Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (9)
More from Päivi Uljas
Kansalaistoimintaa kautta tarinan uhrauksia, pelkoja ja /päivitys 2017
- 1. Kansalaistoimintaa kautta tarinan - uhrauksia, pelkoja ja petoksia, voittoja ja suuria tunteita… 04.10.2017 Kiljavan luottamusmieskurssi Päivi Uljas
- 2. Englannin ay-liikkeen historiaa - Ay-liikkeen toimintalogiikka sisäsyntyistä •Manifestin aikana, Engels, chartistit 1830 •Käsityöläisyhdistykset / killat/ closedshop - ajattelu •Vapaakauppa ja suuren laman aika 1873--1896 / kysynnän ja tarjonnan laki •Uudenlainen ay-liike / myös sosialismi saa kannatusta 1800-luvun lopulta •Webbien kirjan ansiot: ay-toiminta ilman puolueita kuvaa liikkeen omalakisia piirteitä / kolme ay-tyyppiä
- 3. Ay-liike on ihme •Alkulähteille •E. K. Louhikko, merkittävä suomalainen ay-vaikuttaja, kuvasi ammattiyhdistysliikkeen olemusta oppaassaan metallityöläisille: •”Ammattiyhdistysliike perustaa toimintansa työläisten vapaaseen tahtoon, sillä se liittää heidät solidaarisina jäseninä yhteen jokapäiväisen elämänsä parantamiseksi. Se asettaa itsekkyyden ja yksilöhyödyn sijaan keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden, mielettömän työnsaantikilpailun sijaan toveruuden ja taloudellisten vallanpitäjien mielivaltaisten työehtojen sijaan järjestyksen ja oikeuden.” (Louhikko 1937, 8) •Eihän elämä tällaista ole, eikä voi toteutua missään työpaikalla, mihin erilaisista taustoista tulevat yksilöt sattumanvaraisesti osuvat – ja silti ay-liike elää ja syntyy uudelleen ja uudelleen vainoista ja typeryydestä huolimatta vuosikymmenestä toiseen - Ihme. •Uskalletaanko, halutaanko, jokaisella vain yksi elämä, ratkaisut ovat vaikeita ja herättävät ristiriitoja. Tärkeintä on pohtia kartellin voimaa, joka riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta, voimasuhteista, kansainvälisestä tilanteesta jne. Niin monta, niin monta…
- 4. Ovatko tiedot kuolemastani ennenaikaisia tai liioiteltuja? Ammattiyhdistysliike muodostaa tilan ja rakenteet, joissa kansalaisyhteiskunta ja yksityiseen voitontavoitteluun perustuvan kapitalismi kohtaavat päivittäin. Sen puitteissa toimii työpaikkojen tasolla kymmeniä tuhansia ihmisiä, vaikka kaikkialla ja aina ei ollakaan yhtä aktiivisia tai voitokkaita. Mukaan tulevalle kyse saattaa olla todella mullistavasta elämäntapaliikahduksesta, kun yksipuolisen herruusvallan sijaan vaaditaan neuvottelun periaatteen toteuttamista. Vaikka liikkeen visio ja voitot ovat maailmanlaajuisia ja yleisen oikeudenmukaisuuden asiaa ajavia, konfliktit uusiutuvat ja näkyvät ihmisten jokapäiväisessä arjessa, samoin niiden ratkaisumahdollisuudet. Liike ammentaa uutta voimaa hyvin systemaattisesti päivittäisestä arjen konfliktista ja se vääjäämättä uudistaa koko liikettä, vaikkakin kenties viiveellä. Henkilövalinnat ja kontrolli tapahtuvat työpaikkojen tasolla suhteellisen demokraattisten menetelmien avulla.
- 5. Jäätynyt kapina •Pyrin tarkastelemaan ay-liikkeen historian kautta muutamia tämän hetken ongelmia •Osa jutuista on ikivanhoja, ja ratkaisumallit ikävän yksitoikkoisen samoja •Osa ongelmista on uuden teknologian ja tilanteen tuomia konflikteja, joihin tuntuu, ettei vastausta ole helppo löytää •Valmiita ratkaisuja ei ole. •Immanuel Wallerstein kuvaa työväenliikettä nerokkaaksi vaihtoehdoksi vuosituhansien kestäneeseen rahvaan kapinointiin. Mutta hän myös toteaa, että institutionalisoitu kapina on mahdottomuus.
- 6. Poliittiset konfliktit ay-liikkeessä Puolueorganisaatioiden ja ammattiyhdistysliikkeen keskinäissuhde on useimmiten enemmän tai vähemmän monimutkainen ja sekava ja perustuu niiden erilaisiin tehtäviin ja toimintalogiikkaan. Puolueorganisaatiot tarkastelevat asioita puolueen kannatuksen ja etenemisen, vallan, mahdollisen hallitusvastuun saamisen tai menettämisen kannalta ja kansalaisliikehdinnän tavoitteet ovat heille vain osa sitä kompromissien ja kaupankäynnin maailmaa, jossa poliitikot toimivat. Puolueorganisaatio perustuu aina myös jossain määrin saman mielisten liittoon. Ammattiyhdistysliikkeen toimijat ovat jatkuvan napisevan ja kriittisen ”kansankontrollin” alaisina kahdellakin tavalla: jos välittömiä tuloksia ei ala tulemaan, jäsenistö joko vaihtaa johtajat tai kaikkoaa toiminnallisuudesta, jolloin liike surkastuu. Jokainen ay-aktiivi joutuu perustelemaan hyvin eri tavoin ajattelevalle satunnaisesti koostuneelle epäröivälle työpaikan jäsenistölle yhteisen toiminnan edullisuutta päivittäin. Hyvin usein ay-historiaa tehdään kuvaamalla lähinnä poliittisten puolueiden kamppailua liikkeen johtajuudesta, mutta konfliktit kuuluvat systeemiin, taistella vai taipua, valta ja asema, linja ja linja jne.
- 7. Elinkeinovapaus, palvelupakko kumotaan, Ammattikuntalaitos kielletään 1860 Ammattiosastoja Sekä HTY perustetaan 1888 Työväenpuolue perustetaan, Forssan ohjelma 1899-1905 1917-1918 tapahtumat Suomi itsenäistyy Lapuan liike Ay-hajotus 1929-1930 II Maailman- sota 1938-1944 Sosiaali- Vakuutus Ay-liike hajoaa jälleen 1956-1968 Yleis- sitova Tes 1970 Valtavat Lakkoliikkeet, maaltamuutto Ruotsiin, Ay-liike eheytyy, palkka pankkiin, jäsenmaksut tilistä 1968 NL hajoaa, EU, lama 1990-luvun alku Vasemmistoenemmistö 1905 Euro 1986-1986 Lakkosakot, ansiosidonnaiset edut ja niiden verollepano, pekkaset
- 8. Ay-toimintaa erilaisissa vaiheissa Oma markkina-arvo on takaraivossa / kartellin voima riippuu mahdollisuuksista / Beverly Silver puhuu luottamuksesta omiin voimiin ja merkitykseen, samoin 1960- 1970 luvun ay-aktiivit Tuotantoteknologian kehitys ja tuotannollisten syklien, sekä poliittiset trendit ja muutokset vaikuttavat työväestön liikehdintään ja saavutuksiin. Lakkotaistelujen tuloksellisuus on parempaa tuotantosyklien alkuvaiheissa ja vastaavasti halvan työvoiman perässä muuttanut pitkälle kilpailtu ala ei useinkaan mahdollista työntekijöille hyviä tuloksia vaan täyttämättömien tarpeiden kriisi jää yhteisöön. Englannin 1800-luvun tekstiiliteollisuus kehittyi, mutta kilpailun lisääntyessä tuotanto siirtyy aina köyhempään maahan ja huolimatta työntekijöiden hyvinkin aktiivisesta taistelu ala on jäänyt matalien palkkojen alaksi. Pääoma etsiytyy myös aina uusille paremmin voittoa tuottaville kasvualoille, ja uudesta teknologiasta ja hyvästä kannattavuudesta haluavat myös työntekijät osansa.. Työväen liikehdintä lisääntyy uusilla kasvualoilla Uusina taistelujen kasvualueina on todettu mm. kasvatusteollisuuden, eli opettajien liikehdintää.
- 11. Vanhat käsityöläiset ammattiyhdistysliikkeet pitivät aikanaan fordismia ay-toiminnan tuhona, mutta toisin kävi. •Myös uudet itseohjautuvaan ja joustavaan tuotantoon perustuvat mallit avaavat työväestön liikehdinnälle uusia mahdollisuuksia. •Yleislakon merkitys nyky-yhteiskunnassa kuvannee sekä nyky-yhteiskuntaa että ay-liikettä Suomessa. Totaalinen yleislakko lähes mahdoton korkean teknologian ja hyvän järjestäytymisen takia. Koko yhteiskuntaa ei voi pysäyttää kokonaan hetkeksikään.
- 12. Kysynnän ja tarjonnan laki Työvoiman kysynnän ja tarjonnan laki ja lakkoliikkeet 1970 ja 1980 luvulla, tai leipomon tilanne 1930-luvulla. Maahanmuuttovastaisuus, closed shop killat, englantilaisten menetelmiä ja edellisen vapaakauppavaiheen opetuksia. Vuodet 1870–1913 olivat nopean globalisaation aikaa: pääoma ja työvoima liikkuivat yli kansallisten rajojen ennätyksellisen suuressa määrin, ja kauppa kasvoi voimakkaasti nopeasti laskevien kuljetuskustannusten vuoksi. Maailmansotien välisenä aikana kansainväliset pääomamarkkinat romahtivat, ja massamuutto loppui tai ainakin hidastui huomattavasti. Euroopasta muutti noin 60 miljoonaa ihmistä pois vuoden 1820 jälkeen, heistä kolme viidesosaa Yhdysvaltoihin. Euroopan työvoima väheni 13 prosenttia, ja työvoimaa vastaanottavien maiden työvoima lisääntyi 40 prosentilla. Suurella muuttoaallolla oli ratkaisevaa merkitystä sekä työvoimaa luovuttavien maiden että vastaanottavien maiden palkkatasoon. Argentiinassa palkat laskivat 21 prosenttia, Australiassa 15, Kanadassa 16 ja Yhdysvalloissa 8 prosenttia.
- 13. Yhdysvalloissa säädettiin vuodesta 1880 lähtien puolen vuosisadan aikana lukuisa joukko uusia lakeja ja rajoituksia. Taloushistorioitsijat Kevin H. O`Rourke ja Jeffrey G. Williamsson varoittivat jo vuonna 1999 ilmestyneessä tutkimuksessaan The Globalization and History samoista ongelmista, joita edellisen vapaakauppavaiheen työvoiman, tavaran ja pääomien vapaa liikkuvuus aiheutti. Maahanmuuttoon suuttuneet kansalaiset ja heidän liikehdintänsä painostivat poliitikot säätämään esimerkiksi Yhdysvalloissa maahanmuuttorajoitukset
- 14. Epätasa-arvoisuus on lisääntynyt OECD-maissa vuodesta 1970 lähtien, ja erityisesti juopa koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman palkkatason välillä on kasvanut, juuri kuten tapahtui työvoimaa vastaanottavissa maissa aiemman voimakkaan globalisaation vaiheessa. Kouluttamattoman työvoiman palkkakehitys on hidastunut jälleen sitten vuoden 1970, ja heidän reaalitulonsa on jäänyt jälkeen muista. Vuosituhannen taitteessa julkaistussa kirjassaan tutkijat ennustivat: ” Jos historia toistaa itseään, maahanmuuttovastaisuus lisääntyy tulevaisuudessa ainakin niin kauan kuin kouluttamaton työvoima pysyy taloudellisessa kuopassa.”
- 15. Suurin globaali tulonjako sitten teollisen vallankumouksen Piste A viittaa Aasian maiden keskiluokkaan. Kolme neljästä ihmisestä pisteessä B on länsimaiden alempaa keskiluokkaa. Pisteessä C on prosentti maailman suurituloisimmista.
- 16. • Sosiaalipolitiikka, tukipolitiikka, palkkapolitiikka – kaikki suuret rakenneuudistukset tehokkuuden, ja pääomavaltaisen vientiteollisuuden hyväksi 1950-luvusta eteenpäin. Sosiaalivakuutus rahoitetaan työvoimaan perustuvilla maksuilla. Leipomo ja paperitehdas maksavat yhtä paljon veroja. Investointituet, poistot, Työaikaratkaisut: yötyön lisääminen tappaa pieniä, samoin kauppojen työaikavapauttaminen edistää kaupan keskittymistä. Ay-ratkaisut muuttavat myös koko yhteiskuntaa. Esimerkiksi ay- jäsenmaksujen perintäsopimus ja ”palkka pankkiin järjestelmä” moninkertaistivat pankkien käytössä olevan pääoman. Uusi sosiaaliturva rakensi vakuutus- ja eläkeyhtiöt jne, punapääoma rakentui ammattiosastojen työllä. Nykyinen rakennemuutos haastaa koko yhteiskunnan uusiin ratkaisuihin. Infrastruktuuri on kalliimpaa ja haavoittuvampaa kuin koskaan, mutta sen rahoitusmalli eli palkkojen määrään sidottu veronkeruu supistuu ja lisääntyvä automaatio tuottaa jättivoitot, joita yhteiskunta ei saa käyttöönsä ja jotka veroparatiisien avulla katoavat kansantaloudesta. Työmarkkinat ratkaisut ovat muuttaneet Suomea ja päinvastoin
- 17. Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä Tällä hetkellä suomalainen järjestelmä, jossa yleissitovilla työehtosopimuksilla on lain turva, on noussut arvoon arvaamattomaan EU:n takia, vrt. Ruotsi. Järjestelmän syntyaikoina tilannetta arvioitiin SAK:ssa toisin. SAK:ssa pelättiin järjestövoiman murentumista eikä järjestön hallitus ollut lainkaan yksimielinen asiasta. SAK:ssa pelättiin, että jos lakiin otettaisiin yleissitovuutta merkitsevä vähimmäispalkkasäädös, se takaisi samat edut myös järjestäytymättömille. Jäsenistö äänestäisi jaloillaan, kun ilman jäsenmaksujakin olisi vähimmäistaso saavutettavissa. SAK:n hallituksen kokouksessa asiasta äänestettiin tammikuussa 1970 ja kansandemokraattisen ryhmä jäi vähemmistöön kannattaessaan työehtosopimusten yleissitovuutta.
- 18. Työehtosopimuksilla lain turva Vuoden 1970 työsopimuslakiin kirjattiin, että yleissitovat työehtosopimukset muodostavat lakisääteisen minimitason, jota kaikkien - myös järjestäytymättömien - työnantajien tulee noudattaa. Työehtosopimusta on pidetty kattavana, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on yli puolet alan työvoimasta. Tätä rajaa ei ole kirjattu aiemmin lakiin, vaan se muodostui korkeimman oikeuden vuonna 1974 tekemän päätöksen perusteella. Järjestäytyneisyyden astetta on aika ajoin pohdittu ja mm kuorma-autoalan oikeuskiistassa työnantaja kiisti lomapäiviin liittyvän maksuvelvollisuutensa vedoten siihen, ettei kuorma-autoalan sopimus ole yleissitova. Vuoden 2001 uusi työsopimuslaki selvensi asiaa ja poisti ehdottoman 50%:n kattavuusvaatimuksen. Nykyään työehtosopimuksien yleissitovuuden vahvistaa työministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta. 1990-luvun alun saatanallisissa säkeissä vaadittiin tämän kumoamista (maataloustuottajilta vietiin silloin oikeus hintayhteistyöhön). Nykyisen suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän peruskivi – työehtosopimusten lakisääteinen yleissitovuus syntyi eduskunnassa, vaikka SAK:n johdon enemmistö vastusti sitä ja Keskustapuolue kannatti. Eräänlaista historian ironiaa tämäkin
- 19. Mutta yleissitovuuskin palautuu työpaikkatasolle Monella alalla on pitkään tiedetty, ettei yleissitovuuden määritelmä välttämättä täyty, eikä sitä ole siis ankkuroitu yksityisellä sektorilla mitenkään lakiin muutoin kuin yritysten sitoutumisella työehtosopimuksiin. Mutta niin kauan kun esimerkiksi leipomoalalla kahden suurimman konsernin eli Fazerin ja Vaasa &Vaasan johtajat tietävät, että heidän johtamiensa yritysten ammattiyhdistysyksiköt kykenevät oman paikallisen järjestäytymisen ja voimansa avulla pitämään itsellään työehtosopimustasoisen turvan ja toimimaan sen parantamisen puolesta, kyseisten kahden suuren konsernijohdon kannattaa pitää yleissitovuudesta kiinni, jotta muut alan pienemmät yritykset eivät pääse kilpailemaan alemmilla palkoilla.
- 20. Ammattiyhdistysliikkeen ristiriitainen olemus Lakisääteisen yleissitovuuden ongelmaan sisältyy suomalaisen ay- liikkeen paradoksi. Liian helposti oletetaan, että ammattiyhdistysliike on jonkinlainen lakisääteinen vakuutuslaitos, joka säilyy valtiovallan avulla ja työnantajien suojeluksessa. Näin ei ole. Ammattiyhdistysliikkeen luonne on ristiriitainen. Se perustuu ”taistelevaan” palkkakartelliin, joka nojaa sekä työpaikka- että liittotason konflikteihin, tuhansien ellei kymmenien tuhansien ihmisten aktiiviverkostoon, voiman käyttöön ja sillä uhkailuun. Vain tämän kartellin voimaan nojaten ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan lakien turvaama ja laajaa yhteiskunnallista kannatusta nauttiva valtiollinen instituutio. Tämä hämmentävä kansanliikkeen ja instituution sekoitus on koko työväenliikkeen ongelma ja voima.
- 21. Työtuottavuuden kasvuun vastattu lyhentämällä työaikaa •8-tuntinen työpäivä 1917 •45-tuntinen asteittain 19554-1960 •40-tuntinen työviikko asteittain vuosien 1965- 1970-välillä •Talviloma ja lomaltapaluurahat 1970-luvulla •Pekkaset 1980-luvulla •Sairausajan palkat, oikeus hoitaa sairasta lasta ym. monet merkittävät pykälä…
- 23. Miksi epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet •Esimerkki erkki, palkka pelkästään tehdyistä tunneista 10,16 mk/ tunnille, vuodessa 14151 mk. Lisillä 17,67 mk/ tunnille vuodessa 24 600 mk. Tämä on vanha laskelma, uusi pitäisi saada...
- 24. Kun historiassa saatavat muuttuvat veloiksi •Ay-liike on taistellut vuosikymmenien ajan parempia etuja pitkiin työsuhteisiin, sairausaikaan, lapsenhoitoon, hankaliin työaikoihin jne, •Työnantajat ovat vastanneet lisäämällä ulkoistamisia, siirtämällä töitä ulkoistetuille pienyrittäjille, vuokrafirmoille, kieltä osaamattomille ulkomaalaisille jne. Työttömyystilanne auttaa tässäkin työnantajia •Ay-liikkeen uusi haaste on hoitaa tämä asia kuntoon, kyseessä ikuinen kilpajuoksu.
- 25. Mallasjuoman myrkkypullo ja pakkosovinto
- 26. Eheytyksestä pakkosovintoon. Kamppailu lakkosakoista •Ay-liikkeen alkuvaiheista lähtien käyty kamppailua, kuka päättää lakkoon lähdöstä; paikallistaso, liitto vai keskusjärjestö. 1900-luvun alun väittelyt. •1930 perustetun hajotusliiton säännöt pakottivat liitot pyytämään luvan keskusjärjestöltä. Tämä oli suuri ongelma aina eheytykseen saakka. •Eheytyssopimus 1968 lisäsi liittojen päätäntävaltaa ja lakosta päättäminen jäi liitoille. Tupon kaudet olivat kamppailua liittojen ja keskusjohdon välillä, samoin tietenkin kentän ja liittojen välille. •Pakkosovintoa haettiin heti 1970-luvulla •Wärtsilän oikeudenkäynnit sekä Mallasjuoman tapahtumat herättivät laajan liikehdinnän, kun pääluottamusmiehiä ja ammattiosastojen puheenjohtajia haettiin oikeuteen henkilökohtaiseen vastuuseen lakkojen aiheuttamista taloudellisista hävikeistä. Tällöin nostettiin STK:n kentässä lakkosakot kymmenkertaisiksi. •Suomessa on säilynyt kaikkien ay-organisaatioiden lähes lakisääteinen itsenäisyys, joka selittänee, että ay-liike on edelleen yhtenäinen, toisin kuin useimmissa Euroopan maissa.
- 28. ”Alhaalta ylös” -pumppu •Eräs mielenkiintoisimpia ilmiöitä leipomon historiaa tehtäessä on ollut havaita tämä ilmiön systemaattinen toistuminen vuosikymmenestä toiseen. •Eli jokin etu ajetaan läpi jollain työpaikalla ja alueella, ja sen jälkeen se onnistutaan saamaan sopimukseen, koska tällöin myös osa työnantajista haluaa muillekin saman kustannuksen. •Hyvin monet sopimusmääräykset ovat alkaneet vuosisadan alusta lähtien ensin Elannon leipätehtaalta, sitten Hki-Tre-Turku-Viipuri akselilla paikallisesti ja sen jälkeen suosituksena sopimukseen, ja lopuksi määräyksenä. Viimeisin ns. ikäohjelma, Ensin Vaasan, sitten HK, nyt suosituksena sopimuksessa •Lähes koko työehtosopimus voitaisiin kirjoittaa näiden alueellisten kamppailujen satunnaiseksi ja tilkkutäkkimäiseksi lopputulokseksi.
- 29. Ihmisten luottamus toiminnan voimaan ja tuloksiin, uskallus ovat riippuvaisia yhteiskunnallisesta tilanteesta ja kysynnän ja tarjonnan laista.
- 30. Kuvio 1. Palkansaajakorvauksien ja toimintaylijäämän osuus yritysten arvonlisäyksestä Suomessa vuosina 1975–2010. Prosenttia. Funktionaalinen tulonjako eli tuotannossa syntyneen arvonlisäyksen jakautuminen työn ja pääoman kesken on selvästi muuttunut Suomessa viimeksi kuluneen 35 vuoden aikana. Voittojen osuus on kasvanut 1980- luvun 20–25 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin 2000- luvulla. Viime vuonna se oli 28 prosenttia. Olli Savela Tilastokeskus
- 31. Yritysten voitot ja investoinnit
- 32. Jälkiteollisen yhteiskunnan tai globalisaation ja vapaakaupan ongelma Työvoiman ylitarjontatilanne on heikentänyt perinteistä työpaikkakohtaista toimintaa merkittävästi. Olen kuullut monen ay-aktiivin suorastaan nolona ja häpeillen puhuvan siitä, ettei enää tapella työpaikkakohtaisesti. Beverly Silver on myös kuvannut sitä, miten tuotantoprosessien kehittyessä ja kilpailun kiristyessä pelkkä yrityskohtainen palkkaliikehdintä ei välttämättä tuo enää yhtä hyviä tuloksia kuin ennen. Hänen mukaansa voitokkaampaa tulosta saadaan, mikäli kyetään kehittämään laajempia yhteiskunnallisia liikkeitä tukemaan toimintaa palkkatason ja sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Justice for janitors –liikehdintä mm. esimerkkinä.
- 33. Palkkapolitiikan suuri kysymys •Kartelli laajenee – mitä vaikutuksia Vanha militanttien työpaikkayksiköiden oma palkkakartellijärjestelmä alkoi todella murtua vasta 1990-luvun puolivälin aikoihin. Toki nämä yksiköt olivat aiemminkin toimillaan ja puheillaan pyrkineet parantamaan liittojensa sopimuksia, mutta todellinen taistelu vahvoissa lihatehtaissa, metalliyrityksissä ja monilla muilla aloilla käytiin vielä 1980-luvulla talon sisäisissä neuvotteluissa. Onko vanhoilla perinteisen ammattiyhdistystoiminnan aloilla kyseessä useita vuosikymmeniä kestänyt henkinen murros, jossa vasta nyt aletaan kokea palkkakartelliksi koko maan kattava sopimus. Uuteen todellisuuteen viittaisi myös liittomme teettämä palkkatutkimus, jossa aiemmin hyvin erisuuruista palkkaa saavien työntekijäryhmien keskiansiotasot ovat viime vuosina hätkähdyttävästi lähentyneet toisiaan Vai onko kyse siitä, että kun työttömyyden ahdistama paikallistaso ei enää hae liukumaa, ei alhaalta ylös pumppu toimi enää ja se selittäisi muutokset tulonjaossa.
- 34. Onko Funktionaalinen tulonjako tärkeä? Hyvinvointivaltion rahoitus – Veronkeruu Työntuottavuus kasvaa, mutta sitä ei saada yhteisön hyväksi Kulutuskysyntä Mutta myös se kelle jää enemmän katetta, - päättää enemmän kansantulon käytöstä - urheilun sponsaus vai julkiset - kultturin sponsaus vai julkiset Mainostus vai pienlehtien tuet – vaikuttaa koko yhteiskunnan rakenteisiin Parlamentaarisesti valittu lautakunta vai yrityksen viestintäjohto?
- 35. Psykologisen sodankäynnin välttämättömyys Owen Jones oli kysynyt aiemmalta Labour -puolueen johtajalta, Neil Kinnockilta, olivatko konservatiivien poliitikot toimineet kenties eliitin luokkasotureina. Kinnock oli todennut, ettei sellaisia tarvittu, koska he eivät itse (siis Labour) olleet osallistuneet lainkaan luokkasotaan. ”Me allekirjoitimme rauhansopimuksen havaitsematta, että he eivät allekirjoittaneet sitä.” Työnantajilla on käytössään mahtava tiedotus ylivoima ja he käyvät herkeämätöntä tiedotussotaa säästääkseen joka pennin itselleen. Jos ay-liike ei osallistu tähän sotaan, on peli menetetty. Surullista oli kuulla ay-johtajien itsekritiikkiä kikystä. Muutamia omia kokemuksia leipomoalalta, koska se ei ollut lainkaan lakkoherkkää porukkaa ja palkat jäivät jälkeen, kun muilla aloilla lakkoiltiin liukumia. - Työhuonekunnat ja ammattiosaston lehdet - Kampanjat - Väki mukaan Ohjepalkat nousivat
- 36. Voiton näköala ja kompromissit Oikeita takaiskuja, kun näköala katoaa: vuoden 1949 lakot ja seuraukset ammattiyhdistysliikkeelle. Hajaannuksen ajat 1957- 1968. Ja toisaalta kompromissit ovat vaikeita. Kallen muistelma. Leipurien voitot 1975 ja kirja, jossa huipputulokset tuomittiin mitättömiksi. Miltei jokainen pieni työntekijöille edullinen yksityiskohta siinä tilkkutäkkimäisessä järjestelmässä, jota kutsutaan hyvinvointivaltioksi tai työsopimusjärjestelmäksi, on saatu erilaisten pienten tai suurten paineiden ja kamppailujen ansiosta. Ja useimpia on niiden syntyhetkellä pidetty huonoina tai jopa petoksina. Tämäkin on aika ongelmallista, mutta näin se vaan on.
- 37. Tulevaisuuden suuret kysymykset ja haasteet ay-toimijoille Työvoiman ylitarjonta, ulkoistaminen, yrittäjyys, pätkä- ja vuokratyöt – miten pönkitetään kartellia Kansantulon uusjaon ongelmallisuus ja merkitys – miten saada yhä kasvava kansantulo yhteiseen käyttöön, teknologian tuottaessa entistä valtavampia voittoja. Kansainvälinen tilanne – kärjistetysti dollari/euro/juan. Ilmastokriisi ja elintarvikekysymykset
- 38. Mitä uutta ja myönteistä •Katse on kääntynyt talouden epätasa-arvoon •Hyvää tutkimusta, paljon uutta nuorisoa ay- liikkeessä •Poliittisesti kansainvälisesti Espanjan Podemos, Sanders USA:ssa, Jeremy Corbyn Englannissa •Ay-johtajien itsekritiikki kikyyn-menosta (?)
- 39. Tulevaisuus on avoin Ennakoimattomat ja ennakoitavissa olevat vastaliikkeet – eli vastaus leikkauksiin joko tai / sekä että: •Voimistuva talouskritiikki ja kansalaistoiminta •Maahanmuuttovastaisuus ja äärioikeistolaisten ilmiöiden nousu •Kummallakin pitkä historia tämän kaltaisissa tilanteissa •Ihmiset tekevät tulevaisuuden- avaimet tämänkin seminaarin yleisöllä.