Recommended
More Related Content
Similar to Metalli 49 historiaseminaari 2017
Similar to Metalli 49 historiaseminaari 2017 (16)
More from Päivi Uljas
Metalli 49 historiaseminaari 2017
- 2. Henkilökohtainen muisto vuodelta 2010 Kauhasen 80-vuotisjuhla, jossa muisteltiin vuonna 1986 pääkaupunkilisäkamppailua. Rohkeuden ja riskinoton vaikeudet Vähänpä silloin aavistimme, että leipomoissa oli jo 60 prosentin ylikapasiteetti, eikä lakossa olleista suurista leipomoista ole enää juuri mitään jäljellä vuonna 2010. Että hajoava SKDL kuihtuisi Että NL katoaisi Että tuleva lama mahdollistaisi olemassa olevan maailman täydellisen muutoksen Että nouseva thacherismi saapuisi Suomeen laman myötä Että EU ja euro ja työvoiman vapaa liikkuvuus tulisivat ja mitä se merkitsi meille Paikallisen taistelun toimintamahdollisuudet ja luonne ovat sidoksissa kilpailutilanteeseen, teknologian kehitykseen, tuotantorakenteeseen ja asemaan kv- työnjaossa. Mikään ei ole muuttumatonta, paitsi jatkuva konflikti. Olemme uudella tavalla maailmassa, jota Manifesti kuvasi vuonna 1848:
- 3. ”Yhä laajemman menekin tarve tuotteilleen ajaa porvaristoa yli koko maapallon. Kaikkialle sen täytyy pesiytyä, kaikkialle kotiutua, kaikkialla soimia suhteita. Maailmanmarkkinoita hyväkseen käyttäen porvaristo on muuttanut kaikkien maiden tuotannon ja kulutuksen yleismaailmalliseksi. Taantumuksellisten suureksi suruksi se on poistanut teollisuudelta kansallisen maaperän. Ikivanhat kansalliset teollisuudenalat on tuhottu ja niitä tuhotaan yhä joka päivä. Niitä tunkevat sivuun uudet teollisuudenalat, joiden käytäntöön ottaminen on elinkysymys kaikille sivistyskansoille, teollisuudenalat, jotka eivät enää käytä kotimaisia raaka-aineita, vaan maapallon mitä kaukaisimmilta alueilta tuotuja raaka-aineita ja jotka tuottavat tehdasvalmisteita, joita ei käytetä ainoastaan omassa maassa, vaan kaikissa maanosissa. Vanhojen, oman maan tuotteilla tyydytettyjen tarpeiden tilalle tulee uusia jotka tyydyttämisekseen vaativat mitä kaukaisimpien maiden ja mitä erilaisimpien ilmanalojen tuotteita. Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja sulkeutuneisuuden tilalle tulee kansojen kaikinpuolinen yhteys ja kaikinpuolinen riippuvuus toisistaan. Tämä koskee niin aineellista kuin myöskin henkistä tuotantoa. Eri kansakuntien henkiset tuotteet tulevat yhteiseksi omaisuudeksi. Kansallinen yksipuolisuus ja rajoittuneisuus käyvät yhä mahdottomammiksi, ja monesta kansallisesta ja paikallisesta kirjallisuudesta muodostuu maailmankirjallisuus. Porvaristo vetää kaikkien tuotantovälineiden nopean parantamisen ja kulkuyhteyksien tavattoman helpottumisen ansiosta kaikki, raakalaisimmatkin kansakunnat sivistyksen piiriin. Sen tavarain halvat hinnat ovat se raskas tykistö, jolla se ampuu maan tasalle kaikki kiinanmuurit ja pakottaa raakalaiskansojen itsepintaisimmankin muukalaisvihan antautumaan. Se pakottaa kaikki kansakunnat omaksumaan porvarillisen tuotantotavan, elleivät ne tahdo tuhoutua; se pakottaa ne ottamaan käytäntöön niin sanotun sivilisaation, so. tulemaan porvareiksi. Sanalla sanoen, se luo itselleen maailman oman kuvansa mukaan.”
- 4. Elinkeinovapaus, palvelupakko kumotaan, Ammattikuntalaitos kielletään 1860 Ammattiosastoja Sekä HTY perustetaan 1888 Työväenpuolue perustetaan, Forssan ohjelma 1899-1905 Lapuan liike Ay-hajotus 1929-1930 II Maailman- sota 1938-1944 Sosiaali- Vakuutus Ay-liike hajoaa jälleen 1956-1968 Yleis- sitova Tes 1970 Valtavat Lakkoliikkeet, maaltamuutto Ruotsiin, Ay-liike eheytyy, palkka pankkiin, jäsenmaksut tilistä 1968 NL hajoaa, EU, lama 1990-luvun alku Vasemmistoenemmistö 1905 Euro 1986-1986 Lakkosakot, ansiosidonnaiset edut ja niiden verollepano, pekkaset Kansanterveyslaki, peruskoulu, lasten päivähoito-oikeus 1970 alkuvuosina 8-tunnin työpäivä, torppari- vapautus kunnallis lait 1917-18 Budjettiuudistus, progressiivinen verotus, kansakoulu 1920-22
- 5. Vuosituhannesta toiseen yksi ominaisuus näyttää yhdistävän useimpia yhteisöjä Eliitillä näyttäisi olleen vuosituhannesta toiseen taipumus kääntää kansantulo Keskeinen yhteiskunnallinen ilmiö on ristiriita ja konflikti siitä, miten kulloistenkin resurssien - maan, laitumien, joutometsien, yritystoiminnan, tai kansantulon uusjako toteutetaan. – Yhteiskunta ei rakennu siten, että viisaat päättäjät ja tutkijat yhdessä pohtivat ja valitsevat parhaista malleista vaan kyse jatkuvasta konfliktista ja kompromissista. Sopimusyhteiskunnan taustalla miljoona konfliktia ja voimasuhteen hiljaista tai äänekästä mittausta? Konflikti ei toisaalta sopeudu helposti havaittavissa olevaksi yhden luokan eduksi toista vastaan jokapäiväisessä elämässä. Eliitin lisäksi muutkin haluavat siivunsa ja pyrkivät edistämään asiaansa hallussaan olevilla menetelmillä. Kuka määrittää luokan edut? Niinpä yhteiskunnassa päädytään useimmiten sellaisiin kansantulon jakoratkaisuihin, jotka minimitasossaan turvaavat suostumuksen vallassa olevien vallan jatkumiselle ja etuoikeuksille. Se, mille tasolle ratkaisujen viiva sitten asettuu, kertoo kyseisen hetken yhteiskunnasta, voimasuhteista, mutta myös sen selviytymismahdollisuuksista. Kenet jätetään, kenellä on yhteiskunnassa vähiten toimintaresursseja?
- 6. Braudelin mentaalivankila The Failed State, imperialismi, sodat, Kuivuus, kaikki ilmestyskirjan ratsastajat Naapurien rooli Yhdistävä missio Toiminnan traditio Tuotannollisen ym. mallin vanheneminen Kv-työnjaon muutokset, imperialismi tai vapaakauppa tms. Voiton näköala Kansalaisten kokema tarve muutokseen Ja menetelmä niiden toteuttamiseksi Torpparivapautus Sosiaalinen lainsäädäntö Suomalainen malli (toistaiseksi) eräs vähiten epäonnistuneista maista. Valtaosalle maailman kansoja Utopia Helpompi kamelin päästä neulansilmän läpi kuin saada aikaan ”vähemmän epäonnistunut” yhteiskunta…
- 7. Vanha hegemonia 1920-1960 Suostumus ja pakotus vanhassa systeemissä Torpparien liikehdintä: Vapaakauppa, halpa vilja käänne karjatalouteen ja torpparihäädöt Torpparien ja työväenliikkeen missioiden ero Ei vuoden 1918 jälkeen sosialismia, mutta kylläkin iso korjausliike Maannälän osittainen tyydyttäminen torpparivapautuksella Pienviljelykseen perustuva ruokaomavaraisuus Lasten ja suvun rooli, energiaomavaraisuus, peruna ja sika Puunjalostusteollisuuden kilpailukykyä palveleva aputaloudella varustettu alipalkattu työvoima •Kahdeksantuntinen työpäivä •Progressiivinen verotus ja budjettilait •Koululait •Kunnallinen äänioikeus Lapuanliike, vasemmistolait ja ay-liikkeen diskriminointi
- 8. 3 % 15 % 18 % 34 % 30 % Kaikki ostettiin Mökkiläisyys ilman eläimiä Mökkiläisyys eläimillä Omavarainen Puoliproletaarisen elämänmuodon kartta Kyselytutkimus 850 pääkaupunkiseudun rakennus- ja elintarvikealan eläkeläisen lapsuuden oloista. (2007-2008)
- 9. Risuindeksi Lämmitys, ruoanlaitto , hygienia ja karjanhoito perustuivat lähinnä polttopuuhun. Miten lapsuudenkotinne talouteen tarvittavat polttopuut lämmitykseen, ym. hankittiin: Polttopuut Prosenttia Ostettiin 16,3 Vaihdettiin työhön 4,5 Kerättiin jätepuuna 12,7 Yhdistelmä 30,4 Omasta metsästä 31,4 Ei tarvittu puuta 3,5
- 10. Pienviljelyvaltion sosiaalipoliittinen linjaus Asustuskomiteoiden mietinnössä 1943 todettiin, että sotaleskelle ja orvoille lapsineen pitää antaa maata raivattavaksi: ”Monet ovat sodassa menettäneet perheen huoltajan, työkykynsä, jopa jotkut lapset vanhempansakin. Näidenkin henkilöiden tulevaisuus on turvattava” Yhteiskunta ei koskaan pysty antamaan rahallisesti niin paljon avustusta, että se turvaisi kohtuullisen toimeentulon eikä ”tällainen avustamisen muoto sitä paitsi yhteiskunnallisista syistä ole soveliaskaan”. ”…monta kertaa on jouduttu havaitsemaan, ettei maaseudulla perheen huoltajan kuolema ole niin ratkaiseva kuin muissa yhteiskuntaluokissa, koska maata viljelevällä perheellä on toimeentulonsa perustana viljelmä. Perhe voi jatkaa työtänsä vaikkakin perheen pää on poistunut elävien joukosta…Mainittakoon ainoastaan, että leski ja lapset voivat kykyjensä mukaan osallistua vaikkapa pienenkin tilan hoitoon siitä puhumattakaan, että lapsien varttuessa heidän työkykynsä kasvaa.”
- 11. Vanha systeemi rapautui 1950 luvun alkuvuosina Pienviljelytilojen kannattavuus jäi heikoksi, eivätkä ne kyenneet rationalisoimaan ja koneistamaan toimintaansa varakkaampien tilojen vauhdissa. Pienten tilojen viljelijöille välttämättömät sivuansiot heikkenivät sekä asutustoiminnan hiipumisen myötä että puun korjuun rationalisoinnin vuoksi. Kun asutustoiminnan uudet kylät, tiet, koulut, postit, navetat ja talot oli rakennettu, ei kirvesmiehille ja muurareille ollut enää paljonkaan töitä etenkään maan itäisillä ja pohjoisilla alueilla. Metsäteollisuus ei enää myöskään tarvinnut entisessä määrin pientilojen työpanosta. Työttömyys lisääntyi. Elintarvikkeiden omavaraisuus oli saavutettu, ja karjatalouden tuotannossa oli jo ylijäämää. Pienviljelyksen järkevyyttä alettiin kyseenalaistaa sekä tutkijoiden että poliitikkojen piirissä ja tilanne synnytti kaikkien puolueiden sisällä ristiriitoja. Maatalouskomitean mietintö vuodelta 1962 raportoi, että vuosina 1945–1961 oli raivattu 313 000 hehtaaria uutta peltoalaa. Vuoden 1970 kulutustarve voitaisiin tyydyttää noin 350 000 hehtaaria nykyistä pienemmällä peltoalalla.” Koko sodanjälkeinen valtaisa pellonraivaus oli osoittautumassa turhaksi.
- 12. Vanha sosiaalipolitiikka ei näyttäytynyt oikeudenmukaiselta kaupunkityöläisten mielestä. Heidän lapsilukunsa oli vähäisempi kuin maaseudulla ja lapsilisien merkitys oli pienempi. Subventiot, joilla ruoan hintaa alennettiin, estivät indeksin laukeamisen ja palkankorotukset. Subventiot rahoitettiin verovaroilla, jotka kohdistuivat paremmin palkattuun työväkeen, koska maaseudun mökkiläisiltä tai uusilta rintamamiestiloilta oli vaikea nyhtää yhtään mitään. Heidän oli edelleen palkastaan säästettävä mahdollisen sairauden ja pahan päivän varalle, koska myöhemmin säädettävästä työttömyysvakuutuksesta, sairausvakuutuksesta tai työeläkkeestä ei vielä ollut tietoa. Osa joutui edelleen elättämään myös omia vanhempiaan. Heidän oli maksettava vuokraa tai ainakin isompia asumiskuluja, osa pyrki jo kouluttamaan lapsiaan oppikouluissa ja niiden lukukausimaksut olivat korkeita. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa vanha lähinnä mökkiläiselämälle suunnattu tukipolitiikka ei auttanut sitä kasvavaa väestöosaa, joka eli pelkästään palkkatyönsä varassa. Sosialidemokraattisen puolueen hajaannus mm. liittyi tämän ongelman ratkaisemattomuuteen
- 13. Yövartijavaltion verolinjaus vuodelta 1956 •Vuosina 1953-1959 valtaisa kamppailu veroja ja sosiaaliturvaa vastaan ja, jossa vaadittiin paluuta 1930-talouspolitiikkaan. Satoja artikkeleita, tutkimuksia, poliitikkojen puheita ja julkilausumia. •Vuoden 1956 Helsingin Sanomat esimerkkinä yövartijavaltion mallista •”…pyritään eräiden ryhmien kannettavaksi sälyttämään menoja, jotka aiheutuvat toisten ryhmien suosimisesta. Tähän sisältyy selvästi pyrkimys eri yhteiskuntaryhmien tulojen ja varallisuuden tasaamiseen verotuksen avulla. •Sillä tavoin on loitonnuttu verotuksen alkuperäisestä tarkoituksesta, joka oli valtionhallinnon välittömien kustannusten peittämiseen tarvittavien varojen hankinta.”
- 14. Hullut vuodet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1860 1867 1874 1881 1888 1895 1902 1909 1916 1923 1930 1937 1944 1951 1958 1965 1972 1979 1986 1993 2000 2007 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS
- 15. Vuosien 1950–1960 välisenä aikana maa- ja metsätaloudesta sekä maatilataloudesta poistui runsaat 500 000 ihmistä Suomessa; heistä avustavia perheenjäseniä (lähinnä perheen nuoria) oli yli 300 000. Alle viiden hehtaarin tiloilta avustavien perheenjäsenten määrä väheni yli 40 ja alle kahden hehtaarin tiloilta yli 60 prosenttia. Ajattelitteko itse nuorena, että teidän velvollisuutenne oli tukea vanhempianne ja sisaruksianne taloudellisesti 63 prosenttia elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisistä vastasi kyllä (Kyselytutkimus)
- 16. Mielenosoitusten järjestäjinä olivat pääkaupunkiseudun rakennus- metalli- ja elintarvikealojen ammattiosastojen yhteiselimet sekä muita aloja. Pääkaupunkiseudun rakennus- ja elintarvikealan eläkeläiskyselyyn vastanneista vajaa syntyperäisiä helsinkiläisiä 7-8 prosenttia. •Oliko lasten tekemä työ tärkeää perheenne taloudelle •Kyllä vastasi 85 prosenttia elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisistä Murroksen uhrit
- 17. 0 50 100 150 200 250 300 350 1957 I 1957 II 1958 I 1958 II 1959 I 1959 II 1960 I 1960 II 1961 I 1961 II 1962 I 1962 II 1963 I 0 50 100 150 200 250 Sosiaalivakuutus Ajankohtaiset Kansalaiskirjeet Ay-kirjeet SKDL:n eduskuntaryhmä vastaanotti touko- kesäkuun aikana yhteensä noin 140 erilaista lapsilisiä, työttömyyttä ja vakautuksia käsitelleitä lähetystöjä, kirjeitä ja kortteja muilta kuin omilta jäsenjärjestöiltään. SKDL:n vaalivoitto, vasemmisto- enemmistö eduskuntaan
- 18. Kansan Uutiset 8.1.-1957 Turun työläisten yleiseen kokoukseen Turussa osallistui toistatuhatta työläistä protestina suurlakon oikeudenkäynteihin. 11.1/ s. 1 Sadan työpaikan lähetystö Turusta: luokkatuomiot peruttava, palkat ylös Kansan Uutiset 18.1 Työväentalolla suuri yhteiskokous, jossa myös turkulaisten lähetystöt, jotka kävivät Eduskunnassa SAK:ssa, pääministerin ja oikeuskanslerin puheilla 29.3. Kirjelmiä vakautusohjelmaa vastaa, turun ent. punakaartilaiset, rl. os. 16 3.4. Kirjelmä Turun Kunnantyöntekijäin naisjaosto. 5.4. Turkulaisten naisten lähetystö 12.4 Alli Nyströmin kortti 20 äidin puolesta 26.4 Ruohopään ja Pohjolan kaupunginosien äidit kirjelmä 9.5 Turkulaisten koolle kutsuma kokous Kansan Uutiset 17.5 / 132 s.1 25 000 turkulaista edustanut lähetystö Eduskunnassa 13.6. Turkulaisten työttömien kokous 16.6 / 160 s. 1 Hätäohjelma aiheuttaa suuttumuksen myrskyn, erityisesti aikomus siirtää lapsilisien maksua suututtaa kokouksia Hakaniemessä, Kuopiossa Turussa ja Jyväskylässä 29.6. Turun kaupungin vuokralaisyhdistys
- 19. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Lapsilisien jarrutuskeskustelu 1957 Yleislakko Hinnankorotukset ja lapsilisien leikkaukset 1957-1958 Välikysymysmielenosoitukset 1958 Vasemmistoenemmistö 1958-1962 Vasemmistoenemmistö 1966-1970
- 20. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Työttömyysturva uudistuu Kolmas lomaviikko Työeläkejärjestelmä Sairausvakuutus Työajanlyhennys Sosiaalivakuutusjärjestelmä uusiutui ja muuttui palkkatyöläisiä suosivaksi
- 21. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Maalaisliitto hajoaa Kekkosesta presidentti 1956 SDP hajoaa Honka liitto Kekkosesta presidentti 1962 Kansanpuolueet hajoavat Kokoomuksessa hajontaa Yöpakkashallitus Valtavien skandaalien, oikeudenkäyntien ja puoluehajaannusten jälkeen syntyi uusi tasapaino. Useimpien puolueiden sisällä hyvinvointivaltioiden kannattajat voittivat noin vuoteen 1966 mennessä, ja oikeistosiipi kärsi vakavia tappioita.
- 22. ”… Puheet lamasta ovat johtaneet suuren yleisön ajatukset jossakin edessäpäin odottavaan suureen suhdannenousuun joka 60-luvun lihavien vuosien tapaan jakaisi ympärilleen vaurautta ja hyvinvointia. On kuitenkin välttämätöntä todeta ettei edessä ole mitään suhdannenousua: siitä puhuvat tiedossa olevat tosiasiat omaa kylmää kieltään.” (Ministeri Aarne Berner 1977) … on syytä muistaa, että meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan kansantaloudellisia mahdollisuuksia lisätä sosiaalimenojen osuutta kansantulosta vaan pikemminkin päinvastoin.” (HS 1957) Joko tuoni korjaa omansa ?Taivas putoaa Maamme köyhä, siksi jää, eikä ole varaa nykyisenkaltaiseen hyvinvointiin… (Goldman Sachs)
- 23. Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä Tällä hetkellä suomalainen järjestelmä, jossa yleissitovilla työehtosopimuksilla on lain turva, on noussut arvoon arvaamattomaan EU:n takia, vrt. Ruotsi. Järjestelmän syntyaikoina tilannetta arvioitiin SAK:ssa toisin. SAK:ssa pelättiin järjestövoiman murentumista eikä järjestön hallitus ollut lainkaan yksimielinen asiasta. SAK:ssa pelättiin, että jos lakiin otettaisiin yleissitovuutta merkitsevä vähimmäispalkkasäädös, se takaisi samat edut myös järjestäytymättömille. Jäsenistö äänestäisi jaloillaan, kun ilman jäsenmaksujakin olisi vähimmäistaso saavutettavissa. SAK:n hallituksen kokouksessa asiasta äänestettiin tammikuussa 1970 ja kansandemokraattisen ryhmä jäi vähemmistöön kannattaessaan työehtosopimusten yleissitovuutta. Taustalla kymmeniä lähetystöjä ja mielenosoituksia, joissa opiskelijat mukana
- 24. Ammattiyhdistysliikkeen ristiriitainen olemus Lakisääteisen yleissitovuuden ongelmaan sisältyy suomalaisen ay- liikkeen paradoksi. Liian helposti oletetaan, että ammattiyhdistysliike on jonkinlainen lakisääteinen vakuutuslaitos, joka säilyy valtiovallan avulla ja työnantajien suojeluksessa. Näin ei ole. Ammattiyhdistysliikkeen luonne on ristiriitainen. Se perustuu ”taistelevaan” palkkakartelliin, joka nojaa sekä työpaikka- että liittotason konflikteihin, tuhansien ellei kymmenien tuhansien ihmisten aktiiviverkostoon, voiman käyttöön ja sillä uhkailuun. Vain tämän kartellin voimaan nojaten ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan lakien turvaama ja laajaa yhteiskunnallista kannatusta nauttiva valtiollinen instituutio. Tämä hämmentävä kansanliikkeen ja instituution sekoitus on koko työväenliikkeen ongelma ja voima.
- 25. 15.1. / 14 s 12 1963 istumalakkoja Turun telakoilla 16.1. / 15 s 1 Turun metalli on yksimielinen uhkavaatimuksesta. 30 pennin tuntipalkan korotuksesta, samapalkkaisuudesta, 40 tunnin työaikalyhennyksestä, vähimmäispalkka 2-250 mk. äänesti 857 jäsentä 13 ei 4 tyhjää 17.1. / 16 s 1 Chrichton Vulcanin riita kärjistyi 200 hitsaajaa, Valmetin Pansion levyseppien lakko jatkuu. Pansiossa telakan työntekijät tukee taistelua istumalakoilla 18. 1. / 17 s.1 Voimakas palkkaliike jatkuu turkulaisilla telakoilla. Pansion telakalla useita istumalakkoja eilen C-V:lla tänään, ei töitä lauantaisin 19.1. / 18 s 1 Täydellinen työnseisaus tänään telakoilla Turussa, keskeytys myös Hgissä Hietalahden hitsaustöissä. Molemmilla suurilla telakoilla oli eilen mielenosoituslakot ja tänään siirtyivät molempien telakoiden työntekijät 40 tuntiseen työviikkoon pitäen lauantaipäivän vapaana. Lähetystöjä metalliliittoon s 10 Tamperelaiset metalliosastot järjestävät äänestyksen uhkavaatimuksen jättämisestä, hitsaustyöt pysähdyksissä Hietalahden telakalla, Kone Sillan plm tukee turkulaisia 20 1 / 19 s 1 C-V:n telakan työntekijät ovat suorittamassaan äänestyksessä päättäneet ottaa 5-päiväisen työviikon pysyvästi käytäntöön, joten nyt päättynyt työviikko oli ensimmäinen 40-tuntinen 17.2. / 47.1 Turun telakoilla jo kolmisen viikkoa hiljaista. V-Cr ja työnantaja sulkenut ulos yli 3000 työläistä ja Valmetin Pansion telakalta yli 700. Mielialat hyvät, elintarvikkeita pienviljelijöiltä, Turussa kokemusta: 1927 ollut työsulku kesti 8 kk ja päättyi työntekijäin voittoon 2.3. / 60 s 8 Sulkuun joutuneiden metallityöläisten vaimojen lähetystö metalliliitossa, toimitsija käski naisia olla tunteilematta
- 26. Työtuottavuuden kasvuun vastattu lyhentämällä työaikaa •8-tuntinen työpäivä 1917 •45-tuntinen asteittain 1954-1960 •40-tuntinen työviikko asteittain vuosien 1965- 1970-välillä •Talviloma ja lomaltapaluurahat 1970-luvulla •Pekkaset 1980-luvulla •Sairausajan palkat, oikeus hoitaa sairasta lasta ym. monet merkittävät pykälä…
- 29. Eheytyksestä pakkosovintoon. Kamppailu lakkosakoista •Ay-liikkeen alkuvaiheista lähtien käyty kamppailua, kuka päättää lakkoon lähdöstä; paikallistaso, liitto vai keskusjärjestö. 1900-luvun alun väittelyt. •1930 perustetun hajotusliiton säännöt pakottivat liitot pyytämään luvan keskusjärjestöltä. Tämä oli suuri ongelma aina eheytykseen saakka. •Eheytyssopimus 1968 lisäsi liittojen päätäntävaltaa ja lakosta päättäminen jäi liitoille. Tupon kaudet olivat kamppailua liittojen ja keskusjohdon välillä, samoin tietenkin kentän ja liittojen välille. •Pakkosovintoa haettiin heti 1970-luvulla •Wärtsilän oikeudenkäynnit sekä Mallasjuoman tapahtumat herättivät laajan liikehdinnän, kun pääluottamusmiehiä ja ammattiosastojen puheenjohtajia haettiin oikeuteen henkilökohtaiseen vastuuseen lakkojen aiheuttamista taloudellisista hävikeistä. Tällöin nostettiin STK:n kentässä lakkosakot kymmenkertaisiksi. •Suomessa on säilynyt kaikkien ay-organisaatioiden lähes lakisääteinen itsenäisyys, joka selittänee, että ay-liike on edelleen yhtenäinen, toisin kuin useimmissa Euroopan maissa.
- 30. 1980-luvulla suuret rauhanmielenosoitukset, kamppailut työajan lyhentämisen puolesta, toimintaoikeudet ja lakkosakot. Taustalla ihmisten halu toimia ja parantaa elinolosuhteita ja luottamus toiminnan tuloksellisuuteen. Tutkimus aivan 1980-alkuvaihteesta. Professori Olavi Borg oli tutkinut ammattiyhdistysvaikuttajien asenteita lakkoihin ja yllättäen kaikkein myönteisimmin lakon käyttöön omalla alalla suhtautuivat TVK:n jäsenet, joista peräti 81,2 prosenttia katsoi joko ehdottomasti tai todennäköisesti tarpeelliseksi käyttää lakkoa nykyistä enemmän vaatimusten ajamiseksi. Ainakin yleisistä mielikuvista poikkesi artikkelin mukaan se, että kokoomuslaiset suhtautuivat myönteisemmin lakkojen silloista laajempaan käyttämiseen omalla alallaan kuin sosialidemokraatit. Mielipiteet oman järjestön tarpeesta käyttää nykyistä enemmän lakkoja vaatimusten läpiajamiseksi puoluetaustan mukaan. SDP SKDL KOK Kesk. Sit Kaikki Myönteinen 55.3 91.5 60.0 68.4 59.5 63.0 Kielteinen 43.2 8.5 40.00 31.6 34.1 35.0 Yhdentekevä 1.5 0.0 0.0 0.0 6.4 1.00
- 31. 60 70 80 90 100 110 120 130 prosenttia vuosi Peruselintarviketeollisuuden työntekijöiden säännöllisen työajan palkkakehitys suhteessa kaikkien teollisuudenalojen keskiansioihin 1971-2003, kun teollisuuden vertailuluku on 100 peruselintarviketyöntekijöiden säännöllisen työajan keskituntiansio ilman lisiä suhteessa teollisuuden keskiansioihin kaikki alan maksetut palkat/työtunnit suhteessa kaikkien teollisuudenalojen keskiansioihin myllyt ilman lisiä kovaleipä ym. ilman lisiä margariini ilman lisiä sokeri ilman lisiä makeistehtaat ilman lisiä säilyke ym. ilman lisiä kahvinpaahtimo ilman lisiä tupakka ilman lisiä
- 32. Kun historiassa saatavat muuttuvat veloiksi ikuinen kilpajuoksu •Ay-liike on taistellut vuosikymmenien ajan parempia etuja pitkiin työsuhteisiin, sairausaikaan, lapsenhoitoon, hankaliin työaikoihin jne. •Työnantajat ovat vastanneet lisäämällä ulkoistamisia, siirtämällä töitä ulkoistetuille pienyrittäjille, vuokrafirmoille, kieltä osaamattomille ulkomaalaisille jne. •Sosiaaliturva ei huomio uusia ryhmiä, ja ay-liikkeen neuvotteluasema horjuu työvoiman tarjonta ylijäämän takia Ay-liikkeen uusi haaste on hoitaa tämä asia kuntoon, kyseessä ikuinen kilpajuoksu. Suomi on miljoonien huonojen ja seurauksiltaan ennakoimattomien kompromissien tulos ja maailman vähiten epäonnistunut maa. (The Failed State Index)
- 34. ”Alhaalta ylös” -pumppu •Eräs mielenkiintoisimpia ilmiöitä leipomon historiaa tehtäessä on ollut havaita tämä ilmiön systemaattinen toistuminen vuosikymmenestä toiseen. •Eli jokin etu ajetaan läpi jollain työpaikalla ja alueella, ja sen jälkeen se onnistutaan saamaan sopimukseen, koska tällöin myös osa työnantajista haluaa muillekin saman kustannuksen. •Hyvin monet sopimusmääräykset ovat alkaneet vuosisadan alusta lähtien ensin Elannon leipätehtaalta, sitten Hki-Tre-Turku-Viipuri akselilla paikallisesti ja sen jälkeen suosituksena sopimukseen, ja lopuksi määräyksenä. Viimeisin ns. ikäohjelma, Ensin Vaasan, sitten HK, nyt suosituksena sopimuksessa •Lähes koko työehtosopimus voitaisiin kirjoittaa näiden alueellisten kamppailujen satunnaiseksi ja tilkkutäkkimäiseksi lopputulokseksi.
- 35. Ihmisten luottamus toiminnan voimaan ja tuloksiin, uskallus ovat riippuvaisia yhteiskunnallisesta tilanteesta ja kysynnän ja tarjonnan laista.
- 37. Yritysten voitot ja investoinnit
- 38. Kartelli ja kilpailu Työvoiman ylitarjontatilanne, automaatio ja työvoiman vapaa liikkuvuus heikentävät luottamusta omiin voimiin Vuodet 1870–1913 olivat nopean globalisaation aikaa: pääoma ja työvoima liikkuivat yli kansallisten rajojen ennätyksellisen suuressa määrin, ja kauppa kasvoi voimakkaasti nopeasti laskevien kuljetuskustannusten vuoksi. Maailmansotien välisenä aikana kansainväliset pääomamarkkinat romahtivat, ja massamuutto loppui tai ainakin hidastui huomattavasti. (O`Rourke, K Williamsson.) Euroopasta muutti noin 60 miljoonaa ihmistä pois vuoden 1820 jälkeen, heistä kolme viidesosaa Yhdysvaltoihin. Euroopan työvoima väheni 13 prosenttia, ja työvoimaa vastaanottavien maiden työvoima lisääntyi 40 prosentilla. Suurella muuttoaallolla oli ratkaisevaa merkitystä sekä työvoimaa luovuttavien maiden että vastaanottavien maiden palkkatasoon. Argentiinassa palkat laskivat 21 prosenttia, Australiassa 15, Kanadassa 16 ja Yhdysvalloissa 8 prosenttia. Epätasa-arvoisuus on lisääntynyt OECD-maissa vuodesta 1970 lähtien, ja erityisesti juopa koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman palkkatason välillä on kasvanut, juuri kuten tapahtui työvoimaa vastaanottavissa maissa aiemman voimakkaan globalisaation vaiheessa. Kouluttamattoman työvoiman palkkakehitys on hidastunut jälleen sitten vuoden 1970, ja heidän reaalitulonsa on jäänyt jälkeen muista. Vuosituhannen taitteessa julkaistussa kirjassaan tutkijat ennustivat: ” Jos historia toistaa itseään, maahanmuuttovastaisuus lisääntyy tulevaisuudessa ainakin niin kauan kuin kouluttamaton työvoima pysyy taloudellisessa kuopassa.”
- 39. Automaation merkitys työvoiman ylitarjontaan, on todennäköisesti maahanmuuttoa suurempi tekijä monella alalla, esim. leipomo. Halpatuonti on vienyt työpaikkoja Oman työlainsäädännön puutteet ja etenkin 1990 alussa ay-liikkeen ja koko työväenliikkeen (myös kv. Esim. Blair) sisäistämä kansainvälinen kilpailukykyideologia, jossa hyväksytään että tiettyjä töitä saakin tehdä halvemmalla: Ulkoistukset / Paperiliitto Vuokratyövoiman vapauttaminen ja heikko lainsäädäntö Työpaikkasopimisen vääränlainen lisääminen.
- 40. Jälkiteollisen yhteiskunnan tai globalisaation ja vapaakaupan ongelma Työvoiman ylitarjontatilanne on heikentänyt perinteistä työpaikkakohtaista toimintaa merkittävästi. Olen kuullut monen ay-aktiivin suorastaan nolona ja häpeillen puhuvan siitä, ettei enää tapella työpaikkakohtaisesti. Beverly Silver on myös kuvannut sitä, miten tuotantoprosessien kehittyessä ja kilpailun kiristyessä pelkkä yrityskohtainen palkkaliikehdintä ei välttämättä tuo enää yhtä hyviä tuloksia kuin ennen. Hänen mukaansa voitokkaampaa tulosta saadaan, mikäli kyetään kehittämään laajempia yhteiskunnallisia liikkeitä tukemaan toimintaa palkkatason ja sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Justice for janitors –liikehdintä mm. esimerkkinä.
- 41. Palkkapolitiikan suuri kysymys •Kartelli laajenee – mitä vaikutuksia Vanha militanttien työpaikkayksiköiden oma palkkakartellijärjestelmä alkoi todella murtua vasta 1990-luvun puolivälin aikoihin. Toki nämä yksiköt olivat aiemminkin toimillaan ja puheillaan pyrkineet parantamaan liittojensa sopimuksia, mutta todellinen taistelu vahvoissa lihatehtaissa, metalliyrityksissä ja monilla muilla aloilla käytiin vielä 1980-luvulla talon sisäisissä neuvotteluissa. Onko vanhoilla perinteisen ammattiyhdistystoiminnan aloilla kyseessä useita vuosikymmeniä kestänyt henkinen murros, jossa vasta nyt aletaan kokea palkkakartelliksi koko maan kattava sopimus. Uuteen todellisuuteen viittaisi myös liittomme teettämä palkkatutkimus, jossa aiemmin hyvin erisuuruista palkkaa saavien työntekijäryhmien keskiansiotasot ovat viime vuosina hätkähdyttävästi lähentyneet toisiaan Vai onko kyse siitä, että kun työttömyyden ahdistama paikallistaso ei enää hae liukumaa, ei alhaalta ylös pumppu toimi enää ja se selittäisi muutokset tulonjaossa.
- 42. Onko Funktionaalinen tulonjako tärkeä? Hyvinvointivaltion rahoitus – Veronkeruu Työntuottavuus kasvaa, mutta sitä ei saada yhteisön hyväksi Kulutuskysyntä Mutta myös se kelle jää enemmän katetta, - päättää enemmän kansantulon käytöstä - urheilun sponsaus vai julkiset - kultturin sponsaus vai julkiset Mainostus vai pienlehtien tuet – vaikuttaa koko yhteiskunnan rakenteisiin Parlamentaarisesti valittu lautakunta vai yrityksen viestintäjohto?
- 44. Eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtyminen tapahtui vuonna 1993. Sen mukaan yrityksiä ja kaikkia pääomatuloja alettiin verottaa 25 prosentin tasaverolla ja osingoille säädettiin verohyvitys. Näin pääomatuloja alettiin verottaa selvästi kevyemmin kuin työtuloja. Kuvio Kuntaliiton pääekonomi Juhani Turkkilan väitöskirjasta. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1948 1951 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 Progressiivisen tuloveron osuus kaikista henkilöveroista
- 45. Tulonjaon muita vaikeita paikkoja Miten demokratia saadaan suostumaan supistuksiin ja tulonsiirtoihin rikkaille: Rakennettu tai todellinen kriisi / rakennetut rahapulat Paljon monimutkaisia ja vaikeasti hahmottuvia tulonsiirtoja työnantajille ja maksuja rikkailta muille, joita ei hahmoteta tulonjakotaistelun osaksi tai ei ymmärretä: Valtiolta tehtäviä kunnille – yritykset tai pääoma eivät maksa kunnallisveroa, kuntapalveluiden rahoitukseen ei edes progressiota Verotuksen painopistettä kulutusveroihin, regressiivinen vero Ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle, työnantajien maksuosuus pois, asumistukimenot kasvavat tai sosiaalitoimisto maksajaksi Työttömyysturvan muut heikennykset vähentävät työnantajakuluja Varallisuusveron poisto Työnantajien kelamaksun poisto Kunnalliset supistukset Ym… Demokraattisesti valituille päättäjille jää vapaus päättää, mistä supistetaan, koska ”rahaa ei ole”.
- 46. Onko syntynyt itseään toteuttava noidankehä? ● Kun luottamus vasemmistoon ja yhteiseen toimintaan hupenee ● Kun työttömyys ja köyhyys kasvavat ● Luottamus hyvinvointivaltioon heikkenee ● Oman onnensa seppä -ajattelu lisääntyy, aletaan säästää tulevaisuuden varalle, pakko varautua ● Ei haluta enää osallistua yhteisen hyvän kustantamiseen ● Äänestetään oikeistoa Muukalaisviha kasvaa, syntyy sosiaalitoimisto ilmiö, jossa köyhät käyvät toistensa kurkulle. ● Äärioikeistolaiset liikkeet ovat eräänlainen negaatio vasemmiston tekemille virheille. Eli olemmeko osanneet koota tulonjaossa uhreiksi jätetyt yhteiseen toimintaan vai onko katseemme kapea. Ketä puolustamme?
- 47. • Sosiaalipolitiikka, tukipolitiikka, palkkapolitiikka – kaikki suuret rakenneuudistukset tehokkuuden, ja pääomavaltaisen vientiteollisuuden hyväksi 1950-luvusta eteenpäin. Sosiaalivakuutus rahoitetaan työvoimaan perustuvilla maksuilla. Leipomo ja paperitehdas maksavat yhtä paljon veroja. Investointituet, poistot. Työvoimavaltaiset pienyritykset kaatuneet… Työaikaratkaisut: yötyön lisääminen tappaa pieniä, samoin kauppojen työaikavapauttaminen edistää kaupan keskittymistä. Ay-ratkaisut muuttavat myös koko yhteiskuntaa. Esimerkiksi ay- jäsenmaksujen perintäsopimus ja ”palkka pankkiin järjestelmä” moninkertaistivat pankkien käytössä olevan pääoman. Uusi sosiaaliturva rakensi vakuutus- ja eläkeyhtiöt jne, punapääoma rakentui ammattiosastojen työllä Nykyinen rakennemuutos haastaa koko yhteiskunnan uusiin ratkaisuihin. Infrastruktuuri on kalliimpaa ja haavoittuvampaa kuin koskaan, mutta sen rahoitusmalli eli palkkojen määrään sidottu veronkeruu supistuu ja lisääntyvä automaatio tuottaa jättivoitot, joita yhteiskunta ei saa käyttöönsä ja jotka veroparatiisien avulla katoavat kansantaloudesta. Työmarkkinaratkaisut ovat muuttaneet Suomea ja päinvastoin. Ennakoimattomat pitkän aikavälin seuraukset
- 48. Sosiaalisen turvajärjestelmän suhde yhteiskunnan tuotannolliseen malliin Vanhusten ja lasten hoito, perhekäsitys ja suhtautuminen valtioon ovat vaihdelleet ja vaihtelevat yhteiskunnasta toiseen. Tuhansien vuosien ajan perhe- ja sukuyhteisö sekä kylät ovat huolehtineet itse itsestään. Lapset on koulutettu työskentelemään vanhempien rinnalla. Ajatus siitä, että valtio huolehtii ilmaisesta koulutuksesta, tarjoaa terveydenhuollon jne. on nuori ja utopiaa edelleen maailman kansojen enemmistölle. Engels pohtii perheen olemusta erilaisissa yhteiskunnissa ja voidaan ajatella, että myös sosiaalisen turvajärjestelmän luonne on yhteydessä tuotannollisen mallin, urbanisoitumisen ym. tekijöiden kanssa. Yhteiskunnalla voi myös olla joko hyvä, vanhanaikainen tai toimimaton systeemi, koska myös uskonto, asenteet ja kamppailu määrittävät sitä. Olli Kankaalla aiheesta hienoa vertailevaa aineistoa. Braudelin mentaalivankilan käsite Immanuel Wallerstein Puoliproletaaristen yhteisöjen kilpailuetu mahdollistaa työskentelyn pienemmillä palkoilla. Pienviljely-yhteisön sosiaaliturva suvun ja aputalouden varassa, kansalaismielipiteet ja uskonnolliset arvot tukena. Silverin ja Arrighin analyysien mukaan valtioiden hegemonian nousun tai laskun taustana ovat muun muassa kulloinkin hegemonisen valtion tuotannollisen mallin vanheneminen, siitä seuraava tuloerojen kasvu ja siitä puolestaan aiheutuvat sosiaaliset ongelmat ja konfliktit, jotka nousevan valtion systeemi kykenee ratkaisemaan aiempaa systeemiä paremmin.
- 49. Ei palata menneisyyteen Suomalaisen maatalousvaltaisen vanhan maailman oikeiston talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma: Valtiontaloutta on supistettava omaiset hoitakoot toisensa. Sosiaaliturva rapauttaa kansan moraalisesti. Työnantajat ja työntekijät sopikoot palkat keskenään, liittoja ei tarvita. (1920-2015). Tämä linja on monesti johtanut taloudellisiin katastrofeihin ja mitä monimutkaisemmaksi yhteiskunta käy, sitä tuhoisampaa tämä on. Koska: Paluuta romantiikkojen kyläyhteisölliseen ”idylliin” ei ole, vaan valitsemme tulevaisuutta pikemminkin sellaisista vaihtoehdoista, että valvooko turvallisuutta verovaroilla palkattu poliisi, turvabisnes ja aseistetut suojelurahaa keräävät rikollis- ja huumekauppiaiden moottoripyöräjengit. Mielestäni modernin yhteiskunnan tulevaisuuden tärkein kysymys on, saadaanko moninkertaistuneesta kansantulosta riittävä osuus käytettäväksi koulutuksen, sosiaaliturvan ja infrastruktuurin hyödyksi, koska muutoin nykyaikainen yhteiskunta ja sen rakenteet rapautuvat.
- 50. Historiallinen voittaja Julkisten palvelujen ja verojen vastainen ”oman onnensa seppä” -ajattelu on vanhan puolittaisen omavaraisyhteisön ideologia, joka ei kerta kaikkiaan enää vastaa nykyisten yhteiskuntien tarpeisiin. Modernien yhteisöjen haavoittuvat ja monimutkaiset keskinäisriippuvuudet vaativat luotettavia järjestelmiä, ja ainakin nykyisessä historiallisessa tilanteessa pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli näyttäisi tarjonneen joitain toimivia ratkaisuja, kuten lukuisat kansainväliset vertailut ovat osoittaneet. Suomi on erään uusimman tutkimuksen mukaan maailman vähiten epäonnistunut maa, hyvin kilpailukykyinen jne. paljon tutkimusta.
- 51. Hyvinvointivaltion säilymisen puolesta puhuvat monet seikat EVA:n tutkimukset: vuoden 2013 tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista katsoi, että hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen ja toisaalta vain 20 prosenttia arvioi, että markkinatalous toimii Suomessa hyvin ja kaikkien parhaaksi. ”Reilut kaksi kolmasosaa vastaajista (68 %) on sitä mieltä, että taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo maassamme on kasvanut liian suureksi. Vain kuudesosa (17 %) on asiasta eri mieltä. Suomalaisten toleranssi tuloeroille onkin ilmeisen alhainen”, todetaan EVA:n vuoden 2014 tutkimuksessa. Uusliberalismin huonot kokemukset USA:sta, Silicon Valley:n kustannustaso ja suomalaisten tietämys, kun matkustavat ja lukevat kirjallisuutta. Riku Rantalan ym. valistus hyvin modernia agitaatiota. Vastarinnan ja kansalaisliikkeiden luvattu maa, kymmeniä tuhansia ay-aktiiveja, kunnallisaktiiveja, lasten vanhempia, urheiluseurojen toimijoita, liikenne- ja ympäristöaktiiveja, ihmisiä, jotka puolustavat kouluja, tarhoja, vanhusten hoitoa, vammaisia, käyttävät mediaa hyväkseen, soittavat ja postaavat vastalauseita. Radikalismi on palaamassa takaisin talouskysymysten ymmärtämiseen ja tulonjakokysymyksiin kadottuaan joskus hyvinvointivaltion kulta-aikana enemmän muihin asioihin. Kansainväliset esimerkit ja tutkimukset osoittavat yhä selkeämmin uusliberalismin talousmallin epäonnistumista ja tieteellisen näytön puutetta. Oman tutkimukseni mukaan, on tärkeätä kysyä, mitä ihmiset haluavat, mihin he uskovat ja minkä puolesta he ovat valmiit toimimaan. Ennustaminen on vaikeata.
- 52. Skenaario I Meillä on varaa hyvinvointivaltioon Olemme kahdeksan kertaa rikkaampia kuin silloin, kun hyvinvointivaltiokehitys lähti liikkeelle. Onnistumme ratkaisemaan nykyistä paremmin kansantulon keruun yhteisön hyväksi. Työntuottavuus on jatkuvasti moninkertaistunut ja tilanne jatkuu: näemme että meillä on varaa elättää vanhuusväestö ja työllistää työttömät Hyvinvoinnin supistuksiin ei enää suostuta, koska kansalaisten enemmistö on niitä vastaan ja koska ne tuottavat epätasa-arvoa, ja muita kielteisiä asioita, jotka tuhoavat yhteiskunnan Ymmärrämme että vasta noin 50 vuotta vanha utopia ei ole hetkessä eikä koskaan valmis, byrokratian ja plutokratian vaarat vaanivat aina, kaikki rakenteet ja ratkaisut eivät ole hyviä. Löydämme uusia demokraattisia ja tehokkaita tapoja organisoida yhteisöä. New Deal / reduktio /suuri käänne tai hitaita pieniä parannuksia Säilytämme asemamme the Failed state indeksissä, ja olemme edelleen maailman kansoille utopia ja todiste siitä, että tasa- arvoinen yhteiskunta on myös toimivin ja tehokkain.
- 53. Skenaario II The Failed State Osana atlanttista kauppa- ym sotaa ajaudutaan stagnaatioon ja/tai maailmankaupan säännöt ajavat kansallisen päätöksenteon yli, tai oikeistohegemonia niitä hyödyntäen ajaa alas julkisen sektorin. Tulonjako vääristyy entisestään, eikä kansantuloa pystytä ulosmittaamaan tarpeeksi yhteisön hyväksi Kun julkiset palvelut yksityistetään, niiden hinta nousee ja yhä harvemmat pääsevät niiden pariin, voitot valuvat ulkomaille ja palvelujen taso laskee väestön valtaosalle Jokainen yrittää hankkia itselleen yksityisvakuutukset eläkkeen ja sairauden varalle Veronkeruu epäonnistuu, koska julkisella sektorilla ei kansalaisten luottamusta, rahat menevät yksityisvakuutuksiin ja infrastruktuuri ja koulutus sekä sosiaalihuolto rapautuvat Hyvän kehä kääntyy pahan kehäksi tuottamaan epäonnistumisia, rikollisuus ja epäluottamus lisääntyvät
- 54. Tulevaisuus on avoin Ennakoimattomat ja ennakoitavissa olevat vastaliikkeet – eli vastaus leikkauksiin joko tai / sekä että: •Voimistuva talouskritiikki ja kansalaistoiminta •Maahanmuuttovastaisuus ja äärioikeistolaisten ilmiöiden nousu •Kummallakin pitkä historia tämän kaltaisissa tilanteissa •Ihmiset tekevät tulevaisuuden- avaimet tämänkin seminaarin yleisöllä. •Onnea seuraavalle 100-vuodelle, sitä tarvitaan!