| Julkinen
Euroalueen talouskasvaa vain reilun prosentin tänä ja
ensi vuonna
90
95
100
105
110
115
120
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Euroalueen reaalinen BKT EKP:n ennuste
Indeksi, 2008Q1 = 100
Euroalueen muuttuva kokoonpano. Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja.
Lähteet: Eurostat ja EKP.
35781@eaBKTindMPEy
0,4
-4,4
2,1
1,6 -0,9 -0,3 1,4
2,1
1,9
2,4
1.4
1,9 1.1
1.2
517.9.2019
6.
| Julkinen
Kestävää kasvuaja inflaatiotavoitetta tukevaa rahapolitiikkaa
tarvitaan euroalueella vielä pidemmän aikaa
• EKP:n ohjauskoroista talletuskorko päätettiin laskea -0,40 %:sta −0,50 %:iin,
ja korot pysyvät matalalla, kunnes inflaationäkymät palautuvat vankasti
riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy
johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa
• Omaisuuserien osto-ohjelmassa tehdään uusia ostoja nettomääräisesti 20
miljardilla eurolla kk:ssa 1.11.2019 alkaen.
• Luotto-operaatioiden korkoa laskettiin 0,1 %-yksikköä ja operaatioiden
kestoksi tulee kahden vuoden sijasta kolme vuotta.
• Pankkien varannoille maksettava korko kaksiportaiseksi siten, että osa
varantovelvoitteen ylittävistä talletuksista vapautetaan negatiivisesta
talletuskorosta.
617.9.2019
7.
| Julkinen
Suomessakin taloudennäkymät heikentyneet
•Kesäkuussa Suomen Pankki vielä ennusti noin puolentoista
prosentin kasvua kuluvalle ja kahdelle seuraavalle vuodelle
•Vuoden 2019 alkupuoliskolla talouskasvu oli yhä kohtalaista, mutta
loppuvuosi uhkaa jäädä vaimeaksi
•Lyhyen aikavälin mallit ennakoivat enää noin prosentin kasvua
vuodelle 2019
•Heikentynyt kasvunäkymä ja julkista taloutta koskevat linjaukset
syventävät julkisen talouden alijäämää selvästi suhteessa
kesäkuun ennusteeseen ja kääntävät velkasuhteen kasvuun –
ilman uusia toimenpiteitä
717.9.2019
| Julkinen
Työmarkkinoiden kohtaantoheikkeni taantuman aikana
2000M1
2008M1
2010M1
2012M1
2016M2
2017M2
2019M7
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
150000 200000 250000 300000 350000 400000
Avoimet työpaikat
Työttömät työnhakijat
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
32220@BeveridgeTEM
• Työttömien määrä on tyypillisesti kääntäen
verrannollinen avoimien työpaikkojen
määrään
Kun avoimien työpaikkojen määrä
vähenee, työttömien määrä kasvaa,
eli liikutaan ns. Beveridge-käyrää pitkin
alas oikealle
• Vuoden 2012 jälkeen työttömyys kasvoi
pitkään huolimatta siitä, että avoimien
työpaikkojen määrä pysyi ennallaan.
• Muutos työttömyyden ja avoimien
työpaikkojen määrän välisessä relaatiossa
näyttää jääneen pysyväksi
• Beveridge-käyrän siirtyminen oikealle
kertoo työmarkkinoiden kohtaanto-
ongelmien lisääntymisestä taantuman
aikana.
2000-2011
2016-2019
917.9.2019
10.
| Julkinen
Ikääntyvien työllisyysSuomessa heikompi kuin Ruotsissa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69
Lähde: Eurostat.
32220@Chart1 (2)
Ikäryhmien työllisyysasteet
%
Suomi
Ruotsi
1017.9.2019
11.
| Julkinen
Työllisyyden vahvistamiseksitarvitaan joukko samaan
suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä
• Ulkomainen kysyntä – kustannuskilpailukyky
• Tuottavuus ja työkustannukset avainasemassa
Työn kysyntä
• Kannustimet - kynnyspalkka
Työn tarjonta
• Työntekijöiden osaaminen/työn vaatimukset, sijainti
• Työn etsinnän tehokkuus
• Koulutus, työvoimapalvelut, formaalit osaamisvaatimukset, myös
kannustimet
Kohtaanto- eli yhteensopivuusongelmat
Tutkimustiedon
perusteella vaikuttavia
toimia esim.
• Ansiosidonnaisen
porrastaminen
• Työttömyysputki
• Perhevapaat
• Työperäinen
maahanmuutto
1117.9.2019