Recommended
More Related Content
Similar to 2019 Kiljava Ay-toimihenkilöstökoulutus
More from Päivi Uljas
2019 Kiljava Ay-toimihenkilöstökoulutus
- 1. Kansalaistoimintaa kautta tarinan - uhrauksia, pelkoja ja petoksia, voittoja ja suuria tunteita… 4.9.2018 Kiljava Päivi Uljas
- 2. Englannin ay-liikkeen historiaa - Ay-liikkeen toimintalogiikka sisäsyntyistä •Manifestin aikana, Engels, chartistit 1830 •Käsityöläisyhdistykset / killat/ closedshop - ajattelu •Vapaakauppa ja suuren laman aika 1873--1896 / kysynnän ja tarjonnan laki •Uudenlainen ay-liike / myös sosialismi saa kannatusta 1800-luvun lopulta •Webbien kirjan ansiot: ay-toiminta ilman puolueita kuvaa liikkeen omalakisia piirteitä / kolme ay-tyyppiä
- 3. Ay-liike on ihme •Alkulähteille, miksi, koska ay-liike on vanhempaa perua kuin työväenliike •E. K. Louhikko, merkittävä suomalainen ay-vaikuttaja, kuvasi ammattiyhdistysliikkeen olemusta oppaassaan metallityöläisille: •”Ammattiyhdistysliike perustaa toimintansa työläisten vapaaseen tahtoon, sillä se liittää heidät solidaarisina jäseninä yhteen jokapäiväisen elämänsä parantamiseksi. Se asettaa itsekkyyden ja yksilöhyödyn sijaan keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden, mielettömän työnsaantikilpailun sijaan toveruuden ja taloudellisten vallanpitäjien mielivaltaisten työehtojen sijaan järjestyksen ja oikeuden.” (Louhikko 1937, 8) •Eihän elämä tällaista ole, eikä voi toteutua missään työpaikalla, mihin erilaisista taustoista tulevat yksilöt sattumanvaraisesti osuvat – ja silti ay-liike elää ja syntyy uudelleen ja uudelleen vainoista ja typeryydestä huolimatta vuosikymmenestä toiseen - Ihme. •Mutta ei ole helppoa, eli ei mikään automaatti eikä yksimielinen rakennus Hakaniemessä: •Uskalletaanko, halutaanko, jokaisella vain yksi elämä, ratkaisut ovat vaikeita ja herättävät ristiriitoja. Tärkeintä on pohtia kartellin voimaa, joka riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta, voimasuhteista, kansainvälisestä tilanteesta jne. Niin monta, niin monta…
- 4. Jäätynyt kapina •Ongelmat tuntuvat aina uusilta, mutta useimmat jutut ovat tympäisevän tuttuja jostain historian vaiheesta. •Siksi pyrin tuomaan esille muutamien keskeisten ratkaisujen historiaa, vaikkakaan historia ei toista itseään koskaan samanlaisena, eikä valmiita ratkaisuja ole. •Immanuel Wallerstein kuvaa työväenliikettä nerokkaaksi vaihtoehdoksi vuosituhansien kestäneeseen rahvaan kapinointiin. Mutta hän myös toteaa, että institutionalisoitu kapina on mahdottomuus.
- 5. 1. Elinkeinovapaus, palvelupakko kumotaan, Ammattikuntalaitos kielletään 1860 2. Ammattiosastoja Sekä HTY perustetaan 1888 Wrightiläinen ay-liike 3. Työväenpuolue perustetaan, Forssan ohjelma 1899-1905 7. Lapuan liike Ay-hajotus 1929-1930 8. II Maailman- sota 1938-1944 9. Sosiaali- Vakuutus Ay-liike hajoaa jälleen 1956-1968 11. Yleis- sitova Tes 1970 Valtavat Lakkoliikkeet, maaltamuutto Ruotsiin, 10. Ay-liike eheytyy, palkka pankkiin, jäsenmaksut tilistä 1968 14.NL hajoaa, EU, lama 1990-luvun alku 4. Suurlakko, äänioikeus 1905 Euro 13. 1985-1986 Lakkosakot, ansiosidonnaiset edut ja niiden verollepano, pekkaset 12.Kansanterveysla ki, peruskoulu, lasten päivähoito- oikeus 1970 alkuvuosina 5. 1917-18 8-tunnin työpäivä, torppari- vapautus kunnallislait Kansalais- sota 6. Budjettiuudistus, progressiivinen verotus, kansakoulu 1920-22
- 6. Ay- ja kansalaistoimintaa erilaisissa vaiheissa Oma markkina-arvo on takaraivossa / kartellin voima riippuu mahdollisuuksista / Beverly Silver puhuu luottamuksesta omiin voimiin ja merkitykseen, samoin 1960- 1970 luvun ay-aktiivit Tuotantoteknologian kehitys ja tuotannollisten syklien, sekä poliittiset trendit ja muutokset vaikuttavat työväestön liikehdintään ja saavutuksiin. Lakkotaistelujen tuloksellisuus on parempaa tuotantosyklien alkuvaiheissa ja vastaavasti halvan työvoiman perässä muuttanut pitkälle kilpailtu ala ei useinkaan mahdollista työntekijöille hyviä tuloksia vaan täyttämättömien tarpeiden kriisi jää yhteisöön. Englannin 1800-luvun tekstiiliteollisuus kehittyi, mutta kilpailun lisääntyessä tuotanto siirtyy aina köyhempään maahan ja huolimatta työntekijöiden hyvinkin aktiivisesta taistelu ala on jäänyt matalien palkkojen alaksi. Pääoma etsiytyy myös aina uusille paremmin voittoa tuottaville kasvualoille, ja uudesta teknologiasta ja hyvästä kannattavuudesta haluavat myös työntekijät osansa. Työväen liikehdintä lisääntyy uusilla kasvualoilla Uusina taistelujen kasvualueina on todettu mm. kasvatusteollisuuden, eli opettajien liikehdintää.
- 9. Filosofointia hyvinvointivaltion olemuksesta Vanhusten ja lasten hoito, perhekäsitys ja suhtautuminen valtioon ovat vaihdelleet ja vaihtelevat yhteiskunnasta toiseen. Tuhansien vuosien ajan perhe- ja sukuyhteisö sekä kylät ovat huolehtineet itse itsestään. Lapset on koulutettu työskentelemään vanhempien rinnalla. Ajatus siitä, että valtio huolehtii ilmaisesta koulutuksesta, tarjoaa terveydenhuollon jne. on nuori ja utopiaa edelleen maailman kansojen enemmistölle. Engels pohtii perheen olemusta erilaisissa yhteiskunnissa ja voidaan ajatella, että myös sosiaalisen turvajärjestelmän luonne on yhteydessä tuotannollisen mallin, urbanisoitumisen ym. tekijöiden kanssa. Yhteiskunnalla voi myös olla joko hyvä, vanhanaikainen tai toimimaton systeemi, koska myös uskonto, asenteet ja kamppailu määrittävät sitä. Olli Kankaalla aiheesta hienoa vertailevaa aineistoa. Braudelin mentaalivankilan käsite Immanuel Wallerstein Puoliproletaaristen yhteisöjen kilpailuetu mahdollistaa työskentelyn pienemmillä palkoilla. Pienviljely-yhteisön sosiaaliturva suvun ja aputalouden varassa, kansalaismielipiteet ja uskonnolliset arvot tukena. Silverin ja Arrighin analyysien mukaan valtioiden hegemonian nousun tai laskun taustana ovat muun muassa kulloinkin hegemonisen valtion tuotannollisen mallin vanheneminen, siitä seuraava tuloerojen kasvu ja siitä puolestaan aiheutuvat sosiaaliset ongelmat ja konfliktit, jotka nousevan valtion systeemi kykenee ratkaisemaan aiempaa systeemiä paremmin.
- 10. Vanha hegemonia 1920-1960 Suostumus ja pakotus vanhassa systeemissä Torpparien liikehdintä: Vapaakauppa, halpa vilja käänne karjatalouteen ja torpparihäädöt Torpparien ja työväenliikkeen missioiden ero Ei vuoden 1918 jälkeen sosialismia, mutta kylläkin iso korjausliike Maannälän osittainen tyydyttäminen torpparivapautuksella Pienviljelykseen perustuva ruokaomavaraisuus Lasten ja suvun rooli, energiaomavaraisuus, peruna ja sika Puunjalostusteollisuuden kilpailukykyä palveleva aputaloudella varustettu alipalkattu työvoima •Kahdeksantuntinen työpäivä •Progressiivinen verotus ja budjettilait •Koululait •Kunnallinen äänioikeus Lapuanliike, vasemmistolait ja ay-liikkeen diskriminointi
- 11. 3 % 15 % 18 % 34 % 30 % Kaikki ostettiin Mökkiläisyys ilman eläimiä Mökkiläisyys eläimillä Omavarainen Puoliproletaarisen elämänmuodon kartta Kyselytutkimus 850 pääkaupunkiseudun rakennus- ja elintarvikealan eläkeläisen lapsuuden oloista. (2007-2008)
- 12. Risuindeksi Lämmitys, ruoanlaitto , hygienia ja karjanhoito perustuivat lähinnä polttopuuhun. Miten lapsuudenkotinne talouteen tarvittavat polttopuut lämmitykseen, ym. hankittiin: Polttopuut Prosenttia Ostettiin 16,3 Vaihdettiin työhön 4,5 Kerättiin jätepuuna 12,7 Yhdistelmä 30,4 Omasta metsästä 31,4 Ei tarvittu puuta 3,5
- 13. Pienviljelyvaltion sosiaalipoliittinen linjaus Asustuskomiteoiden mietinnössä 1943 todettiin, että sotaleskelle ja orvoille lapsineen pitää antaa maata raivattavaksi: ”Monet ovat sodassa menettäneet perheen huoltajan, työkykynsä, jopa jotkut lapset vanhempansakin. Näidenkin henkilöiden tulevaisuus on turvattava” Yhteiskunta ei koskaan pysty antamaan rahallisesti niin paljon avustusta, että se turvaisi kohtuullisen toimeentulon eikä ”tällainen avustamisen muoto sitä paitsi yhteiskunnallisista syistä ole soveliaskaan”. ”…monta kertaa on jouduttu havaitsemaan, ettei maaseudulla perheen huoltajan kuolema ole niin ratkaiseva kuin muissa yhteiskuntaluokissa, koska maata viljelevällä perheellä on toimeentulonsa perustana viljelmä. Perhe voi jatkaa työtänsä vaikkakin perheen pää on poistunut elävien joukosta…Mainittakoon ainoastaan, että leski ja lapset voivat kykyjensä mukaan osallistua vaikkapa pienenkin tilan hoitoon siitä puhumattakaan, että lapsien varttuessa heidän työkykynsä kasvaa.”
- 14. Vanha systeemi rapautui 1950 luvun alkuvuosina Pienviljelytilojen kannattavuus jäi heikoksi, eivätkä ne kyenneet rationalisoimaan ja koneistamaan toimintaansa varakkaampien tilojen vauhdissa. Pienten tilojen viljelijöille välttämättömät sivuansiot heikkenivät sekä asutustoiminnan hiipumisen myötä että puun korjuun rationalisoinnin vuoksi. Kun asutustoiminnan uudet kylät, tiet, koulut, postit, navetat ja talot oli rakennettu, ei kirvesmiehille ja muurareille ollut enää paljonkaan töitä etenkään maan itäisillä ja pohjoisilla alueilla. Metsäteollisuus ei enää myöskään tarvinnut entisessä määrin pientilojen työpanosta. Työttömyys lisääntyi. Elintarvikkeiden omavaraisuus oli saavutettu, ja karjatalouden tuotannossa oli jo ylijäämää. Pienviljelyksen järkevyyttä alettiin kyseenalaistaa sekä tutkijoiden että poliitikkojen piirissä ja tilanne synnytti kaikkien puolueiden sisällä ristiriitoja. Maatalouskomitean mietintö vuodelta 1962 raportoi, että vuosina 1945–1961 oli raivattu 313 000 hehtaaria uutta peltoalaa. Vuoden 1970 kulutustarve voitaisiin tyydyttää noin 350 000 hehtaaria nykyistä pienemmällä peltoalalla.” Koko sodanjälkeinen valtaisa pellonraivaus oli osoittautumassa turhaksi.
- 15. Vanha sosiaalipolitiikka ei näyttäytynyt oikeudenmukaiselta kaupunkityöläisten mielestä. Heidän lapsilukunsa oli vähäisempi kuin maaseudulla ja lapsilisien merkitys oli pienempi. Subventiot, joilla ruoan hintaa alennettiin, estivät indeksin laukeamisen ja palkankorotukset. Subventiot rahoitettiin verovaroilla, jotka kohdistuivat paremmin palkattuun työväkeen, koska maaseudun mökkiläisiltä tai uusilta rintamamiestiloilta oli vaikea nyhtää yhtään mitään. Heidän oli edelleen palkastaan säästettävä mahdollisen sairauden ja pahan päivän varalle, koska myöhemmin säädettävästä työttömyysvakuutuksesta, sairausvakuutuksesta tai työeläkkeestä ei vielä ollut tietoa. Osa joutui edelleen elättämään myös omia vanhempiaan. Heidän oli maksettava vuokraa tai ainakin isompia asumiskuluja, osa pyrki jo kouluttamaan lapsiaan oppikouluissa ja niiden lukukausimaksut olivat korkeita. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa vanha lähinnä mökkiläiselämälle suunnattu tukipolitiikka ei auttanut sitä kasvavaa väestöosaa, joka eli pelkästään palkkatyönsä varassa. Sosialidemokraattisen puolueen hajaannus mm. liittyi tämän ongelman ratkaisemattomuuteen
- 16. Yövartijavaltion verolinjaus vuodelta 1956 •Vuosina 1953-1959 valtaisa kamppailu veroja ja sosiaaliturvaa vastaan ja, jossa vaadittiin paluuta 1930-talouspolitiikkaan. Satoja artikkeleita, tutkimuksia, poliitikkojen puheita ja julkilausumia. •Vuoden 1956 Helsingin Sanomat esimerkkinä yövartijavaltion mallista •”…pyritään eräiden ryhmien kannettavaksi sälyttämään menoja, jotka aiheutuvat toisten ryhmien suosimisesta. Tähän sisältyy selvästi pyrkimys eri yhteiskuntaryhmien tulojen ja varallisuuden tasaamiseen verotuksen avulla. •Sillä tavoin on loitonnuttu verotuksen alkuperäisestä tarkoituksesta, joka oli valtionhallinnon välittömien kustannusten peittämiseen tarvittavien varojen hankinta.”
- 17. Hullut vuodet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1860 1867 1874 1881 1888 1895 1902 1909 1916 1923 1930 1937 1944 1951 1958 1965 1972 1979 1986 1993 2000 2007 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS
- 18. Vuosien 1950–1960 välisenä aikana maa- ja metsätaloudesta sekä maatilataloudesta poistui runsaat 500 000 ihmistä Suomessa; heistä avustavia perheenjäseniä (lähinnä perheen nuoria) oli yli 300 000. Alle viiden hehtaarin tiloilta avustavien perheenjäsenten määrä väheni yli 40 ja alle kahden hehtaarin tiloilta yli 60 prosenttia. Ajattelitteko itse nuorena, että teidän velvollisuutenne oli tukea vanhempianne ja sisaruksianne taloudellisesti 63 prosenttia elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisistä vastasi kyllä (Kyselytutkimus)
- 19. Mielenosoitusten järjestäjinä olivat pääkaupunkiseudun rakennus- metalli- ja elintarvikealojen ammattiosastojen yhteiselimet sekä muita aloja, myös kunnalliset olivat paljon mukana. Pääkaupunkiseudun rakennus- ja elintarvikealan eläkeläiskyselyyn vastanneista vajaa syntyperäisiä helsinkiläisiä 7-8 prosenttia. •Oliko lasten tekemä työ tärkeää perheenne taloudelle •Kyllä vastasi 85 prosenttia elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisistä Murroksen uhrit
- 20. 0 50 100 150 200 250 300 350 1957 I 1957 II 1958 I 1958 II 1959 I 1959 II 1960 I 1960 II 1961 I 1961 II 1962 I 1962 II 1963 I 0 50 100 150 200 250 Sosiaalivakuutus Ajankohtaiset Kansalaiskirjeet Ay-kirjeet SKDL:n eduskuntaryhmä vastaanotti touko- kesäkuun aikana vuonna 1957 yhteensä noin 140 erilaista lapsilisiä, työttömyyttä ja vakautuksia käsitelleitä lähetystöjä, kirjeitä ja kortteja muilta kuin omilta jäsenjärjestöiltään. Kansalaisliikehdintä ennakoi poliittisen voimasuhteen muutosta. Vasemmisto- enemmistö eduskuntaan
- 21. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Lapsilisien jarrutuskeskustelu 1957 Yleislakko Hinnankorotukset ja lapsilisien leikkaukset 1957-1958 Välikysymysmielenosoitukset 1958 Vasemmistoenemmistö 1958-1962 Vasemmistoenemmistö 1966-1970
- 22. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Työttömyysturva uudistuu Kolmas lomaviikko Työeläkejärjestelmä Sairausvakuutus Työajanlyhennys Sosiaalivakuutusjärjestelmä uusiutui ja muuttui palkkatyöläisiä suosivaksi
- 23. 20 25 30 35 40 45 50 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS Maalaisliitto hajoaa Kekkosesta presidentti 1956 SDP hajoaa Honka liitto Kekkosesta presidentti 1962 Kansanpuolueet hajoavat Kokoomuksessa hajontaa Yöpakkashallitus Valtavien skandaalien, oikeudenkäyntien ja puoluehajaannusten jälkeen syntyi uusi tasapaino. Useimpien puolueiden sisällä hyvinvointivaltioiden kannattajat voittivat noin vuoteen 1966 mennessä, ja oikeistosiipi kärsi vakavia tappioita.
- 24. Uudet haasteet SAK eheytyi 1968, jäsenmaksujen keruu palkasta, palkka pankkiin järjestelmä. 1970-luvun alussa mm: Eduskunnassa: Uusi työehtosopimuslaki Peruskoulu-uudistus Kansanterveyslaki Lasten päivähoitojärjestelmä
- 25. Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä Vuodesta 1968 ammattiosastojen laajat lähetystöt kävivät useita kertoja eduskunnassa vaatimassa uutta työehtosopimuslakia Tällä hetkellä suomalainen järjestelmä, jossa yleissitovilla työehtosopimuksilla on lain turva, on noussut arvoon arvaamattomaan EU:n takia, vrt. Ruotsi. Järjestelmän syntyaikoina tilannetta arvioitiin SAK:ssa toisin. SAK:ssa pelättiin järjestövoiman murentumista eikä järjestön hallitus ollut lainkaan yksimielinen asiasta. SAK:ssa pelättiin, että jos lakiin otettaisiin yleissitovuutta merkitsevä vähimmäispalkkasäädös, se takaisi samat edut myös järjestäytymättömille. Jäsenistö äänestäisi jaloillaan, kun ilman jäsenmaksujakin olisi vähimmäistaso saavutettavissa.
- 26. Työehtosopimuksilla lain turva Vuoden 1970 työsopimuslakiin kirjattiin, että yleissitovat työehtosopimukset muodostavat lakisääteisen minimitason, jota kaikkien - myös järjestäytymättömien - työnantajien tulee noudattaa. Työehtosopimusta on pidetty kattavana, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on yli puolet alan työvoimasta. Tätä rajaa ei ole kirjattu aiemmin lakiin, vaan se muodostui korkeimman oikeuden vuonna 1974 tekemän päätöksen perusteella. Järjestäytyneisyyden astetta on aika ajoin pohdittu ja mm kuorma- autoalan oikeuskiistassa työnantaja kiisti lomapäiviin liittyvän maksuvelvollisuutensa vedoten siihen, ettei kuorma-autoalan sopimus ole yleissitova. Vuoden 2001 uusi työsopimuslaki selvensi asiaa ja poisti ehdottoman 50%:n kattavuusvaatimuksen. Nykyään työehtosopimuksien yleissitovuuden vahvistaa työministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta. 1990-luvun alun saatanallisissa säkeissä vaadittiin tämän kumoamista (maataloustuottajilta vietiin silloin oikeus hintayhteistyöhön).
- 27. Mutta yleissitovuuskin palautuu työpaikkatasolle Monella alalla on pitkään tiedetty, ettei yleissitovuuden määritelmä välttämättä täyty, eikä sitä ole siis ankkuroitu yksityisellä sektorilla mitenkään lakiin muutoin kuin yritysten sitoutumisella työehtosopimuksiin. Mutta niin kauan kun esimerkiksi leipomoalalla kahden suurimman konsernin eli Fazerin ja Vaasa &Vaasan johtajat tietävät, että heidän johtamiensa yritysten ammattiyhdistysyksiköt kykenevät oman paikallisen järjestäytymisen ja voimansa avulla pitämään itsellään työehtosopimustasoisen turvan ja toimimaan sen parantamisen puolesta, kyseisten kahden suuren konsernijohdon kannattaa pitää yleissitovuudesta kiinni, jotta muut alan pienemmät yritykset eivät pääse kilpailemaan alemmilla palkoilla.
- 28. Ammattiyhdistysliikkeen ristiriitainen olemus Lakisääteisen yleissitovuuden ongelmaan sisältyy suomalaisen ay-liikkeen paradoksi. Liian helposti oletetaan, että ammattiyhdistysliike on jonkinlainen lakisääteinen vakuutuslaitos, joka säilyy valtiovallan avulla ja työnantajien suojeluksessa. Näin ei ole. Ammattiyhdistysliikkeen luonne on ristiriitainen. Se perustuu ”taistelevaan” palkkakartelliin, joka nojaa sekä työpaikka- että liittotason konflikteihin, tuhansien ellei kymmenien tuhansien ihmisten aktiiviverkostoon, voiman käyttöön ja sillä uhkailuun. Vain tämän kartellin voimaan nojaten ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan lakien turvaama ja laajaa yhteiskunnallista kannatusta nauttiva valtiollinen instituutio. Tämä hämmentävä kansanliikkeen ja instituution sekoitus on koko työväenliikkeen ongelma ja voima.
- 29. Työtuottavuuden kasvuun vastattu lyhentämällä työaikaa •8-tuntinen työpäivä 1918 •45-tuntinen työviikko 1955-1960 •40-tuntinen työviikko asteittain vuosien 1965- 1970-välillä •Talviloma ja lomaltapaluurahat 1970-luvulla •Pekkaset 1980-luvulla •Sairausajan palkat, oikeus hoitaa sairasta lasta ym monet merkittävät pykälä…
- 31. 1980-luvulla suuret rauhanmielenosoitukset, kamppailut työajan lyhentämisen puolesta, toimintaoikeudet ja lakkosakot. Taustalla ihmisten halu toimia ja parantaa elinolosuhteita ja luottamus toiminnan tuloksellisuuteen. Tutkimus aivan 1980-alkuvaihteesta. Professori Olavi Borg oli tutkinut ammattiyhdistysvaikuttajien asenteita lakkoihin ja yllättäen kaikkein myönteisimmin lakon käyttöön omalla alalla suhtautuivat TVK:n jäsenet, joista peräti 81,2 prosenttia katsoi joko ehdottomasti tai todennäköisesti tarpeelliseksi käyttää lakkoa nykyistä enemmän vaatimusten ajamiseksi. Ainakin yleisistä mielikuvista poikkesi artikkelin mukaan se, että kokoomuslaiset suhtautuivat myönteisemmin lakkojen silloista laajempaan käyttämiseen omalla alallaan kuin sosialidemokraatit. Mielipiteet oman järjestön tarpeesta käyttää nykyistä enemmän lakkoja vaatimusten läpiajamiseksi puoluetaustan mukaan. SDP SKDL KOK Kesk. Sit Kaikki Myönteinen 55.3 91.5 60.0 68.4 59.5 63.0 Kielteinen 43.2 8.5 40.00 31.6 34.1 35.0 Yhdentekevä 1.5 0.0 0.0 0.0 6.4 1.00
- 32. Mallasjuoman myrkkypullo ja pakkosovinto
- 33. Eheytyksestä pakkosovintoon. Kamppailu lakkosakoista •Ay-liikkeen alkuvaiheista lähtien kamppailua, kuka päättää lakkoon lähdöstä. 1900-luvun alun väittelyt. •1930 perustetun hajotusliiton säännöt pakottivat liitot pyytämään luvan keskusjärjestöltä. Tämä oli suuri ongelma aina eheytykseen saakka. •Eheytyssopimus 1968 lisäsi liittojen päätäntävaltaa ja lakosta päättäminen jäi liitoille. •Pakkosovintoa haettiin heti 1970-luvulla •Wärtsilän oikeudenkäynnit sekä Mallasjuoman tapahtumat herättivät laajan liikehdinnän, kun pääluottamusmiehiä ja ammattiosastojen puheenjohtajia haettiin oikeuteen henkilökohtaiseen vastuuseen lakkojen aiheuttamista taloudellisista hävikeistä. Tällöin nostettiin STK:n kentässä lakkosakot kymmenkertaisiksi. •Suomessa on säilynyt kaikkien ay-organisaatioiden itsenäisyys, joka selittänee, että ay-liike on edelleen yhtenäinen, toisin kuin useimmissa Euroopan maissa.
- 34. Vuoden 1985 kompromissi – ns pekkassopimus Mm: Lakkosakot kymmenkertaistuivat Sosiaaliset edut ansiosidonnaisiksi ja verolle Työttömyyskassojen tulkintaoikeus siirtyi työvoimatoimistoille Työajanlyhennys asteittain eteenpäin ns. pekkaset
- 36. ”Alhaalta ylös” -pumppu •Eräs mielenkiintoisimpia ilmiöitä leipomon historiaa tehtäessä on ollut havaita tämä ilmiön toistuminen vuosikymmenestä toiseen. Hyvin monet sopimusmääräykset ovat alkaneet vuosisadan alusta lähtien ensin Elannon leipätehtaalta, sitten Hki-Tre-Turku-Viipuri akselilla paikallisesti ja sen jälkeen suosituksena sopimukseen, ja lopuksi määräyksenä. •Vaikkapa virkistysloma, työvaatteet, viimeisin on ns. ikäohjelma, Ensin Vaasan, sitten HK, nyt suosituksena sopimuksessa. Sama muilla aloilla, tästä aiheesta huonosti tutkimusta. •Vasta leipomohistorian kautta olen alkanut ymmärtää, miten satunnaisten ja subjektiivisten pienten kamppailujen seurauksen tilkkutäkkimäinen sopimusjärjestelmä on syntynyt.
- 37. Ihmisten luottamus toiminnan voimaan ja tuloksiin, uskallus ovat riippuvaisia yhteiskunnallisesta tilanteesta ja kysynnän ja tarjonnan laista.
- 38. Kuvio 1. Palkansaajakorvauksien ja toimintaylijäämän osuus yritysten arvonlisäyksestä Suomessa vuosina 1975–2010. Prosenttia. Funktionaalinen tulonjako eli tuotannossa syntyneen arvonlisäyksen jakautuminen työn ja pääoman kesken on selvästi muuttunut Suomessa viimeksi kuluneen 35 vuoden aikana. Voittojen osuus on kasvanut 1980- luvun 20–25 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin 2000- luvulla. Viime vuonna se oli 28 prosenttia. Olli Savela Tilastokeskus
- 39. Yritysten voitot ja investoinnit
- 40. Kysynnän ja tarjonnan laki Työvoiman kysynnän ja tarjonnan laki ja lakkoliikkeet 1970 ja 1980 luvulla, tai leipomon tilanne 1930-luvulla ja 1960-luvulla Maahanmuuttovastaisuus, closed shop killat, englantilaisten menetelmiä ja edellisen vapaakauppavaiheen opetuksia. Vuodet 1870–1913 olivat nopean globalisaation aikaa: pääoma ja työvoima liikkuivat yli kansallisten rajojen ennätyksellisen suuressa määrin, ja kauppa kasvoi voimakkaasti nopeasti laskevien kuljetuskustannusten vuoksi. Maailmansotien välisenä aikana kansainväliset pääomamarkkinat romahtivat, ja massamuutto loppui tai ainakin hidastui huomattavasti. Euroopasta muutti noin 60 miljoonaa ihmistä pois vuoden 1820 jälkeen, heistä kolme viidesosaa Yhdysvaltoihin. Euroopan työvoima väheni 13 prosenttia, ja työvoimaa vastaanottavien maiden työvoima lisääntyi 40 prosentilla. Suurella muuttoaallolla oli ratkaisevaa merkitystä sekä työvoimaa luovuttavien maiden että vastaanottavien maiden palkkatasoon. Argentiinassa palkat laskivat 21 prosenttia, Australiassa 15, Kanadassa 16 ja Yhdysvalloissa 8 prosenttia.
- 41. Yhdysvalloissa säädettiin vuodesta 1880 lähtien puolen vuosisadan aikana lukuisa joukko uusia lakeja ja rajoituksia. Taloushistorioitsijat Kevin H. O`Rourke ja Jeffrey G. Williamsson varoittivat jo vuonna 1999 ilmestyneessä tutkimuksessaan The Globalization and History samoista ongelmista, joita edellisen vapaakauppavaiheen työvoiman, tavaran ja pääomien vapaa liikkuvuus aiheutti. Maahanmuuttoon suuttuneet kansalaiset ja heidän liikehdintänsä painostivat poliitikot säätämään esimerkiksi Yhdysvalloissa maahanmuuttorajoitukset
- 42. Epätasa-arvoisuus on lisääntynyt OECD-maissa vuodesta 1970 lähtien, ja erityisesti juopa koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman palkkatason välillä on kasvanut, juuri kuten tapahtui työvoimaa vastaanottavissa maissa aiemman voimakkaan globalisaation vaiheessa. Kouluttamattoman työvoiman palkkakehitys on hidastunut jälleen sitten vuoden 1970, ja heidän reaalitulonsa on jäänyt jälkeen muista. Vuosituhannen taitteessa julkaistussa kirjassaan tutkijat ennustivat: ” Jos historia toistaa itseään, maahanmuuttovastaisuus lisääntyy tulevaisuudessa ainakin niin kauan kuin kouluttamaton työvoima pysyy taloudellisessa kuopassa.”
- 43. Suurin globaali tulonjako sitten teollisen vallankumouksen Piste A viittaa Aasian maiden keskiluokkaan. Kolme neljästä ihmisestä pisteessä B on länsimaiden alempaa keskiluokkaa. Pisteessä C on prosentti maailman suurituloisimmista.
- 44. Kuviossa työntuottavuuden kasvuprosentti vuosina 1987-1999. Vuonna 1926 on 100 600 700 800 900 1000 1100 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Ahon hallitus 1991 Työnantajajärjestön mukaan palkoista ja työajoista sopiminen tuli siirtää työpaikkatasolle STK vaati sopimusta, joilla palkkoja alennetaan 5 prosenttia, poistetaan lomarahat ja pidennetään vuosityöaikaa 50 tunnilla ilman palkkakompensaatiota. Ahon hallitus ilmoitti "säästöjen" tarkoittavan mm. työttömyys-, sairaus- ja toimeentuloturvan leikkauksia sekä työttömyyskassajärjes- telmän heikentämistä. Keväällä (1992) leikkauslistalla lastenhoito, terveyspalvelut, vanhushuolto ja koulutus. Uusi Lipposen hallitus esitti keväällä 1996 uusia heikennyksiä. SAK järjesti lokakuussa 1991 mielenosoituspäivän työllisyyden puolesta. Senaatintorin joukkokokoukseen osallistui yli 30 000 henkeä eri puolilta maata. SAK:n valtuusto julisti toimintapäivän. Mielenosoituslakkoihin osallistui noin 350 000 työläistä. Syksyllä 1992 SAK julisti maan historian suurimman yleislakon alkavan 26.11.1992 ellei hallitus peräänny. Lakko peruttiin, kun hallitus perui esityksensä leikata puoli miljardia markkaa työttömyysturvasta ja muutamia muitakin ns. säästölakeja. SAK ja STTK uhkasivat vientiteollisuuden lakoilla, jotka laajenisivat yleislakoksi 24.5.1993. Hallitus lupasi taas olla puuttumatta laeilla työehtosopimusten yleissitovuuteen Työttömien Murrostorstai eduskuntatalolla 13.11.1993. Seurauksena oli hallituksen jonkinasteinen rauhoittuminen Keväällä 1996. SAK ja STTK uhkasivat taas yleislakolla. Ansiosidonnaisen turvan taso ja kesto jätettiin entiselleen, mutta nuorten, iäkkäiden ja pitkään työttömäksi pakotettujen turvaa heikennettiin. Suuri Hyökkäys 1990 luvulla
- 45. Jälkiteollisen yhteiskunnan tai globalisaation ja vapaakaupan ongelma Lama ja yritysten lisääntynyt kilpailu on aiheuttanut perinteisen työpaikkakohtaisen toiminnan heikkenemistä. Olen kuullut monen 1970-luvuilla ja 1980-luvuilla toimineen ay-aktiivin suorastaan nolona ja häpeillen puhuvan siitä, ettei enää tapella työpaikkakohtaisesti. Beverly Silver on myös kuvannut sitä, miten tuotantoprosessien kehittyessä ja kilpailun kiristyessä pelkkä yrityskohtainen palkkaliikehdintä ei välttämättä tuo enää yhtä hyviä tuloksia kuin ennen. Hänen mukaansa voitokkaampaa tulosta saadaan, mikäli kyetään kehittämään laajempia yhteiskunnallisia liikkeitä tukemaan toimintaa palkkatason ja sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta.
- 46. Miksi epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet •Esimerkki erkki, palkka pelkästään tehdyistä tunneista 10,16 mk/ tunnille, vuodessa 14151 mk. Lisillä 17,67 mk/ tunnille vuodessa 24 600 mk. Tämä on vanha laskelma, uusi pitäisi saada...
- 47. 60 70 80 90 100 110 120 130 prosenttia vuosi Peruselintarviketeollisuuden työntekijöiden säännöllisen työajan palkkakehitys suhteessa kaikkien teollisuudenalojen keskiansioihin 1971-2003, kun teollisuuden vertailuluku on 100 peruselintarviketyöntekijöiden säännöllisen työajan keskituntiansio ilman lisiä suhteessa teollisuuden keskiansioihin kaikki alan maksetut palkat/työtunnit suhteessa kaikkien teollisuudenalojen keskiansioihin myllyt ilman lisiä kovaleipä ym. ilman lisiä margariini ilman lisiä sokeri ilman lisiä makeistehtaat ilman lisiä säilyke ym. ilman lisiä kahvinpaahtimo ilman lisiä tupakka ilman lisiä
- 48. Kun historiassa usein saatavat muuttuvat veloiksi •Ay-liike on taistellut vuosikymmenien ajan parempia etuja pitkiin työsuhteisiin, sairausaikaan, lapsenhoitoon, hankaliin työaikoihin jne, •Työnantajat ovat vastanneet lisäämällä ulkoistamisia, siirtämällä töitä ulkoistetuille pienyrittäjille, vuokrafirmoille, kieltä osaamattomille ulkomaalaisille jne. Työttömyystilanne auttaa tässäkin työnantajia •Ay-liikkeen uusi haaste on hoitaa tämä asia kuntoon, kyseessä ikuinen kilpajuoksu.
- 49. Automaation merkitys työvoiman ylitarjontaan, on todennäköisesti maahanmuuttoa suurempi tekijä monella alalla, esim. leipomo. Halpatuonti on vienyt työpaikkoja Oman työlainsäädännön puutteet ja etenkin 1990 alussa ay-liikkeen ja koko työväenliikkeen (myös kv. Esim. Blair) sisäistämä kansainvälinen kilpailukykyideologia, jossa hyväksytään että tiettyjä töitä saakin tehdä halvemmalla: Ulkoistukset Vuokratyövoiman vapauttaminen ja heikko lainsäädäntö Työpaikkasopimisen vääränlainen lisääminen.
- 50. Palkkapolitiikan suuri kysymys •Kartelli laajenee – mitä vaikutuksia Vanha militanttien työpaikkayksiköiden oma palkkakartellijärjestelmä alkoi todella murtua vasta 1990-luvun puolivälin aikoihin. Toki nämä yksiköt olivat aiemminkin toimillaan ja puheillaan pyrkineet parantamaan liittojensa sopimuksia, mutta todellinen taistelu vahvoissa lihatehtaissa, metalliyrityksissä ja monilla muilla aloilla käytiin vielä 1980-luvulla talon sisäisissä neuvotteluissa. Onko vanhoilla perinteisen ammattiyhdistystoiminnan aloilla kyseessä useita vuosikymmeniä kestänyt henkinen murros, jossa vasta nyt aletaan kokea palkkakartelliksi koko maan kattava sopimus. Uuteen todellisuuteen viittaisi myös liittomme teettämä palkkatutkimus, jossa aiemmin hyvin erisuuruista palkkaa saavien työntekijäryhmien keskiansiotasot ovat viime vuosina hätkähdyttävästi lähentyneet toisiaan Vai onko kyse siitä, että kun työttömyyden ahdistama paikallistaso ei enää hae liukumaa, ei alhaalta ylös pumppu toimi enää ja se selittäisi muutokset tulonjaossa.
- 51. Onko Funktionaalinen tulonjako tärkeä? Hyvinvointivaltion rahoitus – Veronkeruu Työntuottavuus kasvaa, mutta sitä ei saada yhteisön hyväksi Kulutuskysyntä Mutta myös se kelle jää enemmän katetta, - päättää enemmän kansantulon käytöstä - urheilun sponsaus vai julkiset - kultturin sponsaus vai julkiset Mainostus vai pienlehtien tuet – vaikuttaa koko yhteiskunnan rakenteisiin Parlamentaarisesti valittu lautakunta vai yrityksen viestintäjohto?
- 52. Suomalaista rakennehistoriaa •Katse rakennepolitiikkaan: Sosiaalipolitiikka, tukipolitiikka, palkkapolitiikka – kaikki suuret rakenneuudistukset tehokkuuden, ja pääomavaltaisen vientiteollisuuden hyväksi 1960-luvusta eteenpäin. Kansallisen rakennehistorian vaikutukset kansantulon uusjakoon – veron kerääminen ym. Leipomo ja paperitehdas maksavat yhtä paljon veroja. Investointituet, poistot, TÄRKEÄ JULKISELLE SEKTORILLE Työaikaratkaisut: yötyön lisääminen tappaa pieniä, samoin kauppojen työaikavapauttaminen edistää kaupan keskittymistä. Ay-ratkaisut muuttavat myös yhteiskuntaa. Esimerkiksi ay-jäsenmaksujen perintäsopimus ja ”palkka pankkiin järjestelmä” moninkertaistivat pankkien käytössä olevan pääoman, sosiaaliturva rakensi vakuutus- ja eläkeyhtiöt jne. Nykyinen rakennemuutos haastaa koko yhteiskunnan uusiin ratkaisuihin. Infrastruktuuri on kalliimpaa ja haavoittuvampaa kuin koskaan, mutta sen rahoitusmalli eli palkkojen määrään sidottu veronkeruu supistuu ja lisääntyvä automaatio tuottaa jättivoitot, joita yhteiskunta ei saa käyttöönsä ja jotka veroparatiisien avulla katoavat kansantaloudesta.
- 53. Ei palata menneisyyteen Suomalaisen maatalousvaltaisen vanhan maailman oikeiston talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma: Valtiontaloutta on supistettava omaiset hoitakoot toisensa. Sosiaaliturva rapauttaa kansan moraalisesti. Työnantajat ja työntekijät sopikoot palkat keskenään, liittoja ei tarvita. (1920-2015). Tämä linja on monesti johtanut taloudellisiin katastrofeihin ja mitä monimutkaisemmaksi yhteiskunta käy, sitä tuhoisampaa tämä on. Koska: Paluuta romantiikkojen kyläyhteisölliseen ”idylliin” ei ole, vaan valitsemme tulevaisuutta pikemminkin sellaisista vaihtoehdoista, että valvooko turvallisuutta verovaroilla palkattu poliisi,vai turvabisnes ja aseistetut suojelurahaa keräävät rikollis- ja huumekauppiaiden moottoripyöräjengit. Modernin yhteiskunnan tulevaisuuden tärkein kysymys on, saadaanko moninkertaistuneesta kansantulosta riittävä osuus käytettäväksi koulutuksen, sosiaaliturvan ja infrastruktuurin hyödyksi, koska muutoin nykyaikainen yhteiskunta ja sen rakenteet rapautuvat.
- 54. Hyvinvointivaltion säilymisen puolesta puhuvat monet seikat EVA:n tutkimukset: vuoden 2013 tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista katsoi, että hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen ja toisaalta vain 20 prosenttia arvioi, että markkinatalous toimii Suomessa hyvin ja kaikkien parhaaksi. ”Reilut kaksi kolmasosaa vastaajista (68 %) on sitä mieltä, että taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo maassamme on kasvanut liian suureksi. Vain kuudesosa (17 %) on asiasta eri mieltä. Suomalaisten toleranssi tuloeroille onkin ilmeisen alhainen”, todetaan EVA:n vuoden 2014 tutkimuksessa. Uusliberalismin huonot kokemukset USA:sta, Silicon Valley:n kustannustaso ja suomalaisten tietämys, kun matkustavat ja lukevat kirjallisuutta. Riku Rantalan ym. valistus hyvin modernia agitaatiota. Vastarinnan ja kansalaisliikkeiden luvattu maa, kymmeniä tuhansia ay-aktiiveja, kunnallisaktiiveja, lasten vanhempia, urheiluseurojen toimijoita, liikenne- ja ympäristöaktiiveja, ihmisiä, jotka puolustavat kouluja, tarhoja, vanhusten hoitoa, vammaisia, käyttävät mediaa hyväkseen, soittavat ja postaavat vastalauseita. Radikalismi on palaamassa takaisin talouskysymysten ymmärtämiseen ja tulonjakokysymyksiin kadottuaan joskus hyvinvointivaltion kulta-aikana enemmän muihin asioihin. Kansainväliset esimerkit ja tutkimukset osoittavat yhä selkeämmin uusliberalismin talousmallin epäonnistumista ja tieteellisen näytön puutetta. Oman tutkimukseni mukaan, on tärkeätä kysyä, mitä ihmiset haluavat, mihin he uskovat ja minkä puolesta he ovat valmiit toimimaan. Ennustaminen on vaikeata.
- 55. Tulonjaon monta vaikeata tasoa Miten demokratia saadaan suostumaan supistuksiin ja tulonsiirtoihin rikkaille: Rakennettu tai todellinen kriisi / rakennetut rahapulat Paljon monimutkaisia ja vaikeasti hahmottuvia tulonsiirtoja työnantajille ja maksuja rikkailta muille, joita ei hahmoteta tulonjakotaistelun osaksi tai ei ymmärretä: Valtiolta tehtäviä kunnille – yritykset tai pääoma eivät maksa kunnallisveroa, kuntapalveluiden rahoitukseen ei edes progressiota Verotuksen painopistettä kulutusveroihin, regressiivinen vero Ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle, työnantajien maksuosuus pois, asumistukimenot kasvavat tai sosiaalitoimisto maksajaksi Työttömyysturvan muut heikennykset vähentävät työnantajakuluja Varallisuusveron poisto Työnantajien kelamaksun poisto Kunnalliset supistukset Ym… Demokraattisesti valituille päättäjille jää vapaus päättää, mistä supistetaan, koska ”rahaa ei ole”.
- 56. Yritysten veroja on alennettu vuoden 2004 tasosta 9 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013, Suomen yritysverokanta laskettiin 20 %:iin – selvästi alemmas kuin EU:n ja OECD:n keskiarvo. Verotuloja menetetään 2013 tulotasolla noin miljardi euroa vuodessa. • Yritysten maksamat osingot olivat 14 miljardia euroa ja verot alle 4 miljardia euroa vuonna 2014. •Jos osinkotulot olisivat kokonaan veronalaisia, saataisiin verotuloja lisää lähes miljardia. Jos pääomatuloista vielä maksettaisiin kunnallisvero, saataisiin lisää kaksi miljardia. •Vuonna 1997 poistettiin varainsiirtovero (entinen leimavero) pörssiosakkeiden kaupalta. Jos tämä vero palautettaisiin, saataisiin verotuloja 2 miljardia euroa. •Jos yrityksille palautettaisiin vuonna 2010 poistettu Kela-maksu, saataisiin julkiselle sektorille miljardi euroa vuodessa. •Harmaa talous ja suuryritysten kansainvälinen ”verosuunnittelu” vie arvioiden mukaan 4-8 miljardia euroa vuodessa. Kansainväliseen verosuunnitteluun kyettäisiin puuttumaan kansallisella lainsäädännöllä. •Ansiotulojen keskimääräinen veroaste laski vuoden 1995 tasosta vuoteen 2013 mennessä 6 prosenttiyksikköä. Tämä on noin 7 miljardin menetys valtion ja kuntien verotuloissa. Hyvätuloiset hyötyivät veronalennuksista pienituloisia enemmän. Ansiotulojen keskimääräisen verotuksen palauttaminen vuoden 1995 tasolle poistaisi julkisen sektorin rahapulan.
- 57. Politiikan ja poliittisen kannatuksen keskinäissuhde, eli vastaliikkeiden logiikkaa •Jos vasemmisto haluaa edistää sosiaalista turvallisuutta lisäämällä sosiaalikuluja, mutta sallii ylimmän prosentin rohmuamisen, se lisää oikeiston kannatusta, koska laskut joutuu silloin maksamaan keskituloisten työssäkäyvien ryhmä. Taloudellisen turvattomuuden kasvaessa ihmiset alkavat kerätä omaisuutta eivätkä luota enää hyvinvointipalvelujen saatavuuteen eivätkä halua maksaa niitä. Tuhansien yksittäisten ratkaisujen tuloksena yhteiskunta muuttuu. •Jos työttömyyden ja laman aikana vasemmisto ja ay-liike eivät kykene tai halua puolusta omiaan, ihmisille syntyy turvattomuuden tunne, joka purkautuu maahanmuuttovastaisuutena ja äärioikeistolaisuutena. •Niinpä katse on suunnattava omaan toimintaan.
- 58. Ennusteet ovat myös politiikkaa; koska kuolleet eivät herää henkiin, mutta osa sairauksista voidaan parantaa Yhteiskunnan tulonjako on alituisessa liikkeessä, ei ole olemassa täsmällistä pistettä, milloin ollaan saavutettu hyvinvointivaltio ja missä se kuolee. Luottamuksen menettäminen yhteiskunnan turvaan tuottaa yksilötasolla ratkaisuja, jotka edistävät prosessin rapautumista.
- 59. Tulevaisuus on avoin •Aiempia käänteitä 1960 tai 1990 ei juuri osattu ennakoida •Vielä 1957 koko taloudellinen ja poliittinen eliitti kannatti sosiaaliturvan ja valtiontalouden supistamista •Euron, kansainvälisen tilanteen, ilmastokriisin jne. seurauksina tulevaisuus on muuttunut entistäkin ennakoimattomaksi: mutta esitän pari skenaariota/poliittista visiota
- 60. Skenaario I The Failed State Osana atlanttista kauppa- ym sotaa ajaudutaan stagnaatioon ja/tai maailmankaupan säännöt ajavat kansallisen päätöksenteon yli, tai oikeistohegemonia niitä hyödyntäen ajaa alas julkisen sektorin. Tulonjako vääristyy entisestään, eikä kansantuloa pystytä ulosmittaamaan tarpeeksi yhteisön hyväksi. Kun julkiset palvelut yksityistetään, niiden hinta nousee ja yhä harvemmat pääsevät niiden pariin, voitot valuvat ulkomaille ja palvelujen taso laskee väestön valtaosalle Jokainen yrittää hankkia itselleen yksityisvakuutukset eläkkeen ja sairauden varalle. Ihmiset alkavat äänestää oikeistoa, koska se lupaa veronalennuksia. Veronkeruu epäonnistuu, koska julkisella sektorilla ei kansalaisten luottamusta, rahat menevät yksityisvakuutuksiin ja infrastruktuuri ja koulutus sekä sosiaalihuolto rapautuvat. Hyvän kehä kääntyy pahan kehäksi tuottamaan epäonnistumisia, rikollisuus ja epäluottamus lisääntyvät
- 61. Skenaario II Meillä on varaa hyvinvointivaltioon Olemme kahdeksan kertaa rikkaampia kuin silloin, kun hyvinvointivaltiokehitys lähti liikkeelle. Onnistumme ratkaisemaan nykyistä paremmin kansantulon keruun yhteisön hyväksi. Työntuottavuus on jatkuvasti moninkertaistunut ja teknologia edistyy edelleen: näemme että meillä on varaa elättää vanhuusväestö ja työllistää työttömät Hyvinvoinnin supistuksiin ei enää suostuta, koska kansalaisten enemmistö on niitä vastaan ja koska ne tuottavat epätasa-arvoa, ja muita kielteisiä asioita, jotka tuhoavat yhteiskunnan Ymmärrämme että vasta noin 50 vuotta vanha utopia ei ole hetkessä eikä koskaan valmis, byrokratian ja plutokratian vaarat vaanivat aina, kaikki rakenteet ja ratkaisut eivät ole hyviä. Löydämme uusia demokraattisia ja tehokkaita tapoja organisoida yhteisöä. New Deal / reduktio /suuri käänne tai hitaita pieniä parannuksia Säilytämme asemamme the Failed state indeksissä, ja olemme edelleen maailman kansoille utopia ja todiste siitä, että tasa- arvoinen yhteiskunta on myös toimivin ja tehokkain.
- 62. Olli Kangas PELKO JA ERIARVOISUUS Maiden välisissä eroissa tärkein yksittäinen selittäjä on tulonjaon epätasaisuus Myös rikoksen uhriksi joutuminen lisää pelkoa Muilla tekijöillä ei vaikutusta
- 63. Konfliktit ay-liikkeessä Jatkuva huoli ja stressi, vaaralliset polut, käsi muiden taskussa, jäsenistö kuuluu kirkkoon ja ay-liikkeeseen, työttömyys luo pelkoa. Taustalla kysymys: tapella vai taipua... Webb ja Wallerstein institutionalisoitu kapina – ilmiönä mahdottomuus – tätäkin päivää – työväen liikkeen perisynti. Eletään ryhmäkonfliktien keskellä. Luokkaedut on ongelmallinen juttu. Puolueissa ja etujärjestöissä käydään armotonta viidakkosotaa luokan sisällä elävien eri eturyhmien välillä ja voittajaksi päätyneet esiintyvät kaikkien nimissä ja onnistuvat formuloimaan omat lyhyen tähtäimen etunsa koko ryhmän eduiksi. Leipomot tai julkisen työntekijät/vientiteollisuus, kuka maksaa, kuka saa… Luokan sisällä on lisäksi naisia ja miehiä ja koostuu eri-ikäisistä ihmisistä, eivätkä heidän etunsa suhteessa tavoitteisiin ja tapahtuneisiin ratkaisuihin ole aina samanlaisia. Kyse on miljardeista – muistetaan kiky -
- 64. ”… Tuskinpa me kykenemme mitään tuottamisen ihmekonstia keksimään joten jäljelle jäänee ainoana mahdollisuutena että joudumme tekemään entistä enemmän työtä säilyttääksemme nykyisen elintasomme.” …”Puheet lamasta ovat johtaneet suuren yleisön ajatukset jossakin edessäpäin odottavaan suureen suhdannenousuun joka 60-luvun lihavien vuosien tapaan jakaisi ympärilleen vaurautta ja hyvinvointia. On kuitenkin välttämätöntä todeta ettei edessä ole mitään suhdannenousua: siitä puhuvat tiedossa olevat tosiasiat omaa kylmää kieltään.” (vuosi 1977) … on syytä muistaa, että meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan kansantaloudellisia mahdollisuuksia lisätä sosiaalimenojen osuutta kansantulosta vaan pikemminkin päinvastoin.” (1957)
- 65. Tulevaisuus on avoin Ennakoimattomat ja ennakoitavissa olevat vastaliikkeet – eli vastaus leikkauksiin joko tai / sekä että: •Voimistuva talouskritiikki ja kansalaistoiminta •Maahanmuuttovastaisuus ja äärioikeistolaisten ilmiöiden nousu •Kummallakin pitkä historia tämän kaltaisissa tilanteissa •Ihmiset tekevät tulevaisuuden- avaimet tämänkin seminaarin yleisöllä.