Esitys Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa 2014

1. Kokonaissuunnittelu ja ICT
sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistamisen
välineenä
12.2.2014
Karri Vainio
Rakenteiden, toiminnan ja ICT:n
kehittäminen käsi kädessä
esimerkkinä kansallinen palveluarkkitehtuuri
ja tiedonvaihtoa helpottava kansallinen
palveluväylä
Kuntaliiton talous- ja
rahoitusfoorumi 2014

2. Kustannukset
• Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon
ICT-kustannukset olivat 2010 arviolta
370-380M€
» n. 2% Sote-kokonaismenoista, (18 970M€)
» 45% Kuntasektorin ICT-menoista (827M€)
• Vertailun vuoksi
» Ruotsissa maakäräjien ICT-kustannukset n.
3 % (2011)
» Pohjois-Amerikka 4,3 %
(sairaalat)

3. Verrattuna muihin toimialoihin
[pvm] Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma3

4. Säästöt ?
• ”siirtymällä avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin kunnat
säästäisivät 10 miljardia euroa” ??
• ”siirtymällä koko kuntasektorilla 2-3 konesaliin sekä
parantamalla tietojärjestelmien yhteensopivuutta
saavutettaisiin 200 miljoonan euron säästö” ??
• Apotti-hankkeessa arvioitiin, että asiakas- ja
potilastietojärjestelmien ja tiedonkulun mahdollistamalla
toimintatapojen uudistamisella voitaisiin saavuttaa jopa
66Miljoonan euron vuosittaiset laskennalliset hyödyt.
» Valtakunnallisesti skaalattuna tämä tarkoittaisi n. 290
miljoonan euron vuosittaisia hyötyjä
[pvm] Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma4

5. |||
KunTo-toimiston selvitys (Kuntaliitto 2011)
Terveydenhuollon potilaskertomusjärjestelmät 2011
Vähintään 75% menoista
kohdistuu olemassa olevien
järjestelmäratkaisujen ja
infrastruktuurin ylläpitoon

6. VATJ
Terv
Effica
Pegasos
GFS
Uranus
Sos
Effic
a
ATJ
Mediatr
i
Helsin
ki
Vantaa
Kauniaine
n
Kerav
a
Kirkkonum
mi
HUS
SA
S
Terv
Effic
a
Terv
Effic
a
Terv
Effica
Terv
Effic
a
TalVe
Pro
Conson
a
Terv
Effic
a
NYKYTILANNE
Sosiaalihuollon tietoja eri
järjestelmissä 2013
Tiedot eivät liiku järjestelmien välillä
Järjestelmien elinkaaret vaihtelevat
Ratkaisumallit ovat organisaatiokohtaisia
APOTTI- Sosiaalihuolto
Fem
-
art
Terv
Effic
a

7. Sote-tietosuojalainsäädännön vaikutukset ?

8. Entäs se 25% ?

9. 20.11. 2013 Sosiaali ja terveys
Kehittämisen toteutustapa
nyt ja tavoitetilassa
Kuntatoimijoiden ja niiden
yhteistyökumppanien
kehittämishankkeet
Kuntatoimijat,
kolmannen sektorin
toimijat, yritykset
Valtionhallinto,
rahoittajat,
yritykset
Runsaasti hankkeita,
ja päällekkäistä
työtä, levittä-
minen tehotonta.
Osaaminen
hajautunutta.
Erillinen
päätöksenteko,
kokonais-
ohjauksen puute,
resurssien
tehoton käyttö.
Normiohjaus,
ideat ja aloitteet
tulevat paljolti
kuntatoimijoiden
ulkopuolelta
Kunta-
toimijoiden
& co
kehittämis-
hankkeetKunta-
toimijoiden ja
valtionhallinno
n keskinäinen
yhteistyö, joka
toimii
kanavana
rahoittajille
Kuntatoimijat ja niiden
kehittämistarpeet
Rahoittajat ja yritykset
Ideat ja aloitteet,
paikallinen ja
alueellinen
soveltaminen
Yhteinen
päätöksenteko,
vaikuttavampi
ohjaus ja resurssien
tehokkaampi käyttö.
Vähemmän, mutta
vaikuttavampia
hankkeita.
Osaaminen
kumuloituvaa.
Ideat ja konsultointi
Normiohjaus
9
Entäs se 25% ?

10. Mitä tarvitaan?
YHTEINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA
- yhteiset tavoitteet
- toimenpidesuunnitelma pitkälle aikavälille
- asiakas / potilas toimenpiteiden kohteena ja keskiössä
YHTEISESTI LAADITTU JA YLLÄPIDETTY KOKONAISARKKITEHTUURI
- perustuu toiminnan tavoitteisiin
- luo selkeät toimeenpanon ja seurannan vastuut
TOIMEENPANOA JA YHTEISTYÖTÄ TUKEVAT RAKENTEET JA TOIMINTAMALLIT
- normiohjauksen tilalle yhteistyöhön perustuva ohjausmalli
- tapauskohtaisen toiminnan sijaan jatkuva toimintamalli
- siiloutumisen sijaan toimiala- ja organisaatiorajojen ylittäminen
20.11. 2013 Sosiaali ja terveys
Valtio (STM)
Kunnat ja alueet
Yksityisen ja kolmannen
sektorin toimijat
10
”Sote-tieto
hyötykäyttöön”
2020 strategiatyö

11. POHJOIS-SUOMI
ITÄ- JA KESKI-SUOMI
/ KYS-ERVA
UUSIMAA
PIRKANMAA/
TAYS-ERVA
VARSINAIS-
SUOMI
VAKAVA-
PROJEKTIN
OSAPUOLET
VM rahoittaa
STM omistaa
KL vastaa kansallisen osuuden
toteutuksesta
THL osallistuu kansallisten
palveluiden näkökulmasta
Alueen toimijat vastaavat itse
alueprojekteista
Projektin kesto:
2/2013-3/2014
Alueellisen yhteistyömallin
Suunnittelun kärkialue
Yhteistyö jatkuu sekä
kansallisella, että
alueellisella tasolla

12. kunta
SOTE-alue
Yhteistyönohjausjakoordinointi
Alueellinen
tietohallinnon
Yhteistyöryhmä, sen verkosto
kunta
SOTE-
alue
shp
kunta
SOTE-
alue
shpkunta
SOTE-
alue
shp
Pohjois-
Suomi
Väli-
Suomi
Länsi-
Suomi
Itä- ja
Keski-
Suomi
Ohjausryhmä
• STM
• Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku,
Vantaa, Kuopio, Hämeenlinna, EKSOTE
• YSHP:t: HYKS, KYS, OYS, TAYS, TYKS
• Kuntaliitto
Kuntaliitto
20.11. 2013
KL:n yhteistyö-
verkoston ryhmät
-sote-substanssi
-tietohallinto
Valmisteleva työryhmä ja
Kuntaliiton sihteeristö
• ohjausryhmän asioiden valmistelu
• kehittämistoiminnan koordinointi ja tuki
• valtakunnallisen yhteistyön koordinointi ja
verkoston ylläpito
• kansainvälisen yhteistyön koordinointi
Osaaminen
• tietohallinnon asiantuntijuus, SoTe-IT:n
tuntemus, kuntien toiminnan tuntemus
kunta
SOTE-
alue
shp
Etelä-
Suomi
Sosiaali ja terveys12
Is-
tekki
MEDI
-IT
Tiera
Med
bit
PT-
TK
KANSALLINEN AKUSTI-yhteistyömalli
KL kuntahankinnat
www.kunnat.net/akusti

13. esimerkkinä kansallinen
palveluarkkitehtuuri
ja tiedonvaihtoa helpottava kansallinen
palveluväylä

14. Perustieto
-varannot
Valtion yhteiset
palvelut
Julkisen hallinnon
kohdealue- ja
toimialakohtaiset palvelut
Kuntien yhteiset
palvelut
Yrityssektorin
palvelut
Sähköiset palvelut
Palveluväylä
Sähköiset palvelut Sähköiset palvelut
TIETO JA YHTEISET
PALVELUT
YHTEENTOIMIVUUS JA TIEDON KULKU
NYKYAIKAISET SÄHKÖISET PALVELUT
JA TYÖVÄLINEET
Kuntalaiset (5,4Milj.) Työntekijät (n. 400 000)
Kenelle?
Miksi ??
Uudet työprosessit ja tavat järjestää palveluita
Kuntalaisten omatoimisuuden ja aktiivisuuden
lisääminen

15. [pvm] Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma15
Perusterveyden-
huolto
Erikoissairaan-
hoito
Apteekit
Moniammatillinen,
saumaton
yhteistyö
Sosiaalitoimi
Yksityinen
sektori
Kolmas sektori
Asiakasta ja palveluita koskevat
tiedot helposti ja turvallisesti saatavissa
Ammattilaisen
toteuttama
palvelu
Itsehoito, ennaltaehkäisy
Ohjattu itsepalvelu,
omahoito
Kansalaisia tuetaan oman/läheisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja
terveysongelmien omahoidossa
Asiakas voidaan
ohjata oikeaan palveluun oikea-aikaisesti
Monikanavaista asiointia,
ennaltaehkäisyä ja
omahoitoa tukevat
sähköiset palvelut
saatavilla

16. Arkkitehtuuri

17. Keskeistä muutoksen
ja ”säästöjen” saavuttamiselle
• Organisaatioiden ja toiminnan johdon tuki ja
sitoutuminen  Johtaminen
• Selkeät mitattavat tavoitteet toiminnan
muutokselle ja ICT:n
kehittämiselle/hyödyntämiselle
• Kokonaisarkkitehtuuri aidosti toiminnan ja IT:n
kehittämistä yhdistäväksi sillaksi
• Riittävä ja pitkäjänteinen ICT-kehittämiseen
resursointi
• Alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö
» Enemmän yhteisiä ratkaisuja
» Vaikuttavampaa kehittämistyötä
20.11. 2013 Sosiaali ja terveys17

18. KIITOS!
karri.vainio@kuntaliitto.fi
050 3871620
4.10.2013 Karri Vainio18