Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tieto kuuluu kaikille, työelämäprofessori Pekka Sauri, Helsingin yliopisto

106 views

Published on

Tiedosta tulevaisuus -seminaari, Tilastokeskus 30.9.2019

Published in: Government & Nonprofit
  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Tieto kuuluu kaikille, työelämäprofessori Pekka Sauri, Helsingin yliopisto

  1. 1. TIETO KUULUU KAIKILLE Tilastokeskuksen Tiedosta tulevaisuus –tapahtuma Helsinki 30.9.2019 Pekka Sauri Työelämäprofessori, Helsingin yliopisto
  2. 2. KOMMUNIKAATION VALLANKUMOUS 1 Miltei jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa julkaistu tieto Tiedon monopoli on murtunut: julkishallinnon ja kansalaisten välinen kuilu on sulkeutunut
  3. 3. KOMMUNIKAATION VALLANKUMOUS 2 Miltei jokaisella kansalaisella on taskussaan tehokas joukkoviestintäväline Kommunikaatio on vapautunut ennakkosensuurista Jokainen voi olla oman mediansa vastaava päätoimittaja
  4. 4. MAAILMA ON KOMMUNIKAATIOPROSESSI • Uudet kommunikaatiovälineet (sosiaalinen media) ovat avanneet maailman monenkeskiselle, kaksisuuntaiselle, reaaliaikaiselle vuorovaikutukselle.
  5. 5. DELIBERATIIVINEN DEMOKRATIA JA PARHAAN ARGUMENTIN PERIAATE  Jürgen Habermas: Ideaalisessa puhetilanteessa esitetty paras argumentti johtaa yhteisymmärrykseen huonompien argumenttien jäätyä tappiolle  Kritiikkiä: Ideaalista puhetilannetta ei ole olemassa – käytettävissä oleva aika ennen päätöksentekoa on rajallinen, keskustelua ei käydä yhtäläisin käsittein, osanottajilla on erilaiset resurssit keskustelun käymiseen…  Vastakysymys: Mikä on vaihtoehto parhaan argumentin periaatteelle sananvapauden ja tasa-arvon maailmassa?
  6. 6. FAKTAT VS. ARVOT PÄÄTÖKSENTEOSSA  Valmistelu ”epäpoliittista” (faktoihin perustuvaa), päätöksenteko ”poliittista” (arvoihin perustuvaa)  Pormestarimalli (Tampere, Pirkkala, Helsinki): ”epäpoliittisuuden” ja ”poliittisuuden” eroa selkeytetty – kaupunginjohtajat viranhaltijoita, pormestarit poliitikkoja – toimikausi valtuustokausi  Poliitikkojen ei tule sekaantua valmisteluun – valmistelun tulee perustua parhaaseen mahdolliseen tietopohjaan
  7. 7. NIINPÄ… ENTÄ TODELLISUUDESSA?
  8. 8. ”NÄIN NÄMÄ ASIAT KOETAAN” – PUOLUESIHTEERI RIIKKA SLUNGA-POUTSALO, IS 1.8.2015
  9. 9. TIETO JA TUNNE, FAKTAT JA KOKEMUS  Voi olla, että ”näin nämä asiat koetaan” – mutta eikö päättäjän pitäisi tarkistaa kokemuksen pohjana olevat tiedot ja oikaista ne, jos ovat vääriä?  Ks. kansalaisten käsitykset muslimiväestön osuudesta eri maissa (seur.)
  10. 10. ASIAT OVAT PAREMMIN KUIN LUULET Hans Rosling, Ola Rosling, Anna Rosling Rönnlund: Faktojen maailma – asiat ovat paremmin kuin luulet. Otava 2018.
  11. 11. TEST QUESTION 5: WOMEN’S SHOOLING Q5.1 www.gapminder.org/teach Version: 1Free teaching material for a fact-based worldview 3 years 5 years 7 years AA AB AC Women’s schooling Women aged 30 spent how many years in school? (Men of same age spent 8 years) ANSWERS
  12. 12. What percentage of adults in the world today are literate — can read and write? — ANSWERS 80% 60% 40% A Q3.1 www.gapminder.org/teach Version: 5Free teaching material for a fact-based worldview A AB AC TEST QUESTION 4: WORLD LITERACY
  13. 13. Q7.1 www.gapminder.org/teach Version: 1Free teaching material for a fact-based worldview AA AB AC TEST QUESTION 7: EXTREME POVERTY RATE TREND Almost doubled Remained more or less the same Almost halved Extreme Poverty Rate Trend — ANSWERS In the last 20 years the proportion of the World population living in extreme poverty has...
  14. 14. FAKTOJEN MAAILMA…  ”Niskaamme syydetään loputtomana vyörynä negatiivisia uutisia kaikkialta maailmasta: sotia, nälänhätiä, luonnononnettomuuksia, poliittisia virheitä, korruptiota, budjettileikkauksia, tauteja, joukkoirtisanomisia, terroritekoja.  Jos journalistit kertoisivat lentokoneista, jotka eivät syöksyneet maahan tai viljasadoista, jotka eivät tuhoutuneet, he menettäisivät pian työpaikkansa.  Jutut vähittäisistä parannuksista pääsevät harvoin etusivulle, vaikka ne olisivat dramaattisen suuria ja vaikuttaisivat miljooniin ihmisiin.” - Faktojen maailma, s. 79
  15. 15. FAKTAT JA POLITIIKKA Matti Wiberg (toim.) (2017): Faktat ja politiikka. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 7.
  16. 16. - Näyttöön perustuvan päätöksenteon neuvonannon keskeinen periaate on, että neuvoja neuvoo, mutta päättäjä päättää. Tutkitun tiedon lisäksi on näet monia näkökohtia, joiden painoarvo saattaa poliitikon mielestä olla suurempi:  Tehdyt sopimukset (”siitä ei ole hallitusohjelmassa mainintaa”)  Taloudelliset reunaehdot (”Suomella ei ole siihen varaa”)  Arvot ja ideologiat (”se uhkaa hyvinvointivaltiota”)  Varovaisuusperiaate (”sitä ei ole todistettu turvalliseksi”)  Mielipidetiedustelut (”se on vastoin kansalaisten tahtoa”)  Auktoriteettiin vetoaminen (”minä tiedän paremmin”)  Kansallinen alemmuuskompleksi (”Ruotsissa tehdään näin”) - Kansleri emeritus Kari Raivio, Faktat ja politiikka, s. 2
  17. 17. POLIITTISEN INFORMAATION TODELLISUUS 1. Politiikasta kiinnostunut kansalainen hakeutuu omia ennakkokäsityksiään vahvistaville tiedonlähteille 2. Ennakkokäsitysten kanssa ristiriitaista informaatiota kohdatessaan kansalainen hylkää uuden tiedon ja pitäytyy aiemmin tiedetyssä 3. Ristiriitaisen tiedon vastustaminen on sitä voimakkaampaa, mitä aktiivisempi ja tiedostavampi politiikan seuraaja kansalainen on - Lauri Rapeli, Faktat ja politiikka, s. 14
  18. 18. VAHVA USKO VOITTAA FAKTAT  Kun Sarah Palin väitti radiossa, että presidentti Obaman terveydenhoitouudistuksen tavoitteena on luoda ”kuolemapaneeleita”, joissa virkamiehet päättävät kuka potilaista kuolee ja kuka saa elää, 30 % amerikkalaisista uskoi väitteeseen – republikaaneista noin puolet.  Kahden ja puolen vuoden kuluttua yhtä moni amerikkalainen uskoi edelleen väitteeseen. - Lauri Rapeli, Faktat ja politiikka, s. 16
  19. 19. VALMISTELIJAN HAASTE Miten esitän valmistelun pohjana olevan tiedon sellaisessa muodossa, että päättäjä (1) ymmärtää sen ja (2) pystyy esittämään sen uskottavasti äänestäjilleen?
  20. 20. PÄÄTTÄJÄN HAASTE (1) Miten omaksun valmistelun pohjana olevan tiedon ja siihen liittyvän käsitteistön ja terminologian niin, että säilytän uskottavan yhteyden äänestäjiini? (2) Miten osaan perustella yksityiskohtaiset päätökset edustuksellisen päätöksentekoelimen tekemillä strategisilla linjauksilla?
  21. 21. MITEN KANSALAISIA ”KUULLAAN” – JA KEITÄ? Eeva Luhtakallio ja Maria Mustranta: Demokratia suomalaisessa lähiössä (Into 2017)  ”Nykymallinen kaupunkiaktivismi: Muun muassa Helsingissä on yhä selkeämmin kaupunginosia, joissa ’tapahtuu’ ja ’on pöhinää’ ja sen myötä ihmisiä, jotka osallistuvat aktiivisesti ja vanhoja rakenteita kumartelematta monenlaiseen kansalaistoimintaan. Tämä joukko järjestää kyläjuhlia, katufestareita, pyöräkulkueita ja pop up – toimintaa.”  ”Somessa suunnitellaan, verkostoidaan ja mobilisoidaan. Kaupunkilaisten korkea koulutustaso on tärkeä taustatekijä: on monenlaista tietotaitoa mutta ehkä ennen kaikkea luottamusta omiin voimiin ja vaikutusvaltaan.” (s. 118-119)
  22. 22. OSATTOMUUDEN ONGELMA 1  ”Mutta samaan aikaan kun verkostoitunut aktivisti selaa kymmenen kunnanvaltuutetun yhteystietoja kännykästään viedäkseen asiaansa eteenpäin, on toisaalla joukko, joka ei osoita mieltään tai osallistu yhdistystoimintaan sen enempää kuin järjestä trendikkäitä katufestareitakaan.” (Luhtakallio ja Mustranta, s. 118)
  23. 23. OSATTOMUUDEN ONGELMA 2 ”He näkevät mahdollisuutensa vaikuttaa yhteiskuntaan, jopa ylipäätään kuulumisensa siihen, olemattomina. Nämä kaksi suhtautumistapaa ovat luonnollistuneita luokka-asemia, joita ihmisten on usein vaikea ellei mahdoton sellaisiksi tunnistaa, olivat he sitten kummalla puolen kolikkoa hyvänsä.” (Luhtakallio ja Mustranta, s. 118)
  24. 24. MIKSEI PARHAAN ARGUMENTIN PERIAATE TOTEUDU?  Kansalaiset eivät kiinnostu strategisista päätöksistä, vaan aktivoituvat vasta strategian pohjalta tehtävien yksityiskohtaisten päätösten konkretisoituessa  Strategia tapaa hautautua kiistanalaisten yksityiskohtaisten päätösten alle  Päätös on lyöty lukkoon jo lautakuntavaiheessa, ja sen muuttaminen hallitus- tai valtuustovaiheessa on vaikeata  Mahdolliset poliittiset vaihtokaupat  Käytännön rajoitteet: aika keskustelulle loppuu, ja asia ratkaistaan äänestämällä eli poliittisten valtasuhteiden perusteella
  25. 25. MIKÄ SIIS NEUVOKSI?  Luottamus päättäjiin ja viime kädessä demokraattiseen järjestelmään rakentuu avoimelle vuorovaikutukselle  Jos päättäjät osallistuvat keskusteluun vasta strategisten päätösten tullessa ajankohtaisiksi, on liian myöhäistä rakentaa luottamusta  Päättäjien oltava mukana kansalaiskeskustelussa kaiken aikaa ja tuotava siihen faktoja, jotka toivon mukaan korvaavat perusteettomat uskomukset
  26. 26. KIITOS. KYSYMYKSIÄ, KOMMENTTEJA? pekka.sauri@helsinki.fi Twitter: @pekkasauri

×