Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (18)
Similar to Ay liike
Similar to Ay liike (11)
More from Päivi Uljas
Ay liike
- 1. Kansalaistoimintaa - uhrauksia, pelkoja ja petoksia, voittoja ja suuria tunteita… Ay-liikkeen historiaa 7.10.2015 Skills of Economy Sessions Course. Finish Academy of Fine Arts
- 2. Puheenvuorosta Oma esittely: FT, Hyvinvointivaltion synty • 16 vuotta Helsingin leipomotyöntekijöiden ja 16 – Elintarviketyöläisten liiton Etelä-Suomen toimistonhoitajana, lisäksi monissa kansalaisliikkeissä • Puheenvuoro keskittyy pääasiassa ay-liikkeen olemukseen ja toimintamahdollisuuksiin. Pyrin hahmottamaan suomalaisen murroksen ja lainsäädännön ja ay-toiminnan keskinäissuhteita • Puheenvuoron esimerkit pääosin elintarvikealalta, koska olen sekä työskennellyt alan liitossa että tehnyt alan ammattiyhdistystoiminnan tutkimusta
- 3. Tiedot ay-liikkeen kuolemasta ovat ennenaikaisia ja liioiteltuja Ammattiyhdistysliike on muutakin kuin ylätaso, ”toimisto” Hakaniemen torin kupeessa tai mediassa näkyvä johto Ammattiyhdistysliike muodostaa tilan ja rakenteet, joissa kansalaisyhteiskunta ja voitontavoitteluun perustuvan kapitalismi kohtaavat päivittäin Siihen kuuluu 70-80 prosenttia suomalaisista Sen puitteissa toimii työpaikkojen tasolla kymmeniä tuhansia ihmisiä Mukaan tulevalle asennemullistus, kun yksipuolisen herruusvallan sijaan vaaditaan neuvottelua ja sopimista Liikkeen visio ja voitot ovat maailmanlaajuisia ja yleistä oikeudenmukaisuutta ajavia. Konfliktit uusiutuvat ja näkyvät ihmisten jokapäiväisessä arjessa, samoin niiden ratkaisumahdollisuudet. Liike ammentaa uutta voimaa päivittäisestä arjen konfliktista ja vääjäämättä uudistuu, vaikkakin viiveellä. Henkilövalinnat ja kontrolli tapahtuvat työpaikkojen tasolla demokraattisten menetelmien avulla. Liike myös heijastaa, mitä 70-80 prosenttia kansasta kulloinkin ajattelee, pelkää tai toivoo Muistelma paneelikeskustelusta erään anarkistin kanssa
- 4. Kapitalismin laajenemisvaihe 1848 ja ay-liikkeen kehkeytyminen • Ranskan suuren vallankumouksen perintö ja merkitys läntiselle Euroopalle – uusia tutkimuksia • Euroopan hullut vuodet 1830 ja 1848 esim. Hobsbaum • Karl Marxin ihaileva puhe kapitalismista, kuvaa äskettäin kaatuneen ”feodalismin jälkeistä euforiaa: ”Porvaristo on esittänyt historiassa mitä kumouksellisinta osaa. Porvaristo on hävittänyt kaikki feodaaliset, patriarkaaliset ja idylliset suhteet, missä se on päässyt valtaan. Se on säälimättä repinyt rikki feodaaliajan kirjavat siteet, jotka olivat sitoneet ihmisen hänen "luonnolliseen esimieheensä", eikä ole jättänyt ihmisten välille mitään muuta sidettä kuin alastoman edun, tunteettoman "käteisellä maksamisen". Se on hukuttanut uskonnollisen hurmion, ritarillisen innostuksen ja porvarillisen hempeämielisyyden pyhät värähdykset itsekkään laskelmoinnin jääkylmään veteen. Se on muuttanut persoonallisen ihmisarvon vaihtoarvoksi ja asettanut lukemattomien lupakirjoihin perustuvien ja henkilökohtaisesti ansaittujen vapauksien tilalle yhden vapauden, tunnottoman kauppavapauden. Se on, sanalla sanoen, asettanut uskonnollisten ja poliittisten harhakuvitelmien verhoaman riiston tilalle avoimen, häpeämättömän, suoran ja raa'an riiston. Porvaristo on riisunut pyhyydenhohteen kaikilta toimilta, joita tähän asti pidettiin kunnianarvoisina ja joihin suhtauduttiin pelonsekaisella hartaudella. Se on muuttanut lääkärin, lakimiehen, papin, runoilijan ja tiedemiehen pelkiksi maksua vastaan työskenteleviksi palkkatyöläisikseen.”
- 5. Englannin ay-liikkeen historiaa, ns kapitalismin kehto • Manifestin aikana, Engels, chartistit • Käsityöläisyhdistykset / killat • Vapaakauppa ja suuren laman aika 1873-- 1896 / kysynnän ja tarjonnan laki • Uudenlainen ay-liike 1800-luvun lopulla, myös aputyöntekijät mukaan • Webbien kirjan ansiot: ay-toiminta ilman puolueita kuvaa liikkeen omalakisia piirteitä /kolme ay-tyyppiä
- 6. Kapitalismin kulta-aika Suomelle Maailmantalouden suuri laajentuminen 1873-1896 laman, ja maailmanmittaisen kapitalistisen kilpailun vaihe Kilpailun paine puolestaan sinkosi muutoksia kapitalistisen kasaantumisen maailmanlaajuisiin prosesseihin. Kotimaisen viljan menekki laski, venäläistä tuontiviljaa myytiin halvemmalla, karjatalous... (Linna). Suomessa vakiintui kapitalistinen tuotantotapa Juuri nämä syvät, nopeat ja seurauksiltaan vaihtelevat muutokset syynä työväenliikkeen syntyyn läntisessä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.” (Silver 2003, 131) Euroopasta menetelmät ja ideologiat, joiden avulla yksityinen työntekijä ja viljelijä saattoivat puolustautua vapaan kilpailun haittoja vastaan.
- 7. • Suomalaisen osuuskauppaliikkeen perustaja Hannes Gebhard: ”Rajaton kilpailuvalta on näet mahtava voima ainoastaan sellaisissa käsissä, joilla jo on valtaa. Se on ollut omiansa suuressa määrin edistämään sitä suurten pääomien kasaantumista muutamien harvojen käsiin sekä samalla vähäväkisten suuren joukon orjuuttamista tuon pääoman alle, joka meidän päiviemme yhteiskunnallista elämää rasittaa.” Vapaan kilpailun vastavoimaksi • Työntekijät perustivat ammattiyhdistyksiä jo1800-luvun puolivälin jälkeen. Kuluttajat perustivat 1900 vaihteessa osuustoimintaliikkeitä, ja maanviljelijät perustivat tuottajaosuuskuntia, kuten osuusmeijereitä ja osuusteurastamoja.
- 8. Alkulähteille, miksi? • E. K. Louhikko, merkittävä suomalainen ay-vaikuttaja, kuvasi ammattiyhdistysliikkeen olemusta oppaassaan metallityöläisille: ”Ammattiyhdistysliike perustaa toimintansa työläisten vapaaseen tahtoon, sillä se liittää heidät solidaarisina jäseninä yhteen jokapäiväisen elämänsä parantamiseksi. Se asettaa itsekkyyden ja yksilöhyödyn sijaan keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden, mielettömän työnsaantikilpailun sijaan toveruuden ja taloudellisten vallanpitäjien mielivaltaisten työehtojen sijaan järjestyksen ja oikeuden.” (Louhikko 1937, 8) • On teoriassa mahdotonta, mutta silti olemassa, mutta ei ole kovin helpoa. • Uskalletaanko, halutaanko, vain yksi elämä, ratkaisut ovat vaikeita ja herättävät ristiriitoja. Alustuksessa pohdimme eräänlaista työntekijöiden palkkakartellin voimaa, joka riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta, voimasuhteista, kansainvälisestä tilanteesta jne. Niin monta, niin monta…
- 9. Elinkeinovapaus, palvelupakko kumotaan, Ammattikuntalaitos kielletään 1860 Ammattiosastoja Sekä HTY perustetaan 1888 Työväenpuolue perustetaan, Forssan ohjelma 1899-1905 1918 tapahtumat Suomi itsenäistyy Lapuan liike Ay-hajotus 1929-1930 II Maailman- sota 1938-1944 Sosiaali- Vakuutus Ay-liike hajoaa jälleen 1956-1968 Yleis- sitova Tes 1970 Valtavat Lakkoliikkeet, maaltamuutto Ruotsiin, Ay-liike eheytyy, palkka pankkiin, jäsenmaksut tilistä NL hajoaa, EU, lama Vasemmistoenemmistö 1905, leipurilaki Euro
- 10. Ettei totuus unohtuisi - Goldman Sachsin suuressa talousgrafiikkakimarassa on yksi käppyrä, joka kohoaa ylitse muiden.
- 11. ”Kartellin voima” vaihtuvissa tilanteissa Oma markkina-arvo on takaraivossa / kartellin voima riippuu mahdollisuuksista / Beverly Silver puhuu luottamuksesta omiin voimiin ja merkitykseen, samoin 1960- 1970 luvun ay-aktiivit Tuotantoteknologian kehitys ja tuotannollisten syklien muutokset vaikuttavat työväestön liikehdintään ja saavutuksiin. Tuloksellisuus on parempaa tuotantosyklien alkuvaiheissa. Pääoma etsiytyy myös paremmin voittoa tuottaville kasvualoille, ja uudesta teknologiasta ja hyvästä kannattavuudesta haluavat myös työntekijät osansa. Työväen liikehdintä lisääntyy uusilla kasvualoilla Uusina taistelujen kasvualueina on todettu mm. kasvatusteollisuuden, eli opettajien liikehdintää.
- 12. Esimerkiksi makkaratuotannon kannalta innovaatiot tapahtuivat 1960-1970 luvuilla, ja tähän aikaan yhdistyy Helsingin Kauppiailla valtaisa maalta muuttaneen nuorison istumalakko- ja työpaikkataisteluiden vaihe. Lihan kylmäkuljetus ei ollut vielä yleistä. Kilpailija ei voinut täyttää kaupanhyllyjä kaukaisemman tuotantolaitoksen tuotteilla. OTK:n laitokset myivät OTK:n kaupoille, Karjakunnan ja TLK:n laitokset vain SOK:n osuusliikkeille ja yksityiset Keskolle. Työntekijöiden ei tarvinnut pelätä kilpailua. Tilanne muuttui 1990-luvun puolivälin jälkeen. HK:n talokohtaisten palkkaliikkeiden osuus väheni ja palkkataso aleni muun lihateollisuuden tasolle. Valtakunnallinen työehtosopimus tuottaa turvaa työntekijöille uudessa tilanteessa, kun lihatuottajat kilpailevat valtakunnallisesti.
- 15. •Vanhat käsityöläisten ammattiyhdistysliikkeet pitivät aikanaan fordismia, liukuhihnoja ay- toiminnan tuhona, mutta toisin kävi. •Nykyteknologia haavoittuvaa •Myös uudet itseohjautuvaan ja joustavaan tuotantoon perustuvat mallit avaavat työväestön liikehdinnälle uusia mahdollisuuksia.
- 16. Kysynnän ja tarjonnan laki ja globalisaation vaikutus Maahanmuuttovastaisuus, closed shop killat, englantilaisten menetelmiä ja edellisen vapaakauppavaiheen opetuksia. Vuodet 1870–1913 globalisaatio: pääoma ja työvoima liikkuivat yli kansallisten rajojen ennätyksellisen suuressa määrin, ja kauppa kasvoi voimakkaasti nopeasti laskevien kuljetuskustannusten vuoksi. Euroopasta muutti noin 60 miljoonaa ihmistä pois vuoden 1820 jälkeen, heistä kolme viidesosaa Yhdysvaltoihin. Työvoimaa vastaanottavien maiden työvoima lisääntyi 40 prosentilla. Argentiinassa palkat laskivat 21 prosenttia, Australiassa 15, Kanadassa 16 ja Yhdysvalloissa 8 prosenttia.
- 17. Yhdysvalloissa säädettiin vuodesta 1880 lähtien puolen vuosisadan aikana joukko uusia lakeja ja rajoituksia, jotka pyrkivät estämään maahanmuuttoa, ja sama tapahtui Argentiinassa, Australiassa, Brasiliassa ja Kanadassa. Silloisia maahanmuuton vastaisia asetuksia on pyritty selittämään lisääntyneellä rasismilla, muukalaisvihalla, uusien ja entisten maahanmuuttajien laajenevalla etnisellä kuilulla ja jopa huonotasoisilla maahanmuuttajilla sekä heidän tuottamallaan uhalla. Taloushistorioitsijat Kevin H. O`Rourke ja Jeffrey G. Williamsson varoittivat jo vuonna 1999 ilmestyneessä tutkimuksessaan The Globalization and History samoista ongelmista, joita edellisen vapaakauppavaiheen työvoiman, tavaran ja pääomien vapaa liikkuvuus aiheutti. Maahanmuuttoon suuttuneet kansalaiset ja heidän liikehdintänsä painostivat poliitikot säätämään esimerkiksi Yhdysvalloissa maahanmuuttorajoitukset
- 18. Aiemman globalisaatiovaiheen reaktiot maahanmuuttoon ovat kiinnostavia, koska yhtäläisyydet ovat tutkijoiden mukaansa ilmeisiä. Epätasa-arvoisuus on lisääntynyt OECD-maissa vuodesta 1970 lähtien, ja erityisesti juopa koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman palkkatason välillä on kasvanut juuri kuten tapahtui työvoimaa vastaanottavissa maissa aiemman voimakkaan globalisaation vaiheessa. Kouluttamattoman työvoiman palkkakehitys on hidastunut jälleen sitten vuoden 1970, ja heidän reaalitulonsa on jäänyt jälkeen muista. Vuosituhannen taitteessa julkaistussa kirjassaan tutkijat ennustivat: ”[J]os historia toistaa itseään, maahanmuuttovastaisuus lisääntyy tulevaisuudessa ainakin niin kauan kuin kouluttamaton työvoima pysyy taloudellisessa kuopassa.”
- 19. Suomalaista rakennehistoriaa - yhteiskunnan ja ay-liikkeen toiminta ja ratkaisut ovat vuorovaikutteisia Ay-ratkaisut muuttavat yhteiskuntaa • 1968 eheytys ja sen merkitys • Jäsenmaksujen perintäsopimus ja ”palkka pankkiin järjestelmä” toi työntekijöiden palkan pankkeihin ja pankkien käytössä ollut raha lisääntyi valtavasti. Sosiaalivakuutukset rakensivat uudenlaiset vakuutuslaitokset jne. Ja toisaalta • Sosiaalipolitiikka, tukipolitiikka, palkkapolitiikka – kaikki suuret rakenneuudistukset tehokkuuden, ja pääomavaltaisen vientiteollisuuden hyväksi 1960-luvusta eteenpäin. Kansallisen rakennehistorian vaikutukset kansantulon uusjakoon – veron kerääminen ym. Leipomo ja paperitehdas maksaa yhtä paljon veroja. Investointituet, poistot Työaikaratkaisut
- 20. Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä vuonna 1970 Yleissitovuus tarkoittaa, että myös järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava alan työehtosopimusta pääosin ja myös liittoihin kuulumattomilla työntekijöillä on oikeus alan sopimuksen etuihin. Sopimus on ikäänkuin lakisääteinen minimi. Tällä hetkellä suomalainen järjestelmä, jossa yleissitovilla työehtosopimuksilla on lain turva, on noussut arvoon arvaamattomaan EU:n takia, vrt. Ruotsi. Järjestelmän syntyaikoina tilannetta arvioitiin SAK:ssa toisin. SAK:ssa pelättiin järjestövoiman murentumista eikä järjestön hallitus ollut lainkaan yksimielinen asiasta. SAK:ssa pelättiin, että jos lakiin otettaisiin yleissitovuutta merkitsevä vähimmäispalkkasäädös, se takaisi samat edut myös järjestäytymättömille. Jäsenistö äänestäisi jaloillaan, kun ilman jäsenmaksujakin olisi vähimmäistaso saavutettavissa.
- 21. Mutta yleissitovuuskin palautuu työpaikkatasolle Siksi on syytä palata Louhikon määritelmään. Sopimuksen rikkominen on asianomistajarikos, jos joku hyväksyy rikoksen, liitot eivät voi mitään. Niin kauan kun esimerkiksi leipomoalalla kahden suurimman konsernin eli Fazerin ja Vaasa &Vaasan johtajat tietävät, että heidän johtamiensa yritysten ammattiyhdistysyksiköt kykenevät oman paikallisen järjestäytymisen ja voimansa avulla pitämään itsellään työehtosopimustasoisen turvan ja toimimaan sen parantamisen puolesta, kyseisten kahden suuren konsernijohdon kannattaa pitää yleissitovuudesta kiinni, jotta muut alan pienemmät yritykset eivät pääse kilpailemaan alemmilla palkoilla. Sipilältä uusia uhkia…Kysymys on hyvin ajankohtainen
- 22. Ammattiyhdistysliikkeen ristiriitainen olemus Lakisääteisen yleissitovuuden ongelmaan sisältyy suomalaisen ay- liikkeen paradoksi. Liian helposti oletetaan, että ammattiyhdistysliike on jonkinlainen lakisääteinen vakuutuslaitos, joka säilyy valtiovallan avulla ja työnantajien suojeluksessa. Näin ei ole. Ammattiyhdistysliikkeen luonne on ristiriitainen. Se perustuu ”taistelevaan ja valvovaan” palkkakartelliin, joka nojaa sekä työpaikka- että liittotason konflikteihin, tuhansien ellei kymmenien tuhansien ihmisten aktiiviverkostoon, voiman käyttöön ja sillä uhkailuun. Vain tämän kartellin voimaan nojaten ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan lakien turvaama ja laajaa yhteiskunnallista kannatusta nauttiva instituutio. Tämä hämmentävä kansanliikkeen ja instituution sekoitus on koko työväenliikkeen ongelma ja voima.
- 23. Työtuottavuuden kasvuun vastattu lyhentämällä työaikaa • 8-tuntinen työpäivä 1917 • 40-tuntinen työviikko asteittain vuosien 1965-1970- välillä • Talviloma ja lomaltapaluurahat 1970-luvulla • Pekkaset 1980-luvulla • Sairausajan palkat, oikeus hoitaa sairasta lasta ym monet merkittävät pykälä…
- 25. Työajan lyhennysten merkitys palkkatasoon 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Kuvio 2. Elintarviketeollisuuden palkkakehitys suhteessa teollisuustyöntekijöiden keskiansioihin vuosina 1975-2003 Koko tehdasteollisuuden säännöllisen työajan keskituntiansiot lisineen. Säännöllisen työajan keskituntiansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman työaikaan liittyviä lisiä (vuoro- ja olosuhdelisät) peruselintarvikealoilla. Kaikki ansiot / tunti peruselintarvikealoilla. Kaikki ansiot / tunti tehdasteollisuudessa. Säännöllisen työajan keskituntiansiot lisineen peruselintarvikealoilla. Ylin työehtosopimuksen mukainen painotettu ohjepalkka peruselintarvikealoilla. Alin työehtosopimuksen mukainen painotettu ohjepalkka peruselintarvikealoilla vuosi %/keskipalkka Edellä kuvattujen uudistusten seurauksena ns. tuntipalkka ja tehtyjen työtuntien palkka ovat eriytyneet toisistaan.
- 26. Miksi epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet – eli ikuista kilpajuoksua • Esimerkki erkki, palkka pelkästään tehdyistä tunneista 10,16 mk/ tunnille, vuodessa 14151 mk. Lisillä 17,67 mk/ tunnille vuodessa 24 600 mk.
- 27. Mallasjuoman myrkkypullo ja pakkosovinto
- 28. Lakko-oikeuden ongelmia ja historiaa • Ay-liikkeen alkuvaiheista lähtien: kenellä on oikeus päättää lakkoon lähdöstä. • 1900-luvun alussa haluttiin estää epäonnistumisia. • 1930 perustetun hajotusliiton säännöt pakottivat liitot pyytämään luvan keskusjärjestöltä. Tämä oli suuri ongelma aina eheytykseen saakka. • Eheytyssopimus 1968 lisäsi liittojen päätäntävaltaa ja lakosta päättäminen jäi liitoille. Tupon kaudet olivat konflikteja liittojen ja keskusjohdon välillä, samoin tietenkin kentän ja liittojen välille. • Pakkosovintoa haettiin heti 1970-luvulla • Wärtsilän oikeudenkäynnit sekä Mallasjuoman tapahtumat herättivät laajan liikehdinnän, kun pääluottamusmiehiä ja ammattiosastojen puheenjohtajia haettiin oikeuteen henkilökohtaiseen vastuuseen lakkojen aiheuttamista taloudellisista hävikeistä. Tällöin nostettiin STK:n kentässä lakkosakot kymmenkertaisiksi. • Suomessa on säilynyt kaikkien ay-organisaatioiden lähes lakisääteinen itsenäisyys, joka selittänee, että ay-liike on edelleen yhtenäinen, toisin kuin useimmissa Euroopan maissa.
- 30. Kuvio 1. Palkansaajakorvauksien ja toimintaylijäämän osuus yritysten arvonlisäyksestä Suomessa vuosina 1975–2010. Prosenttia. Funktionaalinen tulonjako eli tuotannossa syntyneen arvonlisäyksen jakautuminen työn ja pääoman kesken on selvästi muuttunut Suomessa viimeksi kuluneen 35 vuoden aikana. Voittojen osuus on kasvanut 1980- luvun 20–25 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin 2000- luvulla. Viime vuonna se oli 28 prosenttia. Olli Savela Tilastokeskus
- 31. Onko funktionaalinen tulonjako tärkeä? Hyvinvointivaltion rahoitus – Veronkeruu Työntuottavuus kasvaa, mutta sitä ei saada yhteisön hyväksi Kulutuskysyntä Mutta myös - Kuka päättää kansantulon käytöstä - urheilun sponsaus vai julkiset - kultturin sponsaus vai julkiset Mainostus vai pienlehtien tuet – vaikuttaa koko yhteiskunnan rakenteisiin Parlamentaarisesti valittu lautakunta vai yrityksen viestintäjohto?
- 32. ”Alhaalta ylös” -pumppu • Hyvin monet sopimusmääräykset ovat alkaneet vuosisadan alusta lähtien ensin Elannon leipätehtaalta, sitten Hki-Tre-Turku-Viipuri akselilla paikallisesti ja sen jälkeen suosituksena sopimukseen, ja lopuksi määräyksenä liiton tessissä. Viimeisin on ns. ikäohjelma, Ensin Vaasan, sitten HK, nyt suosituksena sopimuksessa • Suurin osa nykyisestä työehtosopimusten tarjoamasta monimutkaisesta sääntelyjärjestelmästä on kehittynyt alhaalta ylös, sadan vuoden jaksossa pieninä palasina, eri aloilla hiukan erilaisena. • Joka määräyksen takana kyyneliä ja turhautumista.
- 33. Ihmisten luottamus toiminnan voimaan ja tuloksiin ovat riippuvaisia yhteiskunnallisesta tilanteesta ja kysynnän ja tarjonnan laista.
- 34. Globalisaation, automaation ja vapaakaupan seurauksina Suomessa ollaan työvoiman ylitarjonnan tilanteessa. Nyt erityisen ikävä pitkittynyt taloustaantuma Lama ja yritysten lisääntynyt kilpailu ja uudet työorganisaatiomenetelmät, ulkoistaminen ja yrittäjyyteen pakottaminen ovat aiheuttanut perinteisen työpaikkakohtaisen toiminnan heikkenemistä. Olen kuullut monen 1970-luvuilla ja 1980-luvuilla toimineen ay-aktiivin suorastaan nolona ja häpeillen puhuvan siitä, ettei enää tapella työpaikkakohtaisesti. Perinteisen asenteen ja tradition omaavat ay-aktiivit pitävät pelkillä ohjepalkoilla työskentelyä lähinnä todisteena huonosta yhteishengestä ja avuttomasta ja epäonnistuneesta edunvalvonnasta. Beverly Silver on myös kuvannut sitä, miten tuotantoprosessien kehittyessä ja kilpailun kiristyessä pelkkä yrityskohtainen palkkaliikehdintä ei välttämättä tuo enää yhtä hyviä tuloksia kuin ennen. Hänen mukaansa voitokkaampaa tulosta saadaan, mikäli kyetään kehittämään laajempia yhteiskunnallisia liikkeitä tukemaan toimintaa palkkatason ja sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Toisaalta voidaan puhua pelkäävästä jättiläisestä. Uusi teknologia, haavoittuva yhteiskunta ja urbanisoituneen kansalaisen tarpeet.
- 35. Poliittiset konfliktit ay-liikkeessä Miksi riidellään – ongelmat ovat vaikeita Jatkuva huoli ja stressi, vaaralliset polut Eli kestääkö kartelli Webb ja Wallerstein institutionalisoitu kapina – ilmiönä mahdottomuus – tätäkin päivää Eletään ryhmäkonfliktien keskellä. Luokkaedut on ongelmallinen juttu Puolueissa ja etujärjestöissä käydään armotonta viidakkosotaa luokan sisällä elävien eri eturyhmien välillä Voittajaksi päätyneet esiintyvät kaikkien nimissä ja onnistuvat formuloimaan omat lyhyen tähtäimen etunsa koko ryhmän eduiksi, esim. vientiteollisuus Luokan sisällä on lisäksi naisia ja miehiä ja koostuu eri-ikäisistä ihmisistä, eivätkä heidän etunsa suhteessa tavoitteisiin ja tapahtuneisiin ratkaisuihin ole aina samanlaisia.
- 36. Lyhyesti maltillisen ja radikaalivasemmistohistorian pahat hetket Ensimmäisen maailmansodan äänestys aserahoista – Jenny Marx Suomessa ”siltasaarelaiset”, Tanner 1918, jakautuminen 1930 ay-liikkeen hajotus Lapuan liikkeen varjossa Sota ja Wälläri, liitot 1945 ensimmäinen sopu ja riidat – liittojen erottaminen 1949 Suuri ay-hajaannus 1956 ja eheytys 1968. Ensimmäisen ja toisen polven ay-liike – maaltamuuttajien alat pysyivät radikaaleina Vientiteollisuuden ja yleensä pitkälle koneistetun pääomavaltaisuuden aloilla hyviä tuloksia – helpompi sietää pehmeätä ay-johtoa, kun tuloksia saadaan talokohtaisesti, ja valtakunnallinen liike enemmän solidaarisuutta muille. Kotimarkkinateollisuuden hinnat ja palkat / politiikka ja asema
- 37. Voiko ay-liike epäonnistua • Englannissa useita kertoja tuhottu • Liiaksi valtion ja työnantajien syleilyssä • Liian kova terrori • Kietoutuu mafiaan tai maahanmuuttovastaiseen liikehdintään • Hetkittäistä taantumaa • Työpaikkatasolla ei osata, ei luovuutta, ei traditiota… • Yleensä saadaan asiat kuntoon, jos halutaan • Aloitteet ja kampanjat ovat sitten jo isompi kysymys • Ei osata monipuolistaa menetelmiä! • Pitää uskaltaa olla itsepäinen – vaikka ympäristö patistaa – jäätynyt kapina on vaikea – ”työväenliikkeen perisynti” • Lähes kaikki saavutukset ovat syntyhetkellä olleet suuria ”petoksia”
- 38. Tulevaisuuden suuria kysymyksiä ja haasteita ay-liikkeelle Työvoiman ylitarjonta, ulkoistaminen, yrittäjyys, pätkä- ja vuokratyöt – miten pönkitetään ”kartellia” ja rakennetaan näihin työntekijöiden ongelmiin toimivia ratkaisuja Kansantulon uusjaon ongelmallisuus ja merkitys – miten saada yhä kasvava kansantulo ”saatanallisista myllyistä” yhteiseen käyttöön Kansainvälinen tilanne – kärjistetysti dollari/euro/juan. Ilmastokriisi ja arktinen alue, elintarvikekysymykset
- 39. Tulevaisuus on avoin • Vuosi sitten ajatus yleislakosta tuntui mahdottomalta, nyt ihmisiä liittyy enemmän jäseniksi kuin tavallista • Ennakoimattomat ja ennakoitavissa olevat vastaliikkeet – eli vastaus leikkauksiin • Voimistuva talouskritiikki ja kansalaistoiminta Maahanmuuttovastaisuus ja äärioikeistolaisten ilmiöiden nousu • Kummallakin pitkä historia tämän kaltaisissa tilanteissa • Ihmiset tekevät tulevaisuuden