen utopianne yhdelle liuskalle.