Kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako Kantupäivät 2015
Teatterikorkeakoulu
1. Vaikeuksien kautta uusiin vaikeuksiin
Suomalaisten työsuhteiden ja sosiaaliturvan lyhyttä historiaa
6.3.2020
Teatterikorkeakoulu
Päivi Uljas
2. 1.
Elinkeinovapaus,
palvelupakko
kumotaan,
Ammattikuntalaitos
kielletään 1860
2. Ammattiosastoja
Sekä HTY
perustetaan 1888
Wrightiläinen ay-liike
3. Työväenpuolue
perustetaan,
Forssan ohjelma 1899-1905
7. Lapuan liike
Ay-hajotus
1929-1930
8.
II
Maailman-
sota 1938-1944
9. Sosiaali-
Vakuutus
Ay-liike
hajoaa
jälleen
1956-1968
11. Yleis-
sitova
Tes 1970
Valtavat
Lakkoliikkeet,
maaltamuutto
Ruotsiin,
10. Ay-liike
eheytyy,
palkka
pankkiin,
jäsenmaksut
tilistä 1968
14.NL hajoaa,
EU, lama
1990-luvun
alku
4. Suurlakko, äänioikeus 1905
Euro
13. 1985-1986
Lakkosakot,
ansiosidonnaiset
edut ja niiden
verollepano,
pekkaset
12.Kansanterveysla
ki, peruskoulu,
lasten päivähoito-
oikeus 1970
alkuvuosina
5. 1917-18
8-tunnin
työpäivä,
torppari-
vapautus
kunnallislait
Kansalais-
sota
6. Budjettiuudistus,
progressiivinen verotus,
kansakoulu 1920-22
3. Filosofointia hyvinvointivaltion olemuksesta
Vanhusten ja lasten hoito, perhekäsitys ja suhtautuminen valtioon ovat vaihdelleet
ja vaihtelevat yhteiskunnasta toiseen. Tuhansien vuosien ajan perhe- ja sukuyhteisö
sekä kylät ovat huolehtineet itse itsestään. Lapset on koulutettu työskentelemään
vanhempien rinnalla. Ajatus siitä, että valtio huolehtii ilmaisesta koulutuksesta,
tarjoaa terveydenhuollon jne. on nuori ja utopiaa edelleen maailman kansojen
enemmistölle.
Engels pohtii perheen olemusta erilaisissa yhteiskunnissa ja voidaan ajatella, että
myös sosiaalisen turvajärjestelmän luonne on yhteydessä tuotannollisen mallin,
urbanisoitumisen ym. tekijöiden kanssa.
Yhteiskunnalla voi myös olla joko hyvä, vanhanaikainen tai toimimaton systeemi,
koska myös uskonto, asenteet ja kamppailu määrittävät sitä. Olli Kankaalla aiheesta
hienoa vertailevaa aineistoa. Braudelin mentaalivankilan käsite
Immanuel Wallerstein Puoliproletaaristen yhteisöjen kilpailuetu mahdollistaa
työskentelyn pienemmillä palkoilla. Pienviljely-yhteisön sosiaaliturva suvun ja
aputalouden varassa, kansalaismielipiteet ja uskonnolliset arvot tukena.
Silverin ja Arrighin analyysien mukaan valtioiden hegemonian nousun tai laskun
taustana ovat muun muassa kulloinkin hegemonisen valtion tuotannollisen mallin
vanheneminen, siitä seuraava tuloerojen kasvu ja siitä puolestaan aiheutuvat
sosiaaliset ongelmat ja konfliktit, jotka nousevan valtion systeemi kykenee
ratkaisemaan aiempaa systeemiä paremmin.
4. Johtolanka murroksen ymmärtämiseen
Miksi pääkaupunkiseudun radikaalit ammattiosastot vaativat kaikille samanlaista
työttömyysturvaa ja vastustivat sellaista, joka antaisi turvan vain kassojen jäsenille.
Carlo Ginzburg on historiallisia metodeja käsittelevässä artikkelissaan Johtolankoja,
todennut, kuinka mitättömän pieniä johtolankoja on käytetty paljastamaan yleisempiä
ilmiöitä, kuten jonkin yhteiskuntaluokan, kirjailijan tai kokonaisen yhteiskunnan
maailmankatsomusta. Mikrohistoriallisessa tutkimuksessa epätyypillinen, outo,
kummallinen ilmiö avaa eräänlaisen kiemurtelevan polun vieraan aikakauteen.
”Kaikkein poikkeuksellisin dokumentaatio voi olla antoisin”, toteaa Ginzburg. ”
Jokainen sosiaalinen rakenne on lukemattomien yksilöllisten strategioiden
yhteisvaikutuksen tulosta - vyyhti, joka voidaan rekonstruoida ainoastaan pieni
mittakaavaisen tarkastelun avulla.” Kun urbanisoituneet ammattiyhdistysihmiset
vaativat sellaista työttömyysturvaa, joka olisi auttanut eniten maaseudun ihmisiä ja
myös järjestäytymättömiä työntekijöitä, se muodosti omien tutkimusteni
”kiemurtelevan polun”.
Ginzburg 1996, 74.
Ginzburg 1996, 193.
5. 3 %
15 %
18 %
34 %
30 % Kaikki ostettiin
Mökkiläisyys ilman eläimiä
Mökkiläisyys eläimillä
Omavarainen
Puoliproletaarisen elämänmuodon
kartta
Kyselytutkimus 850
pääkaupunkiseudun
rakennus- ja
elintarvikealan
eläkeläisen lapsuuden
oloista. (2007-2008)
6. Elanto tuli pieninä palasina maailmalta
Pääkaupunkiseudun elintarvike- ja rakennusalan eläkeläisille tehty kyselytutkimus vuosina
2007-2008.
– Pienviljelijä, seppä, suutari
– Autokoneasentaja, sorvari, hitsari. valuri, autokoulun opettaja, Puna-Karjalan kaartin aseseppä, livahti -18
keväällä johonkin, palasi -19 syksyllä maisemiin, eivät saaneet tuomituksi
– Kirvesmies, suutari, teurastaja, pienviljelijä
– Kirvesmies ja suutari, viisi hehtaaria maata, hevonen, lehmiä ja lampaita
– Kyläsuutari, pienviljelijä, sekatyömies
– Metsuri, maatyöläinen, rakennusmies
– Maanviljelijä, kirvesmies ja muurari, kuusi hehtaaria maata ja kaikkia eläimiä
– Pelimanni, maanviljelijä, kirvesmies, metsätyömies
Myös yhdistelemällä pääkaupunkiseudun eläkeläiskyselyn vastauksia, saattoi havaita, että vanhemmat
olivat samanaikaisesti sekä palkkatyöläisiä että tilallisia, esimerkiksi:
– Vuonna 1921 Karjalassa Pälkjärvellä syntynyt nainen: isä suutari, äiti pientilallinen, viljeltyä maata 2
hehtaaria, lehmiä, lampaita, hevonen.
– Kuopion läänissä vuonna 1928 syntynyt mies: isän tiilenpolttaja, joka oli työskennellyt vakituisesti 40
vuotta samassa työpaikassa, äiti myös tiilentekijä. Perheessä viisi lasta, kaksi hehtaaria peltoa, lehmä,
lampaita, possu, kanoja.
– Karvialla vuonna 1931 syntynyt mies: isä kirvesmies, suutari ja pienviljelijä. Perheellä 2,5-3 ha maata,
lehmiä, lampaita sika.
– Porvoossa vuonna 1933 syntynyt nainen: isä puuseppä, äiti kirjansitoja. He asuivat puolen hehtaarin
tilalla. Perheellä oli lehmä lammas ja kanoja.
– Hauholainen vuonna 1935 syntynyt mies: isä nuohooja ja maalari. Perheellä oli hehtaari maata, sika ja yksi
lehmä, äiti ammatiltaan ompelija ja kotirouva.
7. Pienviljelyvaltion sosiaalipoliittinen linjaus
Asustuskomiteoiden mietinnössä 1943 todettiin, että sotaleskelle ja orvoille
lapsineen pitää antaa maata raivattavaksi:
”Monet ovat sodassa menettäneet perheen huoltajan, työkykynsä, jopa jotkut
lapset vanhempansakin. Näidenkin henkilöiden tulevaisuus on turvattava”
Yhteiskunta ei koskaan pysty antamaan rahallisesti niin paljon avustusta, että se
turvaisi kohtuullisen toimeentulon eikä ”tällainen avustamisen muoto sitä
paitsi yhteiskunnallisista syistä ole soveliaskaan”.
”…monta kertaa on jouduttu havaitsemaan, ettei maaseudulla perheen huoltajan
kuolema ole niin ratkaiseva kuin muissa yhteiskuntaluokissa, koska maata
viljelevällä perheellä on toimeentulonsa perustana viljelmä. Perhe voi jatkaa
työtänsä vaikkakin perheen pää on poistunut elävien joukosta…Mainittakoon
ainoastaan, että leski ja lapset voivat kykyjensä mukaan osallistua vaikkapa
pienenkin tilan hoitoon siitä puhumattakaan, että lapsien varttuessa heidän
työkykynsä kasvaa.”
8. 1950-luvun työelämää ja sosiaaliturvajärjestelmää pieninä esimerkkeinä
Leipurien ammattiosaston vaatimuksia mm. vuodelta 1955
Lisättiin palkkaesitykseen vaatimus siitä, että työnantaja ei saa lopettaa yli 5
vuotta kestänyttä työsuhdetta ilmoittamatta siitä vähintään 3 viikkoa
aikaisemmin ja 10 vuotta jatkunutta työsuhdetta vähintään kuukautta
aikaisemmin.
Toveri Poutiainen oli valmistanut pannumyssyn, jonka hän ehdotti arvottavaksi ja
luovutettaisiin tulot tästä osastomme jäsenelle Elvi Annalalle, kun hän syksyllä
pääsee pois parantolasta.
Esiteltiin SAK:n tekemä sopimusluonnos, jonka SAK oli tehnyt, kun siltä
pyydettiin apua. Sisälsi joitain huononnuksia sairauskorvauksen kohdalla, vaikka
siihen sisältyi yli 6 kk palvelleille 3 viikon synnytysajan palkka.
Liittojen työttömyyskassat ja työttömyystyöt
Huoltoapulain velvoitukset yli 20-vuotta palveluksessa olleille
Suku, sika ja perunamaa, maitoperunalla talven yli
Isoilla työpaikoilla omat sairauskassat, liitolla pientä tukea sairauden ja
äitiysloman ajaksi, 2-3 viikon palkka työehtosopimuksiin
Kansaneläkejärjestelmä 1956.
Lasten velvollisuus elättää vanhempansa säilytettiin laissa vielä 1955 ja miltei 70
% yllä mainittuun kyselyyn vastanneista koko velvollisuutta tarvittaessa elättää
vanhempansa. (kuin maahanmuuttajat nykyään)
9. Vanha systeemi rapautui 1950 luvun alkuvuosina
Pienviljelytilojen kannattavuus jäi heikoksi, eivätkä ne kyenneet rationalisoimaan
ja koneistamaan toimintaansa varakkaampien tilojen vauhdissa.
Pienten tilojen viljelijöille välttämättömät sivuansiot heikkenivät sekä
asutustoiminnan hiipumisen myötä että puun korjuun rationalisoinnin
vuoksi. Kun asutustoiminnan uudet kylät, tiet, koulut, postit, navetat ja
talot oli rakennettu, ei kirvesmiehille ja muurareille ollut enää paljonkaan
töitä etenkään maan itäisillä ja pohjoisilla alueilla.
Metsäteollisuus ei enää myöskään tarvinnut entisessä määrin pientilojen
työpanosta. Työttömyys lisääntyi.
Elintarvikkeiden omavaraisuus oli saavutettu, ja karjatalouden tuotannossa oli jo
ylijäämää.
Pienviljelyksen järkevyyttä alettiin kyseenalaistaa sekä tutkijoiden että
poliitikkojen piirissä ja tilanne synnytti kaikkien puolueiden sisällä
ristiriitoja.
Maatalouskomitean mietintö vuodelta 1962 raportoi, että vuosina 1945–1961 oli
raivattu 313 000 hehtaaria uutta peltoalaa. Vuoden 1970 kulutustarve
voitaisiin tyydyttää noin 350 000 hehtaaria nykyistä pienemmällä
peltoalalla.” Koko sodanjälkeinen valtaisa pellonraivaus oli
osoittautumassa turhaksi.
10. Vanha sosiaalipolitiikka ei näyttäytynyt oikeudenmukaiselta kaupunkityöläisten
mielestä.
Heidän lapsilukunsa oli vähäisempi kuin maaseudulla ja lapsilisien merkitys oli
pienempi.
Subventiot, joilla ruoan hintaa alennettiin, estivät indeksin laukeamisen ja
palkankorotukset.
Subventiot rahoitettiin verovaroilla, jotka kohdistuivat paremmin palkattuun
työväkeen, koska maaseudun mökkiläisiltä tai uusilta rintamamiestiloilta oli vaikea
nyhtää yhtään mitään.
Heidän oli edelleen palkastaan säästettävä mahdollisen sairauden ja pahan päivän
varalle, koska myöhemmin säädettävästä työttömyysvakuutuksesta,
sairausvakuutuksesta tai työeläkkeestä ei vielä ollut tietoa.
Osa joutui edelleen elättämään myös omia vanhempiaan.
Heidän oli maksettava vuokraa tai ainakin isompia asumiskuluja, osa pyrki jo
kouluttamaan lapsiaan oppikouluissa ja niiden lukukausimaksut olivat korkeita.
Yhteiskuntarakenteen muuttuessa vanha lähinnä mökkiläiselämälle suunnattu
tukipolitiikka ei auttanut sitä kasvavaa väestöosaa, joka eli pelkästään
palkkatyönsä varassa.
Sosialidemokraattisen puolueen hajaannus mm. liittyi tämän ongelman
ratkaisemattomuuteen
11. Yövartijavaltion verolinjaus vuodelta 1956
•Vuosina 1953-1959 valtaisa kamppailu veroja ja sosiaaliturvaa vastaan
ja, jossa vaadittiin paluuta 1930-talouspolitiikkaan. Satoja artikkeleita,
tutkimuksia, poliitikkojen puheita ja julkilausumia. Yhteiskunnallinen
murros näyttää kutsuvan aina esiin mallin, jossa palattaisiin vanhaan
”yövartijavaltioon”, jossa omaiset huolehtivat toisistaan.
•Vuoden 1956 Helsingin Sanomat esimerkkinä yövartijavaltion mallista
•”…pyritään eräiden ryhmien kannettavaksi sälyttämään menoja, jotka
aiheutuvat toisten ryhmien suosimisesta. Tähän sisältyy selvästi pyrkimys
eri yhteiskuntaryhmien tulojen ja varallisuuden tasaamiseen verotuksen
avulla.
•Sillä tavoin on loitonnuttu verotuksen alkuperäisestä tarkoituksesta,
joka oli valtionhallinnon välittömien kustannusten peittämiseen
tarvittavien varojen hankinta.”
14. 20
25
30
35
40
45
50
1945
1947
1949
1951
1953
1955
1957
1959
1961
1963
1965
1967
1969
ALKUTUOTANNON TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS
JALOSTUKSEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS
PALVELUJEN TYÖLLISYYSOSUUS TYÖLLISYYS PROS
Maalaisliitto hajoaa
Kekkosesta presidentti 1956
SDP hajoaa
Honka liitto
Kekkosesta presidentti 1962
Kansanpuolueet hajoavat
Kokoomuksessa hajontaa
Yöpakkashallitus
Valtavien skandaalien, oikeudenkäyntien ja
puoluehajaannusten jälkeen syntyi uusi tasapaino.
Useimpien puolueiden sisällä hyvinvointivaltioiden
kannattajat voittivat noin vuoteen 1966 mennessä,
ja oikeistosiipi kärsi vakavia tappioita.
16. Hallituskausi 1958-1961 alkoi muuttaa sosiaalipolitiikan suuntaa ja voimasuhteita
palkkatyöläisiä suosivaksi. Aiemmin katsottiin raha-avustusten vievän moraalia, tuet
olivat maatalousmaata, hiekkaa savisille maille, ruoan hinnan subventioita, maidon
kaksihintajärjestelmä, pienet kansaneläkkeet kaikille ja lapsilisät kaikille ym.
Vielä joulukuussa 1959 eduskunnassa hyväksyttiin laaja työttömyysturvajärjestelmä,
joka kuitenkin silloisen keskustapuolueen oikeiston ja kokoomuksen voimin
äänestettiin nurin. Ay-liikkeen edustajat ja työnantajat ehdottivat uutta, vain liittojen
jäsenille suunnattua järjestelmää ja se meni eduskunnassa läpi, lisäksi säädettiin
pienempi työttömyysturvajärjestelmä muille kuin liittojen jäsenille.
Jos vuoden 1956 kansaneläkelaki oli kaikilla sama, mutta niin pieni, ettei sen turvin
kyennyt elämään kaupungeissa, vuoden 1962 voimaan astuva työeläkejärjestelmä
avasi ensimmäisen kerran mahdollisuuden monille vanhuksille itsenäiseen elämään
ilman työntekoa tai lasten tukea. Ruumis kuuluu itselle oli 60-lukulaisten riemukas
tunnus, ei enää elatusvelvollisuutta vanhemmista.
Sosiaalipolitiikassa tunnetaan käsite polkuriippuvuus, ja niinpä vieläkin meidän
systeemimme perustuu aika laajasti tällöin luotuun rakennelmaan, jonka taustalla
taas oli kassojen vanha järjestelmä ja huoltoapulaki. Kulloinenkin voimasuhde ja
aloite ovat sitten määränneet näiden aseman ja tason.
17. 1960-luvulta alkanut sosiaaliturvajärjestelmän
rakentaminen erotti uudella tavalla työsuhteiset, viljelijät ja
yrittäjät
Koska yrittäjänä toimivat olivat vailla eläketurvaa, astuivat vuonna
1970 voimaan yrittäjien eläkelaki (YEL) ja maatalousyrittäjien eläkelaki
(MYEL). Tuolloin pitkästi yli puolen miljoonan henkilön yrittäjätyö alkoi
kartuttaa työeläketurvaa.
Taiteilijat ja eräät erityisalat (TaEL) saivat oman eläkelakinsa, joka oli
voimassa 1986-2006. Työntekijöiden eläkelaki, TyEL, yhdisti vuoden
2007 alusta TEL:n, LEL:n ja TaEL:n vakuutetut yhden lain alle.
Apurahansaajat tulivat MYEL-turvan piiriin vuonna 2009.
Julkisten alojen työeläkelaki, JuEL, yhdisti valtion, kunnan, kirkon ja
Kelan työntekijöiden turvan saman lain alle vuonna 2017.
Vuoden 2017 eläkeuudistus jatkoi vuoden 2005 eläkeuudistuksen
viitoittamalla tiellä.
Suurin periaatteellinen muutos oli eläkeiän sitominen eliniän
muuttumiseen.
18. Uudet haasteet
SAK eheytyi 1968, sovittiin jäsenmaksujen keruu
palkasta ja palkka pankkiin järjestelmä.
1970-luvun alussa mm:
Eduskunnassa:
Uusi työehtosopimuslaki
Peruskoulu-uudistus
Kansanterveyslaki
Lasten päivähoitojärjestelmä
19. Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä
Vuodesta 1968 ammattiosastojen laajat lähetystöt kävivät useita
kertoja eduskunnassa vaatimassa uutta työehtosopimuslakia
Tällä hetkellä suomalainen järjestelmä, jossa yleissitovilla
työehtosopimuksilla on lain turva, on noussut arvoon
arvaamattomaan mm. EU:n takia, vrt. Ruotsi.
Järjestelmän syntyaikoina tilannetta arvioitiin SAK:ssa toisin.
SAK:ssa pelättiin järjestövoiman murentumista eikä järjestön
hallitus ollut lainkaan yksimielinen asiasta.
SAK:ssa pelättiin, että jos lakiin otettaisiin yleissitovuutta
merkitsevä vähimmäispalkkasäädös, se takaisi samat edut
myös järjestäytymättömille. Jäsenistö äänestäisi jaloillaan, kun
ilman jäsenmaksujakin olisi vähimmäistaso saavutettavissa.
20. Työehtosopimuksilla lain turva
Vuoden 1970 työsopimuslakiin kirjattiin, että yleissitovat työehtosopimukset
muodostavat lakisääteisen minimitason, jota kaikkien - myös
järjestäytymättömien - työnantajien tulee noudattaa. Työehtosopimusta on
pidetty kattavana, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on
yli puolet alan työvoimasta. Tätä rajaa ei ole kirjattu aiemmin lakiin, vaan se
muodostui korkeimman oikeuden vuonna 1974 tekemän päätöksen
perusteella.
Järjestäytyneisyyden astetta on aika ajoin pohdittu ja mm kuorma-autoalan
oikeuskiistassa työnantaja kiisti lomapäiviin liittyvän maksuvelvollisuutensa
vedoten siihen, ettei kuorma-autoalan sopimus ole yleissitova.
Vuoden 2001 uusi työsopimuslaki selvensi asiaa ja poisti ehdottoman 50%:n
kattavuusvaatimuksen. Nykyään työehtosopimuksien yleissitovuuden
vahvistaa työministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden
vahvistamislautakunta.
1990-luvun alun saatanallisissa säkeissä vaadittiin tämän kumoamista
(maataloustuottajilta vietiin silloin oikeus hintayhteistyöhön). Nyt myös
työnantajien suurena agendana)
21. Työtuottavuuden kasvuun vastattu
lyhentämällä työaikaa
•8-tuntinen työpäivä 1918
•45-tuntinen työviikko 1955-1960
•40-tuntinen työviikko asteittain vuosien 1965-1970-
välillä
•Talviloma ja lomaltapaluurahat 1970-luvulla
•Pekkaset 1980-luvulla
•Sairausajan palkat, oikeus hoitaa sairasta lasta ym
monet merkittävät pykälä…
22. 1980-luvulla suuret rauhanmielenosoitukset, kamppailut työajan
lyhentämisen puolesta, toimintaoikeudet ja lakkosakot. Taustalla ihmisten
halu toimia ja parantaa elinolosuhteita ja luottamus toiminnan
tuloksellisuuteen.
Tutkimus aivan 1980-alkuvaihteesta.
Professori Olavi Borg oli tutkinut ammattiyhdistysvaikuttajien asenteita
lakkoihin ja yllättäen kaikkein myönteisimmin lakon käyttöön omalla alalla
suhtautuivat TVK:n jäsenet, joista peräti 81,2 prosenttia katsoi joko
ehdottomasti tai todennäköisesti tarpeelliseksi käyttää lakkoa nykyistä
enemmän vaatimusten ajamiseksi. Ainakin yleisistä mielikuvista poikkesi
artikkelin mukaan se, että kokoomuslaiset suhtautuivat myönteisemmin
lakkojen silloista laajempaan käyttämiseen omalla alallaan kuin
sosialidemokraatit. Mielipiteet oman järjestön tarpeesta käyttää nykyistä
enemmän lakkoja vaatimusten läpiajamiseksi puoluetaustan mukaan.
SDP SKDL KOK Kesk. Sit Kaikki
Myönteinen 55.3 91.5 60.0 68.4 59.5 63.0
Kielteinen 43.2 8.5 40.00 31.6 34.1 35.0
Yhdentekevä 1.5 0.0 0.0 0.0 6.4 1.00
23. Vuoden 1985 kompromissi – ns
pekkassopimus
Mm:
Lakkosakot kymmenkertaistuivat
Sosiaaliset edut ansiosidonnaisiksi ja verolle
Työttömyyskassojen tulkintaoikeus siirtyi
työvoimatoimistoille
Työajanlyhennys asteittain eteenpäin ns.
pekkaset
24. Kuviossa työntuottavuuden kasvuprosentti vuosina 1987-1999.
Vuonna 1926 on 100
600
700
800
900
1000
1100
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
Ahon hallitus 1991
Työnantajajärjestön mukaan
palkoista ja työajoista
sopiminen tuli siirtää
työpaikkatasolle STK vaati
sopimusta, joilla palkkoja
alennetaan 5 prosenttia,
poistetaan lomarahat ja
pidennetään vuosityöaikaa 50
tunnilla ilman
palkkakompensaatiota.
Ahon hallitus ilmoitti
"säästöjen"
tarkoittavan mm.
työttömyys-, sairaus- ja
toimeentuloturvan
leikkauksia sekä
työttömyyskassajärjes-
telmän heikentämistä.
Keväällä (1992)
leikkauslistalla
lastenhoito,
terveyspalvelut,
vanhushuolto ja
koulutus.
Uusi Lipposen hallitus
esitti keväällä 1996 uusia
heikennyksiä.
SAK järjesti lokakuussa
1991
mielenosoituspäivän
työllisyyden puolesta.
Senaatintorin
joukkokokoukseen
osallistui yli 30 000
henkeä eri puolilta
maata.
SAK:n valtuusto julisti
toimintapäivän.
Mielenosoituslakkoihin
osallistui noin 350 000
työläistä.
Syksyllä 1992 SAK julisti
maan historian
suurimman yleislakon
alkavan 26.11.1992 ellei
hallitus peräänny. Lakko
peruttiin, kun hallitus
perui esityksensä leikata
puoli miljardia markkaa
työttömyysturvasta ja
muutamia muitakin ns.
säästölakeja.
SAK ja STTK
uhkasivat
vientiteollisuuden
lakoilla, jotka
laajenisivat
yleislakoksi
24.5.1993.
Hallitus lupasi taas
olla puuttumatta
laeilla
työehtosopimusten
yleissitovuuteen
Työttömien
Murrostorstai
eduskuntatalolla
13.11.1993.
Seurauksena oli
hallituksen
jonkinasteinen
rauhoittuminen
Keväällä 1996. SAK ja
STTK uhkasivat taas
yleislakolla.
Ansiosidonnaisen turvan
taso ja kesto jätettiin
entiselleen, mutta
nuorten, iäkkäiden ja
pitkään työttömäksi
pakotettujen turvaa
heikennettiin.
Suuri Hyökkäys 1990 luvulla
25. Kysynnän ja tarjonnan laki
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan laki ja lakkoliikkeet 1970 ja 1980
luvulla, tai leipomon tilanne 1930-luvulla ja 1960-luvulla
Maahanmuuttovastaisuus, closed shop killat, englantilaisten
menetelmiä ja edellisen vapaakauppavaiheen opetuksia.
Vuodet 1870–1913 olivat nopean globalisaation aikaa: pääoma ja
työvoima liikkuivat yli kansallisten rajojen ennätyksellisen suuressa
määrin, ja kauppa kasvoi voimakkaasti nopeasti laskevien
kuljetuskustannusten vuoksi. Euroopasta muutti noin 60 miljoonaa
ihmistä pois vuoden 1820 jälkeen, heistä kolme viidesosaa
Yhdysvaltoihin. Euroopan työvoima väheni 13 prosenttia, ja
työvoimaa vastaanottavien maiden työvoima lisääntyi 40
prosentilla.
Suurella muuttoaallolla oli ratkaisevaa merkitystä sekä työvoimaa
luovuttavien maiden että vastaanottavien maiden palkkatasoon.
Argentiinassa palkat laskivat 21 prosenttia, Australiassa 15,
Kanadassa 16 ja Yhdysvalloissa 8 prosenttia.
26. Automaation merkitys työvoiman ylitarjontaan,
on todennäköisesti maahanmuuttoa suurempi
tekijä monella alalla, esim. leipomo.
Halpatuonti on vienyt työpaikkoja
Oman työlainsäädännön puutteet ja etenkin
1990 alussa ay-liikkeen ja koko työväenliikkeen
(myös kv. Esim. Blair) sisäistämä kansainvälinen
kilpailukykyideologia, jossa hyväksytään että
tiettyjä töitä saakin tehdä halvemmalla:
Ulkoistukset
Vuokratyövoiman vapauttaminen ja heikko
lainsäädäntö
Työpaikkasopimisen vääränlainen lisääminen.
27. Kuvio 1. Palkansaajakorvauksien ja toimintaylijäämän osuus
yritysten arvonlisäyksestä Suomessa vuosina 1975–2010.
Prosenttia.
Funktionaalinen
tulonjako eli
tuotannossa
syntyneen
arvonlisäyksen
jakautuminen
työn ja pääoman
kesken on selvästi
muuttunut
Suomessa
viimeksi kuluneen
35 vuoden aikana.
Voittojen osuus on
kasvanut 1980-
luvun 20–25
prosentista
runsaaseen 30
prosenttiin 2000-
luvulla. Viime
vuonna se oli 28
prosenttia.
Olli Savela
Tilastokeskus
28. Kun historiassa usein saatavat muuttuvat veloiksi
•Ay-liike on taistellut vuosikymmenien ajan
parempia etuja pitkiin työsuhteisiin, sairausaikaan,
lapsenhoitoon, hankaliin työaikoihin jne,
Työeläkemaksut ja sosiaalivakuutuksen
•Työnantajat ovat vastanneet lisäämällä
ulkoistamisia, siirtämällä töitä ulkoistetuille
pienyrittäjille, vuokrafirmoille, kieltä osaamattomille
ulkomaalaisille jne. Työttömyystilanne auttaa
tässäkin työnantajia
•Ay-liikkeen uusi haaste on hoitaa tämä asia
kuntoon, kyseessä ikuinen kilpajuoksu.
29. Miksi epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet
•Esimerkki erkki, palkka pelkästään tehdyistä tunneista 10,16 mk/ tunnille,
vuodessa 14151 mk. Lisillä 17,67 mk/ tunnille vuodessa 24 600 mk. Tämä
on vanha laskelma, uusi pitäisi saada...
30. 60
70
80
90
100
110
120
130
prosenttia
vuosi
Peruselintarviketeollisuuden työntekijöiden säännöllisen työajan palkkakehitys suhteessa kaikkien
teollisuudenalojen keskiansioihin 1971-2003, kun teollisuuden vertailuluku on 100
peruselintarviketyöntekijöiden säännöllisen työajan
keskituntiansio ilman lisiä suhteessa teollisuuden
keskiansioihin
kaikki alan maksetut palkat/työtunnit suhteessa
kaikkien teollisuudenalojen keskiansioihin
myllyt ilman lisiä
kovaleipä ym. ilman lisiä
margariini ilman lisiä
sokeri ilman lisiä
makeistehtaat ilman lisiä
säilyke ym. ilman lisiä
kahvinpaahtimo ilman lisiä
tupakka ilman lisiä
31. Työsopimuslaki määrää työelämän yleiset puitteet.
Esimerkiksi Irtisanominen ja irtisanomisaika
Jos työnantaja irtisanoo työntekijän, irtisanomiselle on oltava painava syy. Irtisanomisen perusteet voivat olla työntekijään liittyvät
syyt (esimerkiksi työtehtävien laiminlyönti tai velvoitteiden rikkominen) tai yleisiin työolosuhteisiin liittyvät syyt (esimerkiksi
taloudelliset ja tuotannolliset syyt).
Irtisanomisaika voidaan määritellä erikseen työsopimuksessa. Jos irtisanomisaikaa ei ole erikseen määritelty, se määräytyy
työntekijän työsuhteen keston perusteella.
Jos työntekijä irtisanoutuu itse, irtisanomisajat vaihtelevat työsopimuslain mukaan seuraavasti:
Irtisanomisaika on 14 päivää, kun työsuhde on kestänyt enintään viisi vuotta.
Irtisanomisaika on yksi kuukausi, kun työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta.
Kun työnantaja irtisanoo työntekijän, irtisanomisajat ovat työsopimuslain mukaan seuraavat:
Irtisanomisaika on 14 päivää, kun työsuhde on kestänyt enintään yhden vuoden
Irtisanomisaika on 1 kuukausi, kun työsuhde on kestänyt yli vuoden, mutta alle 4 vuotta.
Irtisanomisaika on 2 kuukautta, kun työsuhde on kestänyt yli 4 vuotta, mutta alle 8 vuotta.
Irtisanomisaika on 4 kuukautta, kun työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta, mutta alle 12 vuotta.
Irtisanomisaika on 6 kuukautta, kun työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Koeaika
Työsuhteen alussa on yleensä koeaika, joka antaa sekä työnantajalle että työntekijälle aikaa harkita, onko työpaikka sittenkään
oikea. Kumpikin osapuoli voi koeajan puitteissa purkaa työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja ei saa kuitenkaan purkaa
työsuhdetta syrjivin tai muuten epäasiallisin perustein. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla korkeintaan puolet
työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.
Sairausloma
Työntekijällä on oikeus olla pois töistä, jos hän on sairaana tai työkyvytön tapaturman vuoksi. Poissaolosta on kuitenkin
ilmoitettava työnantajalle viipymättä. Työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistusta tai muuta selvitystä työkyvyttömyydestä.
Usein kuitenkin työpaikoilla lääkärintodistusta vaaditaan vain, jos sairausloman pituus ylittää 3 päivää. Työehtosopimuksissa on
määritelty työnantajan palkanmaksuvelvollisuudet sairauden ajalta.
32. Yleissitova työehtosopimus nojaa lakiin, mutta sisältää pykäliä jotka
antavat työntekijälle parempia etuja kuin laki. Työehtosopimuksen
solmivat kunkin alan työntekijä- ja työnantajaliitto keskenään.
Tutustukaa oman alanne työehtosopimukseen, niissä on yleensä hyvin
tarkat määräykset työaikojen pituudesta, määräaikaisuuden ehdoista,
palkoista ja palkkioista jne.
Tässä linkki Temen sopimuksiin, erityisesti Liite 8 ja Liite 9 kannattaa
omaksua.
https://www.teme.fi/fi/tyoelama-ja-
toimeentulo/tyoehtosopimukset/?fbclid=IwAR1wO-
MCu3v7mpfZZa2ejoTcwpl3KTgnbHR166Wh1dRCJEwJt52sNrz9Ljw
Henkilökohtainen työsopimus ei saa olla huonompi kuin alan tes tai
laki. Mikäli näin on, työntekijä voi vaatia takautuvasti saataviaan.
Muistakaa aina tehdä kirjallinen työsopimus jokaisesta työsuhteesta.
Esimerkiksi nyt eräs työntekijä, jonka henkilökohtaiseen
työsopimukseen oli kirjattu tarkka työaika, vei työnantajansa käräjille
kiky-tuntien takia ja voitti tapauksen.
33. Erilaisia työsuhteita
Toistaiseksi voimassa oleva (vakituinen), noudatetaan alan tessiä.
Määräaikainen työsuhde, jossa työ päättyy ennalta sovittuna päivänä, eikä sitä voi
purkaa ilman perusteltua syytä. Noudatetaan alan tessiä.
Osa-aikainen työsuhde. Työsopimuksessa sovitaan joko tarkka tuntimäärä tai
joustavampi työaika. Muuten vertautuu toistaiseksi voimassa olevaan.
Vuokratyöntekijä Työvoimaa vuokraavan firman työntekijään tulee soveltaa sen
alan työehtosopimusta, missä hän kulloinkin työskentelee, jollei kyseisellä
yrityksellä ole omaa sopimusta.
Myös ”freelancer” voi tehdä työnsä työsuhteisina, jos näin työnantajan kanssa
sovitaan.
Kaikissa näissä työmuodoissa siis sovelletaan alan tessiä ja työntekijälle tulee
maksaa palkan lisäksi työeläkemaksut ja muut sosiaalivakuutukset sisältyvät
maksut.
Itsensä työllistäjät, itsenäiset yrittäjät, kevytyrittäjät jne. ovat tessien
ulkopuolella eikä heillä ole lakisääteistä oikeutta samoihin etuihin.
34. Vuosilomakertymä Vuosiloma määräytyy pääsääntöisesti vuosilomalain mukaan.
Lomaa ansaitaan 2 lomapäivää kalenterikuukautta kohden, jos työsuhde on kestänyt
alle vuoden lomanmääräytymisvuoden päättyessä ja 2,5 lomapäivää, jos työsuhde on
kestänyt vähintään vuoden. Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan 1.4. – 31.3.
välistä 12 kuukauden ajanjaksoa.
Täydellä lomanmääräytymiskuukaudella tarkoitetaan sellaista kalenterikuukautta,
joka oikeuttaa lomaan.
Ansaintasäännöt
Jos työntekijä työsopimuksen mukaan tekee vähintään 14 päivänä
kalenterikuukaudessa työtä, ansaitsee hän palkallista vuosilomaa.
Jos työntekijä työsopimuksen mukaan tekee alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa
työtä tai hän tekee niin osittain, mutta hänelle kertyy työsopimuksen mukaan
vähintään 35 työtuntia kalenterikuukaudessa, ansaitsee hän palkallista vuosilomaa.
35 tunnin sääntö tulee siis sovellettavaksi esimerkiksi osa-aikatyössä.
Lomakausi on 2.5.-30.9. välinen ajanjakso, jonka kuluessa loma on yleensä annettava.
Talvilomakausi on 1.10.-30.4.
35. Kaksi järjestelmää,
työsuhde tai
itsensätyöllistäminen
Helppo vertailu:
25 v. ikä
Bruttopalkka 3200
Veroprosentti 27.
Käykää näillä
laskureilla ja
opetelkaa tutkimaan
todelliset
kustannukset.
Kevytyrittäjän tulisi
saada paljon
suurempi palkkio,
jotta saisi yhtä paljon
käteen, kuin
palkkatyöläinen.
36. Yleisohjeita
• Liity oman alan kassaan ja liittoon
• Ilmoittaudu ensimmäisenä työttömyyspäivänä
työvoimatoimistoon
• Ole ns. työmarkkinoiden sisällä, eli työssä,
opiskelijana, työttömyyskortistossa tai
sairauspäivärahoilla
• Selvitä aina etukäteen sivutoimisen yrittäjyyden/
sivutoimisen opiskelijan työttömyysturvatulkinnat
liitosta ja työkkäristä
• Pyydä aina kirjallinen työsopimus
• Pidä kirjaa ylitöistäsi
37. Teme on Suomen suurin taide- ja kulttuurialojen ammattiliitto
”Temeen kuuluu seitsemän itsenäistä jäsenjärjestöä ja yli 5000
ammattilaista ja opiskelijaa.
Ihan sama työskenteletkö työsuhteessa, itsensätyöllistäjänä, pätkissä
vai toistaiseksi. Teme neuvoo ja auttaa. Teme tuntee elokuva- ja tv-
alan, teatterin, tanssin ja sirkuksen työkulttuurit, työehdot, palkat ja
tekijänoikeudet.
Jäsenet ovat työntekijöitä ja taiteilijoita, suunnittelijoita ja toteuttajia,
itsensätyöllistäjiä ja duunareita, opiskelijoita ja opettajia elokuvan, tv:n,
teatterin, tanssin ja sirkuksen parissa. Teatterialalla työskentelee 50 %
jäsenkunnasta, 20% työskentelee elokuva- ja tv-alalla, 15 % tanssi- ja
sirkustaiteen parissa sekä 15% opetuksen parissa. Puolet jäsenistä
tekee taiteellista työtä, puolet toteuttavaa työtä.
Teme on Suomen suurin taide- ja kulttuurialojen ammattiliitto, joka
kasvaa vuosittain tasaisesti 2-5%. Ammattiliittona Temen keskeiset
tehtävät ovat työmarkkinatoiminta ja edunvalvonta.
Temen puheenjohtaja on teatteriohjaaja Atro Kahiluoto ja
toiminnanjohtaja on lakimies Karola Baran.”
38. Kaksitasoinen työttömyysturvajärjestelmä jatkuu edelleen, jos 1960 oli vielä
suku, sika ja perunamaa, nyt systeemi on nirhattu ja aika epäoikeudenmukainen
Ansiosidonnainen työttömyysturva
Päivärahalaskuri
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että olet
ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa ja maksanut
jäsenmaksusi ja olet jäsenyyden aikana ollut palkkatyössä vähintään
26 kalenteriviikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana. Tätä työssäoloehtoa
kerryttävät sellaiset kalenteriviikot, joiden aikana olet työskennellyt
vähintään 18 tuntia ja maksettu palkka on ollut alalla sovellettavan
työehtosopimuksen mukainen. Tätä maksetaan 4 vuotta, saadaksesi
uuden mahdollisuuden tarvitset uuden työssäoloehdon täyttymisen.
Arvioitu keskimääräinen kuukausipalkka 3200 €/kk (näiden 26 viikon
aikana)
Arvioitu päivärahan määrä
Päivä
93.62 €/pv
Kuukausi
2012.80 €/kk
39. Peruspäiväraha
Jos olet työtön ja et saa ansiopäivärahaa, Kela voi maksaa sinulle
peruspäivärahaa. Saat peruspäivärahaa, jos täytät työssäoloehdon.
Hae peruspäivärahaa Kelalta. Sitä maksetaan enintään 400 päivää. Jos olet
ollut töissä alle 3 vuotta, peruspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivää.
Sen jälkeen voit hakea työmarkkinatukea.
Työssäoloehto
Jotta saat ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa, sinun pitää täyttää
työssäoloehto. Työssäoloehto täyttyy, jos
olet ollut työssä vähintään 26 viikkoa edeltäneen 28 kuukauden aikana
työaikasi on ollut vähintään 18 tuntia viikossa ja
palkkasi on ollut alan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 211
euroa kuukaudessa (vuonna 2019).
Myös työskentely jossakin toisessa EU-maassa tai Eta-maassa tai Sveitsissä
voidaan hyväksyä.
40. Paljonko peruspäivärahaa maksetaan?
Kelan maksama työttömyysetuus on 33,66 e/pv. Sitä maksetaan 5 päivältä
viikossa (myös arkipyhiltä).
Korotukset
Työttömyysetuutta korotetaan, jos huollettavanasi on alle 18-vuotiaita lapsia.
Lapsikorotus on:
yhdestä lapsesta 5,28 e/pv
kahdesta lapsesta yhteensä 7,76 e/pv
kolmesta tai sitä useammasta lapsesta yhteensä 10,00 e/pv.
Lapsikorotus maksetaan lapsen syntymästä lähtien. Sinulla on oikeus
lapsikorotukseen myös avio- tai avopuolisosi alaikäisestä lapsesta, jos tämä asuu
kanssasi samassa taloudessa.
Työllistymistä edistävän palvelun ajalta työttömyysetuuteen voidaan maksaa
korotusosaa enintään 200 päivältä. Korotusosa on 4,79 e/pv.
Ilman korotuksia työttömyysetuuden määrä on keskimäärin 724 e/kk (21,5 x
33,66 e). Maksat veroa työttömyysetuudesta.
Tulosi vaikuttavat työttömyysetuuden määrään.
Arvioi määrä laskurilla
Voit arvioida laskurilla peruspäivärahan määrän.
41. Työmarkkinatuki
Jos et saa ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa, Kela voi
maksaa sinulle työmarkkinatukea. Saat tukea, vaikka et täytä
työssäoloehtoa eli et ole ollut töissä tarvittavaa aikaa. Saat
työmarkkinatukea myös silloin, kun ansiopäivärahasi tai
peruspäivärahasi loppuu. Työmarkkinatuen aikaa ei ole
rajoitettu.
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat yhtä suuria. Erona
on, että muiden samassa taloudessa asuvien henkilöiden
tulot voivat pienentää työmarkkinatukea, mutta ne eivät
pienennä peruspäivärahaa.
Esimerkiksi vanhempien tulot pienentävät
työmarkkinatukea, jos asut heidän kanssaan.
Jos sinulla ei ole ammatillista koulutusta, voit saada
työmarkkinatukea vasta 5 kuukauden odotusajan jälkeen.
42. Soviteltu työttömyysturva
Jos teet osa-aikatyötä tai keikkatyötä, työttömyystuki
sovitellaan yhteen palkkasi kanssa. Silloin saat tehdä töitä
enintään 80 prosenttia kokoaikaisesta työajasta.
Voit saada
soviteltua työmarkkinatukea
soviteltua peruspäivärahaa tai
soviteltua ansiopäivärahaa.
Usein käytetään lyhyempää nimeä soviteltu päiväraha.
Muista ilmoittaa tulosi Kelaan tai työttömyyskassaan.
Jokainen ansaittu euro vähentää työttömyysetuutta 50
senttiä. Voit kuitenkin ansaita 300 euroa kuukaudessa
ilman, että se vähentää etuuden määrää.
Sovitellun päivärahan saamiseksi on myös muita ehtoja,
jotka voit tarkistaa Kelan sivuilta.
43. Yrittäjien työttömyysturva
Yrittäjien ansiosidonnaisuuteen perustuva työttömyysturvajärjestelmä
rakennettiin 1990-luvulla, ja se eroaa joiltain osin palkansaajien
järjestelmästä.
Kun yritystoiminnan päättyminen uhkaa, kannattaa välittömästi
ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.
Työttömyysetuuden saamiseksi yrittäjän tulee lisäksi lähtökohtaisesti
lopettaa yritystoimintansa. Työttömyyskassan jäsenet voivat saada YEL-
työtulo sidonnaista päivärahaa. Kassaan kuulumattomat puolestaan voivat
saada työttömyysajaltaan Kelan maksamia peruspäivärahaa tai
työmarkkinatukea.
Lisätietoa: Yrittäjien työttömyyskassat (SYT-kassa; AYT-kassa) ja Kela
Sivutoiminen yrittäjyys ja sivutoiminen opiskelu mahdollistavat monissa
tapauksissa palkansaajastatuksen säilyttämisen ja työttömyysturvan.
Tällaisissa tapauksissa kannattaa olla hyvin huolellinen ja selvittää
etukäteen, niin hyvin kuin mahdollista oma tilanne sekä liiton että
työvoimatoimiston kanssa, ja tutustua aiheeseen.
44. Historiallinen voittaja?
Puoliproletaarinen elämäntapa on maailmanlaajuisesti edelleen hyvin laaja ja hitaasti
väistyvä ilmiö. Köyhtyvät agraariyhteiskunnat työntävät liikaväestöään maailmalle, ja
tämäkin ilmiö on vanha. Puoliproletaaristen yhteisöjen matala palkkataso ja nopea kasvu
luovat kilpailutilannetta ja saattavat harhauttaa luulemaan tulevaisuutta sellaiseksi, mikä
oli meidän menneisyyttämme vielä 50–60 vuotta sitten. Prosessi on ollut käynnissä
maailman mittakaavassa vasta muutama sata vuotta, ja kaikkialla joudutaan ratkomaan
samoja ongelmia. Urbanisoitumisen myötä yhteiskunnallisten prosessien
keskinäisriippuvuudet kasvavat kaiken aikaa. Perheen tarjoama sosiaaliturva ei enää
toimi, ja esimerkiksi liikenne, sairaanhoito sekä tietoyhteiskunta vaativat jatkuvasti
monimutkaisempia järjestelmiä. Yhteiskunnan uuden infrastruktuurin pyörittäminen
vaatii yhä korkeatasoisempaa koulutusta. Uuden elämänmuodon järjestämisen ja
rahoittamisen malleista väitellään ja taistellaan joka puolella maapalloa. Kansalliset
traditiot ja visiot vaihtelevat, ja historiallinen tietoisuus muuttuu hitaasti. Kuin salaa ja
hiipien pohjoismaiset mallit ovat nousseet kansainvälisten vertailujen kärkeen.
Modernien yhteisöjen haavoittuvat ja monimutkaiset keskinäisriippuvuudet vaativat
luotettavia järjestelmiä, ja ainakin nykyisessä historiallisessa tilanteessa pohjoismainen
hyvinvointivaltiomalli näyttäisi tarjonneen toimivia ratkaisuja, kuten lukuisat vertailut
osoittavat. Minkä tahansa sektorin laiminlyönti kostautuu lähes koko yhteiskunnalle,
onpa kyse koulutuksesta, teiden kunnosta tai sosiaalihuollosta. Vaikka erilaisten
organisoimismallien tuloksia ei vielä kyetä täysin arvioimaan, olennaista näyttäisi olevan,
kykeneekö urbanisoitunut yhteisö keräämään riittävän osuuden kasvaneesta
kansantulosta uudenlaisten tarpeiden rahoittamiseen.
45. Katseen suuntautuminen suomalaisen agraariyhteisön romahtamisen hetkeen, toi
itselleni oivalluksen siitä, miksi pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat ainakin tällä hetkellä
kaikkien hyvinvointimittausten kärjessä. Jos puolittainen omavaraistalous omalla, toki
vaihtelevan vaatimattomalla tavallaan toimi, sen tarjoamien turvajärjestelmien
katoaminen vaati uudenlaisia ratkaisuja.
Ferdinand Braudel korostaa miten pitkän keston historia muodostaa rakenteen, josta
vakaimmat saattavat olla useiden sukupolvien elämään vaikuttavia vakaita elementtejä,
jotka estävät historian virran kulkua ja estämällä sitä muokkaavat sitä. Biologiset
realiteetit, maantieteelliset ja mentaaliset viitekehykset voivat rajoittaa esimerkiksi
tuottavuutta ja olla henkisiä rajoitteita. Mentaaliset viitekehykset voivat muodostaa
pitkän keston vankiloita. Voidaan pohtia, olisiko ”suppean valtion” ns. ”yövartijavaltion
ihanne” tällainen tuhansien vuosien historian tuottama mentaalinen viitekehys, joka
nousee aina kriisien aikana esiin muodostaen yhteiskunnalle ”pitkän keston vankilan”,
jolloin yhteiskunta ei suuntaudu kehittämään itselleen toimivaa infrastruktuuria ja
turvajärjestelmää uudessa tilanteessa.
Suomalainen sosiaaliturvan ja työsuhteiden tilkkutäkkimäinen kehitys kertoo kulloisenkin
hetken subjektiivisten toimijoiden ja voimasuhteen jatkuvasta muutoksesta. Samalla kun
toiminnan ja valppauden välttämättömyyden, historiallisesti aivan uudenlaisen
järjestelmän rakentamiseen osallistuminen on varmaankin nyt elävän sukupolven
maailmanhistoriallisesti huikein haaste.
46. ”… Tuskinpa
me kykenemme mitään tuottamisen ihmekonstia
keksimään joten jäljelle jäänee
ainoana mahdollisuutena että joudumme tekemään
entistä enemmän työtä
säilyttääksemme nykyisen elintasomme.” …”Puheet
lamasta ovat johtaneet suuren yleisön ajatukset jossakin
edessäpäin odottavaan suureen suhdannenousuun joka
60-luvun lihavien vuosien tapaan jakaisi ympärilleen
vaurautta ja hyvinvointia. On kuitenkin välttämätöntä
todeta ettei edessä ole mitään suhdannenousua: siitä
puhuvat tiedossa olevat tosiasiat omaa kylmää kieltään.”
(vuosi 1977)
… on syytä muistaa, että
meillä ei ole nyt eikä
tulevaisuudessakaan
kansantaloudellisia
mahdollisuuksia lisätä
sosiaalimenojen osuutta
kansantulosta vaan
pikemminkin päinvastoin.”
(1957)
47. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että työelämän
muutoksen kääntöpuolena on työelämän epävarmuuden lisääntyminen. Hallitus
aikoo selvittää lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta.
"Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain
työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin
työsopimukseksi estetään", hallitusohjelmassa kirjataan.
Linkkejä
Ukko.fi
Palkka.fi
https://www.teme.fi/fi/
https://www.teme.fi/fi/tyoelama-ja-
toimeentulo/tyoehtosopimukset/?fbclid=IwAR36jb3B4JJ2bKOf3G4aOlukj9N2rcNtvC
AMqN-o25AaKvW9d9Jm3hQFijo
Työttömyyskassojen yhteisjärjestö https://www.tyj.fi/
https://www.muusikkojenliitto.fi/
https://www.nayttelijaliitto.fi/
Lähdekirjallisuutta mm.
Maija Mattila; Työ ja työntekijän oikeudet alustataloudessa
Kalevi Sorsa Säätiö 2019
Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta, toim. Anu Suoranta ja Sikke Leinikki. Vastapaino
2018
Päivi Uljas; Hyvinvointivaltion läpimurto. Into Kustannus 2012.
Suuria
odotuksia
