3. | Julkinen
Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä
Eurooppa
- Brexit
Globaalit
- Ilmastonmuutoksen
hidastamisen välttämättömyys
- Kehittyvien talouksien
haavoittuvuus
Kiina
- Kauppasota
- Kasvun hidastuminen
- Velkaantuminen
USA
- Kauppasota
Lähi-itä
- Saudi-Arabian öljyntuotanto
319.9.2019
4. | Julkinen
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppakiista on
edelleen kärjistymässä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
01/18 04/18 07/18 10/18 01/19 04/19 07/19 10/19
Voimassa Tulossa
% Yhdysvaltojen Kiinan-tuonnista
Lähde: Macrobond, Suomen Pankin laskelmat.
35776@Chart9(3)
Yhdysvaltojen tullikorotukset Kiinan-tuonnille
2.4.2018: Teräs 25%
ja alumiini 10%
6.7.2018: 25% $34 mrd.
tuontia
→ 30% korotus 1.10.2019
(lykätty kahdella viikolla)
23.8.2018: 25% $16 mrd.
tuontia
→ 30% korotus 1.10.2019
(lykätty kahdella viikolla)
24.9.2018: 10% $200 mrd.
tuontia
→ 25% korotus 10.5.2019
→ 30% korotus 1.10.2019
(lykätty kahdella viikolla)
1.9.2019: 15 %
$110 mrd. tuontia
15.12.2019: 15 %
lopulle Kiinan tuonnille
419.9.2019
5. | Julkinen
Maailmankaupan ja teollisuustuotannon kasvuvauhdit
ovat hidastuneet jyrkästi
-2
0
2
4
6
8
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Maailmankauppa Teollisuustuotanto
Volyymi, kasvu edellisestä vuodesta, %
Lähteet: CPB, Macrobond.
37072@mkteol%519.9.2019
6. | Julkinen
Kiinan ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen kauppa on jo
supistunut
Yhdysvaltojen tuonti Kiinan tuonti
619.9.2019
7. | Julkinen
Teollisuuden luottamus on heikentynyt
44
46
48
50
52
54
56
58
60
62
2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhdysvallat Euroalue Kiina
Japani Iso-Britannia Globaali
Indeksi
PMI Manufacturing.
Lähteet: ISM ja IHS Markit. 32427@PMIteol
Ostopäälliköiden indeksi (PMI): teollisuus
46
48
50
52
54
56
58
2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhdistelmä Teollisuus Palvelut
Indeksi
Lähde: IHS Markit. 32427@PMIworld
Maailman ostopäällikköindeksit
719.9.2019
8. | Julkinen
SP:n laskelma: tullien lisäksi etenkin euroalueella kasvuun suuria
vaikutuksia rahoitusmarkkinahäiriöistä, jos ne ovat merkittäviä
-4.0
-3.5
-3.0
-2.5
-2.0
-1.5
-1.0
-0.5
0.0
USA Euroalue Kiina Maailma
Lisätullien asettaminen Rahoitusolojen kiristyminen (EME)
Globaali rahoitusmarkkinahäiriö
Vaikutus talouskasvuun ensimmäisenä vuonna, %-yksikköä
Lähde: Suomen Pankin laskelmat.
Vaikutukset BKT:hen lyhyellä aikavälillä
819.9.2019
9. | Julkinen
Euroalueen talous kasvaa vain reilun prosentin tänä ja
ensi vuonna
90
95
100
105
110
115
120
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Euroalueen reaalinen BKT EKP:n ennuste
Indeksi, 2008Q1 = 100
Euroalueen muuttuva kokoonpano. Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja.
Lähteet: Eurostat ja EKP.
35781@eaBKTindMPEy
0,4
-4,4
2,1
1,6 -0,9 -0,3 1,4
2,1
1,9
2,4
1.4
1,9 1.1
1.2
919.9.2019
11. | Julkinen
Euroalueen inflaatio jäämässä selvästi alle 2 prosentin
lähivuosina
Euroalueen inflaatio ja hyödykeryhmien vaikutukset siihen
1.2
1
1.1 1.2
-1.5
-1
-0.5
0
0.5
1
1.5
2
2.5
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Palvelut Teollisuustuotteet (pl. Energia)
Jalostetut elintarvikkeet Energia
Jalostamattomat elintarvikkeet YKHI, yhteensä
Pohjainflaatio YKHI, EKP:n ennuste
Pohjainflaatio, EKP:n ennuste
Alaerien kontribuutio YKHI-inflaatioon, %
HUOM. Tilastointimenetelmän muutos vääristää vuoden 2015 vuosi-inflaatiota.
Lähteet: Eurostat, EKP ja Macrobond. patu32426@YKHIkontrib(2)
1.5
1.5
1119.9.2019
12. | Julkinen
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019
1 vuosi 2 vuoden jälkeen* 5 vuotta 5 vuoden jälkeen*
SPF-ennuste vuoden päähän SPF-ennuste, pidempi aikaväli
Inflaatio-odotus, %
Lähteet: EKP, Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat.
* Laskettu inflaatioswapeista. 32426@odotusSPF
Inflaatio-odotukset syyskuussa 2019
13. | Julkinen
EKP:n neuvoston korkoja koskevat päätökset
syyskuussa 2019
• EKP:n ohjauskoroista talletuskorko päätettiin laskea -0,40 %:sta −0,50 %:iin.
• EKP:n neuvosto odottaa nyt ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä
alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän
lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti
myös pohjainflaatiossa.
• Luotto-operaatioiden korkoa laskettiin 0,1 %-yksikköä ja operaatioiden kestoksi
tulee kahden vuoden sijasta kolme vuotta.
• Pankkien varannoille maksettava korko kaksiportaiseksi siten, että osa
varantovelvoitteen ylittävistä talletuksista vapautetaan negatiivisesta
talletuskorosta.
1319.9.2019
14. | Julkinen
EKP:n neuvoston omaisuuserien osto-ohjelmia
koskevat päätökset syyskuussa 2019
• Omaisuuserien osto-ohjelmassa tehdään uusia ostoja
nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa 1.11.2019
alkaen.
• Ostojen odotetaan jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen
ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja
päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
• Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin
maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan
täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa, kuten aiemmin on
ilmoitettu.
1419.9.2019
15. | Julkinen
Kestävää kasvua ja inflaatiotavoitetta tukevaa
rahapolitiikkaa tarvitaan euroalueella vielä pidemmän aikaa
• Syyskuun päätökset tehtiin, koska
1. Inflaatiovauhti on ollut jatkuvasti tavoitetta hitaampaa.
2. EKP:n neuvoston edellisen kokouksen jälkeen saatujen tietojen
perusteella euroalueen talouskehitys on jatkuvasti heikkoa.
3. Odotettuakin heikomman talouskehityksen riskit eivät ole
väistyneet ja inflaatiopaineet ovat vaimeita.
1519.9.2019
16. | Julkinen
Miksi rahapolitiikan strategiarevisio?
-2
-1
0
1
2
3
2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018
Holston-Laubach-Williams Markkinahinnoista johdettu*
%, reaalikorko
* 5 vuotta 5 vuoden jälkeen korko- ja inflaatioswapin erotus.
Lähteet: Macrobond, Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat. 32429@NIR
4.10.2018 eurojatalous.fi
Euroalueen luonnollisen koron arvioita
1619.9.2019
− M.m. koska arvioitu luonnollinen korkotaso on laskenut
17. | Julkinen
− Phillipsin käyrä ei ole vakaa, vaan tasaantunut
0
0,4
0,8
1,2
1,6
2
2,4
2,8
7 8 9 10 11 12 13
Pohjainflaatio, %
Lähde: Eurostat.
32426@Core_työt.(3)
Euroalueen Phillips-käyrä
1999 - 2003, 2004 - 2008 ja 2009 - 2018
Työttömyysaste, %
1719.9.2019
Miksi rahapolitiikan strategiarevisio?
19. | Julkinen
Suomessakin talouden näkymät heikentyneet
•Kesäkuussa Suomen Pankki vielä ennusti noin puolentoista
prosentin kasvua kuluvalle ja kahdelle seuraavalle vuodelle
•Vuoden 2019 alkupuoliskolla talouskasvu oli yhä kohtalaista, mutta
loppuvuosi uhkaa jäädä vaimeaksi
•Lyhyen aikavälin mallit ennakoivat enää noin prosentin kasvua
vuodelle 2019
•Heikentynyt kasvunäkymä ja julkista taloutta koskevat linjaukset
syventävät julkisen talouden alijäämää selvästi suhteessa
kesäkuun ennusteeseen ja kääntävät velkasuhteen kasvuun –
ilman uusia toimenpiteitä
1919.9.2019
20. | Julkinen
Ulkomaisen kysynnän heikkous varjostaa viennin
kasvua
• Viennin kasvu hiipunut –
etenkin euroalueelle
• Vientimarkkinoiden
näkymät heikentyneet
edelleen kesän aikana
Eri alueiden vaikutus tavaraviennin määrän kasvuun edellisestä vuodesta
2019.9.2019
22. | Julkinen
Työllisyyden kasvu on Suomessa seisahtunut
6
7
8
9
10
66
68
70
72
74
2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021
Työllisyysaste* Työttömyysaste** (oikea ast.)
Trendi, % Trendi, %
*) 15-64 -vuotiaat. **) 15-74 -vuotiaat.
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 37193
2219.9.2019
23. | Julkinen
Työmarkkinoiden kohtaanto heikkeni taantuman aikana
2000M1
2008M1
2010M1
2012M1
2016M2
2017M2
2019M7
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
150000 200000 250000 300000 350000 400000
Avoimet työpaikat
Työttömät työnhakijat
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
32220@BeveridgeTEM
• Työttömien määrä on tyypillisesti kääntäen
verrannollinen avoimien työpaikkojen
määrään
Kun avoimien työpaikkojen määrä
vähenee, työttömien määrä kasvaa,
eli liikutaan ns. Beveridge-käyrää pitkin
alas oikealle
• Vuoden 2012 jälkeen työttömyys kasvoi
pitkään huolimatta siitä, että avoimien
työpaikkojen määrä pysyi ennallaan.
• Muutos työttömyyden ja avoimien
työpaikkojen määrän välisessä relaatiossa
näyttää jääneen pysyväksi
• Beveridge-käyrän siirtyminen oikealle
kertoo työmarkkinoiden kohtaanto-
ongelmien lisääntymisestä taantuman
aikana.
2000-2011
2016-2019
2319.9.2019
24. | Julkinen
Ikääntyvien työllisyys Suomessa heikompi kuin Ruotsissa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69
Lähde: Eurostat.
32220@Chart1 (2)
Ikäryhmien työllisyysasteet
%
Suomi
Ruotsi
2419.9.2019
25. | Julkinen
Työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan joukko samaan
suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä
• Ulkomainen kysyntä – kustannuskilpailukyky
• Tuottavuus ja työkustannukset avainasemassa
Työn kysyntä
• Kannustimet - kynnyspalkka
Työn tarjonta
• Työntekijöiden osaaminen/työn vaatimukset, sijainti
• Työn etsinnän tehokkuus
• Koulutus, työvoimapalvelut, formaalit osaamisvaatimukset, myös
kannustimet
Kohtaanto- eli yhteensopivuusongelmat
Tutkimustiedon
perusteella vaikuttavia
toimia esim.
• Ansiosidonnaisen
porrastaminen
• Työttömyysputki
• Perhevapaat
• Työperäinen
maahanmuutto
2519.9.2019
27. | Julkinen
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on
kasvanut pitkään ja on huolestuttavan korkealla tasolla
129,3 %
1,7 %
0
5
10
15
0
50
100
150
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Kotitalouksien velka, % suhteessa käytettävissä olevaan tuloon (vasen asteikko)
Kotitalouksien korkomenot, % suhteessa käytettävissä olevaan tuloon (oikea asteikko)
%
Viimeisin havainto 2019/I. Muut havainnot vuosittain.
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. @27565
Kotitalouksien velkaantuneisuus Suomessa
%
2719.9.2019
28. | Julkinen
Asuntomarkkinat herättävät vakaushuolta
Pohjoismaissa
50
75
100
125
150
175
2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019
Suomi Ruotsi Tanska Norja
Reaali-indeksi, 2010/I = 100
Lähteet: Tilastokeskus, Valueguard, Macrobond, OECD ja Suomen Pankin laskelmat. @35982
Asuntojen hintakehitys Pohjoismaissa hyvin tasaista
• Pohjoismaissa samankaltaisia
haavoittuvuuksia:
• suuri ja keskittynyt pankkisektori
• kotitalouksien raskas
velkaantuneisuus
• asuntolainojen suuri merkitys
rahoitusjärjestelmässä
• pankkien riippuvuus
markkinavarainhankinnasta
• Asuntojen hintojen lasku voisi
heikentää rahoitusvakautta
• Matala korkotaso ja
uudisrakentamisen hidastuminen
vähentävät kuitenkin painetta hintojen
laskulle
• Kotitalouksien velkaantuneisuutta
hillitty makrovakaustoimenpiteillä
Asuntojen reaalihinnat Pohjoismaissa
2819.9.2019
29. | Julkinen
Suomessa asuntorahoituksen kasvu on viime vuosina
painottunut taloyhtiölainoihin ja muihin asuntoyhteisöjen
lainoihin
0
20
40
60
80
100
2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019
Asuntolainat Lainat asuntoyhteisöille
%
Suomen luottolaitosten euromääräiset lainat euroalueelle.
Lähde: Suomen Pankki. @34316
Asuntolainat ja lainat asuntoyhteisöille: osuus kannasta
0
5
10
15
20
2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019
Asuntolainat Lainat asuntoyhteisöille
%
Suomen luottolaitosten myöntämät euromääräiset lainat euroalueelle.
Lähde: Suomen Pankki. @34316
Asuntolainat ja lainat asuntoyhteisöille: kannan vuosimuutos
2919.9.2019
30. | Julkinen
Kulutusluottoja on yhä enemmän ulkomailta ja
luottolaitossektorin ulkopuolelta
0
5
10
15
20
25
2017/I 2018/I 2019/I
Vertaislainaus
Ulkomaiset digipankit
Pikaluottoyritykset
Muut rahoituslaitokset (mm. ajoneuvorahoittajat)
Luottolaitokset
Mrd. euroa
Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus, valtiovarainministeriö, Ruotsin keskuspankki,
tilinpäätökset ja kulutusluottojen myöntäjien julkiset tiedot. @35982
Kotitalouksien kulutusluottokanta arviolta 22 mrd. euroa
3019.9.2019
31. | Julkinen
Laajamittaisilla maksuvaikeuksilla ja kulutuksen
supistumisella olisi kauaskantoisia vaikutuksia
Talouskasvu
alkaa hidastua,
tai korot
alkavat nousta
Kotitalouksien
velanhoito vaikeutuu,
ja varallisuushintojen
lasku pienentää niiden
nettovarallisuutta
Pakolliset laskut
maksetaan, mutta
muuten supistetaan
kulutusta, investointeja
ja sijoituksia
Kulutuksen supistuminen
vähentää yritysten
tuotteiden ja palveluiden
kysyntää ja siten lisää
yritysten maksuvaikeuksia,
jotka voivat aiheuttaa
pankeille suuriakin
luottotappioita ja heikentää
pankkien kykyä myöntää
uusia lainoja
Lähde: Suomen Pankki.
3119.9.2019
32. | Julkinen
Makrovakauspolitiikka tukee pitkän aikavälin
talouskasvua
• Tavoitteena on pienentää finanssikriisien todennäköisyyttä ja
haitallisia vaikutuksia reaalitalouteen
• Suomessa puututtu erityisesti rahoitusjärjestelmän rakenteellisiin
riskeihin
• Enimmäisluototussuhde hillitsee kotitalouksien velkaantuneisuutta
• Järjestelmäriskipuskuri vahvistaa pankkisektorin riskinsietokykyä
• Suhdanneluonteiset järjestelmäriskit eivät toistaiseksi ole
edellyttäneet makrovakaustoimenpiteitä
3219.9.2019
33. | Julkinen
Rahoitusjärjestelmän muutos edellyttää
makrovakausvälineiden kehittämistä
• Nykyiset makrovakauspolitiikan välineet kohdistuvat luottolaitosten
asuntoluotonantoon ja vakavaraisuusvaatimuksiin
• Kotitalouksien velan rakenne muuttumassa
• Taloyhtiölainat ja kulutusluotot kasvavat nopeasti
• Luottolaitossektorin ulkopuolisen luotonannon merkitys kasvaa
• Uusia mahdollisia keinoja puuttua kotitalouksien velkaantumisen
kokonaisuuteen ovat esimerkiksi
• Kokonaisvelan ja tulojen suhdetta rajoittava velkakatto
• Uusien asuntojen yhtiölainaosuuksien enimmäismäärä
3319.9.2019
34. | Julkinen
Suomen talouden haasteet syksyllä 2019
• Suomi pääsi viime vuosina kiinni muun euroalueen kasvuvauhtiin,
suomalaisen työn kilpailukyky on parantunut ja työllisyys kohentunut.
• Nyt maailmantalouden hidastuminen vaimentaa kasvunäkymiä meilläkin.
• Suomessa on nyt syytä varautua heikompaan suhdanteeseen ja ikääntyvän
väestön hoito- ja hoivatarpeen lisääntymiseen. Siksi tavoitteiksi:
• julkisen talouden kestävyys; työllisyysaste pohjoismaiselle tasolle
• Kotitalouksien velan rakenteen muutokset edellyttävät
makrovakausvälineiden kehittämistä
• Huomisen haasteet, jo tänään:
• kansantalouden tuottavuuskehitys
• kestävä kehitys ja ilmastonmuutos.
3419.9.2019
36. | Julkinen
Brexitin vaikutus EU27:lle 10-30 % Ison-Britannian
kokemasta bkt-tappiosta
• Vaikutusarvioiden mukaan WTO-skenaarioissa
EU27:n bkt:n taso 0,3–1,5 % matalampi pitkällä
aikavälillä
• Erot vaikutusarvioissa johtuvat käytetyistä malleista,
oletuksista ja mukaan otetuista vaikutuskanavista
• Kokonaisvaikutus ei kerro kaikkea: maiden välillä
huomattavia eroja
• Eniten kärsii Irlanti
• Maakohtaiset vaikutukset riippuvat pelkän ulkomaankaupan
lisäksi myös mm. tuotantoketjuista, rahoitusyhteyksistä ja
muuttoliikkeestä
< -1,2 %
-0,6 % -1,2 %
> -0,6 %
3619.9.2019