SlideShare a Scribd company logo

Vuosaari

•Download as PPTX, PDF•
•
P
Päivi Uljas

A Breakthrough of Welfare State, The short interview of Finnish History Trade Union and social security systems

Economy & Finance
1 of 54
Vaikeuksien kautta uusiin vaikeuksiin Suomalaisen hyvinvointivaltion, työsuhteiden ja sosiaaliturvan lyhyttä historiaa 12.9.2020 Nuori ay-vaikuttaja -koulutus Päivi Uljas
Englannin ay-liikkeen historiaa - Ay-liikkeen toimintalogiikka sisäsyntyistä •Manifestin aikana, Engels, chartistit 1830, Peterloo. Käsityöläisyhdistykset / killat/ closedshop –ajattelu •Vapaakauppa ja suuren laman aika 1873--1896 / kysynnän ja tarjonnan laki •Uudenlainen ay-liike / myös sosialismi saa kannatusta 1800-luvun lopulta
Ay-liike on ihme •Alkulähteille, miksi, koska ay-liike on vanhempaa perua kuin työväenliike •E. K. Louhikko, merkittävä suomalainen ay-vaikuttaja, kuvasi ammattiyhdistysliikkeen olemusta oppaassaan metallityöläisille: •”Ammattiyhdistysliike perustaa toimintansa työläisten vapaaseen tahtoon, sillä se liittää heidät solidaarisina jäseninä yhteen jokapäiväisen elämänsä parantamiseksi. Se asettaa itsekkyyden ja yksilöhyödyn sijaan keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden, mielettömän työnsaantikilpailun sijaan toveruuden ja taloudellisten vallanpitäjien mielivaltaisten työehtojen sijaan järjestyksen ja oikeuden.” (Louhikko 1937, 8) •Eihän elämä tällaista ole, eikä voi toteutua missään työpaikalla, mihin erilaisista taustoista tulevat yksilöt sattumanvaraisesti osuvat – ja silti ay-liike elää ja syntyy uudelleen ja uudelleen vainoista ja typeryydestä huolimatta vuosikymmenestä toiseen - Ihme. •Mutta ei ole helppoa, eli ei mikään automaatti eikä yksimielinen rakennus Hakaniemessä: •Uskalletaanko, halutaanko, jokaisella vain yksi elämä, ratkaisut ovat vaikeita ja herättävät ristiriitoja. Tärkeintä on pohtia kartellin voimaa, joka riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta, voimasuhteista, kansainvälisestä tilanteesta jne. Niin monta, niin monta…
Jäätynyt kapina – todellinen konflikti •Ammattiyhdistysliike muodostaa kuitenkin tilan ja rakenteet, joissa kansalaisyhteiskunta ja yksityiseen voitontavoitteluun perustuvan kapitalismi kohtaavat päivittäin. Sen puitteissa toimii työpaikkojen tasolla kymmeniä tuhansia ihmisiä, vaikka kaikkialla ja aina ei ollakaan yhtä aktiivisia tai voitokkaita. •Mukaan tulevalle kyse saattaa olla todella mullistavasta elämäntapaliikahduksesta, kun yksipuolisen herruusvallan sijaan vaaditaan neuvottelun periaatteen toteuttamista. •Vaikka liikkeen visio ja voitot ovat maailmanlaajuisia ja yleisen oikeudenmukaisuuden asiaa ajavia, konfliktit uusiutuvat ja näkyvät ihmisten jokapäiväisessä arjessa, samoin niiden ratkaisumahdollisuudet. •Immanuel Wallerstein kuvaa työväenliikettä nerokkaaksi vaihtoehdoksi vuosituhansien kestäneeseen rahvaan kapinointiin. Mutta hän myös toteaa, että institutionalisoitu kapina on mahdottomuus. •Liike ammentaa uutta voimaa hyvin systemaattisesti päivittäisestä arjen konfliktista ja se vääjäämättä uudistaa koko liikettä, vaikkakin kenties viiveellä.
1. Elinkeinovapaus, palvelupakko kumotaan, Ammattikuntalaitos kielletään 1860 2. Ammattiosastoja Sekä HTY perustetaan 1888 Wrightiläinen ay-liike 3. Työväenpuolue perustetaan, Forssan ohjelma 1899-1905 7. Lapuan liike Ay-hajotus 1929-1930 8. II Maailman- sota 1938-1944 9. Sosiaali- Vakuutus Ay-liike hajoaa jälleen 1956-1968 11. Yleis- sitova Tes 1970 Valtavat Lakkoliikkeet, maaltamuutto Ruotsiin, 10. Ay-liike eheytyy, palkka pankkiin, jäsenmaksut tilistä 1968 14.NL hajoaa, EU, lama 1990-luvun alku 4. Suurlakko, äänioikeus 1905 Euro 13. 1985-1986 Lakkosakot, ansiosidonnaiset edut ja niiden verollepano, pekkaset 12.Kansanterveysla ki, peruskoulu, lasten päivähoito- oikeus 1970 alkuvuosina 5. 1917-18 8-tunnin työpäivä, torppari- vapautus kunnallislait Kansalais- sota 6. Budjettiuudistus, progressiivinen verotus, kansakoulu 1920-22
Filosofointia hyvinvointivaltion olemuksesta Vanhusten ja lasten hoito, perhekäsitys ja suhtautuminen valtioon ovat vaihdelleet ja vaihtelevat yhteiskunnasta toiseen. Tuhansien vuosien ajan perhe- ja sukuyhteisö sekä kylät ovat huolehtineet itse itsestään. Lapset on koulutettu työskentelemään vanhempien rinnalla. Ajatus siitä, että valtio huolehtii ilmaisesta koulutuksesta, tarjoaa terveydenhuollon jne. on nuori ja utopiaa edelleen maailman kansojen enemmistölle. Engels pohtii perheen olemusta erilaisissa yhteiskunnissa ja voidaan ajatella, että myös sosiaalisen turvajärjestelmän luonne on yhteydessä tuotannollisen mallin, urbanisoitumisen ym. tekijöiden kanssa. Yhteiskunnalla voi myös olla joko hyvä, vanhanaikainen tai toimimaton systeemi, koska myös uskonto, asenteet ja kamppailu määrittävät sitä. Immanuel Wallerstein Puoliproletaaristen yhteisöjen kilpailuetu mahdollistaa työskentelyn pienemmillä palkoilla. Pienviljely-yhteisön sosiaaliturva suvun ja aputalouden varassa, kansalaismielipiteet ja uskonnolliset arvot tukena. Silverin ja Arrighin analyysien mukaan valtioiden hegemonian nousun tai laskun taustana ovat muun muassa kulloinkin hegemonisen valtion tuotannollisen mallin vanheneminen, siitä seuraava tuloerojen kasvu ja siitä puolestaan aiheutuvat sosiaaliset ongelmat ja konfliktit, jotka nousevan valtion systeemi kykenee ratkaisemaan aiempaa systeemiä paremmin.
Vanha hegemonia 1920-1960 Suostumus ja pakotus vanhassa systeemissä Torpparien liikehdintä: Vapaakauppa, halpa vilja käänne karjatalouteen ja torpparihäädöt Torpparien ja työväenliikkeen missioiden ero Ei vuoden 1918 jälkeen sosialismia, mutta kylläkin iso korjausliike Maannälän osittainen tyydyttäminen torpparivapautuksella Pienviljelykseen perustuva ruokaomavaraisuus Lasten ja suvun rooli, energiaomavaraisuus, peruna ja sika Puunjalostusteollisuuden kilpailukykyä palveleva aputaloudella varustettu alipalkattu työvoima •Kahdeksantuntinen työpäivä •Progressiivinen verotus ja budjettilait •Koululait •Kunnallinen äänioikeus Lapuanliike, vasemmistolait ja ay-liikkeen diskriminointi
3 % 15 % 18 % 34 % 30 % Kaikki ostettiin Mökkiläisyys ilman eläimiä Mökkiläisyys eläimillä Omavarainen Puoliproletaarisen elämänmuodon kartta Kyselytutkimus 850 pääkaupunkiseudun rakennus- ja elintarvikealan eläkeläisen lapsuuden oloista. (2007-2008)
Pienviljelyvaltion sosiaalipoliittinen linjaus Asustuskomiteoiden mietinnössä 1943 todettiin, että sotaleskelle ja orvoille lapsineen pitää antaa maata raivattavaksi: ”Monet ovat sodassa menettäneet perheen huoltajan, työkykynsä, jopa jotkut lapset vanhempansakin. Näidenkin henkilöiden tulevaisuus on turvattava” Yhteiskunta ei koskaan pysty antamaan rahallisesti niin paljon avustusta, että se turvaisi kohtuullisen toimeentulon eikä ”tällainen avustamisen muoto sitä paitsi yhteiskunnallisista syistä ole soveliaskaan”. ”…monta kertaa on jouduttu havaitsemaan, ettei maaseudulla perheen huoltajan kuolema ole niin ratkaiseva kuin muissa yhteiskuntaluokissa, koska maata viljelevällä perheellä on toimeentulonsa perustana viljelmä. Perhe voi jatkaa työtänsä vaikkakin perheen pää on poistunut elävien joukosta…Mainittakoon ainoastaan, että leski ja lapset voivat kykyjensä mukaan osallistua vaikkapa pienenkin tilan hoitoon siitä puhumattakaan, että lapsien varttuessa heidän työkykynsä kasvaa.”
1950-luvun työelämää ja sosiaaliturvajärjestelmää pieninä esimerkkeinä Leipurien ammattiosaston vaatimuksia mm. vuodelta 1955 Lisättiin palkkaesitykseen vaatimus siitä, että työnantaja ei saa lopettaa yli 5 vuotta kestänyttä työsuhdetta ilmoittamatta siitä vähintään 3 viikkoa aikaisemmin ja 10 vuotta jatkunutta työsuhdetta vähintään kuukautta aikaisemmin. Toveri Poutiainen oli valmistanut pannumyssyn, jonka hän ehdotti arvottavaksi ja luovutettaisiin tulot tästä osastomme jäsenelle Elvi Annalalle, kun hän syksyllä pääsee pois parantolasta. Esiteltiin SAK:n tekemä sopimusluonnos, johon sisältyi yli 6 kk palvelleille 3 viikon synnytysajan palkka. Työntekijän turvana Liittojen työttömyyskassat ja työttömyystyöt Huoltoapulain velvoitukset yli 20-vuotta palveluksessa olleille Suku, sika ja perunamaa, maitoperunalla talven yli Isoilla työpaikoilla omat sairauskassat, liitolla pientä tukea sairauden ja äitiysloman ajaksi, 2-3 viikon palkka työehtosopimuksiin Kansaneläkejärjestelmä 1956. Lasten velvollisuus elättää vanhempansa säilytettiin laissa vielä 1955 ja miltei 70 % yllä mainittuun kyselyyn vastanneista koko velvollisuutta tarvittaessa elättää vanhempansa. (kuin maahanmuuttajat nykyään)
Vanha systeemi rapautui 1950 luvun alkuvuosina Pienviljelytilojen kannattavuus jäi heikoksi, eivätkä ne kyenneet rationalisoimaan ja koneistamaan toimintaansa varakkaampien tilojen vauhdissa. Pienten tilojen viljelijöille välttämättömät sivuansiot heikkenivät sekä asutustoiminnan hiipumisen myötä että puun korjuun rationalisoinnin vuoksi. Kun asutustoiminnan uudet kylät, tiet, koulut, postit, navetat ja talot oli rakennettu, ei kirvesmiehille ja muurareille ollut enää paljonkaan töitä etenkään maan itäisillä ja pohjoisilla alueilla. Metsäteollisuus ei enää myöskään tarvinnut entisessä määrin pientilojen työpanosta. Työttömyys lisääntyi. Elintarvikkeiden omavaraisuus oli saavutettu, ja karjatalouden tuotannossa oli jo ylijäämää. Pienviljelyksen järkevyyttä alettiin kyseenalaistaa sekä tutkijoiden että poliitikkojen piirissä ja tilanne synnytti kaikkien puolueiden sisällä ristiriitoja. Maatalouskomitean mietintö vuodelta 1962 raportoi, että vuosina 1945–1961 oli raivattu 313 000 hehtaaria uutta peltoalaa. Vuoden 1970 kulutustarve voitaisiin tyydyttää noin 350 000 hehtaaria nykyistä pienemmällä peltoalalla.” Koko sodanjälkeinen valtaisa pellonraivaus oli osoittautumassa turhaksi.
Vanha sosiaalipolitiikka ei näyttäytynyt oikeudenmukaiselta kaupunkityöläisten mielestä. Heidän lapsilukunsa oli vähäisempi kuin maaseudulla ja lapsilisien merkitys oli pienempi. Subventiot, joilla ruoan hintaa alennettiin, estivät indeksin laukeamisen ja palkankorotukset. Subventiot rahoitettiin verovaroilla, jotka kohdistuivat paremmin palkattuun työväkeen, koska maaseudun mökkiläisiltä tai uusilta rintamamiestiloilta oli vaikea nyhtää yhtään mitään. Heidän oli edelleen palkastaan säästettävä mahdollisen sairauden ja pahan päivän varalle, koska myöhemmin säädettävästä työttömyysvakuutuksesta, sairausvakuutuksesta tai työeläkkeestä ei vielä ollut tietoa. Osa joutui edelleen elättämään myös omia vanhempiaan. Heidän oli maksettava vuokraa tai ainakin isompia asumiskuluja, osa pyrki jo kouluttamaan lapsiaan oppikouluissa ja niiden lukukausimaksut olivat korkeita. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa vanha lähinnä mökkiläiselämälle suunnattu tukipolitiikka ei auttanut sitä kasvavaa väestöosaa, joka eli pelkästään palkkatyönsä varassa. Sosialidemokraattisen puolueen hajaannus mm. liittyi tämän ongelman ratkaisemattomuuteen
Yövartijavaltion verolinjaus vuodelta 1956 •Vuosina 1953-1959 valtaisa kamppailu veroja ja sosiaaliturvaa vastaan ja, jossa vaadittiin paluuta 1930-talouspolitiikkaan. Satoja artikkeleita, tutkimuksia, poliitikkojen puheita ja julkilausumia. Yhteiskunnallinen murros näyttää kutsuvan aina esiin mallin, jossa palattaisiin vanhaan ”yövartijavaltioon”, jossa omaiset huolehtivat toisistaan. •Vuoden 1956 Helsingin Sanomat esimerkkinä yövartijavaltion mallista •”…pyritään eräiden ryhmien kannettavaksi sälyttämään menoja, jotka aiheutuvat toisten ryhmien suosimisesta. Tähän sisältyy selvästi pyrkimys eri yhteiskuntaryhmien tulojen ja varallisuuden tasaamiseen verotuksen avulla. Sillä tavoin on loitonnuttu verotuksen alkuperäisestä tarkoituksesta, joka oli valtionhallinnon välittömien kustannusten peittämiseen tarvittavien varojen hankinta.”
Hullut vuodet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1860 1867 1874 1881 1888 1895 1902 1909 1916 1923 1930 1937 1944 1951 1958 1965 1972 1979 1986 1993 2000 2007 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS
Johtolanka murroksen ymmärtämiseen Miksi pääkaupunkiseudun radikaalit ammattiosastot vaativat kaikille samanlaista työttömyysturvaa ja vastustivat sellaista, joka antaisi turvan vain kassojen jäsenille. Carlo Ginzburg on historiallisia metodeja käsittelevässä artikkelissaan Johtolankoja, todennut, kuinka mitättömän pieniä johtolankoja on käytetty paljastamaan yleisempiä ilmiöitä, kuten jonkin yhteiskuntaluokan, kirjailijan tai kokonaisen yhteiskunnan maailmankatsomusta. Mikrohistoriallisessa tutkimuksessa epätyypillinen, outo, kummallinen ilmiö avaa eräänlaisen kiemurtelevan polun vieraan aikakauteen. ”Kaikkein poikkeuksellisin dokumentaatio voi olla antoisin”, toteaa Ginzburg. ” Jokainen sosiaalinen rakenne on lukemattomien yksilöllisten strategioiden yhteisvaikutuksen tulosta - vyyhti, joka voidaan rekonstruoida ainoastaan pieni mittakaavaisen tarkastelun avulla.” Kun urbanisoituneet ammattiyhdistysihmiset vaativat sellaista työttömyysturvaa, joka olisi auttanut eniten maaseudun ihmisiä ja myös järjestäytymättömiä työntekijöitä, se muodosti omien tutkimusteni ”kiemurtelevan polun”. Ginzburg 1996, 74. Ginzburg 1996, 193.
Vuosien 1950–1960 välisenä aikana maa- ja metsätaloudesta sekä maatilataloudesta poistui runsaat 500 000 ihmistä Suomessa; heistä avustavia perheenjäseniä (lähinnä perheen nuoria) oli yli 300 000. Alle viiden hehtaarin tiloilta avustavien perheenjäsenten määrä väheni yli 40 ja alle kahden hehtaarin tiloilta yli 60 prosenttia. Ajattelitteko itse nuorena, että teidän velvollisuutenne oli tukea vanhempianne ja sisaruksianne taloudellisesti 63 prosenttia elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisistä vastasi kyllä (Kyselytutkimus)
20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Lapsilisien jarrutuskeskustelu 1957 Yleislakko Hinnankorotukset ja lapsilisien leikkaukset 1957-1958 Välikysymysmielenosoitukset 1958 Vasemmistoenemmistö 1958-1962 Vasemmistoenemmistö 1966-1970
Mielenosoitusten järjestäjinä olivat pääkaupunkiseudun rakennus- metalli- ja elintarvikealojen ammattiosastojen yhteiselimet sekä muita aloja, myös kunnalliset olivat paljon mukana. Pääkaupunkiseudun rakennus- ja elintarvikealan eläkeläiskyselyyn vastanneista vajaa syntyperäisiä helsinkiläisiä 7-8 prosenttia. •Oliko lasten tekemä työ tärkeää perheenne taloudelle •Kyllä vastasi 85 prosenttia elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisistä Murroksen uhrit
20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Työttömyysturva uudistuu Kolmas lomaviikko Työeläkejärjestelmä Sairausvakuutus Työajanlyhennys Sosiaalivakuutusjärjestelmä uusiutui ja muuttui palkkatyöläisiä suosivaksi
20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Maalaisliitto hajoaa Kekkosesta presidentti 1956 SDP hajoaa Honka liitto Kekkosesta presidentti 1962 Kansanpuolueet hajoavat Kokoomuksessa hajontaa Yöpakkashallitus Valtavien skandaalien, oikeudenkäyntien ja puoluehajaannusten jälkeen syntyi uusi tasapaino. Useimpien puolueiden sisällä hyvinvointivaltioiden kannattajat voittivat noin vuoteen 1966 mennessä, ja oikeistosiipi kärsi vakavia tappioita.
Hallituskausi 1958-1961 alkoi muuttaa sosiaalipolitiikan suuntaa ja voimasuhteita palkkatyöläisiä suosivaksi. Aiemmin katsottiin raha-avustusten vievän moraalia, tuet olivat maatalousmaata, hiekkaa savisille maille, ruoan hinnan subventioita, maidon kaksihintajärjestelmä, pienet kansaneläkkeet kaikille ja lapsilisät kaikille ym. Joulukuussa 1959 eduskunnassa hyväksyttiin laaja työttömyysturvajärjestelmä, joka kuitenkin keskustapuolueen oikeiston ja kokoomuksen voimin äänestettiin nurin. Ay- liikkeen edustajat ja työnantajat ehdottivat vain liittojen jäsenille suunnattua järjestelmää ja se meni eduskunnassa läpi, lisäksi säädettiin työttömyysturvajärjestelmä muille kuin liittojen jäsenille. Jos vuoden 1956 kansaneläkelaki oli kaikilla sama, mutta niin pieni, ettei sen turvin kyennyt elämään kaupungeissa, vuoden 1962 voimaan astuva työeläkejärjestelmä avasi ensimmäisen kerran mahdollisuuden monille vanhuksille itsenäiseen elämään ilman työntekoa tai lasten tukea. Ruumis kuuluu itselle oli 60-lukulaisten riemukas tunnus, ei enää elatusvelvollisuutta vanhemmista. Sosiaalipolitiikassa tunnetaan käsite polkuriippuvuus, ja niinpä vieläkin meidän systeemimme perustuu aika laajasti tällöin luotuun rakennelmaan, jonka taustalla taas oli kassojen vanha järjestelmä ja huoltoapulaki. Kulloinenkin voimasuhde ja aloite ovat sitten määränneet näiden aseman ja tason.
Uudet haasteet SAK eheytyi 1968, sovittiin jäsenmaksujen keruu palkasta ja palkka pankkiin järjestelmä. 1970-luvun alussa mm: Eduskunnassa: Uusi työehtosopimuslaki Peruskoulu-uudistus Kansanterveyslaki Lasten päivähoitojärjestelmä
Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä Vuodesta 1968 ammattiosastojen laajat lähetystöt kävivät useita kertoja eduskunnassa vaatimassa uutta työehtosopimuslakia Tällä hetkellä suomalainen järjestelmä, jossa yleissitovilla työehtosopimuksilla on lain turva, on noussut arvoon arvaamattomaan mm. EU:n takia, vrt. Ruotsi. Järjestelmän syntyaikoina tilannetta arvioitiin SAK:ssa toisin. SAK:ssa pelättiin järjestövoiman murentumista eikä järjestön hallitus ollut lainkaan yksimielinen asiasta. SAK:ssa pelättiin, että jos lakiin otettaisiin yleissitovuutta merkitsevä vähimmäispalkkasäädös, se takaisi samat edut myös järjestäytymättömille. Jäsenistö äänestäisi jaloillaan, kun ilman jäsenmaksujakin olisi vähimmäistaso saavutettavissa.
Työehtosopimuksilla lain turva Vuoden 1970 työsopimuslakiin kirjattiin, että yleissitovat työehtosopimukset muodostavat lakisääteisen minimitason, jota kaikkien - myös järjestäytymättömien - työnantajien tulee noudattaa. Työehtosopimusta on pidetty kattavana, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on yli puolet alan työvoimasta. Tätä rajaa ei ole kirjattu aiemmin lakiin, vaan se muodostui korkeimman oikeuden vuonna 1974 tekemän päätöksen perusteella. Järjestäytyneisyyden astetta on aika ajoin pohdittu ja mm kuorma-autoalan oikeuskiistassa työnantaja kiisti lomapäiviin liittyvän maksuvelvollisuutensa vedoten siihen, ettei kuorma-autoalan sopimus ole yleissitova. Vuoden 2001 uusi työsopimuslaki selvensi asiaa ja poisti ehdottoman 50%:n kattavuusvaatimuksen. Nykyään työehtosopimuksien yleissitovuuden vahvistaa työministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta. 1990-luvun alun saatanallisissa säkeissä vaadittiin tämän kumoamista (maataloustuottajilta vietiin silloin oikeus hintayhteistyöhön). Nyt myös työnantajien suurena agendana)
Mutta yleissitovuuskin palautuu työpaikkatasolle Yleissitovuuden määritelmä välttämättä täyty kaikilla aloilla, eikä sitä ole siis ankkuroitu yksityisellä sektorilla mitenkään lakiin muutoin kuin yritysten sitoutumisella työehtosopimuksiin. Mutta niin kauan kun esimerkiksi leipomoalalla kahden suurimman konsernin eli Fazerin ja Vaasa &Vaasan johtajat tietävät, että heidän johtamiensa yritysten ammattiyhdistysyksiköt kykenevät oman paikallisen järjestäytymisen ja voimansa avulla pitämään itsellään työehtosopimustasoisen turvan, kyseisten kahden suuren konsernijohdon kannattaa pitää yleissitovuudesta kiinni, jotta muut alan pienemmät yritykset eivät pääse kilpailemaan alemmilla palkoilla. Siivoojien ja monien muiden ns. ulkoistettujen työntekijöiden aseman heikentyminen kuvaa tällä hetkellä parhaiten ay- aktiivien paikallistason valvonnan merkitystä. Kun siivoustyö on ulkoistettu, heillä ei ole enää ”kenttää” tukena, ja työolosuhteet ovat vaikeita huolimatta olemassa olevasta yleissitovasta sopimuksesta
Ammattiyhdistysliikkeen ristiriitainen olemus Lakisääteisen yleissitovuuden ongelmaan sisältyy suomalaisen ay-liikkeen paradoksi. Liian helposti oletetaan, että ammattiyhdistysliike on jonkinlainen lakisääteinen vakuutuslaitos, joka säilyy valtiovallan avulla ja työnantajien suojeluksessa. Näin ei ole. Ammattiyhdistysliikkeen luonne on ristiriitainen. Se perustuu ”taistelevaan” palkkakartelliin, joka nojaa sekä työpaikka- että liittotason konflikteihin, tuhansien ellei kymmenien tuhansien ihmisten aktiiviverkostoon, valvontaan, voiman käyttöön ja sillä uhkailuun. Vain tämän kartellin voimaan nojaten ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan lakien turvaama ja laajaa yhteiskunnallista kannatusta nauttiva valtiollinen instituutio. Tämä hämmentävä kansanliikkeen ja instituution sekoitus on koko työväenliikkeen ongelma ja voima.
Työtuottavuuden kasvuun vastattu lyhentämällä työaikaa •8-tuntinen työpäivä 1918 •45-tuntinen työviikko 1955-1960 •40-tuntinen työviikko asteittain vuosien 1965-1970- välillä •Talviloma ja lomaltapaluurahat 1970-luvulla •Pekkaset 1980-luvulla •Sairausajan palkat, oikeus hoitaa sairasta lasta ym monet merkittävät pykälä…
1980-luvulla suuret rauhanmielenosoitukset, kamppailut työajan lyhentämisen puolesta, toimintaoikeudet ja lakkosakot. Taustalla ihmisten halu toimia ja parantaa elinolosuhteita ja luottamus toiminnan tuloksellisuuteen. Tutkimus aivan 1980-alkuvaihteesta. Professori Olavi Borg oli tutkinut ammattiyhdistysvaikuttajien asenteita lakkoihin ja yllättäen kaikkein myönteisimmin lakon käyttöön omalla alalla suhtautuivat TVK:n jäsenet, joista peräti 81,2 prosenttia katsoi joko ehdottomasti tai todennäköisesti tarpeelliseksi käyttää lakkoa nykyistä enemmän vaatimusten ajamiseksi. Ainakin yleisistä mielikuvista poikkesi artikkelin mukaan se, että kokoomuslaiset suhtautuivat myönteisemmin lakkojen silloista laajempaan käyttämiseen omalla alallaan kuin sosialidemokraatit. Mielipiteet oman järjestön tarpeesta käyttää nykyistä enemmän lakkoja vaatimusten läpiajamiseksi puoluetaustan mukaan. SDP SKDL KOK Kesk. Sit Kaikki Myönteinen 55.3 91.5 60.0 68.4 59.5 63.0 Kielteinen 43.2 8.5 40.00 31.6 34.1 35.0 Yhdentekevä 1.5 0.0 0.0 0.0 6.4 1.00
Vuoden 1985 kompromissi – ns pekkassopimus Mm: Lakkosakot kymmenkertaistuivat Sosiaaliset edut ansiosidonnaisiksi ja verolle Työttömyyskassojen tulkintaoikeus siirtyi työvoimatoimistoille Työajanlyhennys asteittain eteenpäin ns. pekkaset (viimeinen suuri työajan lyhennys)
Kuviossa työntuottavuuden kasvuprosentti vuosina 1987-1999. Vuonna 1926 on 100 600 700 800 900 1000 1100 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Ahon hallitus 1991 Työnantajajärjestön mukaan palkoista ja työajoista sopiminen tuli siirtää työpaikkatasolle STK vaati sopimusta, joilla palkkoja alennetaan 5 prosenttia, poistetaan lomarahat ja pidennetään vuosityöaikaa 50 tunnilla ilman palkkakompensaatiota. Ahon hallitus ilmoitti "säästöjen" tarkoittavan mm. työttömyys-, sairaus- ja toimeentuloturvan leikkauksia sekä työttömyyskassajärjes- telmän heikentämistä. Keväällä (1992) leikkauslistalla lastenhoito, terveyspalvelut, vanhushuolto ja koulutus. Uusi Lipposen hallitus esitti keväällä 1996 uusia heikennyksiä. SAK järjesti lokakuussa 1991 mielenosoituspäivän työllisyyden puolesta. Senaatintorin joukkokokoukseen osallistui yli 30 000 henkeä eri puolilta maata. SAK:n valtuusto julisti toimintapäivän. Mielenosoituslakkoihin osallistui noin 350 000 työläistä. Syksyllä 1992 SAK julisti maan historian suurimman yleislakon alkavan 26.11.1992 ellei hallitus peräänny. Lakko peruttiin, kun hallitus perui esityksensä leikata puoli miljardia markkaa työttömyysturvasta ja muutamia muitakin ns. säästölakeja. SAK ja STTK uhkasivat vientiteollisuuden lakoilla, jotka laajenisivat yleislakoksi 24.5.1993. Hallitus lupasi taas olla puuttumatta laeilla työehtosopimusten yleissitovuuteen Työttömien Murrostorstai eduskuntatalolla 13.11.1993. Seurauksena oli hallituksen jonkinasteinen rauhoittuminen Keväällä 1996. SAK ja STTK uhkasivat taas yleislakolla. Ansiosidonnaisen turvan taso ja kesto jätettiin entiselleen, mutta nuorten, iäkkäiden ja pitkään työttömäksi pakotettujen turvaa heikennettiin. Suuri Hyökkäys 1990 luvulla
Ay- ja kansalaistoimintaa erilaisissa vaiheissa Oma markkina-arvo on takaraivossa / kartellin voima riippuu mahdollisuuksista / Beverly Silver puhuu luottamuksesta omiin voimiin ja merkitykseen, samoin 1960- 1970 luvun ay-aktiivit Tuotantoteknologian kehitys ja tuotannollisten syklien, sekä poliittiset trendit ja muutokset vaikuttavat työväestön liikehdintään ja saavutuksiin. Lakkotaistelujen tuloksellisuus on parempaa tuotantosyklien alkuvaiheissa ja vastaavasti halvan työvoiman perässä muuttanut pitkälle kilpailtu ala ei useinkaan mahdollista työntekijöille hyviä tuloksia vaan täyttämättömien tarpeiden kriisi jää yhteisöön. Englannin 1800-luvun tekstiiliteollisuus kehittyi, mutta kilpailun lisääntyessä tuotanto siirtyy aina köyhempään maahan ja huolimatta työntekijöiden hyvinkin aktiivisesta taistelu ala on jäänyt matalien palkkojen alaksi. Pääoma etsiytyy myös aina uusille paremmin voittoa tuottaville kasvualoille, ja uudesta teknologiasta ja hyvästä kannattavuudesta haluavat myös työntekijät osansa. Työväen liikehdintä lisääntyy uusilla kasvualoilla Uusina taistelujen kasvualueina on todettu mm. kasvatusteollisuuden, eli opettajien liikehdintää.
Autoteollisuuden militanttiuden kaava
Kysynnän ja tarjonnan laki Työvoiman kysynnän ja tarjonnan laki ja lakkoliikkeet 1970 ja 1980 luvulla, tai leipomon tilanne 1930-luvulla ja 1960-luvulla Maahanmuuttovastaisuus, closed shop killat, englantilaisten menetelmiä ja edellisen vapaakauppavaiheen opetuksia. Vuodet 1870–1913 olivat nopean globalisaation aikaa: pääoma ja työvoima liikkuivat yli kansallisten rajojen ennätyksellisen suuressa määrin, ja kauppa kasvoi voimakkaasti nopeasti laskevien kuljetuskustannusten vuoksi. Euroopasta muutti noin 60 miljoonaa ihmistä pois vuoden 1820 jälkeen, heistä kolme viidesosaa Yhdysvaltoihin. Euroopan työvoima väheni 13 prosenttia, ja työvoimaa vastaanottavien maiden työvoima lisääntyi 40 prosentilla. Suurella muuttoaallolla oli ratkaisevaa merkitystä sekä työvoimaa luovuttavien maiden että vastaanottavien maiden palkkatasoon. Argentiinassa palkat laskivat 21 prosenttia, Australiassa 15, Kanadassa 16 ja Yhdysvalloissa 8 prosenttia.
Yhdysvalloissa säädettiin vuodesta 1880 lähtien puolen vuosisadan aikana lukuisa joukko uusia lakeja ja rajoituksia. Taloushistorioitsijat Kevin H. O`Rourke ja Jeffrey G. Williamsson varoittivat jo vuonna 1999 ilmestyneessä tutkimuksessaan The Globalization and History samoista ongelmista, joita edellisen vapaakauppavaiheen työvoiman, tavaran ja pääomien vapaa liikkuvuus aiheutti. Maahanmuuttoon suuttuneet kansalaiset ja heidän liikehdintänsä painostivat poliitikot säätämään esimerkiksi Yhdysvalloissa maahanmuuttorajoitukset
Suurin globaali tulonjako sitten teollisen vallankumouksen Piste A viittaa Aasian maiden keskiluokkaan. Kolme neljästä ihmisestä pisteessä B on länsimaiden alempaa keskiluokkaa. Pisteessä C on prosentti maailman suurituloisimmista.
Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin Suomessa Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5,9 prosenttiyksikköä. Tästä suuri osa on seurausta tuloerojen nopeasta kasvusta 1990-luvun lopulla. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.
Ihmisten luottamus toiminnan voimaan ja tuloksiin, uskallus ovat riippuvaisia yhteiskunnallisesta tilanteesta ja kysynnän ja tarjonnan laista.
Yritysten voitot ja investoinnit
Automaation merkitys työvoiman ylitarjontaan, on todennäköisesti maahanmuuttoa suurempi tekijä monella alalla, esim. leipomo. Halpatuonti on vienyt työpaikkoja Oman työlainsäädännön puutteet ja etenkin 1990 alussa ay-liikkeen ja osin myös työväenliikkeen (myös kv. Esim. Blair) sisäistämä kansainvälinen kilpailukykyideologia, jossa hyväksytään että tiettyjä töitä saakin tehdä halvemmalla: Ulkoistukset Vuokratyövoiman vapauttaminen ja heikko lainsäädäntö Työpaikkasopimisen vääränlainen lisääminen.
Onko Funktionaalinen tulonjako tärkeä? Hyvinvointivaltion rahoitus – Veronkeruu Työntuottavuus kasvaa, mutta sitä ei saada yhteisön hyväksi Kulutuskysyntä Mutta myös se kelle jää enemmän katetta, - päättää enemmän kansantulon käytöstä - urheilun sponsaus vai julkiset - kultturin sponsaus vai julkiset Mainostus vai pienlehtien tuet – vaikuttaa koko yhteiskunnan rakenteisiin Parlamentaarisesti valittu lautakunta vai yrityksen viestintäjohto?
60 70 80 90 100 110 120 130 prosenttia vuosi Peruselintarviketeollisuuden työntekijöiden säännöllisen työajan palkkakehitys suhteessa kaikkien teollisuudenalojen keskiansioihin 1971-2003, kun teollisuuden vertailuluku on 100 peruselintarviketyöntekijöiden säännöllisen työajan keskituntiansio ilman lisiä suhteessa teollisuuden keskiansioihin kaikki alan maksetut palkat/työtunnit suhteessa kaikkien teollisuudenalojen keskiansioihin myllyt ilman lisiä kovaleipä ym. ilman lisiä margariini ilman lisiä sokeri ilman lisiä makeistehtaat ilman lisiä säilyke ym. ilman lisiä kahvinpaahtimo ilman lisiä tupakka ilman lisiä
Kun historiassa usein saatavat muuttuvat veloiksi •Ay-liike on taistellut vuosikymmenien ajan parempia etuja pitkiin työsuhteisiin, sairausaikaan, lapsenhoitoon, hankaliin työaikoihin jne, Työeläkemaksut ja sosiaalivakuutuksen •Työnantajat ovat vastanneet lisäämällä ulkoistamisia, siirtämällä töitä ulkoistetuille pienyrittäjille, vuokrafirmoille, kieltä osaamattomille ulkomaalaisille jne. Työttömyystilanne auttaa tässäkin työnantajia. •Ay-liikkeen uusi haaste on hoitaa tämä asia kuntoon, kyseessä ikuinen kilpajuoksu.
Suomalaista rakennehistoriaa •Katse rakennepolitiikkaan: Sosiaalipolitiikka, tukipolitiikka, palkkapolitiikka – kaikki suuret rakenneuudistukset tehokkuuden, ja pääomavaltaisen vientiteollisuuden hyväksi 1960-luvusta eteenpäin. Kansallisen rakennehistorian vaikutukset kansantulon uusjakoon – veron kerääminen ym. Leipomo ja paperitehdas maksavat yhtä paljon veroja. Investointituet, poistot, TÄRKEÄ JULKISELLE SEKTORILLE Työaikaratkaisut: yötyön lisääminen tappaa pieniä, samoin kauppojen työaikavapauttaminen edistää kaupan keskittymistä. Ay-ratkaisut muuttavat myös yhteiskuntaa. Esimerkiksi ay-jäsenmaksujen perintäsopimus ja ”palkka pankkiin järjestelmä” moninkertaistivat pankkien käytössä olevan pääoman, sosiaaliturva rakensi vakuutus- ja eläkeyhtiöt.
Historiallinen voittaja? Puoliproletaarinen elämäntapa on maailmanlaajuisesti edelleen hyvin laaja ja hitaasti väistyvä ilmiö. Köyhtyvät agraariyhteiskunnat työntävät liikaväestöään maailmalle, ja tämäkin ilmiö on vanha. Puoliproletaaristen yhteisöjen matala palkkataso ja nopea kasvu luovat kilpailutilannetta ja saattavat harhauttaa luulemaan tulevaisuutta sellaiseksi, mikä oli meidän menneisyyttämme vielä 50–60 vuotta sitten. Prosessi on ollut käynnissä maailman mittakaavassa vasta muutama sata vuotta, ja kaikkialla joudutaan ratkomaan samoja ongelmia. Urbanisoitumisen myötä yhteiskunnallisten prosessien keskinäisriippuvuudet kasvavat kaiken aikaa. Perheen tarjoama sosiaaliturva ei enää toimi, ja esimerkiksi liikenne, sairaanhoito sekä tietoyhteiskunta vaativat jatkuvasti monimutkaisempia järjestelmiä. Yhteiskunnan uuden infrastruktuurin pyörittäminen vaatii yhä korkeatasoisempaa koulutusta. Uuden elämänmuodon järjestämisen ja rahoittamisen malleista väitellään ja taistellaan joka puolella maapalloa.
Kuin salaa ja hiipien pohjoismaiset mallit ovat nousseet kansainvälisten vertailujen kärkeen. Modernien yhteisöjen haavoittuvat ja monimutkaiset keskinäisriippuvuudet vaativat luotettavia järjestelmiä, ja ainakin nykyisessä historiallisessa tilanteessa pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli näyttäisi tarjonneen toimivia ratkaisuja, kuten lukuisat vertailut osoittavat. Minkä tahansa sektorin laiminlyönti kostautuu lähes koko yhteiskunnalle, onpa kyse koulutuksesta, teiden kunnosta tai sosiaalihuollosta. Vaikka erilaisten organisoimismallien tuloksia ei vielä kyetä täysin arvioimaan, olennaista näyttäisi olevan, kykeneekö urbanisoitunut yhteisö keräämään riittävän osuuden kasvaneesta kansantulosta uudenlaisten tarpeiden rahoittamiseen. Koronaepidemia kiinnostavasti kohdevalaisee ilmiötä muutamalla esimerkillä - Terveydenhuollon puutteet edesauttavat epidemian leviämistä - Huono sosiaaliturva pakottaa sairastuneet töihin, eikä heillä ole varaa testeihin tai terveydenhuoltoon - Kehnoissa ja ahtaissa oloissa asuvat vierastyöläiset altistuvat ja tartuttavat - Puutteellinen koulutus estää ymmärtämästä ja noudattamasta ohjeita - Luottamus yhteiskuntaan ja päättäjiin edistää ohjeiden noudattamista -
Hyvinvointivaltion säilymisen puolesta puhuvat monet seikat EVA:n tutkimukset: vuoden 2013 (senjälkeiset myös) tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista katsoi, että hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen ja toisaalta vain 20 prosenttia arvioi, että markkinatalous toimii Suomessa hyvin ja kaikkien parhaaksi. ”Reilut kaksi kolmasosaa vastaajista (68 %) on sitä mieltä, että taloudellinen ja sosiaalinen epätasa- arvo maassamme on kasvanut liian suureksi. Vain kuudesosa (17 %) on asiasta eri mieltä. Suomalaisten toleranssi tuloeroille onkin ilmeisen alhainen”, todetaan EVA:n vuoden 2014 tutkimuksessa. Uusliberalismin huonot kokemukset USA:sta, Silicon Valley:n kustannustaso ja suomalaisten tietämys, kun matkustavat ja lukevat kirjallisuutta. Riku Rantalan ym. valistus hyvin modernia agitaatiota. Vastarinnan ja kansalaisliikkeiden luvattu maa, kymmeniä tuhansia ay-aktiiveja, kunnallisaktiiveja, lasten vanhempia, urheiluseurojen toimijoita, liikenne- ja ympäristöaktiiveja, ihmisiä, jotka puolustavat kouluja, tarhoja, vanhusten hoitoa, vammaisia, käyttävät mediaa hyväkseen, soittavat ja postaavat vastalauseita. Radikalismi on palaamassa takaisin talouskysymysten ymmärtämiseen ja tulonjakokysymyksiin kadottuaan joskus hyvinvointivaltion kulta-aikana enemmän muihin asioihin. Kansainväliset esimerkit ja tutkimukset osoittavat yhä selkeämmin uusliberalismin talousmallin epäonnistumista ja tieteellisen näytön puutetta. Oman tutkimukseni mukaan, on tärkeätä kysyä, mitä ihmiset haluavat, mihin he uskovat ja minkä puolesta he ovat valmiit toimimaan. Ennustaminen on vaikeata.
Jokainen sosiaalinen rakenne on lukemattomien yksilöllisten strategioiden yhteisvaikutuksen tulosta - vyyhti, joka voidaan rekonstruoida ainoastaan pieni mittakaavaisen tarkastelun avulla.” Miksi vasemmistolaisia arvoja kannattava kansa äänestää oikeistopuolueita- minkälaisia tuhansien yksilöllisten strategioiden yhteisvaikutusta voimme yrittää tunnistaa. •Taloudellisen turvattomuuden kasvaessa ihmiset alkavat kerätä omaisuutta eivätkä luota enää hyvinvointipalvelujen saatavuuteen eivätkä halua maksaa niitä. Varautuminen ”pahanpäivän varalle” on lisääntynyt, raha menee yksityisvakuutuksiin ja halu osallistua veronmaksuun heikkenee. •Jos luottamus ay-voimaan yhä useammassa tapauksessa heikkenee, ”oman onnensa seppä” –ajattelu ja maahanmuutto vastaisuus etenee. •Niinpä oikeisto saa toteuttamalla linjaansa tuplavoiton; sen kannatus kasvaa ja rahaa sataa rikkaiden massiin.
Skenaario I The Failed State Osana atlanttista kauppa- ym sotaa ajaudutaan stagnaatioon ja/tai maailmankaupan säännöt ajavat kansallisen päätöksenteon yli, tai oikeistohegemonia niitä hyödyntäen ajaa alas julkisen sektorin. Tulonjako vääristyy entisestään, eikä kansantuloa pystytä ulosmittaamaan tarpeeksi yhteisön hyväksi. Kun julkiset palvelut yksityistetään, niiden hinta nousee ja yhä harvemmat pääsevät niiden pariin, voitot valuvat ulkomaille ja palvelujen taso laskee väestön valtaosalle Jokainen yrittää hankkia itselleen yksityisvakuutukset eläkkeen ja sairauden varalle. Ihmiset alkavat äänestää oikeistoa, koska se lupaa veronalennuksia. Veronkeruu epäonnistuu, koska julkisella sektorilla ei kansalaisten luottamusta, rahat menevät yksityisvakuutuksiin ja infrastruktuuri ja koulutus sekä sosiaalihuolto rapautuvat. Hyvän kehä kääntyy pahan kehäksi tuottamaan epäonnistumisia, rikollisuus ja epäluottamus lisääntyvät
Skenaario II Meillä on varaa hyvinvointivaltioon Olemme kahdeksan kertaa rikkaampia kuin silloin, kun hyvinvointivaltiokehitys lähti liikkeelle. Onnistumme ratkaisemaan nykyistä paremmin kansantulon keruun yhteisön hyväksi. Työntuottavuus on jatkuvasti moninkertaistunut ja teknologia edistyy edelleen: näemme että meillä on varaa elättää vanhuusväestö ja työllistää työttömät Hyvinvoinnin supistuksiin ei enää suostuta, koska kansalaisten enemmistö on niitä vastaan ja koska ne tuottavat epätasa-arvoa, ja muita kielteisiä asioita, jotka tuhoavat yhteiskunnan Ymmärrämme että vasta noin 50 vuotta vanha utopia ei ole hetkessä eikä koskaan valmis, byrokratian ja plutokratian vaarat vaanivat aina, kaikki rakenteet ja ratkaisut eivät ole hyviä. Löydämme uusia demokraattisia ja tehokkaita tapoja organisoida yhteisöä. New Deal / reduktio /suuri käänne tai hitaita pieniä parannuksia Säilytämme asemamme the Failed state indeksissä, ja olemme edelleen maailman kansoille utopia ja todiste siitä, että tasa-arvoinen yhteiskunta on myös toimivin ja tehokkain.
Katseen suuntautuminen suomalaisen agraariyhteisön romahtamisen hetkeen, toi itselleni oivalluksen siitä, miksi pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat ainakin tällä hetkellä kaikkien hyvinvointimittausten kärjessä. Jos puolittainen omavaraistalous omalla, toki vaihtelevan vaatimattomalla tavallaan toimi, sen tarjoamien turvajärjestelmien katoaminen vaati uudenlaisia ratkaisuja. Ferdinand Braudel korostaa miten pitkän keston historia muodostaa rakenteen, josta vakaimmat saattavat olla useiden sukupolvien elämään vaikuttavia vakaita elementtejä, jotka estävät historian virran kulkua ja estämällä sitä muokkaavat sitä. Biologiset realiteetit, maantieteelliset ja mentaaliset viitekehykset voivat rajoittaa esimerkiksi tuottavuutta ja olla henkisiä rajoitteita. Mentaaliset viitekehykset voivat muodostaa pitkän keston vankiloita. Voidaan pohtia, olisiko ”suppean valtion” ns. ”yövartijavaltion ihanne” tällainen tuhansien vuosien historian tuottama mentaalinen viitekehys, joka nousee aina kriisien aikana esiin muodostaen yhteiskunnalle ”pitkän keston vankilan”, jolloin yhteiskunta ei suuntaudu kehittämään itselleen toimivaa infrastruktuuria ja turvajärjestelmää uudessa tilanteessa. Suomalainen sosiaaliturvan ja työsuhteiden tilkkutäkkimäinen kehitys kertoo kulloisenkin hetken subjektiivisten toimijoiden ja voimasuhteen jatkuvasta muutoksesta. Samalla kun toiminnan ja valppauden välttämättömyyden, historiallisesti aivan uudenlaisen järjestelmän rakentamiseen osallistuminen on varmaankin nyt elävän sukupolven maailmanhistoriallisesti huikein haaste.
Nykyinen rakennemuutos haastaa koko yhteiskunnan uusiin ratkaisuihin. Infrastruktuuri on kalliimpaa ja haavoittuvampaa kuin koskaan, mutta sen rahoitusmalli eli palkkojen määrään sidottu veronkeruu supistuu ja lisääntyvä automaatio tuottaa jättivoitot, joita yhteiskunta ei saa käyttöönsä ja jotka veroparatiisien avulla katoavat kansantaloudesta. Tulevaisuus on avoin Ennakoimattomat ja ennakoitavissa olevat vastaliikkeet – eli kansalaisten vastaus joko tai / sekä että: •Voimistuva talouskritiikki ja kansalaistoiminta •Maahanmuuttovastaisuus ja äärioikeistolaisten ilmiöiden nousu •Kummallakin pitkä historia tämän kaltaisissa tilanteissa •Ihmiset tekevät tulevaisuuden- avaimet tämänkin seminaarin yleisöllä.
”… Tuskinpa me kykenemme mitään tuottamisen ihmekonstia keksimään joten jäljelle jäänee ainoana mahdollisuutena että joudumme tekemään entistä enemmän työtä säilyttääksemme nykyisen elintasomme.” …”Puheet lamasta ovat johtaneet suuren yleisön ajatukset jossakin edessäpäin odottavaan suureen suhdannenousuun joka 60-luvun lihavien vuosien tapaan jakaisi ympärilleen vaurautta ja hyvinvointia. On kuitenkin välttämätöntä todeta ettei edessä ole mitään suhdannenousua: siitä puhuvat tiedossa olevat tosiasiat omaa kylmää kieltään.” (vuosi 1977) … on syytä muistaa, että meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan kansantaloudellisia mahdollisuuksia lisätä sosiaalimenojen osuutta kansantulosta vaan pikemminkin päinvastoin.” (1957)
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että työelämän muutoksen kääntöpuolena on työelämän epävarmuuden lisääntyminen. Hallitus aikoo selvittää lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta. "Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään", hallitusohjelmassa kirjataan. Suuria odotuksia Suosituksia: https://labour.fi/julkaisu/suomen- hyvinvointivaltion-tulevaisuus-tyollisyys-verotus-ja- palvelut/?fbclid=IwAR1vB- 8wHBKzfJoE881RvWWyfI5EggHxmylg8EwtVhRPf3fmaQU72 G4rcbc https://yle.fi/uutiset/3-11519510?fbclid=IwAR1vB- 8wHBKzfJoE881RvWWyfI5EggHxmylg8EwtVhRPf3fmaQU72 G4rcbc https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn133-08.pdf

Recommended

49nuoret2018
49nuoret201849nuoret2018
49nuoret2018Päivi Uljas
 
Kiljava 2019
Kiljava 2019Kiljava 2019
Kiljava 2019Päivi Uljas
 
2019 Kiljava Ay-toimihenkilöstökoulutus
2019 Kiljava Ay-toimihenkilöstökoulutus2019 Kiljava Ay-toimihenkilöstökoulutus
2019 Kiljava Ay-toimihenkilöstökoulutusPäivi Uljas
 
JHL -nuoret Alkuvuosi 2018
JHL -nuoret Alkuvuosi 2018JHL -nuoret Alkuvuosi 2018
JHL -nuoret Alkuvuosi 2018Päivi Uljas
 
Hyvinvointivaltio - ovatko tiedot kuolemastan ennenaikaisia
Hyvinvointivaltio - ovatko tiedot kuolemastan ennenaikaisiaHyvinvointivaltio - ovatko tiedot kuolemastan ennenaikaisia
Hyvinvointivaltio - ovatko tiedot kuolemastan ennenaikaisiaPäivi Uljas
 
Kansalaistoimintaa kautta tarinan uhrauksia, pelkoja ja /päivitys 2017
Kansalaistoimintaa kautta tarinan uhrauksia, pelkoja ja /päivitys 2017Kansalaistoimintaa kautta tarinan uhrauksia, pelkoja ja /päivitys 2017
Kansalaistoimintaa kautta tarinan uhrauksia, pelkoja ja /päivitys 2017Päivi Uljas
 
Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017
Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017
Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017Päivi Uljas
 
Teatterikorkeakoulu
TeatterikorkeakouluTeatterikorkeakoulu
TeatterikorkeakouluPäivi Uljas
 

Recommended

49nuoret2018
49nuoret201849nuoret2018
49nuoret2018Päivi Uljas
 
Kiljava 2019
Kiljava 2019Kiljava 2019
Kiljava 2019Päivi Uljas
 
2019 Kiljava Ay-toimihenkilöstökoulutus
2019 Kiljava Ay-toimihenkilöstökoulutus2019 Kiljava Ay-toimihenkilöstökoulutus
2019 Kiljava Ay-toimihenkilöstökoulutusPäivi Uljas
 
JHL -nuoret Alkuvuosi 2018
JHL -nuoret Alkuvuosi 2018JHL -nuoret Alkuvuosi 2018
JHL -nuoret Alkuvuosi 2018Päivi Uljas
 
Hyvinvointivaltio - ovatko tiedot kuolemastan ennenaikaisia
Hyvinvointivaltio - ovatko tiedot kuolemastan ennenaikaisiaHyvinvointivaltio - ovatko tiedot kuolemastan ennenaikaisia
Hyvinvointivaltio - ovatko tiedot kuolemastan ennenaikaisiaPäivi Uljas
 
Kansalaistoimintaa kautta tarinan uhrauksia, pelkoja ja /päivitys 2017
Kansalaistoimintaa kautta tarinan uhrauksia, pelkoja ja /päivitys 2017Kansalaistoimintaa kautta tarinan uhrauksia, pelkoja ja /päivitys 2017
Kansalaistoimintaa kautta tarinan uhrauksia, pelkoja ja /päivitys 2017Päivi Uljas
 
Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017
Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017
Hyvinvointivaltion synty /päivitys 2017Päivi Uljas
 
Teatterikorkeakoulu
TeatterikorkeakouluTeatterikorkeakoulu
TeatterikorkeakouluPäivi Uljas
 
Vuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdf
Vuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdfVuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdf
Vuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdfPäivi Uljas
 
Ay historia
Ay historiaAy historia
Ay historiaPäivi Uljas
 
Turku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointia
Turku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointiaTurku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointia
Turku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointiaPäivi Uljas
 
Metalli 49 historiaseminaari 2017
Metalli 49 historiaseminaari 2017Metalli 49 historiaseminaari 2017
Metalli 49 historiaseminaari 2017Päivi Uljas
 
Tammitapaaminen2017
Tammitapaaminen2017Tammitapaaminen2017
Tammitapaaminen2017Päivi Uljas
 
Hyvinvointivaltio Poliittisena Kysymyksenä
Hyvinvointivaltio Poliittisena KysymyksenäHyvinvointivaltio Poliittisena Kysymyksenä
Hyvinvointivaltio Poliittisena KysymyksenäOtavan Opisto
 
Ay liike
Ay liikeAy liike
Ay liikePäivi Uljas
 
Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013
Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013
Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013Sitra / Hyvinvointi
 
Yleisitovuus, lyhyt
Yleisitovuus, lyhytYleisitovuus, lyhyt
Yleisitovuus, lyhytPäivi Uljas
 
Vertailu
VertailuVertailu
VertailuPäivi Uljas
 
Kirkkokahveilla 2017
Kirkkokahveilla 2017Kirkkokahveilla 2017
Kirkkokahveilla 2017Päivi Uljas
 
Sosfoorumia2
Sosfoorumia2Sosfoorumia2
Sosfoorumia2Päivi Uljas
 
Balticcircle2015 Päivi Uljas
Balticcircle2015 Päivi UljasBalticcircle2015 Päivi Uljas
Balticcircle2015 Päivi UljasPäivi Uljas
 
Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015
Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015
Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015Päivi Uljas
 

More Related Content

Similar to Vuosaari

Vuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdf
Vuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdfVuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdf
Vuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdfPäivi Uljas
 
Turku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointia
Turku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointiaTurku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointia
Turku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointiaPäivi Uljas
 
Metalli 49 historiaseminaari 2017
Metalli 49 historiaseminaari 2017Metalli 49 historiaseminaari 2017
Metalli 49 historiaseminaari 2017Päivi Uljas
 
Tammitapaaminen2017
Tammitapaaminen2017Tammitapaaminen2017
Tammitapaaminen2017Päivi Uljas
 
Hyvinvointivaltio Poliittisena Kysymyksenä
Hyvinvointivaltio Poliittisena KysymyksenäHyvinvointivaltio Poliittisena Kysymyksenä
Hyvinvointivaltio Poliittisena KysymyksenäOtavan Opisto
 
Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013
Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013
Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013Sitra / Hyvinvointi
 

Similar to Vuosaari (8)

Vuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdf
Vuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdfVuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdf
Vuosaari 2022 Ksl ay-nuoret.pdf
 
Ay historia
Ay historiaAy historia
Ay historia
 
Turku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointia
Turku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointiaTurku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointia
Turku 2015 Päivitettyä ay-tilanteen arviointia
 
Metalli 49 historiaseminaari 2017
Metalli 49 historiaseminaari 2017Metalli 49 historiaseminaari 2017
Metalli 49 historiaseminaari 2017
 
Tammitapaaminen2017
Tammitapaaminen2017Tammitapaaminen2017
Tammitapaaminen2017
 
Hyvinvointivaltio Poliittisena Kysymyksenä
Hyvinvointivaltio Poliittisena KysymyksenäHyvinvointivaltio Poliittisena Kysymyksenä
Hyvinvointivaltio Poliittisena Kysymyksenä
 
Ay liike
Ay liikeAy liike
Ay liike
 
Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013
Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013
Valtonen Olli esitys - hoivafoorumi 5.2.2013
 

More from Päivi Uljas

Yleisitovuus, lyhyt
Yleisitovuus, lyhytYleisitovuus, lyhyt
Yleisitovuus, lyhytPäivi Uljas
 
Kirkkokahveilla 2017
Kirkkokahveilla 2017Kirkkokahveilla 2017
Kirkkokahveilla 2017Päivi Uljas
 
Balticcircle2015 Päivi Uljas
Balticcircle2015 Päivi UljasBalticcircle2015 Päivi Uljas
Balticcircle2015 Päivi UljasPäivi Uljas
 
Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015
Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015
Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015Päivi Uljas
 

More from Päivi Uljas (6)

Yleisitovuus, lyhyt
Yleisitovuus, lyhytYleisitovuus, lyhyt
Yleisitovuus, lyhyt
 
Vertailu
VertailuVertailu
Vertailu
 
Kirkkokahveilla 2017
Kirkkokahveilla 2017Kirkkokahveilla 2017
Kirkkokahveilla 2017
 
Sosfoorumia2
Sosfoorumia2Sosfoorumia2
Sosfoorumia2
 
Balticcircle2015 Päivi Uljas
Balticcircle2015 Päivi UljasBalticcircle2015 Päivi Uljas
Balticcircle2015 Päivi Uljas
 
Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015
Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015
Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015
 

Vuosaari

  • 1. Vaikeuksien kautta uusiin vaikeuksiin Suomalaisen hyvinvointivaltion, työsuhteiden ja sosiaaliturvan lyhyttä historiaa 12.9.2020 Nuori ay-vaikuttaja -koulutus Päivi Uljas
  • 2. Englannin ay-liikkeen historiaa - Ay-liikkeen toimintalogiikka sisäsyntyistä •Manifestin aikana, Engels, chartistit 1830, Peterloo. Käsityöläisyhdistykset / killat/ closedshop –ajattelu •Vapaakauppa ja suuren laman aika 1873--1896 / kysynnän ja tarjonnan laki •Uudenlainen ay-liike / myös sosialismi saa kannatusta 1800-luvun lopulta
  • 3. Ay-liike on ihme •Alkulähteille, miksi, koska ay-liike on vanhempaa perua kuin työväenliike •E. K. Louhikko, merkittävä suomalainen ay-vaikuttaja, kuvasi ammattiyhdistysliikkeen olemusta oppaassaan metallityöläisille: •”Ammattiyhdistysliike perustaa toimintansa työläisten vapaaseen tahtoon, sillä se liittää heidät solidaarisina jäseninä yhteen jokapäiväisen elämänsä parantamiseksi. Se asettaa itsekkyyden ja yksilöhyödyn sijaan keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden, mielettömän työnsaantikilpailun sijaan toveruuden ja taloudellisten vallanpitäjien mielivaltaisten työehtojen sijaan järjestyksen ja oikeuden.” (Louhikko 1937, 8) •Eihän elämä tällaista ole, eikä voi toteutua missään työpaikalla, mihin erilaisista taustoista tulevat yksilöt sattumanvaraisesti osuvat – ja silti ay-liike elää ja syntyy uudelleen ja uudelleen vainoista ja typeryydestä huolimatta vuosikymmenestä toiseen - Ihme. •Mutta ei ole helppoa, eli ei mikään automaatti eikä yksimielinen rakennus Hakaniemessä: •Uskalletaanko, halutaanko, jokaisella vain yksi elämä, ratkaisut ovat vaikeita ja herättävät ristiriitoja. Tärkeintä on pohtia kartellin voimaa, joka riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta, voimasuhteista, kansainvälisestä tilanteesta jne. Niin monta, niin monta…
  • 4. Jäätynyt kapina – todellinen konflikti •Ammattiyhdistysliike muodostaa kuitenkin tilan ja rakenteet, joissa kansalaisyhteiskunta ja yksityiseen voitontavoitteluun perustuvan kapitalismi kohtaavat päivittäin. Sen puitteissa toimii työpaikkojen tasolla kymmeniä tuhansia ihmisiä, vaikka kaikkialla ja aina ei ollakaan yhtä aktiivisia tai voitokkaita. •Mukaan tulevalle kyse saattaa olla todella mullistavasta elämäntapaliikahduksesta, kun yksipuolisen herruusvallan sijaan vaaditaan neuvottelun periaatteen toteuttamista. •Vaikka liikkeen visio ja voitot ovat maailmanlaajuisia ja yleisen oikeudenmukaisuuden asiaa ajavia, konfliktit uusiutuvat ja näkyvät ihmisten jokapäiväisessä arjessa, samoin niiden ratkaisumahdollisuudet. •Immanuel Wallerstein kuvaa työväenliikettä nerokkaaksi vaihtoehdoksi vuosituhansien kestäneeseen rahvaan kapinointiin. Mutta hän myös toteaa, että institutionalisoitu kapina on mahdottomuus. •Liike ammentaa uutta voimaa hyvin systemaattisesti päivittäisestä arjen konfliktista ja se vääjäämättä uudistaa koko liikettä, vaikkakin kenties viiveellä.
  • 5. 1. Elinkeinovapaus, palvelupakko kumotaan, Ammattikuntalaitos kielletään 1860 2. Ammattiosastoja Sekä HTY perustetaan 1888 Wrightiläinen ay-liike 3. Työväenpuolue perustetaan, Forssan ohjelma 1899-1905 7. Lapuan liike Ay-hajotus 1929-1930 8. II Maailman- sota 1938-1944 9. Sosiaali- Vakuutus Ay-liike hajoaa jälleen 1956-1968 11. Yleis- sitova Tes 1970 Valtavat Lakkoliikkeet, maaltamuutto Ruotsiin, 10. Ay-liike eheytyy, palkka pankkiin, jäsenmaksut tilistä 1968 14.NL hajoaa, EU, lama 1990-luvun alku 4. Suurlakko, äänioikeus 1905 Euro 13. 1985-1986 Lakkosakot, ansiosidonnaiset edut ja niiden verollepano, pekkaset 12.Kansanterveysla ki, peruskoulu, lasten päivähoito- oikeus 1970 alkuvuosina 5. 1917-18 8-tunnin työpäivä, torppari- vapautus kunnallislait Kansalais- sota 6. Budjettiuudistus, progressiivinen verotus, kansakoulu 1920-22
  • 6. Filosofointia hyvinvointivaltion olemuksesta Vanhusten ja lasten hoito, perhekäsitys ja suhtautuminen valtioon ovat vaihdelleet ja vaihtelevat yhteiskunnasta toiseen. Tuhansien vuosien ajan perhe- ja sukuyhteisö sekä kylät ovat huolehtineet itse itsestään. Lapset on koulutettu työskentelemään vanhempien rinnalla. Ajatus siitä, että valtio huolehtii ilmaisesta koulutuksesta, tarjoaa terveydenhuollon jne. on nuori ja utopiaa edelleen maailman kansojen enemmistölle. Engels pohtii perheen olemusta erilaisissa yhteiskunnissa ja voidaan ajatella, että myös sosiaalisen turvajärjestelmän luonne on yhteydessä tuotannollisen mallin, urbanisoitumisen ym. tekijöiden kanssa. Yhteiskunnalla voi myös olla joko hyvä, vanhanaikainen tai toimimaton systeemi, koska myös uskonto, asenteet ja kamppailu määrittävät sitä. Immanuel Wallerstein Puoliproletaaristen yhteisöjen kilpailuetu mahdollistaa työskentelyn pienemmillä palkoilla. Pienviljely-yhteisön sosiaaliturva suvun ja aputalouden varassa, kansalaismielipiteet ja uskonnolliset arvot tukena. Silverin ja Arrighin analyysien mukaan valtioiden hegemonian nousun tai laskun taustana ovat muun muassa kulloinkin hegemonisen valtion tuotannollisen mallin vanheneminen, siitä seuraava tuloerojen kasvu ja siitä puolestaan aiheutuvat sosiaaliset ongelmat ja konfliktit, jotka nousevan valtion systeemi kykenee ratkaisemaan aiempaa systeemiä paremmin.
  • 7. Vanha hegemonia 1920-1960 Suostumus ja pakotus vanhassa systeemissä Torpparien liikehdintä: Vapaakauppa, halpa vilja käänne karjatalouteen ja torpparihäädöt Torpparien ja työväenliikkeen missioiden ero Ei vuoden 1918 jälkeen sosialismia, mutta kylläkin iso korjausliike Maannälän osittainen tyydyttäminen torpparivapautuksella Pienviljelykseen perustuva ruokaomavaraisuus Lasten ja suvun rooli, energiaomavaraisuus, peruna ja sika Puunjalostusteollisuuden kilpailukykyä palveleva aputaloudella varustettu alipalkattu työvoima •Kahdeksantuntinen työpäivä •Progressiivinen verotus ja budjettilait •Koululait •Kunnallinen äänioikeus Lapuanliike, vasemmistolait ja ay-liikkeen diskriminointi
  • 8. 3 % 15 % 18 % 34 % 30 % Kaikki ostettiin Mökkiläisyys ilman eläimiä Mökkiläisyys eläimillä Omavarainen Puoliproletaarisen elämänmuodon kartta Kyselytutkimus 850 pääkaupunkiseudun rakennus- ja elintarvikealan eläkeläisen lapsuuden oloista. (2007-2008)
  • 9. Pienviljelyvaltion sosiaalipoliittinen linjaus Asustuskomiteoiden mietinnössä 1943 todettiin, että sotaleskelle ja orvoille lapsineen pitää antaa maata raivattavaksi: ”Monet ovat sodassa menettäneet perheen huoltajan, työkykynsä, jopa jotkut lapset vanhempansakin. Näidenkin henkilöiden tulevaisuus on turvattava” Yhteiskunta ei koskaan pysty antamaan rahallisesti niin paljon avustusta, että se turvaisi kohtuullisen toimeentulon eikä ”tällainen avustamisen muoto sitä paitsi yhteiskunnallisista syistä ole soveliaskaan”. ”…monta kertaa on jouduttu havaitsemaan, ettei maaseudulla perheen huoltajan kuolema ole niin ratkaiseva kuin muissa yhteiskuntaluokissa, koska maata viljelevällä perheellä on toimeentulonsa perustana viljelmä. Perhe voi jatkaa työtänsä vaikkakin perheen pää on poistunut elävien joukosta…Mainittakoon ainoastaan, että leski ja lapset voivat kykyjensä mukaan osallistua vaikkapa pienenkin tilan hoitoon siitä puhumattakaan, että lapsien varttuessa heidän työkykynsä kasvaa.”
  • 10. 1950-luvun työelämää ja sosiaaliturvajärjestelmää pieninä esimerkkeinä Leipurien ammattiosaston vaatimuksia mm. vuodelta 1955 Lisättiin palkkaesitykseen vaatimus siitä, että työnantaja ei saa lopettaa yli 5 vuotta kestänyttä työsuhdetta ilmoittamatta siitä vähintään 3 viikkoa aikaisemmin ja 10 vuotta jatkunutta työsuhdetta vähintään kuukautta aikaisemmin. Toveri Poutiainen oli valmistanut pannumyssyn, jonka hän ehdotti arvottavaksi ja luovutettaisiin tulot tästä osastomme jäsenelle Elvi Annalalle, kun hän syksyllä pääsee pois parantolasta. Esiteltiin SAK:n tekemä sopimusluonnos, johon sisältyi yli 6 kk palvelleille 3 viikon synnytysajan palkka. Työntekijän turvana Liittojen työttömyyskassat ja työttömyystyöt Huoltoapulain velvoitukset yli 20-vuotta palveluksessa olleille Suku, sika ja perunamaa, maitoperunalla talven yli Isoilla työpaikoilla omat sairauskassat, liitolla pientä tukea sairauden ja äitiysloman ajaksi, 2-3 viikon palkka työehtosopimuksiin Kansaneläkejärjestelmä 1956. Lasten velvollisuus elättää vanhempansa säilytettiin laissa vielä 1955 ja miltei 70 % yllä mainittuun kyselyyn vastanneista koko velvollisuutta tarvittaessa elättää vanhempansa. (kuin maahanmuuttajat nykyään)
  • 11. Vanha systeemi rapautui 1950 luvun alkuvuosina Pienviljelytilojen kannattavuus jäi heikoksi, eivätkä ne kyenneet rationalisoimaan ja koneistamaan toimintaansa varakkaampien tilojen vauhdissa. Pienten tilojen viljelijöille välttämättömät sivuansiot heikkenivät sekä asutustoiminnan hiipumisen myötä että puun korjuun rationalisoinnin vuoksi. Kun asutustoiminnan uudet kylät, tiet, koulut, postit, navetat ja talot oli rakennettu, ei kirvesmiehille ja muurareille ollut enää paljonkaan töitä etenkään maan itäisillä ja pohjoisilla alueilla. Metsäteollisuus ei enää myöskään tarvinnut entisessä määrin pientilojen työpanosta. Työttömyys lisääntyi. Elintarvikkeiden omavaraisuus oli saavutettu, ja karjatalouden tuotannossa oli jo ylijäämää. Pienviljelyksen järkevyyttä alettiin kyseenalaistaa sekä tutkijoiden että poliitikkojen piirissä ja tilanne synnytti kaikkien puolueiden sisällä ristiriitoja. Maatalouskomitean mietintö vuodelta 1962 raportoi, että vuosina 1945–1961 oli raivattu 313 000 hehtaaria uutta peltoalaa. Vuoden 1970 kulutustarve voitaisiin tyydyttää noin 350 000 hehtaaria nykyistä pienemmällä peltoalalla.” Koko sodanjälkeinen valtaisa pellonraivaus oli osoittautumassa turhaksi.
  • 12. Vanha sosiaalipolitiikka ei näyttäytynyt oikeudenmukaiselta kaupunkityöläisten mielestä. Heidän lapsilukunsa oli vähäisempi kuin maaseudulla ja lapsilisien merkitys oli pienempi. Subventiot, joilla ruoan hintaa alennettiin, estivät indeksin laukeamisen ja palkankorotukset. Subventiot rahoitettiin verovaroilla, jotka kohdistuivat paremmin palkattuun työväkeen, koska maaseudun mökkiläisiltä tai uusilta rintamamiestiloilta oli vaikea nyhtää yhtään mitään. Heidän oli edelleen palkastaan säästettävä mahdollisen sairauden ja pahan päivän varalle, koska myöhemmin säädettävästä työttömyysvakuutuksesta, sairausvakuutuksesta tai työeläkkeestä ei vielä ollut tietoa. Osa joutui edelleen elättämään myös omia vanhempiaan. Heidän oli maksettava vuokraa tai ainakin isompia asumiskuluja, osa pyrki jo kouluttamaan lapsiaan oppikouluissa ja niiden lukukausimaksut olivat korkeita. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa vanha lähinnä mökkiläiselämälle suunnattu tukipolitiikka ei auttanut sitä kasvavaa väestöosaa, joka eli pelkästään palkkatyönsä varassa. Sosialidemokraattisen puolueen hajaannus mm. liittyi tämän ongelman ratkaisemattomuuteen
  • 13. Yövartijavaltion verolinjaus vuodelta 1956 •Vuosina 1953-1959 valtaisa kamppailu veroja ja sosiaaliturvaa vastaan ja, jossa vaadittiin paluuta 1930-talouspolitiikkaan. Satoja artikkeleita, tutkimuksia, poliitikkojen puheita ja julkilausumia. Yhteiskunnallinen murros näyttää kutsuvan aina esiin mallin, jossa palattaisiin vanhaan ”yövartijavaltioon”, jossa omaiset huolehtivat toisistaan. •Vuoden 1956 Helsingin Sanomat esimerkkinä yövartijavaltion mallista •”…pyritään eräiden ryhmien kannettavaksi sälyttämään menoja, jotka aiheutuvat toisten ryhmien suosimisesta. Tähän sisältyy selvästi pyrkimys eri yhteiskuntaryhmien tulojen ja varallisuuden tasaamiseen verotuksen avulla. Sillä tavoin on loitonnuttu verotuksen alkuperäisestä tarkoituksesta, joka oli valtionhallinnon välittömien kustannusten peittämiseen tarvittavien varojen hankinta.”
  • 15. Johtolanka murroksen ymmärtämiseen Miksi pääkaupunkiseudun radikaalit ammattiosastot vaativat kaikille samanlaista työttömyysturvaa ja vastustivat sellaista, joka antaisi turvan vain kassojen jäsenille. Carlo Ginzburg on historiallisia metodeja käsittelevässä artikkelissaan Johtolankoja, todennut, kuinka mitättömän pieniä johtolankoja on käytetty paljastamaan yleisempiä ilmiöitä, kuten jonkin yhteiskuntaluokan, kirjailijan tai kokonaisen yhteiskunnan maailmankatsomusta. Mikrohistoriallisessa tutkimuksessa epätyypillinen, outo, kummallinen ilmiö avaa eräänlaisen kiemurtelevan polun vieraan aikakauteen. ”Kaikkein poikkeuksellisin dokumentaatio voi olla antoisin”, toteaa Ginzburg. ” Jokainen sosiaalinen rakenne on lukemattomien yksilöllisten strategioiden yhteisvaikutuksen tulosta - vyyhti, joka voidaan rekonstruoida ainoastaan pieni mittakaavaisen tarkastelun avulla.” Kun urbanisoituneet ammattiyhdistysihmiset vaativat sellaista työttömyysturvaa, joka olisi auttanut eniten maaseudun ihmisiä ja myös järjestäytymättömiä työntekijöitä, se muodosti omien tutkimusteni ”kiemurtelevan polun”. Ginzburg 1996, 74. Ginzburg 1996, 193.
  • 16. Vuosien 1950–1960 välisenä aikana maa- ja metsätaloudesta sekä maatilataloudesta poistui runsaat 500 000 ihmistä Suomessa; heistä avustavia perheenjäseniä (lähinnä perheen nuoria) oli yli 300 000. Alle viiden hehtaarin tiloilta avustavien perheenjäsenten määrä väheni yli 40 ja alle kahden hehtaarin tiloilta yli 60 prosenttia. Ajattelitteko itse nuorena, että teidän velvollisuutenne oli tukea vanhempianne ja sisaruksianne taloudellisesti 63 prosenttia elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisistä vastasi kyllä (Kyselytutkimus)
  • 17. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Lapsilisien jarrutuskeskustelu 1957 Yleislakko Hinnankorotukset ja lapsilisien leikkaukset 1957-1958 Välikysymysmielenosoitukset 1958 Vasemmistoenemmistö 1958-1962 Vasemmistoenemmistö 1966-1970
  • 18. Mielenosoitusten järjestäjinä olivat pääkaupunkiseudun rakennus- metalli- ja elintarvikealojen ammattiosastojen yhteiselimet sekä muita aloja, myös kunnalliset olivat paljon mukana. Pääkaupunkiseudun rakennus- ja elintarvikealan eläkeläiskyselyyn vastanneista vajaa syntyperäisiä helsinkiläisiä 7-8 prosenttia. •Oliko lasten tekemä työ tärkeää perheenne taloudelle •Kyllä vastasi 85 prosenttia elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisistä Murroksen uhrit
  • 19. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Työttömyysturva uudistuu Kolmas lomaviikko Työeläkejärjestelmä Sairausvakuutus Työajanlyhennys Sosiaalivakuutusjärjestelmä uusiutui ja muuttui palkkatyöläisiä suosivaksi
  • 20. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Maalaisliitto hajoaa Kekkosesta presidentti 1956 SDP hajoaa Honka liitto Kekkosesta presidentti 1962 Kansanpuolueet hajoavat Kokoomuksessa hajontaa Yöpakkashallitus Valtavien skandaalien, oikeudenkäyntien ja puoluehajaannusten jälkeen syntyi uusi tasapaino. Useimpien puolueiden sisällä hyvinvointivaltioiden kannattajat voittivat noin vuoteen 1966 mennessä, ja oikeistosiipi kärsi vakavia tappioita.
  • 21. Hallituskausi 1958-1961 alkoi muuttaa sosiaalipolitiikan suuntaa ja voimasuhteita palkkatyöläisiä suosivaksi. Aiemmin katsottiin raha-avustusten vievän moraalia, tuet olivat maatalousmaata, hiekkaa savisille maille, ruoan hinnan subventioita, maidon kaksihintajärjestelmä, pienet kansaneläkkeet kaikille ja lapsilisät kaikille ym. Joulukuussa 1959 eduskunnassa hyväksyttiin laaja työttömyysturvajärjestelmä, joka kuitenkin keskustapuolueen oikeiston ja kokoomuksen voimin äänestettiin nurin. Ay- liikkeen edustajat ja työnantajat ehdottivat vain liittojen jäsenille suunnattua järjestelmää ja se meni eduskunnassa läpi, lisäksi säädettiin työttömyysturvajärjestelmä muille kuin liittojen jäsenille. Jos vuoden 1956 kansaneläkelaki oli kaikilla sama, mutta niin pieni, ettei sen turvin kyennyt elämään kaupungeissa, vuoden 1962 voimaan astuva työeläkejärjestelmä avasi ensimmäisen kerran mahdollisuuden monille vanhuksille itsenäiseen elämään ilman työntekoa tai lasten tukea. Ruumis kuuluu itselle oli 60-lukulaisten riemukas tunnus, ei enää elatusvelvollisuutta vanhemmista. Sosiaalipolitiikassa tunnetaan käsite polkuriippuvuus, ja niinpä vieläkin meidän systeemimme perustuu aika laajasti tällöin luotuun rakennelmaan, jonka taustalla taas oli kassojen vanha järjestelmä ja huoltoapulaki. Kulloinenkin voimasuhde ja aloite ovat sitten määränneet näiden aseman ja tason.
  • 22. Uudet haasteet SAK eheytyi 1968, sovittiin jäsenmaksujen keruu palkasta ja palkka pankkiin järjestelmä. 1970-luvun alussa mm: Eduskunnassa: Uusi työehtosopimuslaki Peruskoulu-uudistus Kansanterveyslaki Lasten päivähoitojärjestelmä
  • 23. Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä Vuodesta 1968 ammattiosastojen laajat lähetystöt kävivät useita kertoja eduskunnassa vaatimassa uutta työehtosopimuslakia Tällä hetkellä suomalainen järjestelmä, jossa yleissitovilla työehtosopimuksilla on lain turva, on noussut arvoon arvaamattomaan mm. EU:n takia, vrt. Ruotsi. Järjestelmän syntyaikoina tilannetta arvioitiin SAK:ssa toisin. SAK:ssa pelättiin järjestövoiman murentumista eikä järjestön hallitus ollut lainkaan yksimielinen asiasta. SAK:ssa pelättiin, että jos lakiin otettaisiin yleissitovuutta merkitsevä vähimmäispalkkasäädös, se takaisi samat edut myös järjestäytymättömille. Jäsenistö äänestäisi jaloillaan, kun ilman jäsenmaksujakin olisi vähimmäistaso saavutettavissa.
  • 24. Työehtosopimuksilla lain turva Vuoden 1970 työsopimuslakiin kirjattiin, että yleissitovat työehtosopimukset muodostavat lakisääteisen minimitason, jota kaikkien - myös järjestäytymättömien - työnantajien tulee noudattaa. Työehtosopimusta on pidetty kattavana, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on yli puolet alan työvoimasta. Tätä rajaa ei ole kirjattu aiemmin lakiin, vaan se muodostui korkeimman oikeuden vuonna 1974 tekemän päätöksen perusteella. Järjestäytyneisyyden astetta on aika ajoin pohdittu ja mm kuorma-autoalan oikeuskiistassa työnantaja kiisti lomapäiviin liittyvän maksuvelvollisuutensa vedoten siihen, ettei kuorma-autoalan sopimus ole yleissitova. Vuoden 2001 uusi työsopimuslaki selvensi asiaa ja poisti ehdottoman 50%:n kattavuusvaatimuksen. Nykyään työehtosopimuksien yleissitovuuden vahvistaa työministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta. 1990-luvun alun saatanallisissa säkeissä vaadittiin tämän kumoamista (maataloustuottajilta vietiin silloin oikeus hintayhteistyöhön). Nyt myös työnantajien suurena agendana)
  • 25. Mutta yleissitovuuskin palautuu työpaikkatasolle Yleissitovuuden määritelmä välttämättä täyty kaikilla aloilla, eikä sitä ole siis ankkuroitu yksityisellä sektorilla mitenkään lakiin muutoin kuin yritysten sitoutumisella työehtosopimuksiin. Mutta niin kauan kun esimerkiksi leipomoalalla kahden suurimman konsernin eli Fazerin ja Vaasa &Vaasan johtajat tietävät, että heidän johtamiensa yritysten ammattiyhdistysyksiköt kykenevät oman paikallisen järjestäytymisen ja voimansa avulla pitämään itsellään työehtosopimustasoisen turvan, kyseisten kahden suuren konsernijohdon kannattaa pitää yleissitovuudesta kiinni, jotta muut alan pienemmät yritykset eivät pääse kilpailemaan alemmilla palkoilla. Siivoojien ja monien muiden ns. ulkoistettujen työntekijöiden aseman heikentyminen kuvaa tällä hetkellä parhaiten ay- aktiivien paikallistason valvonnan merkitystä. Kun siivoustyö on ulkoistettu, heillä ei ole enää ”kenttää” tukena, ja työolosuhteet ovat vaikeita huolimatta olemassa olevasta yleissitovasta sopimuksesta
  • 26. Ammattiyhdistysliikkeen ristiriitainen olemus Lakisääteisen yleissitovuuden ongelmaan sisältyy suomalaisen ay-liikkeen paradoksi. Liian helposti oletetaan, että ammattiyhdistysliike on jonkinlainen lakisääteinen vakuutuslaitos, joka säilyy valtiovallan avulla ja työnantajien suojeluksessa. Näin ei ole. Ammattiyhdistysliikkeen luonne on ristiriitainen. Se perustuu ”taistelevaan” palkkakartelliin, joka nojaa sekä työpaikka- että liittotason konflikteihin, tuhansien ellei kymmenien tuhansien ihmisten aktiiviverkostoon, valvontaan, voiman käyttöön ja sillä uhkailuun. Vain tämän kartellin voimaan nojaten ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan lakien turvaama ja laajaa yhteiskunnallista kannatusta nauttiva valtiollinen instituutio. Tämä hämmentävä kansanliikkeen ja instituution sekoitus on koko työväenliikkeen ongelma ja voima.
  • 27. Työtuottavuuden kasvuun vastattu lyhentämällä työaikaa •8-tuntinen työpäivä 1918 •45-tuntinen työviikko 1955-1960 •40-tuntinen työviikko asteittain vuosien 1965-1970- välillä •Talviloma ja lomaltapaluurahat 1970-luvulla •Pekkaset 1980-luvulla •Sairausajan palkat, oikeus hoitaa sairasta lasta ym monet merkittävät pykälä…
  • 28. 1980-luvulla suuret rauhanmielenosoitukset, kamppailut työajan lyhentämisen puolesta, toimintaoikeudet ja lakkosakot. Taustalla ihmisten halu toimia ja parantaa elinolosuhteita ja luottamus toiminnan tuloksellisuuteen. Tutkimus aivan 1980-alkuvaihteesta. Professori Olavi Borg oli tutkinut ammattiyhdistysvaikuttajien asenteita lakkoihin ja yllättäen kaikkein myönteisimmin lakon käyttöön omalla alalla suhtautuivat TVK:n jäsenet, joista peräti 81,2 prosenttia katsoi joko ehdottomasti tai todennäköisesti tarpeelliseksi käyttää lakkoa nykyistä enemmän vaatimusten ajamiseksi. Ainakin yleisistä mielikuvista poikkesi artikkelin mukaan se, että kokoomuslaiset suhtautuivat myönteisemmin lakkojen silloista laajempaan käyttämiseen omalla alallaan kuin sosialidemokraatit. Mielipiteet oman järjestön tarpeesta käyttää nykyistä enemmän lakkoja vaatimusten läpiajamiseksi puoluetaustan mukaan. SDP SKDL KOK Kesk. Sit Kaikki Myönteinen 55.3 91.5 60.0 68.4 59.5 63.0 Kielteinen 43.2 8.5 40.00 31.6 34.1 35.0 Yhdentekevä 1.5 0.0 0.0 0.0 6.4 1.00
  • 29. Vuoden 1985 kompromissi – ns pekkassopimus Mm: Lakkosakot kymmenkertaistuivat Sosiaaliset edut ansiosidonnaisiksi ja verolle Työttömyyskassojen tulkintaoikeus siirtyi työvoimatoimistoille Työajanlyhennys asteittain eteenpäin ns. pekkaset (viimeinen suuri työajan lyhennys)
  • 30. Kuviossa työntuottavuuden kasvuprosentti vuosina 1987-1999. Vuonna 1926 on 100 600 700 800 900 1000 1100 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Ahon hallitus 1991 Työnantajajärjestön mukaan palkoista ja työajoista sopiminen tuli siirtää työpaikkatasolle STK vaati sopimusta, joilla palkkoja alennetaan 5 prosenttia, poistetaan lomarahat ja pidennetään vuosityöaikaa 50 tunnilla ilman palkkakompensaatiota. Ahon hallitus ilmoitti "säästöjen" tarkoittavan mm. työttömyys-, sairaus- ja toimeentuloturvan leikkauksia sekä työttömyyskassajärjes- telmän heikentämistä. Keväällä (1992) leikkauslistalla lastenhoito, terveyspalvelut, vanhushuolto ja koulutus. Uusi Lipposen hallitus esitti keväällä 1996 uusia heikennyksiä. SAK järjesti lokakuussa 1991 mielenosoituspäivän työllisyyden puolesta. Senaatintorin joukkokokoukseen osallistui yli 30 000 henkeä eri puolilta maata. SAK:n valtuusto julisti toimintapäivän. Mielenosoituslakkoihin osallistui noin 350 000 työläistä. Syksyllä 1992 SAK julisti maan historian suurimman yleislakon alkavan 26.11.1992 ellei hallitus peräänny. Lakko peruttiin, kun hallitus perui esityksensä leikata puoli miljardia markkaa työttömyysturvasta ja muutamia muitakin ns. säästölakeja. SAK ja STTK uhkasivat vientiteollisuuden lakoilla, jotka laajenisivat yleislakoksi 24.5.1993. Hallitus lupasi taas olla puuttumatta laeilla työehtosopimusten yleissitovuuteen Työttömien Murrostorstai eduskuntatalolla 13.11.1993. Seurauksena oli hallituksen jonkinasteinen rauhoittuminen Keväällä 1996. SAK ja STTK uhkasivat taas yleislakolla. Ansiosidonnaisen turvan taso ja kesto jätettiin entiselleen, mutta nuorten, iäkkäiden ja pitkään työttömäksi pakotettujen turvaa heikennettiin. Suuri Hyökkäys 1990 luvulla
  • 31. Ay- ja kansalaistoimintaa erilaisissa vaiheissa Oma markkina-arvo on takaraivossa / kartellin voima riippuu mahdollisuuksista / Beverly Silver puhuu luottamuksesta omiin voimiin ja merkitykseen, samoin 1960- 1970 luvun ay-aktiivit Tuotantoteknologian kehitys ja tuotannollisten syklien, sekä poliittiset trendit ja muutokset vaikuttavat työväestön liikehdintään ja saavutuksiin. Lakkotaistelujen tuloksellisuus on parempaa tuotantosyklien alkuvaiheissa ja vastaavasti halvan työvoiman perässä muuttanut pitkälle kilpailtu ala ei useinkaan mahdollista työntekijöille hyviä tuloksia vaan täyttämättömien tarpeiden kriisi jää yhteisöön. Englannin 1800-luvun tekstiiliteollisuus kehittyi, mutta kilpailun lisääntyessä tuotanto siirtyy aina köyhempään maahan ja huolimatta työntekijöiden hyvinkin aktiivisesta taistelu ala on jäänyt matalien palkkojen alaksi. Pääoma etsiytyy myös aina uusille paremmin voittoa tuottaville kasvualoille, ja uudesta teknologiasta ja hyvästä kannattavuudesta haluavat myös työntekijät osansa. Työväen liikehdintä lisääntyy uusilla kasvualoilla Uusina taistelujen kasvualueina on todettu mm. kasvatusteollisuuden, eli opettajien liikehdintää.
  • 33.
  • 34. Kysynnän ja tarjonnan laki Työvoiman kysynnän ja tarjonnan laki ja lakkoliikkeet 1970 ja 1980 luvulla, tai leipomon tilanne 1930-luvulla ja 1960-luvulla Maahanmuuttovastaisuus, closed shop killat, englantilaisten menetelmiä ja edellisen vapaakauppavaiheen opetuksia. Vuodet 1870–1913 olivat nopean globalisaation aikaa: pääoma ja työvoima liikkuivat yli kansallisten rajojen ennätyksellisen suuressa määrin, ja kauppa kasvoi voimakkaasti nopeasti laskevien kuljetuskustannusten vuoksi. Euroopasta muutti noin 60 miljoonaa ihmistä pois vuoden 1820 jälkeen, heistä kolme viidesosaa Yhdysvaltoihin. Euroopan työvoima väheni 13 prosenttia, ja työvoimaa vastaanottavien maiden työvoima lisääntyi 40 prosentilla. Suurella muuttoaallolla oli ratkaisevaa merkitystä sekä työvoimaa luovuttavien maiden että vastaanottavien maiden palkkatasoon. Argentiinassa palkat laskivat 21 prosenttia, Australiassa 15, Kanadassa 16 ja Yhdysvalloissa 8 prosenttia.
  • 35. Yhdysvalloissa säädettiin vuodesta 1880 lähtien puolen vuosisadan aikana lukuisa joukko uusia lakeja ja rajoituksia. Taloushistorioitsijat Kevin H. O`Rourke ja Jeffrey G. Williamsson varoittivat jo vuonna 1999 ilmestyneessä tutkimuksessaan The Globalization and History samoista ongelmista, joita edellisen vapaakauppavaiheen työvoiman, tavaran ja pääomien vapaa liikkuvuus aiheutti. Maahanmuuttoon suuttuneet kansalaiset ja heidän liikehdintänsä painostivat poliitikot säätämään esimerkiksi Yhdysvalloissa maahanmuuttorajoitukset
  • 36. Suurin globaali tulonjako sitten teollisen vallankumouksen Piste A viittaa Aasian maiden keskiluokkaan. Kolme neljästä ihmisestä pisteessä B on länsimaiden alempaa keskiluokkaa. Pisteessä C on prosentti maailman suurituloisimmista.
  • 37. Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin Suomessa Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5,9 prosenttiyksikköä. Tästä suuri osa on seurausta tuloerojen nopeasta kasvusta 1990-luvun lopulla. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.
  • 38. Ihmisten luottamus toiminnan voimaan ja tuloksiin, uskallus ovat riippuvaisia yhteiskunnallisesta tilanteesta ja kysynnän ja tarjonnan laista.
  • 39. Yritysten voitot ja investoinnit
  • 40. Automaation merkitys työvoiman ylitarjontaan, on todennäköisesti maahanmuuttoa suurempi tekijä monella alalla, esim. leipomo. Halpatuonti on vienyt työpaikkoja Oman työlainsäädännön puutteet ja etenkin 1990 alussa ay-liikkeen ja osin myös työväenliikkeen (myös kv. Esim. Blair) sisäistämä kansainvälinen kilpailukykyideologia, jossa hyväksytään että tiettyjä töitä saakin tehdä halvemmalla: Ulkoistukset Vuokratyövoiman vapauttaminen ja heikko lainsäädäntö Työpaikkasopimisen vääränlainen lisääminen.
  • 41. Onko Funktionaalinen tulonjako tärkeä? Hyvinvointivaltion rahoitus – Veronkeruu Työntuottavuus kasvaa, mutta sitä ei saada yhteisön hyväksi Kulutuskysyntä Mutta myös se kelle jää enemmän katetta, - päättää enemmän kansantulon käytöstä - urheilun sponsaus vai julkiset - kultturin sponsaus vai julkiset Mainostus vai pienlehtien tuet – vaikuttaa koko yhteiskunnan rakenteisiin Parlamentaarisesti valittu lautakunta vai yrityksen viestintäjohto?
  • 42. 60 70 80 90 100 110 120 130 prosenttia vuosi Peruselintarviketeollisuuden työntekijöiden säännöllisen työajan palkkakehitys suhteessa kaikkien teollisuudenalojen keskiansioihin 1971-2003, kun teollisuuden vertailuluku on 100 peruselintarviketyöntekijöiden säännöllisen työajan keskituntiansio ilman lisiä suhteessa teollisuuden keskiansioihin kaikki alan maksetut palkat/työtunnit suhteessa kaikkien teollisuudenalojen keskiansioihin myllyt ilman lisiä kovaleipä ym. ilman lisiä margariini ilman lisiä sokeri ilman lisiä makeistehtaat ilman lisiä säilyke ym. ilman lisiä kahvinpaahtimo ilman lisiä tupakka ilman lisiä
  • 43. Kun historiassa usein saatavat muuttuvat veloiksi •Ay-liike on taistellut vuosikymmenien ajan parempia etuja pitkiin työsuhteisiin, sairausaikaan, lapsenhoitoon, hankaliin työaikoihin jne, Työeläkemaksut ja sosiaalivakuutuksen •Työnantajat ovat vastanneet lisäämällä ulkoistamisia, siirtämällä töitä ulkoistetuille pienyrittäjille, vuokrafirmoille, kieltä osaamattomille ulkomaalaisille jne. Työttömyystilanne auttaa tässäkin työnantajia. •Ay-liikkeen uusi haaste on hoitaa tämä asia kuntoon, kyseessä ikuinen kilpajuoksu.
  • 44. Suomalaista rakennehistoriaa •Katse rakennepolitiikkaan: Sosiaalipolitiikka, tukipolitiikka, palkkapolitiikka – kaikki suuret rakenneuudistukset tehokkuuden, ja pääomavaltaisen vientiteollisuuden hyväksi 1960-luvusta eteenpäin. Kansallisen rakennehistorian vaikutukset kansantulon uusjakoon – veron kerääminen ym. Leipomo ja paperitehdas maksavat yhtä paljon veroja. Investointituet, poistot, TÄRKEÄ JULKISELLE SEKTORILLE Työaikaratkaisut: yötyön lisääminen tappaa pieniä, samoin kauppojen työaikavapauttaminen edistää kaupan keskittymistä. Ay-ratkaisut muuttavat myös yhteiskuntaa. Esimerkiksi ay-jäsenmaksujen perintäsopimus ja ”palkka pankkiin järjestelmä” moninkertaistivat pankkien käytössä olevan pääoman, sosiaaliturva rakensi vakuutus- ja eläkeyhtiöt.
  • 45. Historiallinen voittaja? Puoliproletaarinen elämäntapa on maailmanlaajuisesti edelleen hyvin laaja ja hitaasti väistyvä ilmiö. Köyhtyvät agraariyhteiskunnat työntävät liikaväestöään maailmalle, ja tämäkin ilmiö on vanha. Puoliproletaaristen yhteisöjen matala palkkataso ja nopea kasvu luovat kilpailutilannetta ja saattavat harhauttaa luulemaan tulevaisuutta sellaiseksi, mikä oli meidän menneisyyttämme vielä 50–60 vuotta sitten. Prosessi on ollut käynnissä maailman mittakaavassa vasta muutama sata vuotta, ja kaikkialla joudutaan ratkomaan samoja ongelmia. Urbanisoitumisen myötä yhteiskunnallisten prosessien keskinäisriippuvuudet kasvavat kaiken aikaa. Perheen tarjoama sosiaaliturva ei enää toimi, ja esimerkiksi liikenne, sairaanhoito sekä tietoyhteiskunta vaativat jatkuvasti monimutkaisempia järjestelmiä. Yhteiskunnan uuden infrastruktuurin pyörittäminen vaatii yhä korkeatasoisempaa koulutusta. Uuden elämänmuodon järjestämisen ja rahoittamisen malleista väitellään ja taistellaan joka puolella maapalloa.
  • 46. Kuin salaa ja hiipien pohjoismaiset mallit ovat nousseet kansainvälisten vertailujen kärkeen. Modernien yhteisöjen haavoittuvat ja monimutkaiset keskinäisriippuvuudet vaativat luotettavia järjestelmiä, ja ainakin nykyisessä historiallisessa tilanteessa pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli näyttäisi tarjonneen toimivia ratkaisuja, kuten lukuisat vertailut osoittavat. Minkä tahansa sektorin laiminlyönti kostautuu lähes koko yhteiskunnalle, onpa kyse koulutuksesta, teiden kunnosta tai sosiaalihuollosta. Vaikka erilaisten organisoimismallien tuloksia ei vielä kyetä täysin arvioimaan, olennaista näyttäisi olevan, kykeneekö urbanisoitunut yhteisö keräämään riittävän osuuden kasvaneesta kansantulosta uudenlaisten tarpeiden rahoittamiseen. Koronaepidemia kiinnostavasti kohdevalaisee ilmiötä muutamalla esimerkillä - Terveydenhuollon puutteet edesauttavat epidemian leviämistä - Huono sosiaaliturva pakottaa sairastuneet töihin, eikä heillä ole varaa testeihin tai terveydenhuoltoon - Kehnoissa ja ahtaissa oloissa asuvat vierastyöläiset altistuvat ja tartuttavat - Puutteellinen koulutus estää ymmärtämästä ja noudattamasta ohjeita - Luottamus yhteiskuntaan ja päättäjiin edistää ohjeiden noudattamista -
  • 47. Hyvinvointivaltion säilymisen puolesta puhuvat monet seikat EVA:n tutkimukset: vuoden 2013 (senjälkeiset myös) tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista katsoi, että hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen ja toisaalta vain 20 prosenttia arvioi, että markkinatalous toimii Suomessa hyvin ja kaikkien parhaaksi. ”Reilut kaksi kolmasosaa vastaajista (68 %) on sitä mieltä, että taloudellinen ja sosiaalinen epätasa- arvo maassamme on kasvanut liian suureksi. Vain kuudesosa (17 %) on asiasta eri mieltä. Suomalaisten toleranssi tuloeroille onkin ilmeisen alhainen”, todetaan EVA:n vuoden 2014 tutkimuksessa. Uusliberalismin huonot kokemukset USA:sta, Silicon Valley:n kustannustaso ja suomalaisten tietämys, kun matkustavat ja lukevat kirjallisuutta. Riku Rantalan ym. valistus hyvin modernia agitaatiota. Vastarinnan ja kansalaisliikkeiden luvattu maa, kymmeniä tuhansia ay-aktiiveja, kunnallisaktiiveja, lasten vanhempia, urheiluseurojen toimijoita, liikenne- ja ympäristöaktiiveja, ihmisiä, jotka puolustavat kouluja, tarhoja, vanhusten hoitoa, vammaisia, käyttävät mediaa hyväkseen, soittavat ja postaavat vastalauseita. Radikalismi on palaamassa takaisin talouskysymysten ymmärtämiseen ja tulonjakokysymyksiin kadottuaan joskus hyvinvointivaltion kulta-aikana enemmän muihin asioihin. Kansainväliset esimerkit ja tutkimukset osoittavat yhä selkeämmin uusliberalismin talousmallin epäonnistumista ja tieteellisen näytön puutetta. Oman tutkimukseni mukaan, on tärkeätä kysyä, mitä ihmiset haluavat, mihin he uskovat ja minkä puolesta he ovat valmiit toimimaan. Ennustaminen on vaikeata.
  • 48. Jokainen sosiaalinen rakenne on lukemattomien yksilöllisten strategioiden yhteisvaikutuksen tulosta - vyyhti, joka voidaan rekonstruoida ainoastaan pieni mittakaavaisen tarkastelun avulla.” Miksi vasemmistolaisia arvoja kannattava kansa äänestää oikeistopuolueita- minkälaisia tuhansien yksilöllisten strategioiden yhteisvaikutusta voimme yrittää tunnistaa. •Taloudellisen turvattomuuden kasvaessa ihmiset alkavat kerätä omaisuutta eivätkä luota enää hyvinvointipalvelujen saatavuuteen eivätkä halua maksaa niitä. Varautuminen ”pahanpäivän varalle” on lisääntynyt, raha menee yksityisvakuutuksiin ja halu osallistua veronmaksuun heikkenee. •Jos luottamus ay-voimaan yhä useammassa tapauksessa heikkenee, ”oman onnensa seppä” –ajattelu ja maahanmuutto vastaisuus etenee. •Niinpä oikeisto saa toteuttamalla linjaansa tuplavoiton; sen kannatus kasvaa ja rahaa sataa rikkaiden massiin.
  • 49. Skenaario I The Failed State Osana atlanttista kauppa- ym sotaa ajaudutaan stagnaatioon ja/tai maailmankaupan säännöt ajavat kansallisen päätöksenteon yli, tai oikeistohegemonia niitä hyödyntäen ajaa alas julkisen sektorin. Tulonjako vääristyy entisestään, eikä kansantuloa pystytä ulosmittaamaan tarpeeksi yhteisön hyväksi. Kun julkiset palvelut yksityistetään, niiden hinta nousee ja yhä harvemmat pääsevät niiden pariin, voitot valuvat ulkomaille ja palvelujen taso laskee väestön valtaosalle Jokainen yrittää hankkia itselleen yksityisvakuutukset eläkkeen ja sairauden varalle. Ihmiset alkavat äänestää oikeistoa, koska se lupaa veronalennuksia. Veronkeruu epäonnistuu, koska julkisella sektorilla ei kansalaisten luottamusta, rahat menevät yksityisvakuutuksiin ja infrastruktuuri ja koulutus sekä sosiaalihuolto rapautuvat. Hyvän kehä kääntyy pahan kehäksi tuottamaan epäonnistumisia, rikollisuus ja epäluottamus lisääntyvät
  • 50. Skenaario II Meillä on varaa hyvinvointivaltioon Olemme kahdeksan kertaa rikkaampia kuin silloin, kun hyvinvointivaltiokehitys lähti liikkeelle. Onnistumme ratkaisemaan nykyistä paremmin kansantulon keruun yhteisön hyväksi. Työntuottavuus on jatkuvasti moninkertaistunut ja teknologia edistyy edelleen: näemme että meillä on varaa elättää vanhuusväestö ja työllistää työttömät Hyvinvoinnin supistuksiin ei enää suostuta, koska kansalaisten enemmistö on niitä vastaan ja koska ne tuottavat epätasa-arvoa, ja muita kielteisiä asioita, jotka tuhoavat yhteiskunnan Ymmärrämme että vasta noin 50 vuotta vanha utopia ei ole hetkessä eikä koskaan valmis, byrokratian ja plutokratian vaarat vaanivat aina, kaikki rakenteet ja ratkaisut eivät ole hyviä. Löydämme uusia demokraattisia ja tehokkaita tapoja organisoida yhteisöä. New Deal / reduktio /suuri käänne tai hitaita pieniä parannuksia Säilytämme asemamme the Failed state indeksissä, ja olemme edelleen maailman kansoille utopia ja todiste siitä, että tasa-arvoinen yhteiskunta on myös toimivin ja tehokkain.
  • 51. Katseen suuntautuminen suomalaisen agraariyhteisön romahtamisen hetkeen, toi itselleni oivalluksen siitä, miksi pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat ainakin tällä hetkellä kaikkien hyvinvointimittausten kärjessä. Jos puolittainen omavaraistalous omalla, toki vaihtelevan vaatimattomalla tavallaan toimi, sen tarjoamien turvajärjestelmien katoaminen vaati uudenlaisia ratkaisuja. Ferdinand Braudel korostaa miten pitkän keston historia muodostaa rakenteen, josta vakaimmat saattavat olla useiden sukupolvien elämään vaikuttavia vakaita elementtejä, jotka estävät historian virran kulkua ja estämällä sitä muokkaavat sitä. Biologiset realiteetit, maantieteelliset ja mentaaliset viitekehykset voivat rajoittaa esimerkiksi tuottavuutta ja olla henkisiä rajoitteita. Mentaaliset viitekehykset voivat muodostaa pitkän keston vankiloita. Voidaan pohtia, olisiko ”suppean valtion” ns. ”yövartijavaltion ihanne” tällainen tuhansien vuosien historian tuottama mentaalinen viitekehys, joka nousee aina kriisien aikana esiin muodostaen yhteiskunnalle ”pitkän keston vankilan”, jolloin yhteiskunta ei suuntaudu kehittämään itselleen toimivaa infrastruktuuria ja turvajärjestelmää uudessa tilanteessa. Suomalainen sosiaaliturvan ja työsuhteiden tilkkutäkkimäinen kehitys kertoo kulloisenkin hetken subjektiivisten toimijoiden ja voimasuhteen jatkuvasta muutoksesta. Samalla kun toiminnan ja valppauden välttämättömyyden, historiallisesti aivan uudenlaisen järjestelmän rakentamiseen osallistuminen on varmaankin nyt elävän sukupolven maailmanhistoriallisesti huikein haaste.
  • 52. Nykyinen rakennemuutos haastaa koko yhteiskunnan uusiin ratkaisuihin. Infrastruktuuri on kalliimpaa ja haavoittuvampaa kuin koskaan, mutta sen rahoitusmalli eli palkkojen määrään sidottu veronkeruu supistuu ja lisääntyvä automaatio tuottaa jättivoitot, joita yhteiskunta ei saa käyttöönsä ja jotka veroparatiisien avulla katoavat kansantaloudesta. Tulevaisuus on avoin Ennakoimattomat ja ennakoitavissa olevat vastaliikkeet – eli kansalaisten vastaus joko tai / sekä että: •Voimistuva talouskritiikki ja kansalaistoiminta •Maahanmuuttovastaisuus ja äärioikeistolaisten ilmiöiden nousu •Kummallakin pitkä historia tämän kaltaisissa tilanteissa •Ihmiset tekevät tulevaisuuden- avaimet tämänkin seminaarin yleisöllä.
  • 53. ”… Tuskinpa me kykenemme mitään tuottamisen ihmekonstia keksimään joten jäljelle jäänee ainoana mahdollisuutena että joudumme tekemään entistä enemmän työtä säilyttääksemme nykyisen elintasomme.” …”Puheet lamasta ovat johtaneet suuren yleisön ajatukset jossakin edessäpäin odottavaan suureen suhdannenousuun joka 60-luvun lihavien vuosien tapaan jakaisi ympärilleen vaurautta ja hyvinvointia. On kuitenkin välttämätöntä todeta ettei edessä ole mitään suhdannenousua: siitä puhuvat tiedossa olevat tosiasiat omaa kylmää kieltään.” (vuosi 1977) … on syytä muistaa, että meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan kansantaloudellisia mahdollisuuksia lisätä sosiaalimenojen osuutta kansantulosta vaan pikemminkin päinvastoin.” (1957)
  • 54. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että työelämän muutoksen kääntöpuolena on työelämän epävarmuuden lisääntyminen. Hallitus aikoo selvittää lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta. "Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään", hallitusohjelmassa kirjataan. Suuria odotuksia Suosituksia: https://labour.fi/julkaisu/suomen- hyvinvointivaltion-tulevaisuus-tyollisyys-verotus-ja- palvelut/?fbclid=IwAR1vB- 8wHBKzfJoE881RvWWyfI5EggHxmylg8EwtVhRPf3fmaQU72 G4rcbc https://yle.fi/uutiset/3-11519510?fbclid=IwAR1vB- 8wHBKzfJoE881RvWWyfI5EggHxmylg8EwtVhRPf3fmaQU72 G4rcbc https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn133-08.pdf